Proteiinikeksimme raaka-aineet: härkäpapuproteiini
Planet Amino haluaa tehdä kestävistä kulutusvalinnoista helppoja. Tuotteiden kohdalla tämä vaatii oikeanlaisia raaka-ainevalintoja. Härkäpapuproteiini on yksi voimakeksimme raaka-aineista, mutta millaista raaka-aineesta on kyse kun puhutaan härkäpapuproteiinista?
Härkäpapu kasvina
Härkäpavut kuuluvat kasvien sukupuussa hernekasvien heimoon, jonka muihin tunnettuihin jäseniin kuuluvat herneet, kikherneet, maapähkinät, linssit, pavut sekä jopa lakritsikasvi! Ulkoisesti härkäpapu näyttääkin hyvin samalta kuin muutkin hernekasvit. Ne kasvavat noin 0,5-1,8 metriä korkeiksi ja kukkivat muodostaen siemenkotia, joissa kussakin on noin 3-8 siementä. Näistä siemenistä sitten myöhemmin kehittyy itse ‘’papu’’.
Härkäpapua on viljelty ruuaksi jo todella kauan, sillä niiden viljely alkoi jo tuhansia vuosia sitten. Eli kyseessä ei ole mikään uusi tulokas ruokapöydissämme.
Missä härkäpapu kasvaa?
Alla on esitettynä Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön tietoihin perustuen arvio härkäpavun keskiarvollisista vuosittaisista tuotantomääristä (tonneissa) vuosien 2015-2020 välillä. Yhdysvaltojen ja Kanadan osalta tietoja ei ole grafiikkaan sisällytetty, vaikka myös näissä maissa kasvatetaan härkäpapua.
Kuten kuva havainnollistaa, niin härkäpapua kasvatetaan jo nyt joka puolella maailmaa. Tämä mahdollistaa härkäpapua raaka-aineena käyttävien tuotteiden paikallisen tuotannon eri puolella maailmaa, ja sitä kautta osaltaan hajauttaa ruuantuotantoon kohdistuvia riskejä. Planet Aminon raaka-aineena käyttämä härkäpapu on viljelty Pohjois-Euroopassa.
Mihin härkäpapua käytetään?
Koska härkäpapua viljellään maailmanlaajuisesti, niin siitä on myös jalostunut eri maiden keittiöissä mitä herkullisempia ruoka-annoksia. Härkäpapua voi löytää keittiöistä esimerkiksi Sichuanin alueella Kiinassa, arabimaissa – erityisesti Egyptissä tai vaikkapa eksoottisesta sopa de habas -keitosta Mexikossa. Myös meillä Suomessa on härkäpavusta jalostettu rutkasti uusia elintarvikkeita viimeisten vuosien aikana.
Ruokavaliossa härkäpapu toimii erinomaisena kasviperäisenä proteiininlähteenä, sillä Finelin mukaan siinä on energiaa 100 grammaa kohden 8,8 grammaa proteiinia, 13,1 grammaa hiilihydraattia, 0,6 grammaa rasvaa ja energiaa 102 kcal.
Härkäpapua käytetään myös vuoroviljelyssä, jolloin se edesauttaa ehkäisemään maaperän kulumista eli eroosiota sekä lannoittamaan maata luonnollisesti. Härkäpapu toimii luonnollisena lannoittajana, sillä sen juurissa olevat bakteerit muodostavat typestä ammoniumia. Tämän ansiosta kemiallisten lannoitteiden käyttöä on mahdollista vähentää. Härkäpapua viljellään myös paljon eläinten rehuksi.
Kuinka härkäpavusta valmistetaan proteiinijauhetta?
Härkäpavusta valmistetaan proteiinijauhetta yksinkertaistettuna mekaanisella erottelun ja veden avulla. Tätä proteiinijauhetta esimerkiksi me käytämme sitten proteiinikeksiemme raaka-aineena.
Ensimmäinen vaihe prosessissa on härkäpavun ‘’kuoren’’ poistaminen, joka koostuu lähinnä kuiduista. Eroteltu kuitu voidaan hyödyntää esimerkiksi leivonnassa tai vaikkapa eläinten ruuan valmistuksessa. Härkäpavun sisäosa koostuu tärkkelyksestä, proteiinista ja kuiduista. Prosessiin lisätään erotteluvaiheen jälkeen vettä, jotta härkäpapuproteiini saadaan eroteltua nesteeseen. Tämän jälkeen nestettä suodatetaan ja lopuksi se kuivatetaan, jolloin saadaan lopputuloksena korkeaproteiinista jauhetta. Valmistusprosessin seurauksena syntyy pääasiassa kolmea eri tuotetta: kuituja, tärkkelystä sekä härkäpapuproteiinia. Näitä kaikkia on mahdollista hyödyntää ruokateollisuuden parissa, jolloin tuotannosta ei juurikaan synny ylimääräisiä ‘’tähteitä’’.
Kuinka tehokasta härkäpavun viljely on Suomessa?
Kuvitellaan tilanne, jossa kaikki Suomessa ihmiskäytössä kulutettu proteiini olisi valmistettu härkäpavusta. Kuinka paljon viljelyalaa tämä vaatisi?
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa vuosien 2009 ja 2018 välillä härkäpavun keskimääräinen vuosituotanto oli hehtaaria kohden 2200 kg tai vaihtoehtoisesti 220 tonnia viljeltyä neliökilometriä kohden.
Jos käytämme härkäpavun arvona 8,8 grammaa proteiinia sataa grammaa kohde, niin tämä tarkoittaisi sitä, että 1 hehtaari tuottaisi vuodessa (8,8 g * 10 * 2200 = 193 600 g) 193,6 kg proteiinia. Vastaavasti vuosituotto viljeltyä neliökilometriä kohden olisi tällöin 19,4 tonnia proteiinia. Mikäli keskivertosuomalainen kuluttaisi proteiinia päivää kohden esimerkiksi 100 g asukasluvun ollessa 5,5 miljoonaa henkilöä, niin tällöin proteiinin vuosikulutus väestötasolla olisi noin 201 miljoonaa kiloa tai noin 200 750 tonnia. Tämän määrän tuottamiseen vaadittaisiin tällöin (200 750/19,36 =) 10 400 neliökilometriä viljelysmaata. Pinta-alana tämä alue olisi hieman isompi kuin Uusimaa. Tämä vastaa suunnilleen sitä osuutta viljelysmaasta, jota käytetään tällä hetkellä maassamme eläinten rehun tuotantoon
Emme tietenkään kannata ajatusta yksipuolisesta, härkäpapuun pohjautuvasta ravinnosta, mutta tämä esimerkki oli tarkoitettu havainnollistamaan sitä, kuinka paljon tehokkaammin ja vähäpäästöisemmin voisimme tuottaa proteiinia. Lisäksi yksipuolinen kasvinviljely altistaisi mm. suuremmille tuholaisvahingoille ja eri kasvisairauksien voimakkaammalle leviämiselle. Kuitenkin härkäpavun viljelyn lisääminen olisi ympäristönäkökulmasta hyödyllisempää. Kuluttajan näkökulmasta kulutustottumuksiemme muuttuminen kuitenkin vaatii käytännössä parempia, edullisempia ja maistuvampia tuotteita.
Me haluamme tehdä kestävästä kuluttamisesta helppoa.
Siksi perustimme Planet Aminon.
Seuraavassa artikkelissamme tutustumme hamppuproteiiniin raaka-aineena!