25 vinkkiä arkojen kasvien menestymiseen

Suomessa viljellään meillä menestyviä kasvikantoja. Ne saattavat vaihdella kuitenkin niin, että etelässä sijaitsevalla taimitarhalla saman kasvin kanta ei ole ilmastollisesti niin kestävä kuin pohjoisemman taimiston. Jos siirrät kasvia etelästä pohjoiseen, valitse sille mahdollisimman suotuisa kasvupaikka.

Puutarhamyymälöissä on tarjolla myös erilaisia, yleensä Keski-Euroopassa jalostettuja kasviuutuuksia tai lajeja, joiden ilmastollista kestävyyttä ei oikeasti tiedetä. Voit myös itse tuoda ulkomailta kasveja omaan käyttöösi. Muistathan kuitenkin, ettei tulipoltteen isäntäkasveja, kuten omena- ja päärynäpuita, pihlajia, ora- ja tuomipihlajia, tuhkapensaita ja ruusukvitteniä saa tuontikiellon vuoksi tuoda Suomeen. Tuontikielto koskee myös esimerkiksi havupuita. Hyvin eteläistä kantaa olevat kasvit ovat ilmastossamme haastavia, joten kiinnitä niiden hoitoon erityistä huomiota.

Suomen olosuhteisiin sopeutuneet kasvit tunnistavat syksyllä päivän lyhenemisen ja ilman viilenemisen toisin kuin etelämpää kotoisin olevat kasvit. Kasvit valmistautuvat talveen tuleentumalla eli karaistumalla. Kasvisoluihin kehittyy sokereita, jotka alentavat jäätymispistettä. Samalla niiden solukalvojen rasvat muuttuvat siten, että ne kestävät pakkasta paremmin. Arkojen kasvien talvenkestävyyteen pystyy vaikuttamaan usealla tavalla.

Arkojen kasvien pakkasvauriot johtuvat yleensä kahdesta seikasta, solujen jäätymisestä ja pakkaskuivumisesta. Kasvien solut jäätyvät helposti, koska niiden sisään ei ole kehittynyt sokereita. Jääkiteet tuhoavat solukalvoja, jolloin solut kuolevat. Joskus vaurioita tulee vain viimeisimpään vuosikasvuun, joskus koko kasvi paleltuu. Pakkaskuivuminen on aroille, erityisesti ainavihannille kasveille kohtalokasta. Kun juuret eivät saa vettä jäätyneestä maasta, niiden rakenteet eivät kestä tarpeeksi veden haihtumista ja kasvit kuivuvat. Arat kasvit tarvitsevat huolenpitoasi pitkin talvea.

Kevään varhainen lämmin sää herättää nopeasti kasvuun erityisesti eteläistä alkuperää olevat kasvit. Silmut ja kukka-aiheet paleltuvat silloin herkästi. Suomen kasvuolosuhteisiin hyvin sopeutuneet puutarhakasvit ovat ymmärtäneet, ettei talvilepoa kannata lopettaa kevään ensimmäiseen lämpimään jaksoon. Ne tietävät, että auringonpaistetta ja lämpimiä tuulia voi seurata ankara pakkanen. Vältä siis istuttamasta menestymisensä äärirajoilla olevia kasveja liian suojaisaan tai lämpimään paikkaan.

Tarkkaile pihaasi erityisesti lumiseen aikaan. Lumen kinostuminen luontaisesti tiettyyn paikkaan kertoo tuulen aiheuttamista pyörteistä. Lumi sulaa pihasta epätasaisesti – kaikkein lämpimimmistä paikoista tietysti nopeimmin. Ilahdut paljastuneesta maasta, mutta muista, että lämpötilan vaihtelut ovat keväällä suuret. Päivällä lämpimässä paikassa saattaa olla yöllä kova pakkanen. Havaitset pihassa vallitsevat kylmät ilmavirtaukset tai painanteet seuraamalla, missä kohdin maa on kuurassa pakkasyön jälkeen. Rinteen yläosa on notkoa lämpimämpi niin kesällä kuin talvellakin. Puutarhan runsaasta kasvillisuudesta on myös hyötyä. Se sitoo ylhäältä tulevaa lämpösäteilyä tehokkaasti. Istuta arat kasvit puiden alle, siellä ne saavat suojan pakkaselta ja hallalta. Kesällä puut tosin myös varjostavat.

