Ekojärjestelmätuki

2023

1
Pihtiputaan YTA
Sisältö

• Yleistä ekojärjestelmätuesta
• Tukitaso ja maksun rajoitteet
• Tukiehdot toimenpiteittäin:
• Talviaikainen kasvipeitteisyys
• Luonnonhoitonurmet
• Viherlannoitusnurmet
• Monimuotoisuuskasvit
• Ekojärjestelmätuki Vipussa
• Yhteenveto
Yleistä ekojärjestelmätuesta

• Uusi EU:n kokonaan rahoittama, eli suora tuki

• Yksivuotinen sitoumus, valittavissa neljä eri ekojärjestelmää:

• Talviaikainen kasvipeite (sitoumuskausi 30.10.-15.4./16.5.)
• Luonnonhoitonurmet (sitoumuskausi kalenterivuosi)
• Viherlannoitusnurmet (sitoumuskausi kalenterivuosi)
• Monimuotoisuuskasvit (sitoumuskausi kalenterivuosi)

• Tuensaajan oltava aktiiviviljelijä

Tukitaso
• Arvioidut tukitasot vuonna 2023:

• Talviaikainen kasvipeite 50 €/ha

• Luonnonhoitonurmet 65 €/ha
• Viherlannoitusnurmet 80 €/ha
• Monimuotoisuuskasvit 300 €/ha
Maksun rajoitteet
• Talviaikaisen kasvipeitteen tukea voidaan myöntää tuenhakijalle, jolle
myönnetään kyseisenä tukivuonna perustulotukea

• Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien

ekojärjestelmien tukea voidaan myöntää enintään 25 %:lle tilan suorien tukien
tukikelpoisesta alasta
• Tukialueella C luonnonhoitonurmien ekojärjestelmän tukea voidaan myöntää
enintään 10 prosentille tilan suorien tukien tukikelpoisesta alasta.

• Viherlannoitusnurmille tukea voidaan maksaa samalle alalle enintään kolmena

vuonna peräkkäin.

• Monimuotoisuuskasvien niittykasveille ja peltolintukasveille tukea voidaan

maksaa samalle alalle enintään kahtena vuonna peräkkäin.
 Talviaikainen
kasvipeitteisyys

6
Pihtiputaan YTA
Vähimmäistason vaatimukset

• Ehdollisuuden vähimmäismaanpeite
• 33% peltojen ja pysyvien kasvien alasta oltava kasvipeitteistä (kasvi, sänki,
kasvijäte, kevyesti muokattu)

• Pysyvän nurmen ennallistamisvelvollisuus

• Velvoite palauttaa muuhun käyttöön siirrettyä pysyvää nurmea vastaava
pinta-ala pysyväksi nurmeksi mikäli määrä laskisi yli 5 % viiteosuudesta.
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukiehdot

• Toimenpiteeseen voi ilmoittaa peltoalaa, pysyvien kasvien alaa ja pysyvää

nurmea, jotka ovat sänki- tai kasvipeitteisiä (tukihakuvuonna
sänkikesannoksi ilmoitettua alaa ei voi ilmoittaa kasvipeitteisenä
alana).

• Tukea voidaan myöntää:

