Pihat

Pihojen kasvillisuutta tarkasteltiin jo pihaketojen yhteydessä. Pihat ovat myös monien rikkakasvien elinympäristöjä. Kukkapenkeissä viihtyvät useat yksivuotiset rikkakasvit ja saattavat levitä sieltä ympäristöön.

Kukkapenkit levittävät myös koristekarkulaisia pihanurmikoille tai lähimetsiin. Tällaisia on löytynyt lähes joka pihasta. Taulukossa on muutamia tällaisia löytöjä.

Padankosken Salimäen syksyistä pihapiiriä.

Autioiksi jääneiden talojen pihapiirissa sinnittelevät pidempään monivuotiset kasvit. Tutkimuksessa 1990-luvulla todettiin, että kauimmin asutuksen loppumisen jälkeen viihtyivät humala ja mustaherukka, jopa liki 80 vuotta (Kuitunen 1994). Toisaalta nämä molemmat ovat muuttuneet jo lähes luontaisiksi kasveiksi maisemassa. Yleisiä autiotalojen koristejäämiä olivat mm. seuraavat kasvit:

Kaikkiaan parinkymmenen autiotalon pihapiiristä löydettiin yli 60 koristekasviksi luokiltavaa kasvia, jotka olivat säilyneet pihapiirissä talon autioitumisen jälkeen. Kuitenkin luonnollisesti mitä kauemmin talo oli ollut autiona sitä vähemmän koristejäänteitä oli pihapiirissä enää jäljellä.

Hautausmaa on Luopioisten ainoita puistoja. Keltamo viihtyy siellä hyvin.

Puistot

Maaseutupitäjässä ei ole juurikaan puistoja. Puisto on ihmisen toimesta hoidettu alue, jonne on istutettu koristepuita ja pensaita sekä perustettu kukkapenkkejä.

Luopioisten alueella puistoksi voidaan nimetä kirkonkylän teiden pientareet, kunnantalon ympäristö ja kirkon ympärillä oleva hautausmaa. Myös muutamia kartanopuistoja alueelta löytyy. Tällaisia ovat esim. Ämmätsän kartanon puutarha ja Rautajärven kartanon puutarha. Muut vastaavat alueet ovat lähinnä isojen tai pienten talojen pihoja, joilta kyllä löytyy samanlaisia kasveja kuin puistoistakin.

Puistoihin istutettuja koristepuita ovat esim. seuraavat:

Puistoista levinneinä löydettyjä koristekasvikarkulaisia ja -jäämiä ovat mm.seuraavat:

Tarhaorvokki on siementänyt ja levinnyt sitten haudoille kauniiksi koristekarkulaiseksi.

Puutarhat

Talojen keittiöpuutarhat muodostavat aivan oman eliöyhteisönsä. Niissä kasvatetaan vihannesten ja juuresten lisäksi usein myös kukkia. Kartoituksen yhteydessä on melko vähän liikuttu talojen pihoissa ja puutarhoissa, joten myöskään niissä esiintyviä kasveja ei ole merkitty muistiin. Kuitenkin joka ruudusta on valittu esimerkkitalo ja sen piha ja puutarha on tutkittu tarkemmin. Tällöin on tullut vastaan myös harvinaisempia puutarharikkoja. Vuosien saatossa on tavattu esim. seuraavaa:

Puutarhan kukkaloistoa. Unikot saattavat ehtiä hyvän kesän aikana siementää ja jäädä puutarhaan hetkellisesti kasvamaan.

Puutarhojen tavallisemmat rikkakasvit ovat samoja kuin pelloilla ja pientareilla.

Puutarhakarkulaisiakin on tavattu pihoilta ja keittiöpuutarhojen laidoilta ja jotkin niistä ovat säilyttäneet asemansa vuosikausia jopa kymmeniä vuosia vanhoissa puutarhoissa.

Yksivuotiset kukat ovat suosittuja puutarhoissa. Ne ovat yleensä niin pitkälle jalostettuja, etteivät leviä jäänteiksi puutarhaan, monet kuten koristeorvokki eivät tee edes itämiskykyistä siementä. Kehäkukat, kosmoskukat, petuniat ja orvokit viihtyvät vain kesän paikallaan eikä niistä juurikaan löydy jäänteinä kuin Rankkimäen jäteasemalta. Sieltä löydettyjä koristejäämiä ja satunnaiskasveja ovat esimerkiksi seuraavat: