Tunnista ja torju haitalliset vieraslajit

Tuntomerkit: Monivuotinen hernekasvi kasvaa jopa 1,5 metrin korkuiseksi. Typpeä sitovien juurinystyröiden ansiosta viihtyy monissa eri kasvupaikoissa. Pitkät, siniset, vaaleanpunaiset tai valkoiset kukinnot kesä–elokuussa. Aikaisen niiton jälkeen saattaa kukkia uudestaan myöhään syksyllä. Siemenet säilyttävät itävyytensä pitkään. Myrkyllinen. Menestyy Rovaniemen korkeudelle saakka.

Haitat: Tukahduttaa tienvarsien ketokasvillisuutta sekä niittyjen ja lehtojen herkkiä lajeja. Rehevöittää kasvupaikkaansa, jolloin herkät, karun maan kasvit eivät siinä enää viihdy.

Torjunta: Katkaise kukkineet vanat ennen kuin siemenet kehittyvät. Kaiva yksittäiset taimet juurineen. Niitä laajat alueet ja poista niittojäte. Estä leviäminen tienvarsille. Maassa olevan siemenpankin takia torjunta vaatii pitkäjänteisyyttä.

Tuntomerkit: Yksivuotinen, jopa 1,5-metriseksi kasvava laji. Valkoiset tai tumman- tai vaaleankarmiininpunaiset kukat tuottavat runsaasti siemeniä. Kukinta kesä–syyskuussa. Siemenet sinkoutuvat kodasta useiden metrien päähän. Sirkkataimessa kaksi isohkoa lehteä, joiden ruodit ja tyvet ovat viininpunaiset. Kasvustot usein vesistöjen rannoilla. Tavataan Rovaniemen pohjoispuolella saakka.

Haitat: Tukahduttaa alkuperäistä lajistoa. Pieni juuristo ei kykene sitomaan maata, joten vesistöjen varret ovat alttiita eroosiolle. Siemenet voivat siirtyä jalkineiden pohjassa paikasta toiseen.

Torjunta: Jättipalsami irtoaa helposti maasta juurineen. Kerää kasvustot maasta säkkeihin viimeistään kukinnan alkaessa. Taimet eivät kestä raskaiden laiduneläinten tallontaa.

Tuntomerkit: 1–2,5-metrinen heinäkasvi muodostaa laajoja heleänvihreitä kasvustoja, jotka voivat esiintyä puolikelluvina lauttoina. Kasvustot leviävät, jos lautat irtoavat. Jäykät röyhykukinnot heinä–elokuussa. Viihtyy vesien äärellä. Lajia on tavattu Oulun seudulla saakka.

Haitat: Rantojen massakasvustot syrjäyttävät luontaista lajistoa ja ovat haitallisia myös kaloille ja ravuille. Kasvustoissa on vaikea kulkea, joten rantojen virkistyskäyttö heikkenee. Siemenet kulkeutuvat jalkineiden mukana.

Torjunta: Poista kasvustot ennen kuin ne ovat liian suuria. Niitä laajoja kasvustoja 3–4 viikon välein. Aloita niitto ennen kukintaa ja poista niittojäte välittömästi. Lajin valtaamat rannat voidaan myös ruopata. Torjunta-aineita ei voi käyttää vesistöjen äärellä.

Tuntomerkit: Noin 1,5 metrin korkuinen perenna. Pienet keltaiset mykerökukat muodostavat kartiomaisen tertun elo–lokakuussa. Siemenet leviävät tehokkaasti siemenpähkylän päässä olevan haivenen avulla. Leviää helposti myös puutarhajätteiden ja maa-ainesten mukana. Tavataan aina Oulun eteläpuolella saakka.

Haitat: Kasvustot syrjäyttävät ketojen ja niittyjen kasvillisuutta ja muuttavat kulttuurimaisemaa. Siemenet leviävät helposti talven yli pystyyn jääneistä kukintovarsista. Siemenet voivat lentää hangilla tuulen mukana pitkiä matkoja. Leviää myös voimakkaan juurakon avulla.

Torjunta: Katkaise kukinnot ennen kuin siemenet kypsyvät. Pidä kasvu maltillisena leikkaamalla nurmikkoa kasvin ympäriltä. Niitä villiintyneet kasvustot touko- ja elokuussa useana peräkkäisenä vuonna. Peitä maa tummalla muovilla niittämisen jälkeen.

Tuntomerkit: Tiheäpiikkinen, 0,5–1,5 metrin korkuinen pensas. Vaaleanpunainen tai valkoinen kukinta kesä–syyskuussa. Juurivesojensa ansiosta laji leviää helposti esimerkiksi tienvarsi-istutuksista. Menestyy Rovaniemen korkeudella saakka.

Haitat: Muodostaa laajoja kasvustoja merenrantahietikoilla, missä syrjäyttää luonnollisen kasvillisuuden ja heikentää rantojen virkistyskäyttöä. Teiden varsilla syrjäyttää herkät ketokasvit. Leviää vesitse sekä esimerkiksi lintujen mukana.

Torjunta: Nouki pienet taimet juurineen. Leikkaa isommat yksittäiset kasvit alas ja kaiva juurakot maasta. Kitke laajat kasvustot koneellisesti. Poista juuripaloista kasvavat uudet taimet. Voit myös tuhota pensaikot katkaisemalla kasvustot 2–4 kertaa kesässä, kunnes juurista ei enää kasva uusia versoja. Hävitä katkotut oksat esimerkiksi polttamalla.

Tuntomerkit: Meillä menestyvät 2–3-metrisiksi kasvavat kaukasian-, persian- ja armenianjättiputki. Kukinta kesä–elokuussa. Siementen itävyys säilyy jopa 7 vuotta. Kasvaa aurinkoisilla paikoilla, Rovaniemen korkeudella asti.

Haitat: Muodostaa laajoja kasvustoja tukahduttaen muun lajiston. Varren karvoissa on myrkyllisiä öljyjä, jotka auringon UV-säteiden kanssa aiheuttavat vakavia palovammoja. Hengitettyinä öljyt voivat aiheuttaa hengenahdistusta. Siemenet kulkeutuvat jalkineiden mukana.

Torjunta: Suojaa torjunnassa paljas iho! Kitke pienet taimet käsin tai niitä ne. Tuhoa yksittäiset suuret taimet katkaisemalla pääjuuri lapiolla 10–20 sentin syvyydeltä. Katkaise kukkavanat. Torju kasvustot peittämällä maa tummalla muovilla. Pieniin taimiin tehoavat myös torjunta-aineet.