Suomen hallitus järjesti perjantaina harkitun tiedotuksellisen vastaiskun Venäjälle, joka katkaisee lauantaiaamuna maakaasun toimitukset Suomeen.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että Suomen kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid on allekirjoittanut sopimuksen yhdysvaltalaisen Excelerate Energy -yhtiön kanssa LNG-terminaalilaivan vuokraamisesta kymmeneksi vuodeksi. Terminaalilaiva Exemplar tulee näillä näkymin vuoden lopulla Suomen etelärannikolle turvaamaan etenkin teollisuuden kaasunsaantia.
Valtiovarainministerin mukaan kelluvan LNG-terminaalin tulo Suomeen on merkittävä askel Suomen energiahuoltovarmuuden parantamisessa. Hänen mukaansa alus tulee käytännössä mahdollistamaan Suomen irtautumisen venäläisestä energiasta.
– Poliittinen pyrkimys ja tahto on ollut tässä hyvin yhteneväinen ja selkeä alusta asti. Me haluamme eroon venäläisestä energiasta. Me emme halua rahoittaa suomalaisilla varoilla Putinin pyrkimyksiä tuhota Ukrainaa. Se on meille päivänselvä asia, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessa.
Saarikon mukaan terminaalialuksille on tällä hetkellä maailmalla kova kysyntä, kun useissa maissa halutaan irtautua venäläisen maakaasun käytöstä. Sopivan aluksen löytämistä mutkistivat Saarikon mukaan osaltaan myös Suomen vaativat sääolosuhteet talvella.
– Näistä käydään juuri nyt kovaa kisaa, ja siksi kokeneen, varman ja luotettavan toimittajan saaminen tällä aikataululla on erinomainen suoritus, Saarikko kehui.
Laiva käyttöön ensi talveksi
Nesteytetty maakaasu kuljetetaan tankkereilla terminaalilaivaan, missä se höyrystetään jälleen kaasuksi ja syötetään maakaasun siirtoverkkoon. Saarikon mukaan Suomeen saapuva terminaalialus on varsin mittava, sillä yhdellä lastilla voidaan pyörittää suomalaista paperitehdasta toista vuotta.
– Jotakin kertoo myös tuon terminaalilaivan mittakaava. Se on 291 metriä pitkä ja 43 metriä leveä, Saarikko kertoi.
Ministeriöiden tiedotteen mukaan tankkereiden odotetaan käyvän terminaalilla 2–3 kertaa kuukaudessa.
Laiva on tarkoitus saada käyttöön vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin se varmistaisi teollisuuden kaasunsaannin ensi talvena. Gasgridin mukaan projektin aikataulu tarkentuu kesäkuussa.
Terminaalilaivan sijoituspaikka on Etelä-Suomessa, mutta se voidaan sijoittaa ensin Viron rannikolle, jos laivaa varten rakennettavat satamarakenteet saadaan Virossa valmiiksi aikaisemmin.
Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilän mukaan terminaalialuksen tarkka sijoituspaikka on vielä auki.
– On vielä useita paikkoja, joita arvioidaan eri näkökulmista, Sipilä sanoi.
Hänen mukaansa valinnasta voidaan tiedottaa mahdollisesti vielä kuluvan kuun aikana.
Saarikko ja Sipilä toivoivat, että laivan tarvitsemat satamarakenteet saadaan pikaisesti luvitettua viranomaisten toimesta ja myös pikaisesti rakennettua, jotta laiva saadaan käyttöön jo tulevana talvena. He luonnehtivat aikataulua erittäin tiukaksi.
– Tilanne on nyt poikkeuksellinen ja silloin edellytetään myös poikkeuksellisen ripeää toimintaa, Saarikko sanoi.
"Kokenut maailmamatkaaja"
Tiedotustilaisuudessa esiintynyt Excelerate Energyn toimitusjohtaja Steven Cobos kertoi Exemplar-aluksen sopivan erityisen hyvin Suomen kaltaisiin kylmiin olosuhteisiin, jollaisissa se on toiminut muun muassa Argentiinan rannikolla ja Bostonissa Yhdysvalloissa.
