Elokuu, nimensä mukaan oli täynnä eloa ja satoa enemmän, kuin ehtii kerätä. Puutarhurin on vaikeata hyväksyä se tosiasia, että osa sadosta jää pakostakin peltoon. Jotkut päivät venyvät oman sietokyvyn rajoille, kun yrittää kilpailla elämänprosesseja vastaan. Ympärillään näkee ainoastaan tekemättömät työt ja kohtaa jatkuvasti ajan rajallisuuden. Välillä on hyvä vähän höllätä, ottaa pari askelta taaksepäin ja katsoa kokonaisuutta, järjestää työt kronologiseen järjestykseen ja yrittää selvitä niistä mahdollisimman hyvin.
Viikottaiset pelto-gymit ja kuukausittaiset suurtalkoot ovat mainio tilaisuus kohdata kaikki ne osuuskuntalaiset, joiden ruokapöytiin rakkaudella kasvatetut vihannekset päätyvät. On mahtavaa tiedostaa, että edes osa, niin pienten, kuin suurtenkin jäsenten ruokavaliosta koostuu "luomusta ilman ehtoja", eli biodynaamisella tavalla tuotetuista kasviksista, jotka ruokkivat fyysisen ruumiin lisäksi henkistä hyvinvointia.
Puutarhanhoito on kuin buddhalainen mandala, se kuvastaa makrokosmosta mikrokosmoksen muodossa, sen toteutuksessa vaaditaan keskittymistä, hetkessä läsnäolemista ja tarkuutta. Lopulta hienoutensa huippuun viritetty teos pyyhitään pois ja jäljelle jää matkan opetus. Tieto siirtyy seuraavan kasvukauden pohjaksi, mutta kuvasta tulee joka kerta erilainen.
Kasvin vuodenkierto
Kuva kirjasta: Metamorphosis in nature and art: the dynamics of form in plants, animals and human beings, Peter Elsner
Romanesco -kukkakaalin upea ulkomuoto jaksaa aina ihastuttaa. Se kuvastaa hyvin tämän osuuskunnan toimintaa; yksittäinen kukinto ei ole niin erikoinen, mutta monet kukinnot muodostavat hienon, fraktaalin kokonaisuuden, jossa jokainen kukinto on samanarvoinen ja yhtä tärkeä. Vaikka kukinnot ovat eriytyneet huipuistaan erilleen, tyvestä ne muodostavat tiiviin, yhden kaalinpään.
Kuva: Tau Lehto
Kuluneet kaksi viikkoa ovat jatkuneet edelleen intensiivisen sadonkorjuun merkeissä. Nyt olemme kuitenkin tulleet siihen tilanteeseen, että osa sadosta on saavuttanut kypsyyden puolesta päätepisteensä ja sitä ei voi jättää seuraavalle viikolle kypsymään. Tällaisia vihanneksia ovat mm. kesäkaalit, jotka alkavat halkeilemaan pellolle jos niitä ei korjata varastoon ajoissa. Kriittisessä tilassa ovat myös perunat, joiden nostoon seuraavat talkoot painottuvat. Suomessa hyvin yleinen perunassa viihtyvä kasvitauti, perunarutto, uhkaa nielaista perunasatomme, joten perunannostoon tarvitaan kaikki kynnölle kykenevät!
Kaalit lähdössä varastoon
Kuva: Tau Lehto