Lyyraviikunasta pistokas ja juurien huumaa

Useimmiten kasvin ihailun keskiössä ovat sen lehdet ja erityisesti kukat ja hedelmät, mutta jos kasvi voi huonosti, on useimmiten kyse juuriston laiminlyömisestä. Kasvia ei ole lannoitettu, sitä on kasteltu liikaa tai liian vähän ja multa on päässyt juuriston kannalta epäedulliseksi. Juuriston tehtävä on kasville oleellinen: se tukee kasvia, ottaa maasta ravinteita ja vettä sekä osallistuu kasvin soluhengitykseen. Kun maan rakennetta parannetaan kompostilla tai mekaanisesti kuohkeuttamalla, siitä tehdään ilmavampi juuri juurien hengitystä ajatellen. Vesi ja ilma pääsevät liikkumaan hyvärakenteisessa maassa.Kasveja istuttaessa ja ylöskaivaessa (ja taimimyymälöiden hyllyillä) tulee aina tutkittua myös kasvin juuristoa. Näin keväällä on hienoa seurata pistokkaiden juurikasvua. Esimerkiksi viherkasvien pistokkaat voi laittaa suoraan multaan, kunhan pitää mullan ja ilman pistokkaan ympärillä kosteana. Itse tykkään juurruttaa kasvit vedessä juuri juurien tarkkailun vuoksi. Varren kasvisolujen kehittyminen juurisoluiksi vie vähän aikaa, joten on tyypillistä että juuria ei ensin näy, mutta kun ne kasvavat, on kasvu todella nopeaa. Tämän vaiheen odottaminen on parasta hupia ainakin omille lapsille!Viime vuonna hankkimani lyyrafiikus eli lyyraviikuna kasvoi räjähdysmäisesti vartta ja pari kuukautta sitten päätin leikata siitä kolmaosan pois. Oli aika ottaa lyyraviikunasta pistokas. Latvan katkaiseminen vaikuttaa kasvin hormoneihin siten, että kasvin haarautuminen mahdollistuu. Pikku-lyyraviikunan (kasvia muuten kutsutaan meillä kotoisasti leipälapioksi) lisäksi toiveissa oli siis myös kauniisti haarautuva emokasvi. Leikkaamisesta muutaman viikon päästä putkahtivat pistokkaaseen juuret yhtäkkiä. Juurien tärkein osa ovat niiden pienimmät ja hennoimmat osat, juurikarvat, jotka moninkertaistavat juurien vettä ja ravinteita maasta ottavan pinta-alan. Juurikarvat sijaitsevat juurten kärjissä, siksi esimerkiksi taimien koulintavaiheessa kannattaa pitää kasvin juuret ehjänä. Toki juuristo myös uudistuu, mutta kasvi nuukahtaa hetkellisestä ravinteiden- ja veden puutteesta. Juurilla on kova kasvuvauhti, esimerkiksi heinäkasvien juuristo voi kasvaa jopa puolitoista senttiä vuorokaudessa.Juuri kasvaa ja takertuu maahan juuripaineen avulla. Jos maa on kevyttä, juuri pääsee etenemään hyvin, mutta tiivistyneessä tai kivisessä maassa juurten kasvu estyy tai keskittyy liian pinnalle, jossa juuristo kuivuu herkästi. Tästä syystä kasveja kastellessa on tärkeää kastella maa myös syvältä hyvin. Juuristo voi hakeutua maan pinnalle myös silloin, jos ainoastaan pintamaassa on kosteutta.Erityisesti luomuviljelyssä juurten voimaa käytetään hyväksi maan viljelykunnon ylläpitämisessä. Syväjuuriset kasvit kuten härkäpapu tai puna-apila (kai tässä voisi mainita ainakin tämän voikukkayksilön!) möyhentävät juurillaan maata ja parantavat sen rakennetta. Tällöin vältytään mekaaniselta maan muokkaamiselta, jossa maan tärkeä pieneliöstö helposti häiriintyy.Kasvien juuristossa elää runsaasti hyviä mikrobeja ja sienijuurta eli mykorritsaa, jotka hyödyttävät kasvin kasvua. Osalla kasveista juuristo on vieläkin kehittyneempi: esimerkiksi leppä, pavut, apila ja lupiini ovat typensitojakasveja eli ne pystyvät sitomaan kasveille tärkeää ravinnetta typpeä ilmakehästä juuristoonsa. Juuristosta ne luovuttavat sitä maahan. Tämän voi huomioida viljelykierrossa ja siten lisätyn lannoituksen määrä vähenee. Typensitojakasvin juuristosta voi bongata typpinystyröitä, pieniä tai vähän suurempia. Suosittelen kesäisellä fillariretkellä pysähtymään ja nykäisemään pyörätien reunalta pari lupiinia irti nystyröiden tarkastelua varten!Kaikenlaista voi kasvattaa ja juurruttaa pistokkaista: ota basilikan varsia ruukkuyrtistä vesilasiin tai nappaa pihan pajusta tai mustaherukasta muutama verso juurtumaan maljakkoon!Kasvit ovat ihmeellisiä ja tärkeitä! Ne sitovat hiilidioksidia, estävät ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja kuivattavat maata kosteilla alueilla. Ravinnosta tai lääketeollisuuden tarpeista puhumattakaan. On inspiroivaa seurata kasvimaailman tutkimusta. Kasvien kykyä kommunikointiin ja aistimiseen tutkitaan paljon. On kehitetty myös tapa muuntaa kasvien elämää musiikiksi! Ja niinhän siinä kävi että emoleipälapio teki uuden haaran! Tällä hetkellä vain yksi näkyvissä, toivotaan toista kaveriksi. Jos kotonasi majailee samanlainen hujopiksi ryhtynyt kaveri, leikkaa reilusti lyyraviikunasta pistokas!

Edellinen
Edellinen

Taimiostoksilla - muista muutama juttu!

Seuraava
Seuraava

Risiinin kasvatus - jättiläinen taimilaatikossa