Kaikki haluavat nyt oman avokadopuun! Kurkkaa, kuinka veikeitä viherkasveja suomalaiset ovat kasvattaneet ruokakaupan avokadoista

Ensin tulivat avokadopasta ja avokadoleipä. Sitten alkoi tuntua, ettei ole ruokaa ilman avokadoa. Suomalaiset ovat kantaneet vihreitä trendihedelmiä kaupasta kotiin viime vuosina selät vääränä.

Samalla kiinnostus on herännyt myös hedelmän kookasta kiveä eli siementä kohtaan – siitähän saa kasvatettua hauskannäköisen viherkasvin! Google-haut paljastavat, että avokadojen kasvattaminen kiinnostaa yhä useampia: aiheeseen liittyviä hakuja oli viime vuonna jo selvästi enemmän kuin pari vuotta aiemmin. Myös Meillä kotonassa avokadon kasvatuksesta kertova ohjejuttu on noussut yhdeksi sivuston kaikkein suosituimmaksi jutuksi.

Kysyimme kolmelta oman avokadon kasvattaneelta, miten idättäminen onnistui ja onko kasvin hoito tuntunut helpolta.

"Olemme idättäneet avokadoja aika monta, mutta osa on matkan varrella kuollut. Tällä hetkellä niitä on neljä: vanhimmat ovat yli vuoden, nuorimmat suurin piirtein puolen vuoden ikäisiä.

Idea tuli siitä, että kasvatamme mieheni kanssa muitakin hyötykasveja, kuten hedelmiä. Meiltä löytyy esimerkiksi passion, litsi, erilaisia sitruksia, kiivi, banaani, vanilja, kahvi, tee, kivakurkku, maapähkinä, ja taateli. Kaikkea muutakin mielenkiintoista meiltä löytyy, kuparilehdet ja maijat ovat yksi innostuksemme kohteista.

Mielestäni avokadon kasvattaminen on helppoa aina juurruttamisesta ruukussa kasvattamiseen saakka. Siementen itämisajassa on kyllä eroja, meidän siihen kului parista viikosta kuukauteen. Sen olemme huomanneet, että talvisin on hyvä käyttää kasvilamppua."

Niina Tuononen

"Tämä avokado on tällä hetkellä ainokaiseni, mutta uusia kiviä on jo likoamassa ja istutettuna. Näin ison kasvuston sain aikaiseksi, kun istutin kolme siementä samaan ruukkuun. Yksi varsista on selkeästi suurin ja monioksainen, toisessa on yksi oksa ja kolmas on ihan heiveröinen.

Istuttelen hedelmien siemeniä mielelläni, se on oikeastaan sellainen aina meneillään oleva projekti – periytynyt jo kauan suvussa äidiltä tyttärelle. Kun näen siemenen, näen mahdollisuuden. En raaski heittää niitä biojätteeseen!

Avokadon kanssa voi menettää hermot, jos haluaa nopeasti valmista. Siemenet itävät milloin sattuu. Saattaa kestää monta kuukautta, ennen kuin mitään tapahtuu.

En jaksa höösätä kasveja, ja yleensä unohdan kastellakin. Kun näen, että kasvi nuokkuu, pistän vauhtia töppösiin ja kastelen kerralla paljon. Tästä syystä suurin osa kasveistani onkin altakasteluruukuissa.

Avokadoni on tällä hetkellä niin iso, että harkitsen sen siirtämistä isompaan ruukkuun, Sitten kasvi täytyisi siirtää lattialle, eikä tilaa oikein ole. Siksi olen laittanut itämään uusia siemeniä, jos tästä täytyy luopua.

Vuosi, pari sitten leikkasin avokadoa aika rajusti, kun se oli kasvanut jo liiankin isoksi. Avokado on siitä hauska kasvatettava, ettei etukäteen tiedä, minkä näköinen siitä tulee.

En voisi elää ilman viherkasveja. Tulen aivan mielettömän iloiseksi, kun huomaan, että jossain kasvissani on uusi lehti tai jos joku on alkanut kukkia salaa, kuten juuri nyt mummini vanha posliinikukka. En tiedä, mitä muut tuppaavat saamaan perinnöksi, mutta meidän suvussa perinnöksi saa viherkasveja. Isoja."

Jonna Heinsalmi

"Sain tämän avokadon siskoltani, kun kasvi oli vielä pieni. Hoitaminen on ollut suhteellisen helppoa, kunhan muistaa kastella ja pitää sitä tarpeeksi aurinkoisella paikalla. Olen sumutellut avokadoa vedellä ja kastellut useamman kerran viikossa, kerralla pieniä määriä.

Aiemmassa kodissamme kasvi viihtyi hyvin ikkunan lähellä valoisalla paikalla. Nyt, kun olemme muuttaneet, sopivaa paikkaa pitää vielä hakea, sillä lehdet ovat hieman nuupahtaneet. Kun kelit sallivat, aion viedä kasvin ulos ottamaan aurinkoa."

Katariina Hellgren