Tuulessa keinuvia heiniä ja yli 26000 perennaa – puutarhamaailman supertähden Piet Oudolfin suunnittelema puutarha on ympärivuotinen elämys
Vehreät, pehmeästi kumpuilevat niityt jatkuvat silmän kantamattomiin maantien molemmin puolin. Parin tunnin automatka on tuonut meidät Lontoosta keskelle Somersetin idyllistä maaseutua Lounais-Englannissa. Saavumme pienen Brutonin kylän laidalle ja seudun tunnetuimpaan nähtävyyteen, Hauser & Wirth Somerset -taidekeskukseen. Vastassa nykytaiteeseen keskittyneen gallerian etupihalla on talonkokoinen metallinen maitoämpäri. Sudodh Guptataiden teos on kuin osuva kunnianosoitus Dursladen-nimisen maatilan maille ja sen entisöityihin rakennuksiin perustetun taidekeskuksen agraarijuurille.
Nykytaiteen lisäksi puutarhaharrastajia vetää tänne hollantilaisen Piet Oudolfin suunnittelema perennaniitty, Oudolf Field. Se ei näy vielä etupihalta vaan avautuu vasta galleriarakennusten takaa nousevalta, pensasaitojen kehystämältä rinteeltä.
Alhaalla gallerian luona niitystä saa hienon yleisnäkymän. Kesätuuli keinuttaa heiniä ja perennoja kutsuvasti. Reilun puolen hehtaarin puutarhaa on osuvasti verrattu taiteilijan palettiin, johon on ripoteltu erilaisia väritäpliä. Nyt erisävyisten vihreiden joukosta pilkahtaa oranssin ja violetin sävyjä.
Sorakäytävä johdattaa seikkailemaan puutarhaan. Käytävän molemmin puolin sijaitseviin orgaanisen muotoisiin kasviryhmiin on istutettu yli 26 000 perennaa ja koristeheinää noin sadasta eri lajista ja lajikkeesta. Kasvirunsaus voisi tuntua ylenpalttiselta ilman niityn keskiosan kymmentä soikeaa, pieniksi kummuiksi muotoiltua nurmilämpärettä. Ne johdattavat katsetta yhä ylemmäs rinnettä ja yhdistävät niityn osaksi ympäröivää peltomaisemaa. Oman futuristisen säväyksensä paikan tunnelmaan tuo taiteilija Smiljan Radićin ufomainen paviljonki, joka näyttää kuin se leijuisi perennameren yläpuolella.
"Halusin puutarhan, joka yllättää"
Niityn suunnittelija Piet Oudolf on puutarhamaailman supertähti. Hänet tunnetaan yhtenä uuden aallon perennaliikkeen, New Perennial Movementin, perustajista. Luonnonmukaisia niittyjä tai preerioita jäljittelevissä istutuksissa pääosassa ovat toistensa lomassa aaltoilevat komeat perennat ja koristeheinät. Oudolfin tunnetuin puutarha on New Yorkissa sijaitseva High Line, joka on perustettu Manhattania halkovan vanhan rautatiesillan päälle. Hauser & Wirth Somersetin puutarhan suunnittelijaksi Oudolf pyydettiin, kun paikan taidegalleristit olivat nähneet hänen Lontoon Serpentine Pavilion -gallerian sisäpihalle ideoiman villin kauniin perennapuutarhan.
Iwan ja Manuela Wirth olivat etukäteen valinneet puutarhan paikaksi galleriarakennusten ja pensaiden rajaaman rinteen. Heidän toiveensa oli, että Oudolf suunnittelisi siihen hänelle tyypillisen preeriatyylin niittypuutarhan, joka yhdistäisi rakennuksia ympäröivät pellot.
– Halusin luoda puutarhan, joka yllättäisi vierailijat. Paikan, jossa he haluaisivat viettää aikaa yhtä lailla kuin galleriassakin, Piet Oudolf kertoo puhelimessa suunnitelmansa lähtöajatuksesta.
Taidekeskus ja Oudolf Field avattiin yleisölle vuonna 2014.
Kahdenlaisia istutuksia
Oudolf on sommitellut perennaryhmien istutukset kahdella erilaisella tavalla. Puutarhan keskiosan tuntumassa kasvit kohoavat selkeissä blokeissa, joissa jokaisessa voi olla jopa sata tainta samasta lajista tai lajikkeesta. Isojen blokki-istutusten suunnitteleminen on haastavaa, sillä niissä olevien lajien on täydennettävä toisiaan niin väreiltään, muodoiltaan kuin korkeuksiltaankin.
