Sadonkorjuuta,
säilömistä ja
siistimistä
– Nyt sitä vettä sitten tulee, hymyilee auralainen Pirkko Haavisto.
Onhan tätä tietysti odotettu, mutta puutarhaihmiselle sade tulee vähän liian myöhään. Kuiva ja kuuma kesä näivettivät kukkaloiston nopeasti, kasvimaalla ainakin purjot ja palsternakat jäivät pieniksi ja kaivokin Haavistojen pihalla ehti kuivua jo kesäkuun lopulla.
– Ei näin kuivaa ole ollut ikinä. Kasvit ovat nuokkuneita ja kellastuneita, pahoittelee puutarhuri, mutta aivan suotta. Isojen koivujen, luumu- ja omenapuiden ympäröimä puutalon pihapiiri on Haaviston valtakunta, jossa riittää tilaa niin perennapenkeille, hyötymaille kuin kasvihuoneellekin. Kuivuudesta ja kuumuudesta huolimatta kasvit ovat pärjänneet hyvin, sillä oksat notkuvat satoa. Katsoi sitten tomaatin-, chilin- tai paprikantaimia, hedelmäpuista puhumattakaan.
Syksy tietääkin kiivasta säilömistä. Kasvihuoneessa viihtyy parikymmentä tomaattisorttia, muun muassa satoisaa Tanskan vientiä ja makeaa kirsikkatomaattia, lajikkeeltaan Supersweet. Tomaateista Pirkko Haavisto jalostaa ainakin ketsuppia ja mikäli raakileita jää, vihreistä hän keittää sipulin kanssa makeaa lisuketta ruuan seurana tarjottavaksi.
Ja on tomaateista muutakin iloa: niistä otetaan kuivatettavaksi talteen siemeniä, joista sitten kevätpuolella laitetaan uusi sato alulle.
Säilöntälinjastolle päätyvät myös kurkut ja se osa kasvimaan sadosta, jota ei ehditä popsia tuoreeltaan – onneksi purnukoille löytyy säilytystilaa kodin alakerran kellarista. Chileistä ja paprikoista osa päätyy pakkaseen, osan Haavisto säilöö öljy- ja etikkaliemeen. Omenoita sen sijaan tuntuu olevan riesaksi asti.
– Viimevuotisiakin hilloja on vielä jäljellä, Haavisto sanoo ja toteaa, että valitettavasti ylimääräisten omenoiden kohtaloksi koituu sitten komposti.
Kun sato on kerätty, on siivouksen vuoro. Kasvihuoneesta taimenrontit joutavat ylijäämäomppujen seuraksi kompostiin, ja seinät saavat pesun. Joka toinen vuosi Haavisto vaihtaa mullat ja silloin kasvihuoneen putsaus on syksyn työläin pihatyö. Nyt vuorossa on kuitenkin välivuosi, joten ehkäpä emännällä voisi olla jopa aikaa istahtaa hetkeksi keväällä pajuista valmistamassaan huvimajassa!
Kukkapenkeissä kasvaa päasiassa monivuotisia perennoja, joista suurin osa saa jäädä talventörröttäjiksi. Sen verran Haavisto käy penkkejä läpi, että yleisilme säilyy siistinä ja villiintyneimmät perennat jaetaan ja laitetaan joko kiertoon kavereille tai istutetaan uusiin paikkoihin. Tänä syksynä käsittelyyn pääsee ainakin lehtoängelmä, joka on Haaviston mukaan levittäytynyt penkissä liikaa.
Tiedossa on myös haravointia pihaa reunustavien koivujen, luumu- ja omenapuiden riisuutuessa lehtiasuistaan, ja tarttuminen astetta järeämpään haravaan: talikkoon. Talikon kanssa Pirkko Haavisto kääntää kasvimaat jo syksyllä, ja se on Haaviston mielestä paras palvelus, jonka kotipuutarhuri voi itselleen tehdä.
– Keväällä on mukavampi aloittaa pihatyöt, kun ei tarvitse käydä jähmeän savimaan kimppuun.