Tunnista ja torju yksivuotiset rikkakasvit

Yksivuotiset rikkakasvit

Tuntomerkit: Pystykasvuinen, varsinkin savimailla viihtyvä typensuosijakasvi. Peltosaunion ohuet ja pitkänkapeat lehdet muistuttavat tillin liuskaisia lehtiä. Nuoren taimen tunnistaa liuskalehtisestä ruusukkeesta. Korkeus 20–80 senttiä.

Kukinta: Kukkii kesäkuusta lokakuuhun. Valkoiset pienen päivänkakkaran näköiset mykerökukinnot sijaitsevat varsien päissä.

Kasvupaikka: Kasvaa aurinkoisilla paikoilla kaikenlaisilla mailla. Saattaa joskus talvehtia.

Torjunta: Kitke ennen kukintaa. Tarkista, ettei kukkimattomia taimia jää syksyllä talvehtimaan.

Tuntomerkit: Pystykasvuinen ja varresta haaroittuva laji. Varsi tanakka ja karvainen. Myös puikeat, hammaslaitaiset lehdet ovat pehmeät ja tiheäkarvaiset, kärjistään suippuiset. Lehtien säännönmukaiset suonet erottuvat hyvin. Sirkkalehdet näyttävät suonittomilta. Korkeus 20–60 senttiä.

Kukinta: Kaksihuulinen kukka on vaaleanpunainen tai valkoinen. Kukinta heinä–syyskuussa.

Kasvupaikka: Viihtyy muiden pillikkeiden tavoin avoimella, aurinkoisella paikalla monenlaisessa maassa.

Torjunta: Kitke nuori taimi ennen kuin se ehtii kukkia. Kasvimaalla peltopillikkeen saa helposti nurin vaikkapa kuokalla.

Tuntomerkit: Hento ja kohenevavarsinen laji. Lehdet ovat hyvin liuskaiset ja hennot. Kasvuja sirkkalehdet muistuttavat porkkanan lehtiä. Yleisväritykseltään peltoemäkki on vaaleansinivihreä. Korkeus 20–30 senttiä.

Kukinta: Pitkänomaiset kukat ovat vaaleanpunaiset, kärjistään lähes mustat. Ne sijaitsevat pystykasvuisessa tertussa lähes vastakkain. Kukinta heinä–elokuussa. Hallankestävä laji saattaa kukkia toistamiseen syksyllä.

Kasvupaikka: Viihtyy aurinkoisella, kuivahkolla ja ravinteikkaalla savi- ja hiekkamultamaalla.

Torjunta: Kitke peltoemäkki alkukesästä ennen kuin se ehtii kukkia. Kasvimaalla nuoret taimet saa helposti poistettua maasta kuokalla.

Tuntomerkit: Tiheäkasvuinen, voi muodostaa mattomaisia kasvustoja. Varsi on ohut ja rento. Lehdet ovat pienet, raikkaanvihreät ja ehytlaitaiset. Ne kasvavat varressa vastakkain. Laji itää ja kukkii heti, kun on lauhaa. Talvehtii siemenenä, taimena ja kukkivana kasvina. Korkeus 5–30 senttiä.

Kukinta: Pienet valkoiset ja tähtimäiset kukat. Terälehdet ovat syvään halkoisia. Kukinta touko– lokakuussa.

Kasvupaikka: Viihtyy varsinkin kausikosteilla paikoilla, mutta sinnittelee myös kuivassa maassa. Valon suhteen ei kovin vaativa ja pärjää varjoisissakin paikoissa.

Torjunta: Kitke nuori taimi ennen kuin se ehtii kukkia. Tarkista, ettei kukkimattomia taimia jää syksyllä talvehtimaan.

Tuntomerkit: Haaroittunut, pysty ja kova varsi on väriltään harmaanvihreä, kuten koko kasvikin. Monesti siinä on myös punaisia juovia. Lehdet ovat vinoneliömäiset tai kolmiomaiset, lehden laidat niukka- ja tylppähampaiset. Lehdet ovat kapeampia latvassa kuin tyvessä. Koko kasvi on jauhoinen, myös sirkkavaiheessa. Korkeus 10–100 senttiä.

Kukinta: Sykerökukinto muodostuu monesta pienestä, vihreästä, pallomaisesta ja tiheään sijaitsevasta huomaamattomasta kukasta. Kukinta heinä–syyskuussa.

Kasvupaikka: Viihtyy ravinteikkaassa maassa.

Torjunta: Kitke esimerkiksi kuokalla heti, kun tunnistat nuoren taimen ja ennen kuin se ehtii kukkia.

Tuntomerkit: Varsi on pysty, särmikäs ja turpeahko, alaosastaan usein punainen. Paksuhkot, kiiltävät lehdet ovat pariliuskaiset tai tylpästi hampaiset. Jos taimi itää syksyllä, se talvehtii pienenä ruusukkeena. Korkeus 20–40 senttiä.

Kukinta: Pienet, keltaiset sylinterinmuotoiset kukat muodostavat tiheän huiskilomaisen mykerön. Kukinta kesä–lokakuussa. Pähkylähedelmän kärjessä valkoisia hapsihaivenia, joiden avulla siemenet leviävät.

Kasvupaikka: Viihtyy aurinkoisella paikalla, ravinteikkaassa ja multavassa maassa.

Torjunta: Kitke heti, kun tunnistat kasvin. Tarkista, ettei kukkimattomia taimia jää syksyllä talvehtimaan.