Proteiinirikas ja kestävä härkäpapu soveltuu ravinnoksi pian kaikille
Nature Plants -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa tutkijat kertovat, että VC1-geenillä on ratkaiseva rooli näiden yhdisteiden rakentumisessa.
Pythagoras seuraajineen vältti härkäpapua, ja roomalaisten Jupiter-jumalan papisto yhdisti sen kuolemaan. Nykyään tiedetään, että härkäpapu tuottaa visiini- ja konvisiini-nimisiä antiravintoaineita, joihin liittyy favismin eli punasoluja vahingoittavan anemian riskialttiilla yksilöillä.
Maailmanlaajuisesti härkäpapu on toiseksi tuottoisin kaikista palkokasveista, joihin kuuluvat muun muassa herne, pensaspapu, kikherne ja soijapapu. Lisäksi härkäpavun siemenissä on kaikista tärkkelyspitoisista palkokasveista eniten proteiinia, ja se pärjää viileässä ilmastossa soijapapua paremmin. Härkäpapua pidetäänkin tärkeänä proteiinin lähteenä, jonka avulla pyritään toteuttamaan maailmanlaajuista siirtymää kasvipohjaiseen ruokavalioon. Tätä siirtymää puolestaan pidetään välttämättömänä hiilipäästöjen merkittävän vähentämisen kannalta.
Kun ihmiset, joilla on vajetta tietystä entsyymistä, syövät suuria määriä kypsentämättömiä härkäpapuja, visiini ja konvisiini saattavat saada heidän punaiset verisolunsa repeämään. Tästä aiheutuva hemolyyttinen anemia, jota kutsutaan favismiksi, on väistämättä rajoittanut härkäpavun käyttöä. Visiini- ja konvisiinipitoisuudeltaan matalia härkäpapulajikkeita on tätä nykyä useita, mutta sairauden kehittymisen taustalla olevaa härkäpapugeeniä ei ole tätä ennen tunnettu.
– Antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset ilmeisesti olivat tietoisia härkäpapujen aika ajoin aiheuttamasta vakavasta sairaudesta. Riskin taustat onnistuttiin selvittämään kuitenkin vasta nyt, kertoo Alan Schulman, joka on yksi hankkeen johtajista ja johtaa Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistä laboratoriota.
Nyt tutkijat ovat tunnistaneet härkäpavussa visiini- ja konvisiinituotannosta vastuussa olevan geenin. Lisäksi he ovat löytäneet tästä geenistä tietyn mutaation, joka vähentää yhdisteiden valmistusta. Tutkijat havaitsivat, että kaikki visiini- ja konvisiinipitoisuudeltaan matalat lajikkeet polveutuivat yhdestä ja samasta geenipankkilähteestä, jonka VC1-geenissä oli kaksi ylimääräistä nukleotidia eli DNA:n ”kirjainta”. Tämä geenin toimintaa häiritsevä muunnos on ainoa tunnettu matalan visiini- ja konvisiinipitoisuuden perimään liittyvä lähde.
Tähtäimessä kaikille sopiva kestävä ja proteiinipitoinen ravinnonlähde
Tuore tutkimustulos pohjustaa ymmärrystä visiinin ja konvisiinin biosynteesistä sekä lopulta sellaisten härkäpapulajikkeiden jalostamista, tuotantoa ja kaupallista käyttöä, jotka eivät sisällä lainkaan näitä antiravintoaineita eli yhdisteitä, jotka häiritsevät ravintoaineiden imeytymistä ravinnosta. Tanskalaisten, suomalaisten, saksalaisten, brittiläisten ja kanadalaisten tutkijoiden ryhmä tähyää jo tulevaisuuteen.
– Härkäpapu on vanha viljelykasvi, joka herättää toiveita uudesta kaikille sopivasta, kestävästä ja proteiinipitoisesta ravinnonlähteestä, toteaa Helsingin yliopiston Fred Stoddard, yksi hankkeen johtajista Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Hanketta ovat rahoittaneet Tanskan innovaatiorahasto, Suomen Akatemia, Ison-Britannian bioteknologian ja biotieteiden tutkimusneuvosto, Villum-säätiö, Tanskan kansallinen tutkimussäätiö, Guangzhou Elite -hanke ja Saksan liittovaltion ruoka- ja maatalousministeriö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Alan Schulman, puh. 0504483470
Fred Stoddard, puh. 0504150379 (puhuu suomea)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme