Suomen suurin lähde ja pieni maistiainen Kevon vaellusreitistä.
Ajankohta: 11.7.2022
Lähtöpaikka: Sulaojan pysäköintialue, Karigasniementie 5648, Karigasniemi, Utsjoki.
Reitti: Sulaojan luontopolku kulki myötäpäivään kuljettaessa ensin Kevon vaellusreittiä ja kiersi sitten lähteen ympäri takaisin lähtöpaikalle. Polveilevalla reitillä oli paljon korkeuseroja ja portaita sekä pikkuisen pitkoksia. Osa polusta oli sorastettua. Reittimerkintöinä oli oransseja maalimerkkejä puissa.
Kesto: Toista tuntia
Kevon luonnonpuiston eteläinen lähtöpiste tuli kohdalle Kaamasesta ajaessa noin 10km ennen Karigasniemeä.
Luonnonpuiston suosiosta kertoi 40 auton parkkipaikka, joka oli nytkin ainakin puoliksi täynnä. Pienen sillan kautta pääsi reittien lähtöpaikalle ja käymälään (oikealla).
Lähtöpaikalla oli kaksi suurta opastaulua ruohokattoineen.
Sulaojan luontopolun kartta. Lähde jäi lenkin sisäpuolelle.
Opasteet olivat enimmäkseen saamenkielisiä.
Ensimmäiset portaat ja pitkokset odottivat lähellä lähtöpaikkaa.
Purovesi virtasi joutuisasti.
Polku oli paikoin sorastettua.
Tunturikoivut kurkottivat vettä kohti.
Opastaulussa kerrottiin saamelaiseen muinaisuskoon kuuluvista saivoista ja seidoista.
Saivo merkitsi pyhää, kirkasvetistä ja syvää järveä, jonka valepohjan takana oli henkien koti.
Ruohokanukka oli levittäytynyt laajana mattona veden läheisyyteen.
Portaat helpottivat nousuja.
Vanamo.
Tasaistakin taivalta osui matkalle.
Utsjoella on kolme Ailigas-nimistä tunturia, joista korkein, 620 metriin ylettävä, sijaitsee Karigasniemellä.
Portaikko saatteli kurun pohjalle.
Kuivunut purouoma.
Tässä kohtaa Kevon reitti haarautui vasemmalle luontopolun kääntyessä oikealle. Vaeltajilla oli jäljellä 62 kilometriä tai yksi kilometri riippuen kulkusuunnasta. Molempiin suuntiin oli menijöitä.
Peurakuoppa. Villipeura oli 1800-luvulle asti alueen tärkein riistaeläin. Pyynti tapahtui erilaisilla kuoppajärjestelmillä, kerrottiin luontotaulussa.
Reitti jatkui kurun toiselle puolelle.
Kurun pohjalla kasvusto oli matalaa.
Näiden portaiden alkupäässä oli evästauon paikka. Maisemien äärellä istuskelu on oleellinen osa retkeilyä.
Sulaojan lähteestä näkyi pieniä pilkahduksia puuston takaa. Luontopolulle oli aidattu alue, jota lähemmäksi lähdettä ei ollut mahdollista mennä. Lähde on purkautuvalla vesimäärällä mitattuna Suomen suurin.
Polku kulki jonkin matkaa harjun harjanteella.
Väinönputki on ollut kautta aikain saamelaisten hyötykasvi, kerrottiin luontotaulussa. Puron varrella kasvavat väinönputket olivat rauhoitettuja.
Kaikki eivät rauhoituspykälästä piitanneet.
Huomio kiinnittyi tähän lähtöpaikan lähellä olevaan aitaukseen vasta paluumatkalla. Edestakaisin kuljettavien reittiosuuksien etuna on se, että tulee toinenkin mahdollisuus huomata yksityiskohtia ympäristöstä. Tälle reitille jäi vielä paljon lisääkin nähtävää!