Toisessa istutustyylissä – matriisi-istutuksissa – eri lajeja on yhdistelty rinta rinnan. Ne antavat vaikutelman villiniittymäisestä suloisesta sekamelskasta. Niissä on yksi päälaji, preeriakaristeheinä Sporobolus heterolepsis, jonka ympärillä koreilevat perennat kuten munkkineilikka, rohtopäivänhattu ja kivikkotörmäkukka. Niistä kukin on huomion keskipisteenä eri vaiheessa sesonkia. Loppukesällä kukkivien rohtopäivänhatun ja munkkineilikan kauniit siemenkodat elävöittävät istutusta myös talvella.
– Valitsin kaksi erilaista istutustyyliä, sillä halusin, että puutarhassa olisi paljon tutkittavaa. Se myös tekee kokonaisuudesta kiinnostavamman, Piet Oudolf sanoo.
Ängelmät hipovat taivaita
Erilaisia heinäkasveja on yllättävän vähän, noin viidesosa kaikista kasveista. Niiden ansiosta puutarhassa on kuitenkin aina rentoa liikettä, talvellakin.
Mitä ylemmäs niityllä kuljemme, sitä korkeammiksi kasvit muuttuvat – ja samalla ympäröivien pensasaitojen ja istutusten välinen ero pehmenee ja hälvenee.
Puolitoistametriset heinät ja perennat tekevät vaikutuksen. Taivaita hipovat ängelmät on istutettu valtaisaksi massaksi aivan polun reunaan. Edestakaisin heiluvia kukkia katsellessa tuntuu kuin olisimme keskellä valkoista kukkapilveä. Nämähän tulevat iholle!
Vaikka Oudolf Field koostuu erilaisista alueista ja tunnelmista, se on tarkkaan harkittujen kasvivalintojen ansiosta tyyni ja tasapainoinen. Tiettyjen lajien, kuten hohdekukkien, kärsämöiden ja astereiden, toistaminen eri puolilla puutarhaa tuo rytmiä, niiden lukuisat eri lajikkeet pitävät huolen värisävyjen vaihtelusta. Perennaniityllä joka askeleella riittää uutta ihmeteltävää.
Vaikutelma on kuin täydellinen elävä taideteos.
Puutarhan 16 keskeistä kasvia
Piet Oudolf on valinnut perennaniittynsä kasvit niiden värien ja muotojen sekä hyvän kestävyyden ja hillityn kasvutavan mukaan. Nämä lajit ovat keskiössä.
1. Kilpirikko Darmera peltata kasvattaa lehtensä kukinnan jälkeen. Kasvaa kosteikossa.
2. Isotähtihyasintti Camassia leichtlinii kukkii kesäkuussa. Kosteikon perenna.
3. Rantakukka 'Blush’ Lythrum salicaria on hempeä loppukesän laji, joka kasvaa kosteikossa.
4. Kurjenmiekka 'Perry's Blue' Iris sibirica sopii veden äärelle.
5. Perhoangervo Gillenia trifoliata peittyy kukkiin heinä–elokuussa.
6. Tarhasyysvuokko ’Honorine Jobert’ Anemone x hybrida tuo valoa keskiosan blokki-istutuksiin.
7. Kärsämö 'Hella Glashoff' Achillea millefolium kasvaa jämäkästi blokeissa.
8. Punahattu 'Fatal Attraction' Echinacea purpurea tuoksuu makealta.
9. Preeriakaristeheinä Sporobolus heterolepsis arvostaa paahdetta ja on puutarhan päälajeja.
10. Kivikkotörmäkukka Scabiosa columbaria kukkii heinä–syyskuussa.
11. Munkkineilikka Dianthus carthusianorum saa perhoset liikkeelle.
12. Tarhaiiso ’Black Adder’ Agastache tuo väriä pitkälle syksyyn.
13. Hentohöyhenheinä Stipa tenuissima on kuin pehmeää silkkiä.
14. Komeamaksaruoho ’Matrona’ Sedum värittää syksyä.
15. Hopeapiiska Perovskia houkuttelee hyönteisiä loppukesän kukilla.
16. Käenminttu Calamintha nepeta subsp. nepeta sopii maanpeittäjäksi.
Juttua varten on myös haastateltu pääpuutarhuri Mark Dumbleltonia.