Kyssäkaali menestyy Lappia myöten – tuholaisten takia esikasvatusta ei kannata jättää väliin
Nopeakasvuinen mukulakasvi

Kyssäkaali menestyy Lappia myöten – tuholaisten takia esikasvatusta ei kannata jättää väliin

Kyssäkaali eli kaalirapi hyötyy esikasvatuksesta, koska taimet selviävät tuholaisista kylvöksiä paremmin. Kyssäkaalista on tarjolla sekä vanhoja perinnelajikkeita että nopeakasvuisia hybridilajikkeita. Kasvatus onnistuu koko maassa.

Kyssäkaalin esikasvatus

Suosi esikasvatusta suorakylvön asemasta. Kirpat näet tekevät mullan pinnalle nousseista taimista helposti selvää jälkeä. Kuoriaiset pääsevät pienestäkin katekankaan raosta lehtien kimppuun.

Esikasvata taimia 4–5 viikkoa, jos kylvät siemenet maalis–huhtikuun vaihteessa. Myöhemmin keväällä ja kesällä riittää kolme viikkoa.

Taimia kannattaa esikasvattaa pieniä määriä vaikkapa kolmessa erässä. Ensimmäiset niistä voi istuttaa varhaissadoksi kasvihuoneeseen tai lavaan, myöhäisimmät syksyn koittaessa korjattavaksi sadoksi. Uusi kylvöjä kesäkuun loppuun saakka varsinkin eteläisillä vyöhykkeillä. Jos kylvät siemenet niukasti lannoitettuun taimimultaan, kastele taimia kerran tai pari miedolla ravinneliuoksella.

Pyri kasvattamaan taimet valoisassa ja 15–20-asteisessa paikassa. Kasvihuone sopii sekä taimien että varhaissadon kasvatukseen. Istuta taimet huoneeseen, kun sen yölämpötila pysyy yli +5 asteessa.

Kyssäkaali hyötyy esikasvatuksesta, sillä taimet selviävät kirppojen ja etanoiden tuhoista kylvöksiä paremmin.

Kyssäkaalin kasvupaikka

Kunnosta kyssäkaalille ravinteikas, kalkittu, multava ja kuohkea penkki, savimaassa kohopenkki. Vältä varjostavia ja lähellä kasvavia kasveja.

Kalkitus ja viljelykierto ovat tärkeitä, sillä kyssäkaali on erityisen altis möhöjuurelle. Maaperän otollinen pH on 6,3–7,5. Kasvata kyssäkaalia ja muita ristikukkaisia lajeja samassa paikassa vain 3–4 vuoden välein. Palkokasvi on hyvä esikasvi kaalille.

Kyssäkaalin istutus

Istuta taimia maahan toukokuulta alkaen ja suojaa ne kasvuharsolla, joka myös jouduttaa kasvua alkukauden viileinä päivinä. Jatka istutuksia heinäkuun puoliväliin saakka.

Istuta taimi samaan syvyyteen kuin kasvatusruukussa, mutta peittele juuripaakku sentin multakerroksella. Syvään upottaminen haittaa mukulan muodostumista.

Anna taimille tarpeeksi kasvutilaa. Jos taimiväli on alle 25 senttiä, mukulat venyvät pitkiksi ja kapeiksi, mikä heikentää niiden mehukkuutta.

Kyssäkaalin kastelu

Kastele kyssäkaalia kuivina jaksoina. Kun taimet kasvavat tasaista tahtia, mukuloista kehittyy mehukkaita. Kuivuutta seuraava sade voi aiheuttaa halkeilua samoin kuin boorin puutos. Esimerkiksi puutuhka ja osa lannoitteista sisältää booria.

Kyssäkaalin sadonkorjuu

Hyvissä olosuhteissa satoa saa yleensä 2,5–3 kuukauden kuluttua kylvöstä. Katso lajikkeelle sopiva korjuuaste siemenpussista. Voit korjata kyssäkaalia pieninä, 6–8 sentin mittaisina tai jopa usean kilon painoisina mukuloina.

Syötävä osa on mehukas ja rapea varsimukula. Kuoren väri vaihtelee lajikkeen mukaan vihreästä violettiin, mutta kyssäkaalin malto on aina vaalean värinen. Myös lehdet voi syödä. Kyssäkaali maistuu erityisen herkulliselta hienona raasteena tai läpikuultavan ohuina siivuina.

Kyssäkaalilajikkeita:

  • Azur-Star’: Erityisen aikainen sinivioletti lajike korjataan nuorena. Kasvuaika noin 50 vrk.
  • ’Olivia’ F1: Nopeakasvuinen vaaleanvihreä lajike, suositellaan myös minivihannekseksi.
  • ’Superschmelz’: Vaaleanvihreä lajike voidaan kasvattaa jopa 3–4-kiloiseksi. Jättikasvisharrastajalle.
  • ’Noriko’: Nopeakasvuinen vaaleanvihreä lajike, voi korjata myös isona.
  • ’Wiener Vit’: Maukas vaalea perinnelajike 1850-luvulta. Sisarlajike ’Wiener Blå’.
  • ’Ballot’ F1: Pyöreä sinivioletti lajike. Tasalaatuiset mukulat, ei puisevoidu herkästi.
Kommentoi »