• pellon ja pysyvien kasvien alasta, joka säilytetään muokkaamattomana
31.10.2023 – 15.4.2024 ja
• pysyvän nurmen alasta, joka säilytetään muokkaamattomana 31.10.2023 –
16.5.2024
• Tuenhakija ilmoittaa kasvipeitteiset alat syysilmoituksella.
Talviaikaiseen kasvipeitteeseen hyväksyttävät
alat
 viljat  kumina
 tattari  mansikka
 kvinoa  pysyvät puutarhakasvit, joiden riviväleissä on kasvusto
 öljykasvit  kerääjäkasvit
 kuitukasvit  välikasvit
 palkokasvit  maanparannus- ja saneerauskasvit
 siemenmausteet  monimuotoisuuskasvit
 seoskasvustot  viherkesannot
 syyskylvöiset kasvit  talven yli säilyvät kylvetyt kasvustot
 nurmikasvit
 ruokohelpi  Myös kemiallisesti tuhottu nurmien, viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien,
kuitukasvien, palkokasvien, siemenmausteiden sekä näiden seoskasvustojen
 luonnonhoitonurmet
sänki kelpaa talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.
 viherlannoitusnurmet
Pysyvä nurmi talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä
• Pysyvän nurmen ala, josta haetaan talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea, on
säilytettävä muokkaamattomana 31.10.2023 - 16.5.2024
• Tuenhakija ei saa vähentää pysyvän nurmen alaa tilallaan sinä aikana, jona hän
sitoutuu talviaikaista kasvipeitettä koskevaan ekojärjestelmään.
• Jos tuenhakija hakee pysyvän nurmen lohkolle talviaikaisen kasvipeitteisyyden
tukea, hän ei voi muokata pysyvän nurmen lohkoa ajanjaksolla 31.10. -16.5.
• Silloin, jos tuenhakija hakee osalle tilan pysyvistä nurmista talviaikaisen
kasvipeitteisyyden tukea, hänen on säilytettävä myös sellainen tilan pysyvän
nurmen ala muokkaamattomana 31.10.2023 -15.4.2024, jolle hän ei hae
tukea.
• Ennen 31.10.2023 voi pysyvän nurmen kyntää ja kylvää sinne esimerkiksi
syyskasvin.  tällöin ala ei ole enää pysyvää nurmea ekojärjestelmätuen
talviaikaisen kasvipeitteisyyden näkökulmasta.
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea ei makseta:

 Vuoden 2022 jälkeen muusta käytöstä maatalousmaaksi otetulle alalle

 Natura-alueiden pysyvän nurmen alalle
 Pysyvän nurmen alalle silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä
 Ympäristösitoumuksen suojavyöhykkeiden alalle ja vastaavalle Ahvenanmaan
toimenpiteen alalle
 Ympäristösitoumuksen turvepeltojen nurmien alalle ja vastaavalle Ahvenanmaan
toimenpiteen alalle

 Ympäristösopimuksen maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisema aloille

 Esimerkki talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuesta

Kevyesti Pysyvä nurmi Rehunurmi Kaura, sänki

Omena,
Pysyvä nurmi muokattu Muokattu ja
riviväleissä
ala Säilytetään kylvetty Säilytetään Säilytetään
nurmi
Säilytetään 31.10.2023- syyskylvöinen 31.10.2023- 31.10.2023-
31.10.2023- 15.4.2024 kasvi ennen 15.4.2024 31.3.2024
Säilytetään
16.5.2024 31.10.2023
31.10.2023-
15.4.2024

Voi saada tuen Ei voi Ei voi saada Voi saada tuen Voi saada Voi saada tuen Ei voi saada tukea
saada tukea, tuen
tukea mutta
säilytysehto
tilalla
täyttyy
Luonnonhoitonurmet

13
Pihtiputaan YTA
Vähimmäistason vaatimukset

• Ehdollisuuden lannoittamaton vyöhyke:

• Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden
metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa
levityksestä.

• Pysyvän nurmen ennallistamisvelvollisuus

• Velvoite palauttaa muuhun käyttöön siirrettyä pysyvää nurmea vastaava
pinta-ala pysyväksi nurmeksi mikäli määrä laskisi yli 5 % viiteosuudesta.
Luonnonhoitonurmen tukiehdot

• Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen:

• Muokkaus sallittu vain perustamisen ja päättämisen yhteydessä.
• Luonnonhoitonurmena voi ilmoittaa vanhan monilajiseksi kehittyneen
nurmen tai uuden monivuotisilla nurmikasveilla kylvetyn kasvuston.
• Jos kylvää uuden nurmikasvuston, viljelymuistiinpanoihin kirjattava siemenseoksen
kasvilajit ja niiden osuudet.
• Siemenseoksen painosta enintään 20 prosenttia saa olla typensitojakasveja.
• Kasvusto säilytettävä ja ehtoja noudatettava elokuun loppuun asti. Voi päättää
1.9. alkaen.
Luonnonhoitonurmen tukiehdot

• Lannoitus:
• Ei saa lannoittaa.
• Kasvinsuojelu:
• Kasvinsuojeluaineita voi käyttää vain kasvuston päättämiseen.
• Jos luonnonhoitonurmen kasvuston päättää kasvinsuojeluaineilla, ei voi
ilmoittaa samaa alaa luonnonhoitonurmeksi seuraavana vuonna.
• Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu:
• Niitettävä vähintään joka toinen vuosi viimeistään 31.8.
• Vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitettävä vuosittain viimeistään 31.8. siten, että
rikkakasvien leviäminen estyy.
• Laidunnuksessa ja sadonkorjuussa ei rajoitteita
Luonnonhoitonurmen tukea ei makseta:

