Puutarhuri ei istuta kaikkia taimia vuodenaikojen mukaan

Jyväskyläläinen puutarhuri ja Taimipihan yrittäjä Jouko Hyytiäinen sanoo niinkin räväkästi, että vanhat puutarhakirjat kannattaisi polttaa, ainakin ne sivut, joissa kirjoitetaan syys- ja kevätistutuksista.

– Nykyään pitäisi opetella puhumaan istutuskaudesta, joka alkaa, kun maa sulaa ja päättyy, kun maa jäätyy. Nykyään käytetään lähes yksinomaan astiataimia. Niitä voi istuttaa milloin vaan ja maa siirtyy kasvin mukana. Kasvit eivät huomaa, että ne ovat uudella paikalla. Kun juuret ovat ehjät, esimerkiksi pensas tulee toimeen keskellä kesääkin yhtä hyvin kuin keväällä tai syksyllä istutettuna.

Syy siihen, miksi edelleenkin puhutaan kevät- ja syysistutuksista, on se, että ennen istutettiin pääasiassa paljasjuuritaimia. Ne kasvoivat pellossa, josta ne tuotiin istutettavaksi.

– Paljasjuuritaimia ei voi häiritä keskellä kesää, mutta astiataimet siirtyvät hyvin paikasta toiseen. Kun ruukku otetaan pois, paakku ei saisi hajota. Silloin taimi ei ole juurtunut tarpeeksi kauan. Kun taimi on juurtunut normaalisti, juuriin ei kajota istutusvaiheessa ja kasvi jatkaa kasvua ympärilleen. Ikivihreät elävät kaiken aikaa, vaikka maa on jäässä. Ne istutetaan mielellään keväällä, jotta ne ehtivät juurtua kunnolla, Jouko Hyytiäinen sanoo.

Perusasiana istuttamisessa hän pitää sitä, että juuri istutettuja kuin jo kasvavia kasveja hoidetaan sään ja lämpötilan mukaan.

– Istutuskastelut eivät ole sen kummempia kesällä kuin keväälläkään, kunhan pidetään huolta säätilanteesta. Kaikilla kasveilla on oma kylmänsietokykynsä, ja selviäminen on kiinni siitä, miten niiden juuret kehittyvät maassa. Kasvi kasvattaa luonnostaan juuria laajemmalle kuin mitä paakku edellyttää, jotta se saa veden syvempää. Siinä mielessä pitää huomioida, että kasvi on avuton, kun juuristo on vielä matalassa multakerroksessa.

Joidenkin kohdalla onnistuvat vain syysistutukset; esimerkiksi sipulikasvien. Jouko Hyytiäinen ei pidä kovin tärkeänä sitä, missä vaiheessa syksyä istuttaa kukkasipulit, sillä syksyn säät ovat usein hyvin vaikeasti ennakoitavat.

Kasvavien kasvien syyslannoitus pitäisi tehdä jo silloin, kun kasvukausi on käynnissä. Syyslannoitteissa käytetään ravinteita olemassa olevan kasvun jarruttamiseksi eli syksyä kohti mennessä kasvin pitäisi pysäyttää rehevä kasvu. Näin se säilyttää talvenkestävyyden paremmin.

– Syyslannoitteesta uupuvat tietyt ravinteet, jotka edistävät kasvua. Niissä pääpaino on ravinteilla, jotka vahvistavat kasvin solukkoa talvea varten. Sillä parannetaan kasvin talven kestävyyttä sekä tulevan vuoden kukintaa ja marjasatoa. Myös kukkasilmut ehtivät saada oikeita ravinteita. Syyslannoitetta voidaan käyttää myös keväällä esimerkiksi monivuotisille kukille, joista tiedetään, että ne kasvoivat liian rehevästi edellisenä kesänä. Kun annetaan syyslantaa, tapahtuu lannoitteiden tasaantuminen, Jouko Hyytiäinen sanoo.

Kun kasvimaalta nostetaan syksyllä sato pois, Hyytiäisen mukaan kannattaa ajatella mitä maahan laittaa seuraavana kesänä.

– Jos sato on huono, yritetään selvittää johtuiko se ravinteista, kuivuudesta tai lämpötilasta. Jos epäilee, että maan ravintotila ei ole kohdillaan, kannattaa ottaa maanäytteitä ja lähettää ne tutkittavaksi. Tuloksen mukaan tehdään seuraavat lannoitukset.

Hän jatkaa, että syksyllä laitetaan kasvimaahan hitaasti liukenevia lannoitteita, jotka eivät katoa talven aikana. Kompostia voi tyhjentää kasvimaalle, kunhan kompostimassa on jo tarpeeksi valmista. Lahoamatonta kasvijätettä ei laiteta maahan syksyllä.

– Syksyllä suoritettu maan kunnostaminen on hyvin tärkeä asia. Luonnon kasvillisuus eli rikkaruohot pitävät nekin puolensa ja nyhtävät ravinteita myöhään seuraavaa kesää varten. Varsinkin pienellä kasvimaalla virheet tulevat helpommin esiin, Hyytiäinen toteaa.

Jos ei saa syksyllä istutettavaksi toivomiaan monivuotisten kasvien taimia, voi tehdä syksyllä kuntoon istutuskuopat, ja mullat ovat valmiina kevättä varten.

– Kun tekee ennakoivasti, helpottaa kevätkiireitä, Hyytiäinen neuvoo.