Jo vihertää yrttitarha keittiössä

Sitruunatimjami on pieni tupsu ruukussaan, viherminttu rönsyää jo reunan yli. Karhunlaukka tuoksuu valkosipulille, kun lehteä hieraisee.

Kevään ensimmäiset yrttien taimet tulivat jyväskyläläisen Viherlandian myymälään maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Sesonki alkoi saman tien, ja valikoima muissakin taimikaupoissa kasvaa nopeasti.

Jos haluaa keittiöönsä ruukkutarhan, se onnistuu nyt helposti. Luonnonvaloa on maaliskuussa tarpeeksi, eikä yrttien kasvu vaadi enää lisävaloa.

Satoa saa nopeasti, kun hankkii taimikaupasta esikasvatetut yrttien taimet. Niillä on usein kasvutilaa ruukussaan kesään asti. Alkuun pääsee myös ruokakaupan ruukkuyrteillä. Ne on kuitenkin istutettava heti suurempaan ruukkuun tai aloitettava vesiviljely.

Pienet taimet juurtuvat parhaiten. Kiireetön kasvattaa taimet siemenestä.

Mitä yrttejä keittiöön kannattaa valita? Tarjolla on kymmeniä lajeja. Tutuimpia ruukussa menestyviä ovat esimerkiksi basilika, rosmariini, minttu, oregano, persilja, timjami, sitruunamelissa, salvia, ranskalainen rakuuna, meirami ja laventeli. Harvinaisemmatkin onnistuvat, kuten kirveli ja kynteli.

Kotona yrttiruukut asetetaan valoisalle paikalle, mutta ei suoraan paisteeseen.

Yrttisatoa aletaan leikata heti. Ensin napsitaan maltillisesti versojen latvoja. Kun kasvu edistyy, kerralla kannattaa leikata korkeintaan kolmasosa lehdistä.

- Kun taimi on pieni, tasainen leikkaaminen joka puolelta tuuheuttaa sitä, neuvoo Viherlandian puutarhuri Annukka Pääkkönen.

Kastelussa on oltava säännöllinen. Taimi kastellaan kerralla koko juuriston syvyydeltä ja annetaan pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä.

Maustekasvien käyttö on kasvanut merkittävästi Suomessa 2000-luvulla. Ruokakaupasta saa tuoreyrttejä läpi talven. Valikoima on laajentunut niin ruoka-, taimi- kuin siemenkaupassakin. Uusia lajeja ja lajikkeita on myynnissä joka kevät.

- Valikoima myös seuraa ruoka- ja juomamuotia, Pääkkönen toteaa.

Muotiyrttejä ovat olleet viime vuosina esimerkiksi oliiviyrtti, aasialaiseen ruokaan kuuluvat korianterit ja sitruunaruohot sekä liuta erikoisminttuja: mansikka-, suklaa-, greippi- ja mojitominttu.

Harrastajat kokeilevat uutuuksia ja kasvattavat kotona myös vähemmän tunnettuja maustekasveja – ja löytävät kiinnostavia asioita.

- Viime kesänä eräs rouva kannusti minua maistamaan hunajalippian pikkuruista kukkaa. Se oli huumaavan makea, sokeripitoisuus oli omaa luokkaansa, Pääkkönen kertoo.

Kannattaa kokeilla myös vanhoja yrttejä, jotka on tunnettu Suomessa jo satoja vuosia. Vahvoja, ehkä jo unohtuneita makuja ovat esimerkiksi salvia ja rakuuna, joita käytetään maustamiseen vain pieniä määriä kerrallaan.

Villiyrttien suosio on nousussa. Niitä otetaan myös viljelyyn.

Tänä vuonna kotikeittiöihin pyrkii esimerkiksi karhunlaukka. Sen avulla entisajan merimiehet yrittivät torjua keripukkia, sillä se sisältää paljon C-vitamiinia. Sipulit kulkivat merimiesten taskuissa ja niitä päätyi myös lehtometsiin Suomen rannikolle.

Miten valkosipulin makuista karhunlaukkaa voi nykyisin käyttää?

- Sen voi syödä sellaisenaan melkein kokonaan, sipulin, lehdet ja kukatkin, Pääkkönen neuvoo.

Karhunlaukkaa kasvaa edelleen paikoin Etelä-Suomen rannikolla ja saaristossa. Luonnossa kasvi on suojeltu.