Teemat

Kankaisten kartanon puutarha palaa loiston päiviinsä

 Kankaisten kartanonpuiston myyrät pysyvät loitolla Ninan ansiosta.
Kankaisten kartanonpuiston myyrät pysyvät loitolla Ninan ansiosta.

Ei ole sattumaa, että Maskussa sijaitsevan Kankaisten kartanon päärakennuksen ovenpielessä päivystävät tänä kesänäkin jykevät agaavet. Samaiset agaavet nimittäin ovat kuuluneet linnan fasadiin vuosikymmenten ajat.

Lähivuosina myös muut kartanon menneisyyteen kuuluvat kasvit halutaan palauttaa takaisin pihapiiriin.

– Puisto halutaan palauttaa 1920–30-lukujen loistoon. Ebba Aminoff( Claes Aminoffinvaimo) otti hyvin paljon valokuvia täältä puutarhasta. Valokuvien avulla olemme päätelleet, mitä täällä silloin kasvoi. Nykyisiä kasveja vaihdetaankin nyt vähäin erin vanhoihin, jotka ovat hävinneet puutarhasta, Kankaisten säätiön museopuutarhuri Aaja Peurakertoo.

Viimeisten parin vuoden aikana penkkeihin on palautettu loistoajalle tyypillisiä kasveja, kuten kellohyasinttia, hämähäkkikukkaa ja mooseksenpalavapensasta.

– Seuraavaksi tänne on tulossa kymmenkunta kultakoivua. 5–10 vuotta menee ainakin, ennen kuin täällä näyttää siltä kuin 30-luvun valokuvissa, Peura arvioi.

Lähes kaikki, mitä tänne on tullut takaisin, on ollut kartanon työntekijöiden mennessään viemiä.

Yksi tärkeä osa kartanonpuiston ennallistamista on ollut hyötypuutarhan rakentaminen. Yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) toteutettujen kasvikuulutusten avulla Kankaisiin on täksi kesäksi saatu palautettua sinne kuuluneita hyötykasveja.

– Lähes kaikki, mitä tänne on tullut takaisin, on ollut kartanon työntekijöiden mennessään viemiä, Peura tietää.

Etsintöjen ansiosta puutarhassa kasvaa vuosikymmenten poissaolon jälkeen taas muun muassa raparperia ja humalaa, joiden geneettinen perintö on Kankaisista. Kaikki lajikkeet valikoidaan tarkasti sen mukaan, mitä kartanon pihapiirissä viljeltiin hyötypuutarhojen kulta-aikaan 1750-luvulla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uusi hyötypuutarha on perustettu tarkkaan 1700-luvulla vaikuttaneen luonnontutkijan Pehr Kalminohjeita noudattaen. Kalmilaisessa puutarhassa niin mittasuhteet kuin esimerkiksi istutusten ja käytävien paikat ovat tarkoin saneltuja.

Kankaisissa kasveja ei voitu istuttaa Kalmin neuvomiin kohopenkkeihin, sillä niiden rakentaminen olisi edellyttänyt Museoviraston valvomia arkeologisia kaivauksia. Nyt istutuslaatikot ajavat saman asian.

Katso video