Syötiinpä juhla-aterialla sitten kinkkua, kalkkunaa, karjalanpaistia tai tofuterriiniä, suomalainen joulu alkaa saunomalla, jos se suinkin on mahdollista. Meillä on saunottu ainakin 2 000 vuotta, mutta alun perin sauna ei ole vain Suomesta kotoisin. Tapa oli ennen ajanlaskumme alkua yleinen ympäri keskistä ja pohjoista Eurooppaa. Vasta keskiajalla saunomiskulttuuri katosi muualta toisenlaisten kylpemistapojen tieltä ja jäi lähinnä suomalaisten ja venäläisten omaksi.
Kyllä, suomen sauna-sana tunnetaan ympäri maailmaa, ja se kertoo siitä, miten tärkeä osa juuri meidän kulttuuriamme löylyssä istuminen on aina ollut. Sauna on suomalaisille pyhä paikka, sillä siellä on synnytty ja siellä on pesty vainajat.
Joulusaunaperinne liittyy suomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin. Säätyläiset eivät jouluna saunoneet, mutta tavallisissa maaseutukodeissa joulusauna oli joulunviettoon valmistautumisen tärkein tapahtuma.
Uskomukset ja perinteet ovat läsnä
Joulusaunan – varsinkin savusaunan – lämmittäminen saattoi alkaa edellisenä yönä, tai viimeistään varhain jouluaattoaamuna. Joulusaunaa lämmitettiin hartaasti ja pitkään, jotta löylyä riittäisi iltamyöhään saakka. Ei sitä perheen omiin tarpeisiin niin paljoa tarvittu – väki kylpi varhain, jotta ehti valoisaan aikaan alta pois. Ilta ja yö varattiin näkymättömälle väelle eli talon edesmenneille saunojille ja ennen kaikkea saunatontulle.
Saunatonttu, saunarauhan vartija, on yksi suomalaisen kansanperinteen rakastetuimmista hahmoista. Pienikokoiselle, ihmismäiselle ja ystävällisenä pidetylle saunatontulle vietiin usein jouluyönä myös juhla-apetta, ruokaa ja juomaa. Kylpijöistä viimeinen heitti tonttua varten lähtiessään kunnon löylyt.
Joulusauna valmistaa pyhien viettoon
Joulusauna puhdistaa niin fyysisesti kuin psyykkisesti, ja sen myötä otetaan rituaalinen irtiotto arjesta ja siirrytään juhlan tunnelmaan. Tapoihin on kuulunut saunoa hillitysti, hartaan tunnelman vallitessa.
Monelle saunan kuuraaminen juuriharjalla putipuhtaaksi ennen h-hetkeä on tärkeä osa juhlaan valmistautumista. Joulusaunan ainutlaatuista tunnelmaan luomaan käytetään myös tuoksuja ja koristeita, kynttilöitä ja lyhtyjä. MYös puhtaat pellavaiset laudeliinat ja pyyhkeet, hennosti tuoksuvat aromit sekä pakkasesta kaivetut koivuvihdat kuuluvat joulusaunaan. Joku on keksinyt kerätä kesällä koivunlehtiä, kuivattaa ne ja säilöä pieniin kangaspusseihin. Kun pusseja liotetaan lämpimässä vedessä, niiden tuoksu leviää saunaan kuin kesä talven keskelle.
Joulusauna koetaan usein tavallista saunahetkeä hartaammaksi ja pyhemmäksi kylpyhetkeksi. Ei ole sopinut elämöidä, kailottaa tai hoilottaa. Eikä nauttia juhlajuomaa liian aikaisin. Mitä nyt Jukolan veljekset niin tekivät, mutta heille kävikin köpelösti: he taisivat jopa suututtaa saunatontun, kun Impivaaran pirtti saunoineen paloi poroksi jouluyönä.
Joulusaunaperinne on säilynyt myös kaupungeissa
Joulusaunaperinne ei kadonnut edes maalta kaupunkeihin muuton myötä. Yleisissä saunoissa, joita vielä 1960-luvun alussa lämpeni lähes joka korttelissa, oli myös joulusaunavuorot – toki vanhaa tapaa noudattaen aamupäivällä ennen kuin Suomen Turku julisti joulurauhan alkaneeksi.
Saunominen on yhä oleellinen osa jouluperinnettämme. Taloyhtiöiden lenkkisaunat lämpiävät aattonakin, omakoti- ja rivitaloissa kylvetään omissa saunoissa, ja kerrostalojen huoneistosaunat pysyvät kuumina. Vaikkei saunatontun enää odotetakaan kylveskelevän öisin, saunoissa saattaa istuskella toisenlaisia taruolentoja: kierrokseltaan väsyneinä palanneita joulupukkeja.
Saunabuumin uusi aalto
Nyt kun saunabuumi taas jyllää kuumana, jopa pääkaupunki on saanut uusia, ihania kylpemiskeitaita, joita kehtaa esitellä myös ulkomaisille jouluvieraille. Kolmisen vuotta sitten rakennettiin Hakaniemen rantaan meren äärelle moderni puulämmitteinen Kulttuurisauna. Se on niin sanottu yleinen sauna, joka on yleisölle avoinna ympäri vuoden.
Samoihin aikoihin avautui Meilahdessa lähellä Seurasaarta pieteetillä kunnostettu tunnelmallinen Kaurilan sauna. Mökkisaunan mieleen tuova, 1800-luvun rakennuksessa sijaitseva löylyhuone vanhoine kuumavesipatoineen on tilattavissa seurueille vaikkapa pikkujoulun viettoa varten. Tapaninpäivänä sauna on avoinna miesten ja naisten vuoroineen tapaninajelun päätteeksi.
Tuoreimmat Helsingin tulokkaat ovat Hernesaaren rannan Löyly, arkkitehtoninen helmi, jossa voi viettää vapaa-aikaa kylpien, ja Katajanokan Allas, ympärivuotinen merikylpylä, jonka lämmitetyssä altaassa polskii vaikka paukkupakkasella. Allas on saunoineen avoinna jouluaattona puolille päivin. Eli joulurauhaa odotellessa voi kokea uuseksoottisen elämyksen kaupungin jouluvalojen loistaessa ympärillä.
