Viherlannoitus tarkoittaa, että lohkolla ei viljellä hyötykasveja, vaan sille kylvetään maata tervehdyttäviä kasveja. Maan hoito aloitetaan huonokuntoisesta ongelmakohdasta, joka voi olla kooltaan muutamasta neliömetristä puoleen aariin.
Viherlannoitusta voi jatkaa seuraavina vuosina pala kerrallaan, sillä se on hyväksi koko kasvimaalle.
Maanparannuskasveiksi kannattaa valita koristeellisia lajeja, kuten veriapila, auringonkukka, keltalupiini ja hunajakukka. Tällöin viherlannoituslohkosta muodostuu koristeellinen kukkaketo.
Kun maa on muokattu, siemenet sirotellaan maahan ja harataan pintamultaan. Kylvöksestä saa tulla tiheä, jotta kasvusto tukahduttaa rikkaruohot. Isot siemenet kylvetään syvempään kuin pienet.
Kukinnan jälkeen kasvusto niitetään. Kasvimassa muokataan kevyesti pintamaahan syksyllä tai viimeistään seuraavana keväänä.
4 syytä kylvää maanparannuskasveja
- Voimakas juuristo kuohkeuttaa maata syvältä ja parantaa sen rakennetta.
- Runsas kasviaines lannoittaa maata ja lisää multavuutta.
- Tiivis kasvusto tukahduttaa rikkakasvit ja suojaa maata huuhtoutumiselta.
- Apilat ja sinimailanen sitovat typpeä juurinystyröillään seuraavien kasvien käyttöön.
Hyviä maanparannuskasveja
- veriapila ja persianapila
- sinimailanen
- hunajakukka
- keltalupiini
- auringonkukka
- härkäpapu
- herneet.
