Ensimmäiset viettelevät tuoksut haistoi jo keväällä. Silloin narsissit, idänsinililjat ja kielot levittivät tuoksuaan puutarhassa. Alkukesällä kukkivien syreenien tuoksu kantautui nenään etäämmältäkin. Kesällä on aika nauttia ruusujen ja kiinanpionien sesongista. Sen aloittaa ruusuklassikko, juhannusruusu. Kun puutarhassa kasvaa useita vanhoja pensasruusuja ja kiinanpionilajikkeita, kukinta ja tuoksut ilahduttavat pidempään. Tuttujen ruusujenkin tuoksuissa on eroja. Puutarhaparfyymin kruunaa viettelevä jasmike.
Syksyn kirpeässä ilmassa tuoksuvat muhevamulta, leimukukat ja nauhukset. Nauhusten kukintojen ympärillä liihottelee usein perhosia. Myös syyssyrikät ovat perhosten suosikkeja, eikä ihme. Niiden tuoksu on kuin parfyymia.
Kumarru kohti kukkaa
Monet kasvit tuoksuvat, vaikka tuoksu ei leviäkään voimakkaasti ympäristöön. Kumarru siis kukan puoleen, haistele ja tuoksuta. Osa kasveista tuoksuu voimakkaimmin illalla, jopa yöllä. Valkoiset kukat, kuten madonnanlilja, valkotupakka, valkolehdokki ja rauhoitettu luonnonvarainen kämmekkä, valaisevat hämärtyviä kesäöitä ja ilahduttavat tuoksullaan. Tuoksun on tarkoitus houkutella pölyttäjiä, joita on liikkeellä myös yöaikaan.
Tuoksu voi myös karkottaa. Muutama sametti- ja kehäkukka kaunistaa keittiötarhaa, mutta niiden voimakas tuoksu pitää tuholaiset loitolla.
Yrtitkin tuoksuvat vahvasti. Niiden tuoksu vapautuu, kun kasviin koskee. Muuten tuoksua ei tunne. Esimerkiksi eteerisiä öljyjä sisältävien laventelin ja rosmariinin tuoksut tuntuvat voimakkailta, kun niitä sipaisee kädellä.
Omaan hajuaistiin sopivaa
Tuoksuista voi erottaa esimerkiksi makean, sitruunan, kukkien tai vaikka metsän tuoksua. Sitruunaan vivahtavat väriminttu, sitruunatimjami ja sitruunamelissa. Yksivuotisten kesäkukkien tuoksuvimpiin kuuluvan heliotroopin tuoksussa on vaniljaa. Koristetupakka ja hajuherne ilahduttavat vaikka parvekepuutarhassa.
Oletko huomannut, että myös puksipuulla, tuijilla ja havuilla on oma hajunsa, joka ei ehkä ole kaikkein miellyttävin. Puksipuun toinen nimi, koiranpensas, kuvaa paremmin kasvin hajua, jota voisi verrata koiranpissaan. Onneksi se ei leviä tuulen mukana, vaan kauniin, ainavihannan pensaan hajun huomaa vasta, kun kasvia koskettaa.
Ihmisten kyky sietää tuoksuja on yksilöllinen. Voimakkaasti tuoksuvien kasvien ja kukkien tuoksu häviää ulkona, jolloin tuoksu harvemmin aiheuttaa tuoksuherkille päänsärkyä tai muita oireita. Tuoksuherkän ei kuitenkaan kannata istuttaa oleskelualueelle kaikkein tuoksuvimpia kasveja. Pienessä puutarhassa tai parvekkeella runsas tuoksusekoitus voi tuntua ylenpalttiselta, mutta myös häiritä.
Saat syyspuutarhaasi miellyttävän tuoksun, jos istutat sinne siron ja kauniin katsuran. Pienen puun lehdet tuoksuvat vaniljalle tai piparkakulle, kun ne tipahtelevat maahan.
