Hyvinvointia 13-metrisestä kasvitornista ja Bucida-puista – Sellonaukion puisto verhoutui vihreään
Sellonaukiolle nousi syksyllä vehreä puistoalue, jonka muodoiltaan ja kasvutavoiltaan vaihtelevat viherkasvit muodostavat komean kokonaisuuden.
Puistoalueen tavoitteena on tehdä kauppakeskuksesta entistä viihtyisämpi. Satoi tai paistoi, Sellossa on aina vehreää. Viherkasvit vaikuttavat tutkitusti myös ihmisten hyvinvointiin. Ne muun muassa alentavat verenpainetta ja auttavat palautumaan stressistä. Ihmisillä on myös luonnostaan tapana hakeutua lähelle vihreää. Kasvit eivät siis ainoastaan tee tilasta viihtyisämpää, vaan ne saavat myös voimaan paremmin.
Puita, puskia ja mehikasveja
Sellonaukiolla kasvaa kaiken kaikkiaan yhdeksän eri kasvilajia, jotka kaikki edustavat erilaisia kasvutapoja, muotoja ja värejä. Yhdessä kasvit luovat aukiolle puistomaisen kokonaisuuden. Alueen isoimmat puut ovat Bucida buceras -lajia, jotka taannoin saivat suomenkielisen nimen sarviketapani. Monelle kävijälle tämä kasvi saattaa olla entuudestaan tuttu keskustakirjasto Oodista. Puut ovat korkeudestaan huolimatta varsin keveitä ja sirorakenteisia ja niiden lehdet tuovat alueelle runsaasti vihreyttä.
Astetta matalammista kasveista löytyy muun muassa puuvartisia lyyraviikunoita (Ficus lyrata) sekä pystykasvuisia kumipuita (Ficus elastica ‘robusta’), jotka saattavat luonnossa kasvaa jopa kymmeniä metrejä korkeaksi. Lyyraviikunoita on Sellossa paria eri sorttia: varrellisia haaroittuneita kasveja sekä pystyvartisia yksilöitä.
Puskamaisesti kasvavia kasveja edustavat erilaiset vehkat. Aukiolta kotinsa ovat löytäneet Philodendron xanadu, Aglaonema sp. 'Freedman' ja Philodendron sp. 'Imperial Red'. Molemmat Philodendron-suvun kasvit kasvavat ylöspäin muodostaen laajoja kasvustoja. Luonnossa Philodendron-suvun edustajat elävät pääosin Etelä-ja Keski-Amerikassa. Aglaonema-suvun laikkuvehkat ovat samaan Areceae-heimoon kuuluvia, mutta luonnonlajit elävät pääasiassa trooppisen Aasian alueilla.
Köynnösmäisesti kasvavat herttaköynnösvehka (Philodendron scandens) sekä kultaköynnös (Epipremnum aureum) levittävät lehtiään isompien ruukkujen pinnoilla.
Mehikasveja edustavat kuristajaklusiat (Clusia rosea), jotka nimestään huolimatta ovat täysin vaarattomia. Nämä puumaiseksi kasvavat kasvit aloittavat luonnossa elämänsä usein päällyskasvina toisen isomman kasvin yhteydessä. Ajan myötä kuristajaklusia kasvaa toisen kasvin päälle levittäen juurensa sen ympärille, mistä nimi kuristajaklusia on peräisin.
Hoivaa ja huolenpitoa – myös yöaikaan
Viherhuoltajamme hoitavat viherkasvi-istutuksia kahden viikon välein. Huiman 13 metrin korkeutensa vuoksi kasvitornia huolletaan nosturilla hieman harvemmin, ja huolto tapahtuu yöaikaan, jolloin kauppakeskus on muuten tyhjillään. Kasveja huolletaan ravinnevedellä ja siistimällä. Kasveista pyyhitään pois pölyt ja niiden olo tehdään kotoisaksi.
Kaikilla kasveilla on omat veden tarpeensa, joista janoisinta lajia edustaa ehdottomasti Bucida-puu. Parhaimmillaan puulle on annettu vettä huollon yhteydessä n. 60–70 litraa. Muut pienemmät kasvit käyttävät Bucidoihin verrattuna paljon vähemmän vettä.
Kasvitornissa riittää ihmeteltävää ympäri vuoden, sillä kukkivi kasveta vaihdetaan myös kasvien sesongin mukaan. Jouluna tornissa pilkahteli punaista, kun taas näin kevättä kohti mentäessä kukkaloisto vaihtuu keltaisen ja oranssin sävyihin. Puistoaluetta kannattaa tarkastella kauppakeskuksen jokaisesta eri kerroksesta – myös ylhäältä päin.
