Kumina on muutamassa vuodessa kasvanut suomalaiseksi menestystarinaksi. Maatalous- tai elintarviketuotteelle se on harvinaista. Tällä hetkellä lähes kolmasosa maailman vientikuminasta tuotetaan Suomessa.
Kuminaa on viety Suomesta jo yli 40 maahan. Sen markkinaosuus maailmanlaajuisesti on ollut 20–30 prosenttia.
– Kuminan tuotanto ja myynti on pientä, mutta ketju on poikkeuksellisen toimiva Suomessa, kuvailee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n erikoistutkija Csaba Jansik.
Vuonna 2011 Suomen osuus koko maailman kuminan viennistä volyymien perusteella oli 28 prosenttia. Kuminan vienti suuntautuu etupäässä Euroopan maihin, USA:han ja Intiaan. Pieniä määriä viedään myös muualle Aasiaan sekä Arabimaihin.
Suomen kuminan valttikortti maailman markkinoilla on muun muassa se, että pitkän valoisan kasvukauden ansiosta eteeristen öljyjen määrä on korkeampi kuin kilpailevien maiden kuminoilla.
Suomalainen kumina on myös mausteena maukkaampi. Suurimmat kilpailijamaat ovat Kanada, Alankomaat, Egypti ja Keski-Euroopan maat.
Suomessa kuminaa viljellään noin 1 500 tilalla, joista noin 1 000 vakiotuottajalla on kuminaa tuotannossa joka vuosi. Loput ovat satunnaisia tuottajia. Kuminan tuotannon motiivina on sekä lisätulojen hankinta että viljelykierto.
Viljan hinta vaikuttaa kuminan viljelyhalukkuuteen. Vuonna 2007 kuminan viljely supistui korkeiden viljan hintojen myötä. Kumina kilpailee myös suoraan öljykasvien (rapsi, rypsi, pellava) kanssa peltoalasta. Kuminan tuotanto on maantieteellisesti hajautunut, eikä se seuraa pellavan tai rapsin ja rypsin tuotantovyöhykkeitä.
– Kumina soveltuu myös Pohjois- ja Itä-Suomen tilojen viljelykiertoon hyvin. Alueellinen hajautuneisuus vähentää riskiä, valtakunnallista katoa ei pääse syntymään, Jansik sanoo.
Selvitys kuminan tuotannosta on osa MTT:n juuri julkaisemaa Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 -vuosikatsausta.