• Vuoden 2022 jälkeen maatalouskäyttöön otetulle alalle

• Natura-alueiden pysyvän nurmen alalle
• Pysyvän nurmen alalle silloin, jos ennallistamismenettely otettaisiin
käyttöön
Viherlannoitusnurmet

18
Pihtiputaan YTA
Vähimmäistason vaatimukset

• Ehdollisuuden lannoittamaton vyöhyke:

• Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden
metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa
levityksestä.

• Pysyvän nurmen ennallistamisvelvollisuus

• Velvoite palauttaa muuhun käyttöön siirrettyä pysyvää nurmea vastaava
pinta-ala pysyväksi nurmeksi mikäli määrä laskisi yli 5 % viiteosuudesta.
Viherlannoitusnurmen tukiehdot
• Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen:
• Muokkaus sallittu vain kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä.
• Voi ilmoittaa tukihakuvuonna kylvetyn tai edellisenä vuonna suojakasvin
kanssa kylvetyn kasvuston, jossa on vähintään neljää eri kasvilajia.
• Voi ilmoittaa myös sellaisen alan, joka ilmoitettu edellisenä vuonna ympäristökorvauksen
viherlannoitusnurmena, jos se on ollut viherlannoitusnurmea enintään kaksi vuotta.
Kasvuston tulee tässäkin tapauksessa täyttää ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmen
vaatimukset.
• Siemenseoksen painosta vähintään 20 prosenttia on oltava typensitojakasvia.
• Viljelymuistiinpanoihin kirjattava siemenseoksen kasvilajit ja niiden osuudet
• Kasvusto säilytettävä ja ehtoja noudatettava elokuun loppuun asti. Voi päättää
1.9. alkaen.
• Toisen ja kolmannen vuoden kasvuston voi päättää 1.8. alkaen, jos alalle kylvää
syyskylvöisiä kasveja.
Viherlannoitusnurmen tukiehdot
• Lannoitus:
• Ei saa lannoittaa.
• Toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmella voi käyttää lannoitteita
1.8. alkaen, jos alalle kylvää syyskylvöisiä kasveja.
• Kasvinsuojelu:
• Kasvinsuojeluaineita voi käyttää vain kasvuston päättämiseen.
• Jos viherlannoitusnurmen kasvuston päättää kasvinsuojeluaineilla, ei voi
ilmoittaa samaa alaa viherlannoitusnurmeksi seuraavana vuonna.
• Toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmella voi käyttää
kasvinsuojeluaineita 1.8. alkaen, jos alalle kylvää syyskylvöisiä kasveja
• Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu:
• Niitettävä vähintään joka toinen vuosi elokuun loppuun mennessä.
• Vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitettävä vuosittain elokuun loppuun mennessä
siten, että rikkakasvien leviäminen estyy.
Viherlannoitusnurmen tukea ei makseta:

• Vuoden 2022 jälkeen maatalouskäyttöön otettu ala

• Natura-alueiden pysyvän nurmen ala
• Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely otettaisiin käyttöön
• Luonnonmukaisessa tuotannossa oleva ala
Monimuotoisuuskasvit

23
Pihtiputaan YTA
Vähimmäistason vaatimukset

• Ehdollisuuden lannoittamaton vyöhyke:

• Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden
metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa
levityksestä.
Monimuotoisuuskasvien tukiehdot
• Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen:
• Kasvustoa ei saa muokata muutoin kuin perustamisen ja päättämisen
yhteydessä.
• Kylvettävä tuenhakuvuonna. Tukea voidaan myöntää myös syyskylvöisille
monimuotoisuuskasveille, jotka on kylvetty edellisen vuoden syksyllä. Saman
niitty- ja peltolintukasvuston voi ilmoittaa monimuotoisuuskasviksi
seuraavana vuonna.
• Viljelymuistiinpanoihin kirjattava siemenseoksen kasvilajit ja niiden osuudet.
• Voi ilmoittaa myös sellaisen niittykasvien tai peltolintukasvien alan, joka ilmoitettu
edellisenä vuonna ympäristökorvauksen monimuotoisuuspeltona. Kasvuston tulee
tässäkin tapauksessa täyttää ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvien vaatimukset.
• Ei saa perustaa suorakylvämällä nurmeen.
• Kasvusto säilytettävä ja ehtoja noudatettava syyskuun loppuun asti.
Monimuotoisuuskasvien tukiehdot

