Kylvä maanparannuskasveja, huolehdi pieneliöistä ja tee omaa säkkimultaa – 12 vinkkiä, joilla hoidat maata luonnon omin keinoin
Kasviloiston perusta

Kylvä maanparannuskasveja, huolehdi pieneliöistä ja tee omaa säkkimultaa – 12 vinkkiä, joilla hoidat maata luonnon omin keinoin

Tärkein asia puutarhassa on maan kunto. Hyvä maa kuhisee elämää ja saa kasvit voimaan hyvin. Kasviperäinen elollinen aines ei ole jätettä vaan puutarhan arvotavaraa, sillä sillä voi parantaa maata.

1. Huolehdi pieneliöistä

Tiesitkö, että lapiollisessa puutarhamaata on enemmän eliöitä kuin maapallolla on ihmisiä? Paljain silmin oletkin ehkä erottanut monia maaperäeläimiä: matoja, hyppyhäntäisiä, siiroja ja tuhatjalkaisia. Mikrobistoon kuuluvat sienet, bakteerit ja arkkieliöt jäävät näkymättömiin. Pidä tästä joukosta huolta. Se hajottaa eloperäisen aineen ja vapauttaa ravinteet kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Ilman maaperän pieneliöitä hukkuisimme kasvien ja eläinten jätteisiin.

2. Varo mikromuovia

Vältä muovia kaikkialla puutarhassa. Auringonvalo ja mekaaninen rasitus haurastuttavat muovia, jolloin sitä päätyy helposti maahan. Erityisen vahingollista on maaperään keräytyvä pieneksi pirstoutunut mikromuovi. Mikromuovi on haitallista maaperän eliöille, eikä sen kaikkia vaikutuksia eliöihin tunneta vielä tarkasti.

3. Älä häiritse

Viljelyn aloittaminen tai rikkaruohojen valtaaman maan puhdistaminen vaatii yleensä maan perusteellista kääntämistä. Jätä seuraavina vuosina möyhiminen mahdollisimman vähiin. Maan kääntäminen häiritsee lierojen elämää ja rikkoo niiden käytäviä. Myös märän maan päällä liikkuminen tiivistää maata ja heikentää sen rakennetta.

Tiesitkö lieroista?

Lierot ovat puutarhurin uutteria apulaisia, joista on monenlaista hyötyä. Ne

  • kuohkeuttavat maata kaivamalla käytäviä
  • erittävät limaa, joka vahvistaa maan rakennetta
  • kuljettavat kasvijätettä maan pinnalta alempiin kerroksiin
  • tuottavat ravinteikasta lantaa
  • kiihdyttävät hajotustoimintaa
  • vähentävät maan happamuutta

Hyvässä puutarhamaassa elää useita lierolajeja, tavallisimmat ovat onki-, pelto- ja kasteliero. Onkiliero viihtyy maanpinnan karikkeen seassa, lyhyt peltoliero haarautuvissa käytävissään alle puolen metrin syvyydessä. Kolmikon suurin, 30 sentin pituiseksi kasvava kasteliero kaivautuu syvälle maahan. Kastelieron pystysuuntaiset käytävät voivat ulottua yli metrin syvyyteen.

4. Tunnistatko hyvän maan?

Hyvä maa kuhisee elämää ja saa kasvit voimaan ja kasvamaan hyvin.

Pyri saamaan puutarhaasi hyvärakenteinen maa, jossa on sopivasti tyhjää tilaa. Kasvualustan tilavuudesta on hyvä olla puolet kiinteää ainesta ja puolet maan murusten väliin jääviä erikokoisia huokosia. Suuremmat huokoset turvaavat hapen saannin ja poistavat liian veden, pienemmät huokoset varastoivat vettä kasvien tarpeisiin.

5. Istuta monivuotisia kasveja

Kasvit sitovat hiiltä koko elämänsä ajan, minkä vuoksi erityisesti monivuotiset kasvit ovat hyviä hiilen sitojia. Suurimmat hiilivarastot ovat vanhoilla puilla, jotka ovat keränneet hiiltä kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Vaali niitä! Kasvin kuoltua sen varteen, lehtiin ja juuriin sitoutunut hiili päätyy maahan. Kun kasvimassa hajoaa, osa hiilestä vapautuu hiilidioksidina takaisin ilmaan ja osa säilyy maaperässä.

6. Hyödynnä biohiiltä

Kun puu kuumennetaan vähähappisessa tilassa satojen asteen lämpötilassa, syntyy huokoista puuhiiltä, jossa hiili on tallessa pitkäikäisessä muodossa. Puuhiili on kevyttä, ilmavaa ja varastoi itseensä vettä ja ravinteita, minkä vuoksi se soveltuu hyvin maanparannukseen. Nykytekniikalla tuotettua puuhiiltä kutsutaan biohiileksi, mutta itse menetelmä ei ole uusi. Etelä-Amerikassa terra preta -viljelyssä maata parannettiin puuhiilellä menestyksekkäästi jo 2 000 vuotta sitten.

