Kat­ri Mä­en­pää

Kos­ka kat­seet ovat olo­suh­tei­den pa­kos­ta kään­ty­neet ko­tiin, moni on in­nos­tu­nut ryh­ty­mään ko­ti­puu­tar­hu­rik­si. To­maat­tien ja pap­ri­ko­jen tai­met val­taa­vat ik­ku­na­lau­dat. Näin on myös ul­vi­la­lai­sel­la Pir­jo Met­sä­läl­lä, joka on ra­ken­ta­nut omaa hyö­ty­puu­tar­haa vuo­si­kym­me­niä.

– Olen tot­tu­nut kas­vat­ta­maan omia vi­han­nek­sia oi­ke­as­taan ai­na. Nuo­re­na to­sin in­ho­sin kit­ke­mis­tä. Van­hem­mil­la­ni oli oma­ko­ti­ta­lo Suur­pääs­sä ja he kas­vat­ti­vat pi­has­saan kai­ken­lais­ta. Siel­tä kui­ten­kin in­nos­tus puu­tar­haan läh­ti.

Kun Met­sä­lät muut­ti­vat Myns­te­riin rei­lu 30 vuot­ta sit­ten riis­täy­tyi Pir­jo Met­sä­län har­ras­tus hä­nen omien sa­no­jen­sa mu­kaan kä­sis­tä.

– Nyt olen jo vä­hän luo­pu­mas­sa kas­veis­ta, mut­ta kyl­lä tääl­lä kai­ken­lais­ta kas­vaa. Vil­je­lys­tä pi­tää oi­ke­as­ti naut­tia, kos­ka se si­too ja vie ai­kaa. Tääl­tä ei ke­säl­lä voi läh­teä min­ne­kään.

Kas­vi­huo­nee­seen tu­lee yh­dek­sää eri­lais­ta to­maat­ti­la­ji­ket­ta, joi­den tai­met Pir­jo kas­vat­taa it­se sie­me­nes­tä.

– It­se kas­va­te­tuis­ta to­maa­teis­ta tu­lee to­del­la mauk­kai­ta ja tyk­kään ko­keil­la er­lai­sia la­jik­kei­ta. Esi­mer­kik­si mus­ta­rys­sä on van­ha laji, mut­ta nyt sen sie­me­niä ei mei­nan­nut saa­da mis­tään. Poi­ka­ni ti­la­si nii­tä mi­nul­le Ruot­sis­ta.

To­maat­tien li­säk­si kas­vi­huo­nee­seen tu­lee pap­ri­kaa, chi­liä, ba­si­li­kaa ja kurk­ku­ja.

– Lai­tan kas­vi­huo­neen ylä­hyl­lyil­le par­ve­ke­laa­ti­koi­hin mi­ni­kurk­kua. Se on to­del­la hy­vää. Kah­teen laa­tik­koon lai­tan sit­ruu­na­kurk­kua, jota ko­kei­lin vii­me vuon­na en­sim­mäis­tä ker­taa. Ne kas­va­vat pyö­reik­si ja muut­ta­vat vä­rin­sä sit­ruu­nan­kel­tai­sek­si. Sit­ruu­na­kurk­ku on to­del­la pii­ki­käs, mut­ta kuo­rit­tu­na se on hy­vää esi­mer­kik­si sa­laa­tis­sa.

Pir­jo Met­sä­lä ko­kei­lee joka vuo­si jo­tain uut­ta ja hän kan­nus­taa mui­ta­kin ko­ti­puu­tar­hu­rei­ta roh­ke­as­ti yrit­tä­mään.

– Olen eni­ten op­pi­nut puu­tar­han­hoi­dos­ta kan­ta­pään kaut­ta, hän nau­rah­taa.

Kas­vi­maal­le Pir­jo lait­taa si­pu­lia, so­ke­ri­mais­sia sekä pe­rin­tei­siä yrt­te­jä. Vi­han­nes­ten li­säk­si kas­vi­huo­nee­seen ja kas­vi­maal­le is­tu­te­taan muu­ta­ma sa­met­ti­kuk­ka.

– Tämä on van­ha kons­ti. Sa­met­ti­kuk­ka es­tää jau­hi­ai­sia ja mui­ta tu­ho­lai­sia.

Pir­jo Met­sä­lä aloit­ti vil­je­lyt jo hel­mi­kuus­sa, jol­loin hän kyl­vi si­säl­le en­sim­mäi­set sie­me­net. Kos­ka ke­vät on ol­lut kyl­mä, ei tai­mien esi­kas­va­tus ole hä­nen mie­les­tään myö­häis­tä vie­lä­kään.

– Sie­me­net vaa­ti­vat itääk­seen ta­sais­ta läm­pöä ja kos­teut­ta. It­se käy­tän vil­je­ly­laa­ti­koi­ta, joi­den pääl­le saa ku­vun. Ku­pua voi pi­tää tai­mien pääl­lä niin kau­an, et­tä ne läh­te­vät kun­nol­la kas­vuun, hän opas­taa.

Ul­ko­na sen si­jaan on sii­vouk­sen ai­ka.

– Olem­me jo lei­kan­neet ome­na­puun ja sii­vo­sin man­sik­ka­maan. Kun il­mat vä­hän läm­pe­ne­vät, lan­noi­tan kas­vi­huo­neen maan ja kas­vi­maan val­miik­si.

Lan­noi­tuk­seen Pir­jo Met­sä­lä käyt­tää kalk­kia ja ka­nan­kak­kaa.

– Li­säk­si ke­säl­lä an­nan tai­mil­le kas­te­lu­lan­noi­tet­ta. Sil­lä ne pär­jää­vät. Syö­tä­vil­le kas­veil­le en käy­tä mi­tään myrk­ky­jä. Ha­lu­an, et­tä ne ovat mah­dol­li­sim­man puh­tai­ta, jol­loin nii­tä voi syö­dä suo­raan maal­ta ja pen­sais­ta.