Kaksi erikoisennäköistä laitetta etenee hitaasti perniöläisen Kovamäen tilan kurkkupellolla. Laitteissa on useita poimijoita vatsallaan tasojen päällä, joten kerrallaan yhden laitteen avulla saadaan poimittua kuusi kurkkuriviä.
– Toisen laitteen olen rakentanut itse, toisen ostin naapurilta, viljelijä Sami Salmelin kertoo.
Poimintalaitteet ovat viljelijöiden itse aikoinaan kehittelemiä, ja Salmelin sanoo ottaneensa mallia toisilta.
– Akselisto ja moottori ovat vanhoista leikkuupuimureista, hän selittää.
Kovamäen tilalla avomaankurkkua on viljelty jo vuodesta 2001, mutta tila ei ole Perniön vanhimpia kurkuntuottajia.
Avomaankurkun viljely on keskittynyt Salon seudulle, jossa sillä on pitkät perinteet. Yksistään Salossa avomaankurkkua viljellään tänä kesänä yli 60 hehtaarilla, kun koko maan viljelypinta-ala on runsaat 120 hehtaaria.
Kurkunviljelyyn erikoistuneita tiloja on eniten Perniössä, mutta toki ympäri Saloa.
– Tiloja on Halikossa, Muurlassa, Salossa, luettelee vanhan kuntarajan mukaan Salon maaseutuasiamies Janita Häggman.
Avomaankurkun viljelypinta-ala vaihtelee tiloilla. Suurin on reilun 12 hehtaarin kokoluokkaa.
Perniöläistilalla avomaankurkkua kasvaa tänä vuonna reilusti yli yhdeksällä hehtaarilla. Lisäksi tilalla on viljaa, mutta erikoiskasvi kurkku on pysynyt pitkään valikoimassa. Miksi?
– Kun viljely onnistuu hyvin, kurkulla on parempi tuotto kuin viljalla, Salmelin sanoo.
Kurkku on kuitenkin hänen mukaansa joka vuosi erilainen ja hyvin herkkä kasvi.
– Kaikki olosuhteet on oltava kohdallaan, Salmelin sanoo.
Hän muistuttaa, että avomaankurkkua kasvatetaan myös kasvihuoneissa, joissa olosuhteet ovat tasaisemmat. Esimerkiksi kurkun tarvitsema lämpö voidaan turvata muovihuoneissa.
Pelloilla kasvavaa avomaankurkkua sää koettelee jo keväällä ja alkukesällä, mikäli tulee hallaöitä. Niin kävi tänä vuonna. Salmelin sanoo, että harsoista huolimatta osa paleltui. Niiden tilalle istutettiin uusia.
– Kurkku voi kuitenkin jäädä henkiin, mutta sato saattaa kärsiä, Salmelin kuvailee hallan vaikutusta.
Vaikka kurkku pitääkin kosteudesta ja sen vedensaanti on turvattava kuivina kasvukausina, ei liika sade ole hyväksi.
– Juuristo ei toimi, jos on liika märkää.
Nyt Salmelin toivookin, että sateet hellittäisivät ja tulisi lämpöä. Siitä kurkku pitää.
Parhaillaan kasvusto näyttää hänestä hyvältä.
Satoa poimitaan kolmen, neljän vuorokauden välein aina samasta kohtaa. Salmelin sanoo, että hehtaaria kohden satoa saadaan viisi-kuusi tuhatta kiloa yhdellä poimintakerralla, mutta koko poimintakauden minimivaatimus on 60 000 kiloa hehtaarilta. Poimintakausi alkaa yleensä kesä-heinäkuun vaihteessa ja kestää elo-syyskuun vaihteeseen.
Käsityövaltainen ala vaatii paljon ulkopuolista työvoimaa, mikä on Salmelinin mukaan suurin kuluerä. Työntekijät tulevat Ukrainasta ja Kirgisiasta ja ovat tilalla koko kauden. Kurkun lisäksi Salmelin työllistää heitä mansikka- ja hernepelloilla.
Poimintakustannusten jälkeen suurimpia kulueriä kurkunviljelyssä ovat lannoitteet sekä erilaiset tuotannossa tarvittavat välineet.
Salmelin on tehnyt sopimuksen Myrttisen Kurkut -yrityksen kanssa. Lisäksi kurkkuja menee Sauvon Säilykkeelle.
Viljelmiä paljon jokien lähellä
Avomaankurkun viljely on keskittynyt alueille, joilla kastelu voidaan järjestää. ProAgrian asiantuntija Jarmo Pirhonen sanoo, että esimerkiksi Perniössä kurkkua on viljelty pitkään jokien lähellä.
– Lisäksi tarvitaan työvoimaa.
Pirhonen uskoo, että työvoiman saatavuus on yksi syy sille, että kurkunviljelyä on Salon seudulla.
– Työntekijät voivat kiertää tilalta toiselle ja poimia esimerkiksi marjoja, hän selittää.
Kurkunviljely on Pirhosen mukaan ketjutettu tarkkaan, ja kurkut lähtevät tiloilta tiiviillä aikataululla. Yleensä viljelijät ovat tehneet sopimuksia säilykefirmojen kanssa.
Avomaankurkkua tuotetaan myös kasvihuoneissa
Avomaankurkkua kasvatetaan Suomessa nimestään huolimatta myös kasvihuoneissa. Luonnonvarakeskuksen tietopalvelujen Erja Mikkola kertoo, että avomaankurkkua tuottavista 44 kasvihuoneyrityksestä 19 sijaitsee Varsinais-Suomessa.
Kaikkiaan avomaankurkkua tuotti Suomessa viime vuonna 79 maatalous- ja puutarhayritystä, joista Salossa oli 10.
Pinta-alan mukaan Salo kiilasi viime vuonna merkittäväksi tuotantoalueeksi. Avomaankurkun yhteispinta-ala oli viime vuonna hiukan yli 59 hehtaaria. Koko maan hehtaariala oli 124.
Salon maaseutupalveluiden tilastojen mukaan tämänvuotinen viljelyala on hiukan isompi, 63 hehtaaria.
