Palsternakka on parasta pakkasenpuremana – katso ihanat ruokaohjeet

Palsternakka on yhä useammin edustettuna ravintoloiden annoksissa, joten sen suosion voidaan odottaa nousevan pian myös kotikokkien keskuudessa.

Valkoiseksi porkkanaksikin kutsutun juureksen salaisuus on sen korkeassa sokeripitoisuudessa ja aromaattisissa öljyissä.

Nopean kypsymisaikansa ansiosta palsternakka on monin paikoin potentiaalinen vaihtoehto porkkanalle.

Palsternakka on makea, pehmeän täyteläinen ja hieman pähkinäinen, mutta hyvin vieno, joten se maistuu mainiosti myös perheen pienimmille.

Palsternakan käyttömahdollisuudet ovat moninaiset. Vaikka sitä käytetään nykyään pääasiassa liemijuureksena, se maistuu raakana raasteessa, uunissa rapsakaksi paahdettuna, padoissa, keitoissa tai sellaisenaan vaikkapa dippikasviksena.

Jos palsternakka tuntuu vieraalta, kannattaa siihen tutustua esimerkiksi perunamuusissa korvaamalla noin neljännes perunoista palsternakalla.

Herkullisen maun lisäksi palsternakka on ravintoarvoiltaan suositeltavaa syötävää. Se sisältää juureksille ominaiseen tapaan runsaasti hiven- ja kivennäisaineita, kuten kaliumia. Kaliumilla on tärkeä tehtävä muiden muassa lihasten toiminnassa ja verenpaineen säätelyssä.

Vaatimattomasta väristään huolimatta palsternakka sisältää flavonoideja, joiden on todettu ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja. Sukulaisjuurekseensa porkkanaan verrattuna palsternakka sisältää lähes tuplasti enemmän kuituja.

Pakkasenpuremana palsternakka on parhaimmillaan, koska sen juuren hiilihydraatit pilkkoutuvat sokereiksi. Palsternakka on siis erinomainen kasvatettava Suomen sääolosuhteissa. Sen kasvukausi jatkuu pitkälle syksyyn, mutta siitä huolimatta palsternakan osuus kotimaisesta kokonaissadosta on vaatimattomat 0,5 prosenttia.

Tänä syksynä kotimainen palsternakka on poikkeuksellisen harvinaista herkkua, koska kylmä kesä sai siemenet itämään huonosti ja sato jäi puoleen normaalista. Yleensä kotimainen sato riittää helmikuulle asti, mutta nyt vajetta paikattaneen tuontijuureksilla jo aiemmin.

Palsternakka on kulkenut pitkän tien luonnonkasvista viljellyksi hyötykasviksi. Vielä nykyäänkin sitä tapaa villinä myös Suomessa. Villinä kasvava palsternakka on kasvatettua sisartaan selvästi kitkerämpi, mutta silläkin on ystävänsä.

– Palsternakan ”sydämet”, eli kukkavarret ennen kukintaa, ovat jaloa raaka-ainetta. Ne ovat täysin ilmaista kauniin kotimaamme luonnossa villinä kasvavaa herkkua, Sami Tallberg kehuu kirjassaan Villiyrtti.

Hyötykasvina kartiomaista, kermanvalkoista palsternakkaa on käytetty antiikin ajoista lähtien sekä lääkkeeksi että ruuaksi. Palsternakalla on hoidettu jopa hysteriaa.

Suomessa palsternakkaa kutsuttiin entisaikoina nimillä morajuuri, pastinakka ja pasternakka.