Tilli on monikäyttöinen ja satoisa yrtti – ohjeet kasvatukseen ja hoitoon
Tilli on persiljan ohella Suomen suosituin maustekasvi. Pitkän päivämme ansiosta se tuottaa aromikasta satoa. Nopeakasvuisen yrtin sadosta käytetään sekä lehtiä että kukkia. Kukintoja käytetään etenkin etikkasäilykkeisiin sekä rapujen maustamiseen ja koristeluun. Kukintojen vuoksi kasvatettuja aikaisia lajikkeita kutsutaan kruunutilleiksi. Niistäkin voi korjata lehtisatoa. Kruunutilli voi kasvaa jopa 120-senttisiksi. Lajike ’Como’ soveltuu hyvin molempiin tarkoituksiin. Korjaa kruunutilli viimeistään silloin, kun vihreät siemenet ovat kehittyneet.
Lehtitilliksi tarkoitetut lajikkeet kukkivat kruunutilliä myöhemmin. Lajikkeet ’Bouquet ’ ja ’Gold Crown’ soveltuvat hyvin pakastettavaksi. Usein siemenpussin kyljessä lukee vain Tilli, tavallinen. Tämä nopeakasvuinen lajike soveltuu kesäviljelyyn avomaalle. Lehtitillin runsas lehtisato korjataan ennen kukintaa.
Tilli, Anethum graveolens
- Yksivuotinen perinnekasvi.
- Helppo viljellä.
- Sopii myös ruukkuun.
- Voi kylvää useita kertoja kesässä.
- Syyskylvö aikaistaa satoa.
- Vaatii aurinkoa ja kosteutta.
- Karkottaa lehtikirvoja ja kaaliperhosia.
Tillin kasvatus – näin onnistut
Tillin kasvupaikka
Valitse valoisa paikka, johon aurinko paistaa useita tunteja päivässä. Vältä paahdetta, jotta tilli ei kellastu. Kasvatus onnistuu penkissä, viljelylaatikossa, kasvihuoneessa ja ulkoruukussa.
Peruslannoita maa. Tilli vaatii melko paljon typpeä tuottaakseen hyvän sadon. Paranna maata tarvittaessa eloperäisellä aineksella. Hevosenlanta ja kompostimulta kohentavat hiekkamaan vedenpidätyskykyä ja tuovat savi- ja hiesumaahan ilmavuutta sekä vähentävät pintamaan kuorettumista. Kova pintamaa voi jopa estää siementen taimettumisen. Parhaiten tilli viihtyy multavilla ja runsasravinteisilla kivennäismailla. Kasvukaudella rikkaruohot kitketään tai harataan.
Tillin kylvö
Multa tiivistetään taputtelemalla tai haravalla, jotta kosteus säilyy. Kylvös kastellaan.
Kylvä kruunutillin siemenet keväällä maan kuivahdettua tai kesäkuun alussa. Siemenet kylvetään sentin parin syvyyteen. Penkkiin tehdään neljä senttiä leveä ura, jonka pohjalle laitetaan hiekkaa. Jätä rivien väliin 40–50 senttiä ja harvenna taimet 10–20 sentin välein. Ripottele lehtitillin siemenet 0,5–1 sentin välein ja jätä riviväliksi 20–30 senttiä. Voit myös kylvää parinkymmenen siemenen ryppäinä.
Jos haluat korjata lehtisatoa jatkuvasti, kylvä tilliä noin kolmen viikon välein. Lehtitilli on maukkainta, kun taimet ovat 10–20 sentin mittaisia. Satoa pääset korjaamaan 1–1,5 kuukauden kuluttua kylvöstä. Komeiden kukintojen kehittyminen vie 2–3 kuukautta.
Etelä-Suomessa lehtitilliä ennättää kylvää elokuun alkuun saakka, Pohjois-Suomessa viimeinen kylvö tehdään kesäkuun loppuun mennessä.
Tillin kastelu ja lannoitus
Huolehdi kylvöksen kosteudesta ja kastele kuivina kausina, sillä kuivuus vähentää satoa. Lannoita tarvittaessa.
Taimipoltteen ehkäisy
- Tilli on arka Fusarium-, Pythium- ja Alternaria-sienille, jotka aiheuttavat taimipoltetta, kasvuston lakastumista ja kasvun hidastumista. Taimipolte voi vioittaa kylvöksiä ennen tai jälkeen taimettumisen.
- Taimipoltetta voi ehkäistä viljelykierrolla. Kylvä tilliä samaan paikkaan 3–5 vuoden välein, jotta kasvitauteja levittävien sienten määrä ei runsastu maassa. Pidä kasvatuksessa viiden vuoden tauko, jos tilli on näivettynyt tai kasvanut kituliaasti.
- Huomioi kasvivuorottelussa muut sarjakukkaiset kasvit, kuten korianteri, persilja, porkkana ja selleri. Niillä esiintyy samoja kasvitauteja kuin tillillä.
Tillin kylvö- ja sadonkorjuuajat
Tillin sadonkorjuu
Korjaa lehtitilliä vähitellen leikkaamalla taimista pois latvoja, jotta taimet haarautuvat. Voit myös pätkäistä 20–30-senttisen kasvuston 10–15 sentin korkeudelta. Tilli saattaa kasvattaa uuden versosadon, kunhan se saa tarpeeksi vettä ja ravinteita. Leikkaa kruunutillin kukintoja pian kukkien avautumisen jälkeen. Lehtien, kukintojen ja siemenien lisäksi mausteeksi sopivat tillin aromikkaat lohkohedelmät, joista voi hauduttaa esimerkiksi teetä.
Tillin siementen käyttö
Tillin siemeniä käytetään ruoanlaitossa kuminan tavoin kokonaisina tai murskattuina. Tillin siemenet maustavat esimerkiksi:
- leipätaikinan
- omenapiirakan pohjaksi tehdyn murotaikinan
- pikkelsin
- viinietikan
- salaatinkastikkeen
- perunasalaatin
- perunoiden keitinveden
- silakkalaatikon ja silakkarullat
- snapsin.
Siemenet sisältävät piitä, kalsiumia, fosforia ja muita mineraalisuoloja. Lehdissä on erityisen runsaasti kaliumia. Siksi tilliä suositellaan suolan korvikkeeksi suolatonta ruokavaliota noudattaville.
Tillilajikkeita:
- ’Mammut’: Voimakaskasvuinen lehtitilli kestää kuivuutta ja keskikesän sääoloja.
- ’Como’: Lehti- ja kruunutillin kasvatukseen sopiva. Korkeus noin 100 senttiä.
- ’Bouquet’: Lehtevä lajike lehtitillin kasvatukseen.
- ’Forrest’: Noin 50 sentin korkuinen, lehtien ja kukintojen kasvatukseen.
- ’Tetra’: Vanha lehtitillilajike. Hyvä kuivuudensieto ja myöhäinen kukinta.
- ’Vierling’: Kukkiva lajike kukkakimppuihin ja mausteeksi. Korkeus noin 80 senttiä.
Muokattu 9.5.2023 klo 9:00: Lisätty runsaasti uutta tietoa ja kuvia. Juttu on julkaistu alun perin 12.3.2015.
