Valo vähenee nyt nopeasti – nämä huonekasvit pärjäävät kauempana ikkunasta

Sisustajien kuvissa näkee usein huonekasveja olohuoneen pöydällä tai kirjahyllyssä, kaukana ikkunoista ja valosta. Kesäaikaan päivänvalo tulvii huoneisiin ja kasvit kukoistavat, mutta syksyn kääntyessä kohti talvea valon määrä vähenee dramaattisesti.

Monet viherkasvit sopeutuvat vallitseviin valo-oloihin. Jotkut taas vaativat juuri tietynlaisia valaistusoloja. Esimerkiksi posliinikukka pysyy yleensä vihreänä pohjoisikkunalla kasvaessaan, mutta ei kuki lainkaan.

Mikään viherkasvi ei tule pitkään toimeen kokonaan ilman valoa.

Ennen kuin hankit huonekasvin, käytä hetki asuntosi valo-olojen ja ikkunoiden suuntien tarkasteluun. Eteläikkuna tarjoaa eniten aurinkoisia tunteja ja valoa, pohjoisikkuna vähiten. Länsi-ikkunalla valoa taas on enemmän kuin itäikkunalla.

Viherkasvit elävät pidempään, kun hankit sellaisia kasveja, joiden valontarve sopii asuntosi valo-oloihin. Kysy myyjiltä huonekasvien valontarpeesta tai etsi tietoa kasveista jo ennen ostoa. Jos valoa on huonekasvin tarpeisiin nähden liian vähän, kasvi ei viihdy ja lopettaa kasvamisen tai saattaa kuolla hiljalleen.

Tässä kaksi nyrkkisääntöä: Yleensä paksu- ja mehevälehtiset viherkasvit tarvitsevat valoa enemmän kuin ohutlehtiset kasvit. Jos kasvin lehdet ovat valkoisen- tai keltaisenkirjavat, se vaatii enemmän valoa kuin tasaisen vihreälehtiset huonekasvit. Esimerkiksi suosittu kirjavalehtinen peikonlehti menettää kirjavuutensa liian hämärässä paikassa.

Pohjoisikkunalla on talvella niukasti valoa. Tällaisia vähässä valossa pärjääviä viherkasveja ovat muun muassa:

Vain muutamat huonekasvit pysyvät kauniina niukassa päivänvalossa 1–2 metrin päässä ikkunasta tulematta honteloiksi. Ikkunan edessä ei kuitenkaan saa olla kaihtimia, verhoja, suuria kasveja kuten puita tai muita esteitä.