Kotimaiset vihannekset alkavat kesän kääntyessä syksyyn olla pikkuhiljaa parhaimmillaan. Monien koti- ja kaupallisten puutarhojen kätköistä löytyy myös vuoden vihannekseksi 2012 valittu parsakaali. Vuotuisen valinnan takana ovat Kotimaiset kasvikset ry ja Puutarhaliitto.
Parsakaalin, toiselta nimeltään broccolin, mainetta ja menekkiä kannattaakin edistää – se on tummanvihreä terveyspommi, joka sisältää makua, ravinteita ja tuo lautaselle paljon väriä mutta ei juurikaan kaloreita. Parsakaalissa on vain 30 kcal/100g, mutta runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten A-, B-, E- ja C-vitamiineja, beetakaroteenia, foolihappoa, kaliumia, magnesiumia, rautaa ja flavonoideja.
Sata grammaa parsakaalia on käytännössä yksi pieni kukinto, ja esimerkiksi päivän C-vitamiinin tarve tyydyttyy jo sillä. Eniten ravinteita on parsakaalin kukinnoissa, ja mitä syvemmän vihreitä ne ovat, sitä ravinteikkaampia ne ovat. Varretkin kannattaa ruuanlaitossa hyödyntää niiden kuitupitoisuuden takia.
Parsakaali säilytetään kylmässä
Kotimaista parsakaalia ei saa tuoreena ympäri vuoden, vaan sen satoaika ulottuu juhannukselta marraskuulle. Parsakaalista voidaan syödä koko kasvi, joka on parhaimmillaan silloin, kun tummanvihreät tai lilat kukinnot ovat pieniä eikä terälehdissä vielä näy keltaista väriä. Kasvin varsikin on tällöin vielä pehmeä.
Parsakaalin säilyttämisessä kannattaa muistaa muutama seikka; se on erittäin herkkä esimerkiksi omenoiden, banaanien ja tomaattien runsaasti erittämälle, nopeaa kypsymistä ja pilaantumista edistävälle etyleenille, joten sitä ei kannata säilyttää kyseisten kasvien läheisyydessä.
Parsakaali täytyy myös jäähdyttää heti korjuun jälkeen ja sitä tulee säilyttää kylmässä, vain +2 – +4 asteen lämmössä ja kuivumiselta suojattuna. Parsakaaliin kannattaa jättää suojalehtiä ja vartta, jolloin se säilyy paremmin kuin pieniksi nupuiksi leikattuna.
Parsakaalia moneen makuun
Ruuanlaiton ystävälle parsakaali on kiitollinen kaveri; se sopii monenlaiseen ruokaan ja sillä saa helposti vaihtelua lautaselle. Parsakaalia voi käyttää vaikkapa keitoissa, kastikkeissa, piirakoissa, wokki- ja uuniruuissa ja sellaisenaan lisukkeena. Nuppuosat sopivat lisukkeeksi, kastikkeisiin ja piirakoihin, vartta voi käyttää keitoissa ja pataruuissa.
Keitettyä tai höyrytettyä parsakaalia voi tarjota lisukkeena niin kalan, lihan kuin kanankin kanssa. Se kypsennetään kiehauttamalla pienessä vesimäärässä tai höyryttämällä. Keitettäessä kiehuvaan veteen laitetaan ensin noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi pilkottu varsiosa ja sitten nuput.
Parsakaali keitetään kannen alla niin, että nuput ovat veden pinnalla, jolloin ne kypsyvät höyryllä. Parsakaali kypsyy 6-8 minuutissa, varsiosien tulee olla pehmeitä mutta nuppujen rapeita. Liian kypsäksi keitettynä se menettää makuaan ja ulkonäköään, ravinteista puhumattakaan
Parsakaalia voi myös pakastaa
Talvisin parsakaalia tuodaan Suomeen Välimeren maista. Muiden vihannesten tavoin se on parhaimmillaan tuoreena, mutta jos puutarhasta syksyllä tulee satoa enemmän kuin omiksi tarpeiksi, voi parsakaalia mainiosti myös pakastaa.
Pakastamista varten parsakaali leikataan pituussuunnassa kahtia ja pilkotaan paloiksi, joita kiehautetaan kattilassa noin 4-6 minuuttia. Tämän jälkeen niistä valutetaan ylimääräinen vesi pois, ne jäähdytetään ja pakastetaan pusseissa tai rasioissa.
