Eevan kasvattamia kurpitsoja ei voi kuin ihailla! Satoa yli 500 kiloa vuodessa – "Kurpitsa on vaivaton viljeltävä"
Piha ja puutarha

Eevan kasvattamia kurpitsoja ei voi kuin ihailla! Satoa yli 500 kiloa vuodessa – "Kurpitsa on vaivaton viljeltävä"

Kaikki alkoi jättikurpitsasivustojen selailusta. Nyt Eeva Niklanderin kurpitsamaan herkkujen nostamiseen tarvitaan jo kaksi ihmistä. Yli 500 kilon sadosta riittää moneen keittoon ja piiraaseen.
23.9.2020
 |
Kotivinkki

"Viime vuonna kurpitsaa tuli 550 kiloa. Suurin hedelmä painoi 26 kiloa, ja sen läpimitta oli noin 80 senttiä. Kurpitsasosetta on pakkasessa vieläkin, vaikka myimme sitä aika paljon.

Asun puolisoni kanssa reilun hehtaarin pientilalla, jossa kasvatamme omiin tarpeisiin monenlaista. Muu viljely on puolisoni kontolla, mutta kurpitsat ovat minun juttuni.

Pieneen rivitalo- tai omakotitalopihaan sopii parikiloisia kurpitsoja tekevä ’Buttercup’ -lajike. Kurpitsan pohjasta näkee jo, minkä väriseksi kurpitsa muuttuu kypsyessään.
’Blue Hubbard’ on Eevan mielestä melkein täydellinen kurpitsa: se on satoisa, kestää kasvitauteja, maistuu herkulliselta ja säilyy hyvin.

Innostuin vuonna 2015. Olin selaillut jenkkiläisiä jättikurpitsasivustoja, mutta en halunnut ihan niin isoja. Aloitin myski- ja talvikurpitsoista.

Ensimmäisenä vuonna minulla oli kolme taimea pienessä kompostikasassa. Sain niistä yhteensä kaksi kurpitsaa. Seuraavana vuonna siemenkuvastoja selatessa homma lähti lapasesta. Kurpitsoja oli parikymmentä lajiketta, joista myskikurpitsat eivät menestyneet kovin hyvin. Sen jälkeen olen keskittynyt talvikurpitsoihin.

Satoa korjatessa isojen kurpitsojen nostamiseen tarvitaan kaksi.
Kurpitsamaata vahtii englanninkääpiöterrieri Tiuku.

Eri lajikkeiden kokeilu ja maistelu on jännää. Parhaimmat otan jokavuotiseen viljelyyn. Pahanmakuiset syötän koiralle.

Tänä vuonna istutin kuutta eri lajiketta ja noin neljäkymmentä taimea. Kukinta oli myöhässä, mutta satoa tuli silti vähän yli 500 kiloa.

Ensin kurkistetaan, onko kurpitsa sisältä kunnossa, ja sitten halkaistaan. Jäätelökauhalla on hyvä kaivaa sisuksia, ja kurpitsakirvestä tarvitaan kovan kuoren halkaisuun etenkin myöhemmin talvella.
Kovakuorisimmat kurpitsat Eeva halkaisee kirveellä leikkuulaudan päällä. Kovakuorinenkin lajike halkeaa parilla napautuksella. "Palasia saattaa lennellä vähän ympäriinsä, mutta ei se ole niin hurjaa kuin miltä kuulostaa. En käytä halonhakkuutyyliä, vaan nakuttelua."
Kovat kurpitsat saa auki parilla kirveen kopautuksella.

Teen kurpitsoista leipää, kakkua, juustokakkua, muffinsseja ja soselaatikkoa porkkanalaatikon tapaan. Suosikkini on sosekeitto.

Avattuna kurpitsa ei säily. Siksi meillä on 15 litran kattila: siihen mahtuu iso soppa. Keittiövarustukseemme kuuluu myös kirves, sillä osa lajeista on kovakuorisia. Ensimmäisen ’Blue Hubbardini’ kanssa olin ihmeissäni. Yritin nakutella kuorta auki puukolla ja kuminuijalla. Luin netistä, että kurpitsa pitää pudottaa korkealta betonilattialle. Mikä sotku siitä olisi tullut! Pian tajusin ottaa avuksi kirveen.

Eeva tilaa siemenet pääosin ulkomaalaisista siemenkaupoista. Hänen suosikkejaan ovat saksalainen Bingenheimer ja yhdysvaltalainen Rareseeds. "Kotimaassa hyviä ostopaikkoja ovat Maatiainen ja Hyötykasviyhdistys. Marketeista en siemeniä ostaisi."
Yhdysvaltalainen perinnelajike ’Boston Marrow’ on satoisa. Huippuvuonna 2018 sitä tuli Eeva Niklanderin pellosta yli 200 kiloa.

Kurpitsa on vaivaton viljeltävä. Jos alkukesällä on kuivaa, kastelen taimia muutaman kerran, mutta sitten vain odotan syksyä. Kitkeä ei tarvitse, sillä kasvusto on niin tiheää, että rikkaruohot eivät seassa pärjää. Sadonkorjuu on isoin homma. Isojen kurpitsojen nostamiseen tarvitaan usein kaksi.

Kovakuoriset lajikkeet säilyvät kokonaisina huoneenlämmössä. Ei tarvitse hillota, kuivata, kuoria tai pakastaa. Söimme viime vuoden viimeisen kokonaisen kurpitsan vasta elokuussa."

Syväuurteinen ’Jarrahdale’ on yksi herkullisimmista kurpitsoista, joita Eeva on maistanut. Hän syö sitä joskus suoraan kuoresta lusikoimalla. Makea lajike sopii hyvin myös leivonnaisiin.
Kommentoi »