Tuuli lisää haihduntaa ja pakkasen purevuutta. Ohjaa puhureita suojaistutuksilla tai aidoilla. Liian tiiviit suojat patoavat tuulen, joka purkautuu aidan yli ja aiheuttaa jonkin matkan päässä voimakkaita pyörteitä. Hyvä tuulensuoja, kuten pensasistutus, päästää tuulta lävitseen ja samalla vähentää sen voimaa tasaisesti. Istuta pihan kasvit kerrokselliseksi kokonaisuudeksi, siten saat parhaimman suojan viimoilta.

Hyvä kasvualusta on läpäisevä ja kuohkea. Estä juuriston talvehtimista haittaava talvimärkyys istuttamalla arat kasvit laajaan kohopenkkiin tai kumpareeseen. Paranna kasvualustan veden kulkua lisäämällä mullan sekaan reilusti karkeaa ainesta, kuten lekasoraa, hiekkaa tai soraa. Tee istutusalustoista tarpeeksi syviä. Huolehdi myös, ettei vesi jää seisomaan kasvualustan alaosaan huonosti läpäisevän pohjamaan, kuten saven, takia.

Kiviaines kerää päivällä lämpöä ja vapauttaa sitä yöllä. Istuta arat kasvit kallion kupeeseen tai kata niiden kasvualusta soralla. Huomioi kuitenkin kasvien valovaatimukset. Sijoita istutusryhmien sekaan isoja kiviä tai esimerkiksi kivestä tehtyjä lyhtyjä. Kasaa tai muuraa kivistä istutusryhmälle kunnon rajaus, saat samalla kohopenkin ja sille lämpimän reunuksen.

Ota aran kasvin kasvupaikkavaatimukset huomioon samalla tavalla kuin muidenkin kasvien. Vaikka laji viihtyisi varjossa, niin vältä istuttamasta sitä puutarhan varjoisimpaan ja viileimpään paikkaan. Suosi lämpimiä ja aurinkoisia paikkoja, jotta kasvit ehtivät kasvaa ja kukkia pohjoisen lyhyessä kesässä.

Vaikka isokokoinen ja valmiin näköinen taimi houkuttaisikin, pääset helpommalla, kun hankit arat kasvit pieninä taimina. Ne sopeutuvat kookkaita paremmin kasvuympäristöönsä, ja niitä on helpompi suojata.

Kasvierikoisuuden arvoa ei vähennä sen istuttaminen tavallisten kasvien joukkoon. Vieressä kasvavat kookkaammat kasvit antavat suojaa kylmältä, tuulelta ja auringon paahteelta. Lisäksi kasviryhmässä maan routaantuminen hidastuu ja veden haihtuminen vähenee.

Arat kasvit kannattaa istuttaa mieluummin keväällä kuin myöhään syksyllä, jotta ne ehtivät muodostaa uutta juuristoa kasvukauden aikana. Jos kuitenkin istutat kasvit myöhään syksyllä, huolehdi entistä tarkemmin mahdollisesta talvisuojauksesta.

Kasveilla on lajikohtaisia vaatimuksia niille sopivaan istutussyvyyteen. Yleisesti taimet voi istuttaa samaan syvyyteen kuin missä ne ovat taimistolla kasvaneet. Ryhmäruusut ja useat kärhöt on kuitenkin syytä istuttaa reilusti syvempään niin, että niillä jää muutama kasvuunlähdön varmistava silmu maanpinnan alapuolelle.

Kastele taimia kunnolla istutuksen jälkeen. Se on edellytys hyvään kasvuunlähtöön – kosteuden avulla juuristo levittäytyy ja tulee vahvaksi. Kun kastelet, huolehdi että maa kostuu mahdollisimman syvältä. Juuristo hakeutuu silloin maan uumeniin eikä ole niin altis roudalle ja pakkaselle. Vedentarve riippuu taimen koosta. Suurikokoinen taimi kuluttaa vettä pientä enemmän. Myös maan vedenpidätyskykyky, auringon paahde ja tuulisuus määrittävät kastelutiheyttä. Hyvä tapa arvioida maan kosteutta on työntää sormet syvälle juuriston viereen ja tunnustella. Paranna juurtumisedellytyksiä poistamalla taimista kukkanuput ensimmäisenä vuonna. Erityisen hyödyllistä poisto on aroille hedelmäpuille, mutta voit tehdä sen myös muille kasveille.

Peitä istutusalue katteella tai istuta maanpeitekasveja. Näin tasaat maan lämpötilavaihteluita ja ehkäiset syksyllä jonkin verran routaantumista. Vältä liian paksua katekerrosta, sillä se hidastaa keväällä roudan sulamista. Kate estää veden haihtumista ja parantaa samalla veden imeytymistä maahan. Kate edistää arkojenkin kasvien kasvukuntoa.

