Viimeisenä kasvina ryytimaalla rehottaa vielä palsternakka, joka saa rauhassa pulskistua aina talven tuloon saakka. Pienistä pakkasista se on vain mielissään, siitä juureksen maku vain paranee ja makeutuu.
Palsternakkaa tiedetään viljellyn jo antiikin Kreikassa, ja Suomessakin ensin lääkekasvina 1700-luvulta lähtien. Lääkäri Elias Lönnrotin resepti vilustumiseen oli kehotus nauttia palsternakkaa viinan kera. Ruokapöydästä sen vähitellen syrjäyttivät myöhemmät tulokkaat porkkana ja peruna.
Minuun komea palsternakka teki vaikutuksen heti ensikokeilussa ja on siitä lähtien kuulunut vakituiseen viljelyyn. Kun porkkana lähinnä kitui savessa, arvelin tämän rotevan sukulaisen selviytyvän paremmin kasvukauden urakasta. Sympatiapisteitä keräsi silloin myös lajikkeen nimi Ylioppilas, joka toi mieleen hupaisat Suomi-filmit maalaismiljöineen. Sittemmin olen suosinut satoisaa White Gem -lajiketta.
Palsternakka on kiitollinen kasvatettava, mutta pitkä juuri vaatii syvältä kuohkeutetun, kalkitun ja mieluiten karjanlannalla tehostetun kohopenkin. Palsternakalla on pitkä kasvukausi, ja suureksi kasvamiseen kuluu tietenkin ravintoa kuin teinipojalla. Myös kasvuun herääminen tapahtuu teinimäisen hitaasti ja vetkutellen, itämiseen menee hyvinkin kolme viikkoa. On siis viisasta kylvää mahdollisimman varhain ja liottaa siemeniä sitä ennen vuorokauden ajan.
Rikkaruohoja kitkiessä on oltava tarkkana, ettei vahingossa nypi myös palsternakan vaatimattomia, ei-miltään näyttäviä sirkkataimia, jotka jonakin päivänä ovat vihdoin nousseet. Pienten taimien harventaminen viidentoista sentin välein voi tuntua tuhlaukselta, mutta epäuskolle ei saa antaa valtaa. Elokuussa rehevät naatit ovat jo puolimetrisiä ja täyttävät koko tilan. Kylvöstä ja alkuunsa hitaasti kasvavia taimia on vielä jaksettava kastella säännöllisesti, kunnes juuret ulottuvat riittävän syvälle.
Terveellisyydessä palsternakka päihittää sukulaisensa porkkanan mennen tullen. Se sisältää C-, E- ja B-vitamiineja enemmän kuin porkkana, lisäksi siinä on paljon kuitua ja kivennäisaineita, etenkin kaliumia. Energiaa ja hiilihydraattia siinä on vähemmän kuin perunassa.
Palsternakka tunnetaan parhaiten aromaattisena liemijuureksena, mutta sitä voi käyttää yhtä monipuolisesti kuin porkkanaa. Se pääsee oikeuksiinsa uunijuureksena ja sosekeittona, variaationa perunamuusissa tai pannukakussa, lisäksi sitä voi valmistaa kokonaisena esimerkiksi hasselbackan perunoiden tapaan.
Parasta palsternakassa on terveellisyyden ohella makean pähkinäinen maku. Kotipuutarhurilla on onni saada palsternakkansa suoraan maasta nostettuna keittiöön. Jos kylvöalan suhteen pitäisi valita porkkanan ja palsternakan välillä, olisi jälkimmäinen itsestään selvä voittaja. Hyvää porkkanaa saa joka kaupasta, mutta samaa ei voi valitettavasti sanoa palsternakasta, aivan suotta aliarvostetusta.
Ryytimaan reunalla -sarja seuraa Salon Seudun Sanomien valokuvaajan viljelypalstan kasvukautta.
