Lipstikka on monikäyttöinen maustekasvi, joka käy suolan korvikkeeksi – näillä vinkeillä saat runsaan sadon
Lipstikka eli liperi, Levisticum offi cinale
- Monivuotinen.
- Kasvaa 1–2,5 metrin korkuiseksi ja kukkii näyttävästi.
- Laaja, syvälle ulottuva juuristo.
- Ravinteikas, kostea ja läpäisevä maa.
- Aurinkoinen tai lievästi varjoisa paikka.
- Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, menestyy myös pohjoisessa.
- Voimakas, monivivahteinen maku.
- Satoa jo aikaisin keväällä.
- Lisäys juurakkoa jakamalla.
Lipstikan lisäys
Lisää lipstikkaa keväällä tai alkukesällä kylvämällä siemenet taimipottiin tai suoraan penkkiin. Myös syyskylvö onnistuu. Siemenet kannattaa kylvää riviin ja siirtää taimet myöhemmin kasvupaikalle.
Lohkaise jakotaimi kasvin juurakosta keväällä tai syksyllä. Se on nopea ja helppo lisäystapa, jolla saat emokasvin kaltaisen taimen. Täysikasvuisesta kasvista lohkaistaan lapiolla osa juurineen. Liperiä voi jakaa noin kolmen vuoden välein. Se lähtee kasvamaan myös pelkästä juurenpalasta.
Lipstikan kylvö- ja sadonkorjuuajat
Lipstikan kasvatus siemenestä
Siemenestä kasvattamalla menee muutama vuosi ennen kuin liperi kasvaa täyteen kokoonsa. Siemenkylvö on kuitenkin paras vaihtoehto, jos halutaan perustaa suuren lipstikkaviljelmän. Esikasvatus aloitetaan sisällä tai kasvihuoneessa toukokuussa, avomaalla lipstikan siemenet kylvetään taimipenkkiin kesäkuussa.
- Riviväli on 40 senttiä, kylvösyvyys 2 senttiä.
- Metrille tulee noin 60 siementä.
- Lopullinen taimiväli on noin 60 senttiä.
Siemenestä kasvattaminen on hidasta mutta helppoa. Siemeniä ei pidä säilytellä kauan, sillä ne menettävät nopeasti itävyytensä. Nuoria taimia pitää kastella, mutta myöhemmin kasvi pärjää hyvässä maassa omin voimin. Kompostimulta tai muu eloperäinen kate parantaa kosteuden säilymistä.
Lipstikan taimien ja siementen saatavuus
Lipstikasta on muodostunut paikalliskantoja sen pitkän viljelyhistorian aikana. Sekä taimet että siemenet myydään meillä ilman lajikenimeä. Moni aloittaa kasvatuksen toiselta kotipuutarhurilta saadusta jakotaimesta tai ostotaimesta. Myynnissä on myös siemeniä. Kotimaista alkuperää olevia siemeniä saa toisilta kasvattajilta sekä Maatiaiselta.
Lipstikan kasvupaikka
Varaa lipstikalle oma kasvupaikka ja reilusti kasvutilaa. Voimakaskasvuinen laji jättää muut maustekasvit varjoonsa.
Istuta taimi ravinteikkaaseen, kuohkeaan, syvämultaiseen ja kalkittuun maahan. Paranna maata esimerkiksi kompostimullalla. Lipstikka on sinnikäs ja vaatimaton kasvi, mutta kuivassa ja paahteisessa paikassa sen lehdet kellastuvat kesken kesän.
Pidä rikkaruohot poissa taimen tyveltä muutaman ensimmäisen vuoden ajan. Myöhemmin lipstikka kasvattaa tuuhean lehdistön ja torppaa rikat.
Lipstikan lannoitus
Levitä maan pinnalle katteeksi vaikkapa puiden lehtiä. Ravitse kasvia esimerkiksi kompostimullalla tai alku- ja keskikesällä viherkatteella. Kasvuston runsas leikkaaminen lisää lannoitustarvetta.
Lipstikan sadonkorjuu
Käytä lehtiä, kukkia ja lohkohedelmiä keväästä syksyyn. Voit myös leikata rehevän kasvuston alas 20–50 sentin korkeudelta pari kertaa kesässä, mikä saa lipstikan kasvattamaan uusia raikkaita lehtiä.
Lipstikka kasvattaa heinä-elokuussa korkean vihertävänkeltaisen sarjakukinnon. Jos kuitenkin haluat kerätä kasvustosta paljon lehtisatoa, poista kukkavarret niiden putkahtaessa näkyviin.
Nuoret keväällä kasvaneet lehdet ovat erityisen maukkaita. Voit miedontaa lehtiä valkaisemalla niitä kasvun alkaessa samaan tapaan kuin raparperia. Poista pimentävä suojus alkukesällä.
Säilö lehtisatoa kuivaamalla ja pakastamalla.
Lipstikan käyttö
- Liperin omintakeinen maku tuntuu sen kaikissa kasvinosissa. Maku on niin hallitseva, ettei liperin kanssa tarvita muita yrttejä.
- Tuoreista lehdistä saa ytyä salaatteihin, ja niitä voi käyttää kuten pinaattia. Ne sopivat myös keittoihin, muhennoksiin ja pataruokiin.
- Kuivatuissa lehdissä on voimakkaampi maku kuin tuoreissa. Kuivattu lehtisilppu voilla voidellun paahtoleivän päällä on herkullista.
- Nuoria varsia voi höyryttää ja tarjota voisulan tai valkokastikkeen kanssa. Ne sopivat myös pataruokiin ja keittoihin.
- Rehevästä kasvustosta voit myös kaivaa syysmyöhään juuria mausteena käytettäväksi. Juurta voi käyttää keittoihin, liharuokiin ja rohdokseksi.
- Siemeniä käytetään murskattuina perunamuhennokseen sekä riisin ja salaattien mausteena. Niillä myös maustetaan liköörejä ja muita juomia.
- Mausteeksi sopivat myös voimakkaan makuiset, noin puolen sentin mittaiset lohkohedelmät.
- Lipstikan aromikkaat kukatkin ovat syötäviä. Kukkia voi ripotella keittojen ja muiden ruokien päälle juuri ennen tarjoilua. Kukat sopivat myös salaattien tai voileipäkakun koristeluun.
Lipstikan sadonkorjuu ja säilöntä
Lehdet korjataan ennen kukintaa. Ne kuivataan ilman varsia puhtaan pyyhkeen päällä lämpimässä paikassa, vaikka jääkaapin tai pakastimen päällä. Lämmin, puhdas ja ilmava ullakko sopii myös tarkoitukseen. Kuivaamiseen menee useampi päivä. Kuivatut lipstikan lehdet säilytetään tiiviissä lasipurkissa valolta suojassa. Lehtiä voi säilöä myös niiden ollessa kiinni versoissa.
Lipstikan siemenet kerätään, kun siemenkodat muuttuvat ruskeiksi. Ne laitetaan paperipussiin ja kuivatetaan viileässä paikassa. Keruu onnistuu parhaiten kuivalla säällä.
Juurisatoa saadaan kolmantena tai neljäntenä kesänä. Juuret pestään, pilkotaan pieniksi ja kuivataan. Kuivatussa juuressa aromit säilyvät hyvin.
Muokattu 12.6.23 klo 14.45: Lisätty kuvia ja runsaasti uutta tietoa lipstikan kasvatuksesta.