Cobos luonnehti Exemplar-alusta "kokeneeksi maailmanmatkaajaksi", joka on perinteisenä tankkerina toimittanut nesteytettyä maakaasua useisiin maihin eri puolilla maailmaa.
– Exemplarin höyrystämiskapasiteetti on yli viisi miljardia kuutiometriä vuodessa, mikä riittää hyvin kattamaan Suomen ja Viron yhteenlasketun kaasunkulutuksen, ja vielä jää paljon ylikin, Cobos laski.
Gasgridin arvion mukaan laivahankkeen kokonaiskustannukset ovat 10 vuoden vuokrasopimuksella noin 460 miljoonaa euroa, minkä lisäksi summaan tulee käytön volyymiin liittyviä kustannuksia.
Saarikon mukaan nyt löydetyn ratkaisun taustalla ei ole Suomen ja Yhdysvaltain hallintojen poliittinen yhteistyö, vaikka Washingtonista onkin viime aikoina kuultu erilaisia myötätunnon osoituksia Suomea kohtaan. Hänen mukaansa kysymys on markkinaehtoisesta yritysten välisestä yhteistyöratkaisusta.
– En tunnista suoraa Yhdysvaltojen hallinnon roolia tässä ainakaan niin, että minulla olisi siitä suoraa tietoa, vaan kysymyksessä on puhdas yritysten välinen yhteistyö, Saarikko sanoi.
Etelästä tuleva kaasu riittää kesäkaudella
Venäläinen Gazprom ilmoitti Suomen Gasumille perjantaina, että Gasumin hankintasopimuksen mukaisen maakaasun tulo Venäjältä katkeaa lauantaiaamuna kello 7. Gasum on kieltäytynyt noudattamasta Gazpromin vaatimusta uusien tilien perustamisesta ja ruplamaksuista.
Gasgridin Sipilää venäläisen kaasun tulon loppuminen Suomeen ei huolettanut ainakaan lyhyellä aikavälillä.
– Tällä hetkellä Balticconnectorin kapasiteetti riittää hyvin Suomen tämän hetken kaasuntarpeeseen, Sipilä sanoi viitaten Suomen ja Viron välillä kulkevaan kaasuputkeen.
– Markkinatoimijat, joista Gasgrid on yksi, tekevät tiettyjä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kaasu virtaa etelästä, Sipilä jatkoi.
Suomi on omien varantojen puuttuessa riippuvainen maakaasun tuonnista. Maakaasun osuus Suomen kaikesta energiankäytöstä on noin viisi prosenttia.
Maakaasua tarvitaan pääasiassa teollisiin prosesseihin, sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä liikenteeseen.
Gasumin toimitusjohtaja: Olemme valmistautuneet tilanteeseen
Gasum toimittaa huomisesta eteenpäin maakaasua asiakkaillensa alkavan kesäkauden ajan Balticconnector-yhdysputken kautta muista hankintalähteistä.
– On hyvin valitettavaa, että hankintasopimuksemme mukaiset maakaasutoimitukset tulevat nyt loppumaan. Olemme kuitenkin valmistautuneet tähän tilanteeseen huolellisesti, ja mikäli kaasun siirtoverkossa ei ilmene häiriöitä, pystymme tulevina kuukausina toimittamaan kaasua kaikille asiakkaillemme, sanoi tiedotteessa Gasumin toimitusjohtaja Mika Wiljanen.
Kiista ja siitä johtuva kaasun katkaisu liittyy Gazpromin huhtikuussa lähettämään kirjeeseen, jossa vaadittiin Gasumia ja muita yrityksiä maksamaan hankintamaksut ruplissa.
Gazprom on vaatinut, että kaasun ostajat avaavat kaksi uutta tiliä Gazprombankiin. Ensimmäinen on tili, jonne ostajat maksavat kaasusta euroissa tai jossakin muussa sovitussa valuutassa. Toinen on ruplamääräinen tili, jonne rahat siirretään ja josta ostajan pitäisi maksaa kaasulaskunsa ruplissa.
