Pavunviljely on ekoteko
Pavut ovat ravintorikkaita viljelykasveja. Pavuissa on runsaasti valkuaisaineita, joita tarvitaan lihasten kehittymiseen.
Herneen tavoin pavulla on maata parantava vaikutus, sillä ne voivat sitoa maasta typpeä juurinystyräbakteereillaan. Näin ollen papumaahan ei tarvitse lisätä typpilannoitetta ollenkaan. Papu onkin hyvin ympäristöystävällinen viljelykasvi!
Monenlaiset pavut
Papuja on hyvin paljon erilaisia. Pensaspavut ovat noin puoli metriä korkeita eivätkä normaalisti vaadi tukea. Salkopavut sen sijaan kasvavat 2-4m korkuisiksi ja vaativat pitkään varteensa tukea.
Useat pavut syödään palkoineen keitettynä, toisten taas annetaan kypsytellä siemenet paloissa, jotka sitten kuivataan. Esimerkki tällaisesta pavusta on härkäpapu.
Viljele papua näin
- Papu palelee helposti, joten senkin viljely tulee aloittaa vasta kesäkuun alussa.
- Muokkaa maa melko syvältä pehmeäksi ja tasoita pinta. Tee istutusvaot pensaspavulle noin 4 cm:n syvyyteen, jätä rivien väliin noin 30 cm tilaa. Salkopavulle tilaa tulee olla noin 50 cm.
- Kastele vaot ennen kylvöä. Kylvä pensaspavun siemenet 3 cm:n syvyyteen noin 10 cm:n välein ja salkopavut 50 cm: n välein.
- Peitä kylvökset harsolla, jotta linnut eivät pääse nokkimaan siemeniä. Harson voi poistaa taimettumisen jälkeen.
- Pavut eivät vaadi vahvaa lannoitusta, vaan maan muokkauksen yhteydessä levitetty lannoite yleensä riittää.
- Tue salkopavut esimerkiksi pajukepeillä. Kepeistä saa hauskoja koristeita puutarhaan, kun sitoo ne yhteen ylhäältä. Niistä saa helposti muotoiltua erilaisia kuvioita.
- Kastele papuja kuivina kausina reilusti kerralla ja sitten ne saa vähän kuivahtaa.
- Korjaa satoa sitä mukaa, kun sitä valmistuu. Pavut kannattaa kerätä nuorina, jolloin ne ovat parhaimman makuisia.
