Sipulit nousevat

Eilen oli niin kaunis päivä, että osan päivästä vietin ihan vain ihastellen ja ihmetellen kevään etenemistä. Kierros puutarhassa osoitti, että ainakin sipulit ovat heränneet talvilevoltaan. Vaarinlaukka, joka on istutettuna vanhan saunakiukaan arinan keskelle oli noussut ihan mukavasti. 

Aikaisin keväällä ilmestyvä ja  myöhemmin kesällä katoava erikoinen kolmilapainen ruohosipuli oli myös noussut. Tämän sipulin lajike on minulle tuntematon. Se kasvaa noin 20 cm korkeaksi, kukkii sen verran huomaamattomasti että se menee aina minulta ohi ja katoaa juhannukseen mennessä. Sen maku on kohtalaisen vahva ja se leviää aika tehokkaasti. Pitäisikin kerätä satoa ihan näinä päivinä ja pilkkoa sitä valmiiksi pakastinrasiaan hektisiä hetkiä varten.

Pillisipulit olivat nousseet myös ja tuli mieleen, että voisin siirtää nekin sopivampaan paikkaan monivuotisten yrttien penkkiin. Samalla voisi tarkistaa, onko se tehnyt viereensä sivusipuleita, se olisi aika kiva bonus. Pillisipulin maku on kohtalaisen vahva ja se sopii mahtavasti sipuli-voikastikkeeseen, joka on ehdoton ensimmäisten uuden sadon perunoiden kanssa. Täytyy nostaa taimi tarkasti ylös, sillä tähän laatikkoon on päätynyt aivan jäätävä määrä vuohenputkea ja sekin asia pitäisi ratkaista jollain tavalla (=kitkemällä, jonain sopivana ajankohtana). 

Valkokukkainen ruohosipuli näyttää myös hyvältä – tosin tästä tuppaasta saa satoa vasta aika paljon myöhemmin. 

Ja sitten vielä karhunlaukka. Kylläpäs mulle onkin kertynyt monta monivuotista lajia sipulia. Nämä ovat kyllä aika erilaisia kaikki ja eri käyttötarjoituksiin sopivia.

Aika uskomatonta, että tässä vaiheessa voi jo miettiä sadonkorjuuta! Tämä on sellainen vaihe vuodesta, kun taas huomaa Suomen kasvuvyöhykkeet käytännössä. Pohjoisessa hiihdetään vielä ihanilla keväthangilla ja minä täällä keräilen jo ensimmäisiä yrttejä ruoanlaittoon.