Gasum on kieltäytynyt noudattamasta vaatimuksia ruplamaksuista ja uusien tilien perustamisesta.
Gasum kertoi tiistaina vievänsä asian välimiesmenettelyyn. Välimiesmenettely koskee koko sopimukseen liittyvää kokonaisuutta, ei ainoastaan ruplamaksuvaadetta.
Gasum ei avaamassa eurotilejä
Euractive-sivuston mukaan EU-komissio on selventänyt energiayhtiöille viime perjantaina, miten niiden sallitaan hoitaa maksunsa Gazpromille ja mikä ei ole pakotteiden vuoksi sallittua.
Tulkinta on, että EU:n pakotteet sallivat euromääräisten tilien avaamisen Gazprombankiin mutta ei ruplamääräisten tilien avaamista.
Esimerkiksi saksalainen Uniper on päättänyt maksaa kaasusta Gazprombankissa olevalle tilille euroissa. Uniper kertoi STT:lle lähettämässään sähköpostiviestissä, että yhtiö on maksanut aiemmin euroissa ja jatkaa myös nyt maksamista euroilla.
– Näkemyksemme mukaan tämä maksutapa on sopusoinnussa pakotteiden kanssa, sanoi Uniperin tiedottaja Georg Oppermann sähköpostissa.
Gasumin toimitusjohtaja Wiljanen sanoi STT:lle aiemmin perjantaina, että eurotilin avaamista on pohdittu.
– Olemme pohtineet asiaa, mutta johtuen muista merkittävistä sopimuserimielisyyksistä emme voi sitä hyväksyä, hän sanoo.
Merkittävät erimielisyydet liittyvät ruplamaksujen ja ehdotettujen maksujärjestelyiden ohella hankintasopimukseen, johon liittyviä neuvotteluita on käyty jo viime syksystä.
Wiljanen sanoo, että valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ei ole antanut ohjeistusta eurotilien osalta, vaan päätös on yhtiön oma.
– Päätös on yhtiön ja yhtiön hallituksen, Wiljanen sanoo.
Tuppurainen vastasi STT:lle sähköpostilla, että Suomi odottaa vielä komission täsmentävän kannanottojaan maksujärjestelyihin mahdollisesti liittyvien pakotteiden osalta.
– Eri yhtiöillä on erilaisia sopimuksia Gazpromin kanssa, joten tilanteet ovat erilaisia eri maissa.
Vanhaan varmuuteen ei voida enää tuudittautua
Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan kaasun tuonnin katkeaminen ei ole Suomen koko energiajärjestelmän kannalta suuri asia. Yksittäisille yhtiöille se voi kuitenkin aiheuttaa suuria vaikeuksia, mutta ei vielä aivan lähikuukausina.
– Jos Baltiasta normaalisti saadaan kaasua Balticconectorin kautta Suomeen, on todennäköistä, että kaasu riittää kesän tarpeisiin ihan hyvin.
– Ensi syksyn ja talven osalta, sinne on vielä paljon aikaa. Tilannekuva on aika muuttuva. Monet yhtiöt ovat tehneet jo monia varautumistoimia ja etsineet vaihtoehtoja venäläiselle kaasulle ja ehtivät tehdä niitä lisää siihen mennessä.
Hän kuitenkin korosti, että ei voi arvioida tilannetta jokaisen yksittäisen yhtiön näkökulmasta, etenkään jatkuvasti muuttuvassa maailmantilanteessa.
– Yksittäiset merkittävät muutokset voivat muuttaa tilannetta. Siihen samanlaiseen varmuuteen, mikä meillä on aiemmin kaasun saannin osalta ollut, ei voida tuudittautua, hän sanoo.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) arvioi perjantaina, että venäläisen kaasun katkeaminen on korvattavissa. Suomeen tuodusta maakaasusta 92 prosenttia on tullut Venäjältä, mutta sen osuus koko teollisuuden energiankulutuksesta on vain kuusi prosenttia. Erityisesti vientiteollisuudelle maakaasun merkitys on pieni.