Venäjä on menettänyt Ukrainassa jo yli 3 000 taistelupanssaria eli osapuilleen yhtä monta kuin sillä oli käyttövalmiina ennen helmikuussa 2022 alkanutta hyökkäyssotaa, selviää strategiantutkimuslaitos IISS:n tuoreesta raportista. Sen mukaan Venäjä on joutunut turvautumaan heikompilaatuiseen varastossa olleeseen kalustoon tappioiden korvaamiseksi.
Vuotuista Military Balance -raporttia esitelleen IISS:n pääjohtajan Bastian Giegerichin mukaan Venäjä on kyennyt kaivamaan varastoistaan parhaimmillaan sata taistelupanssaria kuukaudessa.
– Venäjän pitäisi kyetä pitämään yllä tätä tahtia 2–3 vuotta, joskin näin toimiessaan sen täytyy tinkiä laadusta määrän kustannuksella, Giegerich sanoi julkistustilaisuudessa Lontoossa tiistaina.
Ukraina puolestaan on kyennyt nostamaan käytössään olevan sotakaluston laatua, kun menetyksiä on korvattu lännestä saadulla kalustolla. Kirjava kalusto on tosin tuonut mukanaan logistisia vaikeuksia.
Ukrainalaiset ovat myös käyttäneet kekseliäästi käytössään ollutta materiaalia sekä teknologiaa ja iskeneet tehokkaasti muun muassa miehittämättömillä aluksilla eli meridroneilla Venäjän Mustanmeren-laivastoa vastaan.
Toisaalta Venäjän jatkuvat ohjus- ja lennokkihyökkäykset ovat tehneet tuhoa ja korostaneet entisestään Ukrainan riippuvuutta lännen toimittamasta ilmatorjunta-aseistuksesta.
– Länsimaiden hallitukset ovat jälleen kerran tilanteessa, jossa niiden pitää päättää, varustaako Ukraina riittävällä määrällä aseita ratkaisevan iskun antamiseksi (Venäjälle), vaiko vain tarpeellisella määrällä häviön välttämiseksi, Giegerich tiivisti asetelman.
USA ylivoimainen sotilasmenoissa
IISS:n Military Balance -raportin mukaan maailman varustelumenot olivat viime vuonna ennätykselliset 2,2 biljoonaa dollaria eli noin kaksi biljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2022 oli yhdeksän prosenttia, ja julkisten suunnitelmien perusteella kasvu jatkuu edelleen tänä vuonna. Ukrainan sota on toisaalta osoittanut, että vaikka rahaa riittäisi niin tuotannon saaminen halutulle tasolle ei ole silti helppoa.
Muut Nato-maat kuin Yhdysvallat käyttivät viime vuonna puolustukseensa 32 prosenttia enemmän rahaa kuin vuonna 2014, raportissa kerrotaan. Kaikki eivät ole kuitenkaan vielä saavuttaneet Naton edellyttämää kahden prosentin suhteellista osuutta bruttokansantuotteesta. Rajan yläpuolella ovat kuitenkin vähemmän yllättävästi kaikki Venäjän rajanaapurina olevan Nato-maat.
IISS:n raportissa huomautetaan, että lisärahoituksella Euroopassa on paikattu Nato-maissa pitkään tiedossa olleita puolustuksen puutteita. Lisäksi korkea inflaatio on vaikuttanut menojen kasvamiseen ilman että puolustuskyky olisi siitä kohentunut. IISS:n mukaan lännen perustavaa ongelmaa puolustustarvikkeiden kovan kysynnän tahdissa pysymiseksi yritetään ratkaista, mutta tehtävää riittää vielä.
Yhdysvallat on joka tapauksessa omassa kastissaan vastaten noin 70 prosentista Nato-maiden yhteenlasketuista sotilasmenoista. Koko maailman sotilasmenoista Yhdysvaltain osuus on 40 prosenttia.
Euroopan liittolaisten puolustusmenot nousivat esiin viikonvaihteessa, kun Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trump vihjasi, että hän voisi jättää puolustuksestaan liian vähän maksavat Nato-liittolaiset Venäjän armoille.
Venäjällä olla siirrytty sotatalouteen ja jo yli 30 prosenttia julkisista menoista uhrataan sotilasmenoihin. IISS:n arvion mukaan tämä vastaa noin 7,5 prosentin suhteellista osuutta maan bruttokansantuotteesta.
– Venäjä kasvatti puolustusbudjettiaan 60 prosenttia vuodelle 2024 edellisestä vuodesta, Giegerich sanoi.
Heikomman hyökkäyksilläkin tehoa
Venäjän omien asevoimien tarpeiden ensisijaisuus on aiheuttanut sen, että Venäjältä aseita ostaneista maista osa on hakeutunut muille markkinoille hankkimaan tarvikkeita.
Suomi saa uutena Nato-jäsenmaana huomiota Military Balance -raportissa: yli 500-sivuisen pumaskan ensimmäinen taulukko sivulla 10 listaa valikoiman Suomen sotilaskalustohankintoja vuodesta 2010 alkaen.
Globaalien sotilasmenojen kasvua selittävät IISS:n mukaan yhtäältä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja toisaalta Kiinan ja länsimaiden kiristyneet välit. Tutkimuslaitoksen mukaan maailmanlaajuinen turvallisuustilanne on yleisesti heikentynyt ja elämme yhä epävarmemmassa ajassa.
Lähi-idän konfliktit Gazassa sekä Jemenin huthien hyökkäykset laivaliikennettä vastaan Punaisellamerellä ovat IISS:n mukana puolestaan osoittaneet, kuinka tehokkaita epäsymmetriset eli sotilaallisesti selvästi heikomman osapuolen tekemät hyökkäykset voivat olla.
Uusien miehittämättömien asejärjestelmien kehittelyn lisäksi myös perinteiset aselajit, kuten tykistö, ovat monissa maissa uudelleen kiinnostuksen kohteena, IISS arvioi.
Myöskään ydinaseiden aika ei ole ohi: Kiina on rakentanut uusia siiloja ydinohjuksilleen samalla kun Yhdysvalloissa pyritään uudenaikaistamaan taistelukärkiä ja niiden kantolaitteita.