Pölyttäjät ovat puutarhurin parhaita kavereita – ja näin helppo ne on saada viihtymään!

Suomessa on noin 37 kimalaislajia ja 200 mehiläislajia. Kimalaiset ja mehiläiset kuuluvat mesipistiäisiin.

Kimalaiskuningatar on ainoa, joka talvehtii edelliskesän yhdyskunnan jäsenistä. Se on paritellut edelliskesänä ja kömpii kevätpäivän lämmössä etsimään energiapitoista ravintoa pystyäkseen muodostamaan taas uuden kimalaisyhdyskunnan. Siitepöly on sille parasta energiaruokaa, jotta munat kehittyisivät ja muninta käynnistyisi.

Villimehiläiset talvehtivat lähes valmiina aikuisina. Ne kuoriutuvat hyvin aikaisin keväällä ja hakeutuvat valkuaispitoisten ravintolähteiden äärelle. Tunnetuin lajeista lienee ihmisten tarhaama kesymehiläinen. Luonnonvaraiset, niin sanotut villimehiläislajit elävät hyvin monenlaisissa ympäristöissä.

Varhaiset kevätkukkijat ovat pölyttäjille tärkeitä. Älä kitke pois ensimmäisenä kukkivia leskenlehtiä, koska niiden kukissa on runsaasti siitepölyä kimalaisille ja mehiläisille. Istuta pihaasi keväällä kukkivia pajuja ja runsaasti siitepölyä tuottavia kevään sipulikukkia, kuten krookuksia ja idänsinililjoja. Tarjoa monipuolista syötävää. Osa mehiläisistä ruokailee vain tietyillä kasveilla.

Kimalaiset etsivät monenlaisia koloja pesäpaikoikseen, ja sopivan löytymiseen voi kulua jopa viikkoja. Jos näet keväällä kimalaisen, jolla on siitepölyä jalkojensa vasuissa, pesäpaikka on löytynyt. Pesäpaikkojen puute voi olla kimalaisten runsautta rajoittava tekijä.

Jätä pihaan kimalaisille kelpaavia lahoavia kantoja ja heinätuppaita. Älä häädä kartanokimalaista, joka hakeutuu rakennusten ullakoille ja seinien rakoihin tai linnunpönttöihin. Anna pesimärauha kivikkokimalaiselle, joka tekee pesän kukkapenkkiin tai ojan pientareelle.

Villimehiläisistä osa pesii maassa, kun taas jotkin lajit rakentavat pesän korkealla oleviin rakenteisiin. Kitke maltillisesti, koska maassa pesivät villimehiläiset suosivat kuivaa, hieman hiekansekaista maaperää. Kukkapenkkien reunat ovat usein parhaita paikkoja.

Tarjoa pesäpaikkoja rakentamalla hyönteishotelli. Villimehiläiset tekevät siihen pesänsä. Myös korkealla olevissa rakenteissa erilaiset putket ja raot ovat parhaita pesäpaikkoja. Käytä vain materiaalia, jota ei ole maalattu tai painekyllästetty.

Jos haluat rakentaa oman hyönteishotellin, löydät ohjeet täältä. Myynnissä on myös valmiita malleja.

Kasvien mesi ja siitepöly ovat pölyttäjien pääravintoa. Pölyttäjille siitepöly tarkoittaa proteiinia eli valkuaisaineita ja mesi hiilihydraatteja. Nuoret ja vanhat kukat tuottavat vähemmän mettä kuin hieman aikaa kukkineet. Joidenkin kukkien mesi on myrkyllistä, joten esimerkiksi kimalaiset eivät vieraile suopursussa. Lehmusten kukkien tuoksu houkuttelee kimalaisia, mutta kukkien mesivaranto on niin vähäistä, että sen loppuessa kimalaiset voivat nääntyä nälkään ja pudota puun juurelle. Myös siitepöly voi olla haitallista, joten sitä ei kerätä esimerkiksi alppiruusuista.

Yleensä pitkälle jalostetut lajikkeet tuottavat vähän, jos lainkaan, siitepölyä tai mettä. Sen sijaan perinteiset ja maatiaislajikkeet, kuten kultapiiskut, malvakasvit, kurkkuyrtti ja rantakukka, sekä luonnonkasvit ovat parhaita ravintokasveja sekä kimalaisille että mehiläisille.

Luonnonkukat ovat erittäin tärkeitä sekä kimalaisten että villimehiläisten viihtymiselle puutarhassa. Monesti hyljeksitään voikukkia, leskenlehtiä ja leinikkejä, jotka kuitenkin ovat tärkeitä ravintolähteitä lyhytkielisille villimehiläislajeille. Kimalaisia houkuttelevat eniten siniset ja violetit kukat. Maitohorsma on yksi suosituimmista lajeista, samoin ahdekaunokki, hiirenvirna ja vadelma.

Kimalaiset ovat uteliaita, mutta hyväntahtoisia otuksia. Ne puolustautuvat pistämällä vaaran uhatessa. Älä hermostu tai huido, jos kimalainen tulee tutkimaan paljaita varpaitasi kesähelteellä.

Hyvä talvehtimispaikka turvaa kimalaiskuningattaren selviytymisen talvesta. Lumeton ja oikukas talvisää voi olla kova koettelemus, etenkin jos pesäpaikka kostuu kovasti. Kuivuneet perennan varret ja lehtikasat ovat oivallisia talvehtimispaikkoja.

Mitä lähempänä pesää kukka-apaja on, sitä nopeammin pölyttäjät saavat kerättyä ravintoa ja vietyä sitä pesäänsä. Runsaslajisesta ja isosta kukkaistutuksesta kimalaiset ja mehiläiset saavat energiaa riittävästi huonoillakin lentosäillä.

Torjunta-aineista voi jäädä jäämiä kukkien siitepölyyn ja meteen. Erityisen haitallisia pörriäisille ovat neonikotinoideja sisältävät tuhohyönteisten torjunta-aineet. Niitä on käytetty Suomessa muun muassa öljykasvien siementen peittaukseen.

Kesymehiläinen pesii yhdyskunnissa, mutta ei selviä luonnossa ilman ihmisen tarjoamaa suojaa, mehiläispesää. Tarhan voi perustaa omaan pihaan, joskin etenkin kaupungissa kannattaa varmistaa myös naapureiden suostumus asiaan. Pesän ja mehiläiset voi hankkia mehiläistarhalta.

Tee maassa pesiville mehiläisille kohopenkki hiekkapitoisesta mullasta niin, että sen reuna on etelän tai lännen suuntaan. Älä kuopsuta penkkiä, jos sen uumeniin on asettunut maamehiläinen.

Varjoisat paikat ovat usein lumenviipymäpaikkoja. Keväällä lumi on hyvä suoja, mikäli säät oikuttelevat ja tulee takatalvi. Maassa talvehtiville hyönteisille kevätsuoja on tarpeen.