– Rintarauhanen on kaikkea muuta kuin tasaista massaa. Se koostuu rauhas-, rasva- ja sidekudoksesta sekä maitotiehyeistä, ja rauhaskudos jakautuu rinnassa epätasaisesti. Tiivis, rauhaskudoksen täyttämä alue saattaa tuntua kyhmynä, sanoo Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kirurgina työskentelevä Rauni Saaristo.
Rintojen rakenne myös muuttuu. Ennen vaihdevuosia rinnoissa on paljon tiivistä rauhaskudosta. Kun hormonitoiminta myöhemmin muuttuu, rauhaskudos korvautuu rasvalla ja rinnat tuntuvat käsiin entistä sileämmiltä.
Kyhmyä ei voi diagnosoida itse
Kyhmyn muodosta, koosta ja sijainnista ei voi päätellä itse mitään.
– Osalla naisista on rintarauhaskudosta myös varsinaisen rintarauhasen ulkopuolella, kainalon alueella. Normaalipainoisella naisella se näkyy ja tuntuu pienenä pullistumana tai luomeksi usein luultuna ylimääräisenä nänninä rintarauhasen alapuolella.
Näppituntumalla kyhmyn laatu ei selviä. Siihen tarvitaan lääkärin tekemän rintojen tunnustelun lisäksi sekä mammografiaa että ultraääntä – ja tarvittaessa neulanäyte tai koepala.
– Rinnasta löytyvä kyhmy on syy lääkäriajan varaukseen, ei itsesyytöksiin eikä paniikkiin. Kyhmyjen syytä ja aiheuttajaa ei aina tiedetä.
Lue myös: Hoida näin vanhenevia rintoja
Viisi erilaista kyhmyä
1. Nesterakkula eli kysta
- Kystat ovat kudosnesteen täyttämiä, rintarauhaseen muodostuvia vaarattomia rakkuloita. Ne tulevat tavallisesti tiiviisiin rintoihin ja yleensä alle vaihdevuosi-ikäiselle naiselle.
- Valtaosa kystista pysyy läpimitaltaan pieninä, eikä niiden olemassaolo koskaan paljastu. Parin, kolmen senttimetrin kokoiseksi laajentunut kysta tuntuu sormiin kovana, ja sitä aristaa. Kystan koko voi vaihdella kuukautiskierron mukaan. Todetun kystan koon muutoksista ei tarvitse tämän vuoksi huolestua.
- Ultraääni paljastaa kystan, mammografia välttämättä ei. Iso kysta voidaan tyhjentää neulalla nesteestä, jonka tilalle ruiskutetaan ilmaa. Ilma vaurioittaa kystan seinämää, jolloin kysta surkastuu. Toimenpide tehdään ultraäänikontrollissa.
2. Hyvänlaatuinen sidekudosrauhaskasvain eli fibroadenooma
- Fibroadenoomat ovat rintarauhas- ja sidekudoksen kiinteitä, ympäristöönsä nähden liikkuvia kyhmyjä. Parikymppisen naisen rintakyhmy on lähes aina vaaraton fibroadenooma.
- Fibroadenooma voi kasvaa nopeasti läpimitaltaan jopa usean senttimetrin kokoiseksi, silmin nähtäväksi ja kipeäksi jättifibroadeoomaksi.
- Ultraääni paljastaa fibroadenooman. Diagnoosi varmistetaan puudutetusta rinnasta otetulla paksuneulanäytteellä.
- Jättifibroadenooma poistetaan paikallispuudutuksessa tehtävässä toimenpiteessä. Pienille ei tarvitse tehdä mitään.
3. Phylloidi-kasvain
- Phylloidi on hyvin harvinainen, rintarauhasen sidekudokseen tuleva kiinteä muutos. Se saattaa olla tai siitä voi kehittyä pahanlaatuinen.
- Phylloidi sekoitetaan ultraäänessä ja mammografiassa usein fibroadenoomaan, ja siksi se varmistetaan paksuneulanäytteellä eli koepalalla.
- Pelkkä epäily phylloidista on syy leikkaukseen. Noin vuoden kuluttua leikkauksesta kannattaa tehdä mammografia- ja ultraäänikontrolli. Ellei kudosta ole poistettu alueelta riittävästi, phylloidi voi uusia nopeasti.
4. Rasvakasvain eli lipooma
- Lipoomat ovat kapselin ympäröimiä, hyvänlaatuisia muutoksia. Ne ovat pehmeitä ja liikkuvia. Ne ovat rinnoissa harvinaisia.
- Lipoomat kehittyvät vuosien kuluessa. Rinnoissa ne eivät yleensä kasva yli kaksisenttisiksi.
- Rasvapatit erottuvat ultraäänessä helposti.
- Lipoomille ei tarvitse tehdä mitään. Ne voidaan poistaa esteettisistä syistä leikkaamalla.
5. Syöpäkasvain
- Syöpäkasvain on usein kova ja muodoltaan epätarkka. Se voi aiheuttaa rintaan hyvin näkyviä muutoksia: nänni voi erittää nestettä tai iho vetäytyä sisäänpäin. Syöpäpotilaista puolet on yli 60-vuotiaita.
- Syöpäkasvaimen kehittyminen vie yleensä vuosia. Vaikka rintasyövälle altistavia tekijöitä tunnetaan useita, syytä yksittäisen ihmisen syöpään ei tiedetä.
- Poikkeava kudos paljastuu mammografiassa ja ultraäänitutkimuksessa. Syöväksi se varmistuu paksuneulanäytteellä saadusta kudoksesta.
- Kasvain poistetaan leikkauksella, osa sytostaattihoidon jälkeen. Potilasta seurataan säännöllisillä mammografiatutkimuksilla loppuelämän ajan.
