Alkupalat luonnosta 13. Rautanokkonen ja pähkinäpensaan pähkinöitä

Annos näyttää tältä:

 

 

 

 

 

Kiehautettuja rautanokkosen lehtiä ja pilkottuja pähkinöitä. Garnityyrinä metsäruusun (lajin, ei ryhmän) terälehtiä.

 

 

 

 

 

Alla tavallinen (iso)nokkonen, yllä huomattavasti hennompi rautanokkonen. 

 

 

 

 

 

Muutamia linnuilta huomaamatta jääneitä pähkinäpensaan hedelmiä.

Rautanokkonen on maultaan tavallista nokkosta miedompi. 

Hankkeessa ei ole käytetty pakastinta. Nopea päässälasku antaa tulokseksi, että pähkinät ovat ylivuotisia.

 

Alkupalat luonnosta 12. Kuminan juuret ja pihatähtimöä

Annos näyttää tältä:

 

 

 

 

 

Öljyssä uppopaistettuja kuminan juuria sekä pihatähtimöitä. Garnityyrinä piharatamon siemeniä.

 

 

 

 

 

Kumina on Suomen luonnossa hyvinkin yleinen 2-vuotinen muinaistulokas tai viljelykarkulainen. 

Varoituksen sana on paikallaan: pelkän valokuvan perusteella ei kuminaa noin vaan tunnisteta. 

 

 

 

 

 

Tämänkertaiset kuminan juuret osoittautuvat hieman töpöiksi. Syytä voidaan hakea kasvupaikan tiivistyneestä maasta.

 

 

 

 

 

Yksivuotinen, useita sukupolvia vuodessa tuottava pihatähtimö ei ole vain kevätilmiö. Kuva on marraskuun toiselta viikolta.

Hankkeessa on hyödynnetty pakastinta.

 

Syötävät luonnonkasvien lehdet/versot 56.60. Merirannikki

Merirannikki (Glaux maritima) kasvaa Suomen rannikoilla. Kasvi uskaltautuu ns. tulvarajan alapuolellekin, mutta löytyy yleensä tämän rajan yläpuolelta, aivan rantaniityn merenpuoleiselta reunalta.

 

 

 

 

 

Kas näin.

Merirannikki on alkuperäinen, monivuotinen kasvi.

 

 

 

 

 

Merirannikki kukkii heinäkuussa.

 

 

 

 

 

Kiehautettuja merirannikkeja.

Merirannikki maistuu väkevästi ja itsepintaisesti merenrannnalta. Ota tai jätä.