7. Suojele sienijuurta

Kantarelli muodostaa sienijuuria koivun kanssa.

Kasvin juuret ja sienen rihmastot muodostavat yhteistyöelimen, jota kutsutaan sienijuureksi eli mykorritsaksi. Yhteisestä rakenteesta on hyötyä molemmille osapuolille. Sieni saa kasvilta osan sen valmistamista yhteyttämistuotteista. Kasvi saa sienen avulla kasvatettua juuristonsa koon moninkertaiseksi, mikä parantaa ravinteiden ja veden saantia. Ilman sienijuurta monet kasvit ovat heikoilla.

Puuvartisilla kasveilla on omat sienijuurensa, viljelykasvien yleisin sienijuurityyppi on keräsienijuuri. Keräsienten kanssa tekevät yhteistyötä muun muassa palkokasvit, mansikka ja erilaiset sipulit. Kasvimaan sienijuuri voi hyvin, kun viljelykiertoon kuuluu keräsientä suosivia lajeja. Herne, pavut, purjo ja valkosipuli ylläpitävät maan keräsieniä. Sienijuurta heikentävät torjunta-aineet, voimakas keinolannoitus, hapen puute ja maan muokkaus.

8. Kata vihreällä peitolla

Viljatatar

Paljas maa on altis huuhtoutumiselle ja eroosiolle. Saderyöppy, sulava lumi tai tuulenpuuska vievät mennessään maanpinnan hienon kiintoaineen ja ravinteet. Kata maa tai kylvä sadonkorjuun aukkopaikkoihin yksivuotisia nopeakasvuisia lajeja, jotka peittävät maan ja sitovat sitä juuristollaan.

Kokeile loppukesän peittokylvöihin esimerkiksi näitä:

  • kaura
  • keltasinappi
  • viljatatar
  • westerwoldinraiheinä

9. Lisää humusta

Kun maassa oleva eloperäinen aines hajoaa, se muuttuu humukseksi. Pidä huolta, että sitä on maassa riittävästi. Humus lisää maan multavuutta sekä ravinteiden ja veden pidätyskykyä. Multavuutta kasvattamalla parannat viljelyolosuhteita kestävällä tavalla kaikenlaisilla mailla.

10. Kylvä vihreää voimaa

Hunajakukka

Anna huonokuntoiselle maalle lisäpotkua maanparannuskasveista, joiden kasvimassa jätetään maahan. Kylvä siemenet keväällä, niitä kasvusto kerran tai pari kesällä ja muokkaa loppu kevyesti maan pintakerrokseen seuraavana keväänä. Käytä seosta, jonka lajeilla on erilaisia ominaisuuksia: syväjuuriset kuohkeuttavat maata, typpeä keräävät ravitsevat maata, peittävät estävät rikkaruohojen kasvua. Nämä esimerkkiseokset sopivat yhdelle aarille:

  • 1 kg kauraa, 1 kg ruisvirnaa, 1 kg hernettä
  • 1 kg kauraa, 800 g ruisvirnaa, 200 g persianapilaa, 100 g hunajakukkaa, 50 g raiheinää

11. Paranna multavuutta

Hyödynnä juurikasvien naatteja, ruohosilppua, rannan leviä ja puiden lehtiä lisäämään maan multavuutta. Kierrätä kasvinosat kompostin kautta tai levitä kasvimaan tai perennapenkin pinnalle maaperäeliöiden ravinnoksi. Eloperäisen aineksen lisääminen vilkastuttaa pieneliöiden toimintaa ja kohentaa maan rakennetta. Kasviperäinen elollinen aines ei ole jätettä vaan puutarhan arvotavaraa.

12. Valmista omaa säkkimultaa

Puhdas lehtimulta ei sisällä rikkaruohojen siemeniä ja sopii myös huonekasveille.

Voit silputa pudonneet lehdet nurmikolle ruohonleikkurilla. Jos lehtiä on ylen määrin, valmista niistä säkissä lehtimultaa. Koivun, lepän ja lehmuksen lehdet muuttuvat mullaksi vuodessa. Koivun, lepän ja lehmuksen lehdet muuttuvat mullaksi vuodessa. Tee näin:

  • Täytä jätesäkki puiden lehdillä ja oksasilpulla.
  • Liota 1 litra kananlantarakeita sangolliseen vettä ja kaada seos säkkiin.
  • Sulje säkki ja tee siihen talikolla reikiä, jotta hajoaminen saa happea.
  • Vie säkki varjoisaan, sateelta suojattuun paikkaan.
  • Kääntele ja pöyhi säkkiä välillä. Jos lehtimassa tuntuu kuivalta, lisää vettä.
Kommentoi »