Liiallinen typen käyttö saa kasvit kasvamaan voimakkaasti, mutta kasvu paleltuu herkästi. Usein myös kukkanuppujen muodostus häiriytyy. Lannoitevalmisteita on useita, noudata niiden annosteluohjeita. Lannoita mieluummin liian vähän kuin liikaa. Anna typpipitoista lannoitetta vain keväällä, kun kasvu on alkanut. Vältä antamasta sitä enää juhannuksen jälkeen. Liian myöhään levitetty typpilannoite häiritsee kasvin valmistautumista talveen. Pahimmillaan se voi estää arkojen kasvien tuleentumisen kokonaan. Syyslannoitus ei ole välttämätön. Jos haluat sitä käyttää, levitä se kasveille jo heinäkuun lopussa.

Tutustu kasvien lajikohtaisiin hoito-ohjeisiin. Niiden avulla pääset kasvatuksessa hyvin alkuun ja saat taimesi menestymään. Tiesitkö, että esimerkiksi nuoren viiniköynnöksen talvenkestävyys paranee merkittävästi, kun pysäytät verson pituuskasvun leikkaamalla latvoja elokuun alusta lähtien?

Terve, tasapainoisesti kasvanut ja hyvän juuriston omaava kasvi kestää ääriolosuhteita hyvin. Muista myös tarpeelliset suojaukset, jotta eri eläinten aiheuttamat kuorivauriot eivät heikennä kasvin kuntoa.

Tehoisalla lämpötilan summalla tarkoitetaan viiden lämpöasteen ylittävien vuorokauden keskilämpötilojen summaa. Lämpösumma säätelee kasvien kasvuunlähtöä, kukintaa, sadon kypsymistä ja tuleentumista. Lämpösumma vaihtelee vuosittain, ja sillä on tärkeä merkitys arkojen kasvien menestymiselle. Vihanneksia, yrttejä, hedelmiä ja muita runsaasti lämpöä vaativia kasveja kannattaakin Suomessa viljellä esimerkiksi kasvi- tai kausihuoneessa. Kokeile myös muovitunnelia tai pidä kylminä kesinä kasvuharsoa kasvuston päällä.

Kasaa arkojen kasvien juuristoalueelle haketta, lehtikariketta, havunoksia tai talvisuojaturvetta. Levitä ne vasta, kun maa on jäätynyt. Näin erilaiset kasvitaudit eivät pääse leviämään.

Lumi suojaa erittäin hyvin kovilta pakkasilta ja kuivumiselta. Jos maassa ei ole lunta, suojaa kasvustot havunoksilla. Korkeat kasvustot on helpompi kääriä pakkaspeittoon. Rakenna suojasta sellainen, että pääset tarkistamaan, etteivät esimerkiksi myyrät ole päässeet tekemään tuhojaan sen alla.

Kevätauringon paiste, tuuli ja kylmyys ovat yhdistelmä, joka koettelee kasveja. Peittele matalat lajit havunoksilla tai syksyn lehdillä, isokokoiset kasvit varjostuskankaalla. Myös vanhat valkoiset lakanat ja juuttikangas sopivat hyvin varjostamiseen. Lämmin sää herättää nopeasti myös eteläistä alkuperää olevat kasvit kasvuun. Yritä hillitä niiden kasvuunlähtöä varjostamalla tai kasaamalla lunta niiden päälle.

Keväällä kasvin maanpäällinen osa voi näyttää paleltuneelta. Malta kuitenkin hetki, ennen kuin kaivat taimen ylös maasta. Jos juuristo on talvehtinut, kasvi alkaa nopeasti versoa uutta kasvua.

Siirrä kaikkein arimmat kasvit talvehtimaan viileään sisätilaan talven ajaksi. Anna puuvartisten kasvien tuleentua rauhassa ulkona, pieni pakkasen puraisu ei haittaa. Talvehtimispaikan valoisuudella ei ole väliä, jos kasvit ovat lehdettömiä. Talveta ainavihannat kasvit kuitenkin mieluiten valossa. Jos et omista kellaria, voit rakentaa pihalle kylmälavan ja kokeilla siinä kasvien talvettamista.

Eviran tietopaketti tulipoltteesta

Arkojen kasvien talvettaminen kylmälavalla

Näin suunnittelet istutuksen tuuliseen puutarhaan

Istutussuunnitelma: talvenkestävät pensaat ja perennat

Viisi vinkkiä pihapuun valintaan