• Lannoitus:
• Saa lannoittaa vain kasvuston perustamisen yhteydessä.
• Kasvinsuojelu:
• Kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty.
• Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu:
• Saa niittää vasta kasvuston pääasiallisen kukinnan jälkeen, kuitenkin
aikaisintaan 1.8.
• Laidunnus on kielletty.
• Edellä kerrotusta poiketen, riistakasveilla kylvetyn kasvuston voi korjata
riistan ruokintaa varten.
Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvit
• Kasvusto kylvettävä siemenseoksella,
jossa on vähintään kahden seuraavan
kasvin tai kasviryhmän siemeniä:
 auringonkukka  ruis- tai ahdekaunokki
 hunajakukka  malvat
 sinimailanen  kehäkukat
 persianapila  öljypellava
 muut kylvövuonna kukkivat apilat  Mesikät
 keltalupiini
 virnat
• Lisäksi seoksessa voi olla muita kylvövuonna kukkivia
kaksisirkkaisia kasveja enintään 30 prosenttia
siemenseoksen painosta.
Riistakasvit
• Kasvusto kylvettävä siemenseoksella, jossa on
vähintään kahden seuraavan kasvin tai
kasviryhmän siemeniä:
 viljat  öljyretikka
 tattari  rehusokerijuurikas
 auringonkukka  naattinauris tai turnipsi
 öljypellava  ruisvirna
 rypsi  rehuvirna
 rapsi  ruistankio
 sinappi  heinäkasvit
 herne  Apilat
 Härkäpapu
 rehukaali  Siemenseoksen, jossa on viljaa, heinäkasveja tai apilaa,
on oltava aina myös jonkin muun edellä listatun
yksivuotisen kasvin siementä, joka ei ole vilja, heinäkasvi
tai apila.
Riistakasvit

• Ei saa perustaa sellaisten teiden läheisyyteen, joiden liikennetiheys on yli

3000 autoa vuorokaudessa.
• Perustettavan riistakasvikasvuston etäisyyden on oltava vähintään 50 metriä
tällaisesta tiestä.

• Riistakasveilla kylvetyn kasvuston voi korjata riistan ruokintaa varten.

• Kasvuston voi käyttää riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai
erillisellä ruokintapaikalla.
Niittykasvit
• Siemenseoksessa oltava nurmiröllin,
lampaannadan tai jäykkänadan siementä sekä
vähintään yhtä monivuotisen niittykasvin
siementä:  puna-ailakki

 harakankello  päivänkakkara

 valkoailakki  ruusuruoho

 ahdekaunokki  särmäkuisma

 keltasauramo  muu vastaava kotimainen niittykasvilaji

 ketoneilikka
 mäkitervakko
 Siemenseoksessa voi olla myös muiden yksivuotisten
 nurmikohokki niittykasvien tai virnojen siemeniä, ei kuitenkaan viljojen
 purtojuuri siemeniä.
Peltolintukasvit
• Siemenseoksessa oltava vähintään yhden
(edellisellä dialla luetellun) niittykasvin siemeniä
• Sekä vähintään yhden kasvin siemeniä
seuraavista:
 kvinoa
 ruisvirna
 rypsi
 hunajakukka
 rapsi
 kehäkukka
 kumina
 pellavat
 viljat
 durra
 punahirssi
 tattari  Viljojen siemeniä saa olla seoksessa enintään 50 kg/ha.
 maissi  Apiloita ei hyväksytä peltolinnuille tarkoitetuiksi
 auringonkukka monimuotoisuuskasveiksi.
Ekojärjestelmätuki Vipussa peltotukien haussa
Yhteenveto

• Neljä ekojärjestelmää
• Talviaikainen kasvipeitteisyys
• Luonnonhoitonurmet
• Viherlannoitusnurmet
• Monimuotoisuuskasvit
• Kaikkiin sitoudutaan peltotukien haussa
• Alat, joista haetaan talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea, ilmoitetaan
syysilmoituksella
Kiitos !

34
Pihtiputaan YTA