Jasmikkeiden kukkien tuoksu leviää tuulessa. Pikkujasmikeen ’Philadelphus x lemoinei’ kukkien tuoksu tuo mieleen ahomansikat. Pihajasmike ’Philadelphus coronarius’ kukkii jasmikkeista ensimmäisenä, kesä–heinäkuun taitteessa. Hovi- ja kameliajasmike kasvavat kahdesta kolmeen metriin, hovijasmike hujahtaa jopa neljään viiteen metriin. Kuvassa on kerrannaiskukkaisin kukin kukkiva kameliajasmike ’Philadelphus x virginalis’.
Osa kiinanpionien lajikkeista tuoksuu voimakkaasti, osa keveämmin, osan tuoksu on makea ja osan kukkainen. Toisten pionien tuoksua ei edes huomaa. Monen suosikki on valkokukkainen, kielon tuoksuun vivahtava kiinanpioni ’Duchesse de Nemours’.
Sitruunatimjamin ’Thymus x citriodorus’ maku ja tuoksu on sitruunan raikas. Yrtti maustaa kana ja kalaruoat. Se sopii myös maanpeitekasviksi aurinkoisille paikoille. Vihreä yrttimatto kestää keveästi tallaamista, jolloin ilmoille leviää sitruunalle vivahtavaa tuoksua. Kasvista on jalostettu myös valkoja keltakirjavat lajikkeet ’Aureus’ ja ’Variegatus’.
Ruusu on tuoksujen klassikko. Monet ryhmä- ja jaloruusut ovat kuitenkin menettäneet jalostustyön saatossa ruusujen tärkeän ominaisuuden, tuoksun. Vanhat pensasruusut tuoksuvat varmimmin. Keskikesällä perinteinen juhannusruusu ilahduttaa varmimmin tuoksullaan. Vaaleanpunaista kukkaloistoa haluava valitsee puutarhaansa suvi- ’Poppius’, mökin- tai tornionlaaksonruusun.
Kurjenmiekkojen tuoksun huomaa vasta, kun kukkaa haistaa. Sen sijaan saksankurjenmiekan ’Song of Norway’ tuoksu leviää ympäristöönkin, samoin tuoksukurjenmiekan ’Iris pallida’. Kukkaloiston lisäksi kurjenmiekoilla on näyttävät miekkamaiset lehdet, jotka tuovat vaihtelua perennojen lehtimuodoille.
Köynnöskuusama koristaa pergoloita ja kaariportteja. Tuoksuköynnöskuusamalla on tuoksuvimmat kukat. Köynnöskuusamien kukat tuoksuvat erityisesti illalla ja yöllä. Kuvassa on tuliköynnöskuusama, jonka kukat ovat oranssinpunaiset ja torvimaiset.
Keltapäivänlilja ’Hemerocallis lilioasphodelus’ on vanhaperinneperenna. Sitruunalta tuoksuvat kukat kukkivat vain hetken, mutta uusia kukkia nousee mätäsmäisestä kapeiden lehtien mättäästä. Keltapäivänlilja on helppohoitoinen perenna ja sopii auringosta puolivarjoon, runsasravinteiseen ja humuspitoiseen maaperään.
Laventelia ’Lavandula angustifolia’ viljellään koriste-, tuoksu- ja maustekasvina. Se on olennainen osa provencelaista mausteseosta, johon sekoitetaan myös rosmariinia, timjamia ja basilikaa. Sinisenvioletit tähkämäiset kukat keräävät ahkerasti pölyttäjiä. Laventeli talvehtii epävarmasti, mutta kannattaa kokeilla, jos tarjolla on hiekkapitoinen, vettä läpäiseväkasvualusta ja aurinkoinen kasvupaikka. Parhaiten kasvi talvehtii Etelä-Suomessa.
Tuoksukurjenpolvi ’Geranium macrorrhizum’ tuoksuu, kun kasvin lehtiä koskee. Myös sen kukat tuoksuvat. Tuoksussa häivähtää sitruunaa,vaikka tuoksu ei ole kaikkein raikkain. Se ei ole voimakas eikä leviä ympäristöön, vaan kasvi tuoksuu, kun sitä koskettaa. Tämä vähään tyytyvä maanpeiteperenna peittää maanpinnan tehokkaasti ja kukistaa jopa voikukan. Kasvi menestyy auringossa ja varjossa ilman erityistä hoitoa.
