Turun yliopiston ja Utsjoen pitkä yhteistyö syvenee – seuraavaksi neuvotellaan valtakunnallisista toimenpiteistä
Puheenvuoro
Utsjoen kunta sijaitsee Teno-joen, Kaldoaivin ja Paistunturien erämaa-alueiden kainalossa, lähes arktisella alueella. Utsjoki on Suomen ja EU:n pohjoisin, 1 230 asukkaan saamelaisenemmistöinen kunta.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat aina kuvanneet alueen alkuperäiskansan, saamelaisten luontokäsitystä. Saamen kieli on elävä, arjessa kuuluva kieli.
Turun yliopiston Kevon tutkimuslaitos ja Utsjoen kunta ovat tehneet pitkään yhteistyötä niin opetuksessa kuin tutkimuksessa. Alueen luonnontuntemuksen ja -suojaamisen, opetuksen, kulttuurin ja elinolosuhteiden kehittäminen Utsjoen ja Turun yliopiston yhteistyönä tukee Suomen kansallisia ja kansainvälisiä kestävän kehityksen tavoitteita.
Utsjoen kuntastrategia kunnioittaa saamelaisia perinteitä ja suuntaa tulevaisuuteen. Luontaiselinkeinot, kansainvälinen elinkeinotoiminta sekä kulttuuri- ja luontomatkailupalvelut ovat toiminnan ydintä.
Erämaa-sanaa ei saamenkielessä edes ole eivätkä tunturialueet ole sanan perinteisessä merkityksessä koskemattomia erämaa-alueita – ne ovat paikallisten ihmisten elinpiiriä.
Maa ja luontoympäristö tulee jättää seuraavalle sukupolvelle samassa tai paremmassa kunnossa kuin sen itse on saanut käyttöönsä. Vastuun kantamisen laajimmassa merkityksessä on oltava lähtökohtana kaikelle kehittämiselle kunnassa. Asukkaat eivät halua kaivoksia tai tuulivoimaa, vaan vastuullisempia ja paremmin paikallisuutta ja kulttuuria kunnioittavia elinkeinoja.
Utsjoella on pitkä yhteinen raja Norjan kanssa. Teno-joki on enemmän yhdistävä kuin erottava rajajoki. Sukulaisia ja perheenjäseniä asuu molemmin puolin rajaa. Norjan puolen naapurikunnat ovat työssäkäyntialuetta, ja monet yritykset toimivat myös Norjan puolella.
Esi- ja perusopetusta saa molemmilla kielillä, saameksi ja suomeksi, ja saamelaislukion toiminta on elinvoimaista. Kunnan kolmessa kylässä on nykyaikaiset opetustilat, kun Nuorgamin monitoimitalo valmistuu syksyllä.
Opetuksessa paikallisuus ja saamelaiskulttuurilähtöisyys ovat vahvassa asemassa. Palveluja kehitettäessä Utsjoella panostetaan saamenkielisten palveluiden parempaan saatavuuteen ja kieleen liittyvien työpaikkojen syntymiseen. Myönteistä kehitystä on ollut, mutta paljon on vielä tehtävää.
Utsjoen elinkeinoelämän peruspilareita ovat luontaiselinkeinot, rajakauppa ja matkailu. Utsjoki tunnetaan erityisesti Tenon lohesta ja sen kalastamisesta. Kesäaikana Tenolla kalastaminen on tuonut kuntaan runsaasti kalastusmatkailijoita.
Tulevan kesän mahdollisella lohenkalastuksen rauhoittamisella on laajat vaikutukset alueen talouteen. Rauhoitukseen suhtaudutaan osin ymmärtäväisesti, mutta koronan rajakaupalle aiheuttama ahdinko, ulkomaisten matkailijoiden puuttuminen ja tuleva rauhoitus saattavat monet yritykset tukalaan tilanteeseen ja vievät pohjaa aluetalouden kehitykseltä.
Tilannetta voi verrata suuren tehtaan alasajoon jollakin etelän paikkakunnalla. Joki ja lohi ovat osa niitä elämän perusasioita, miksi tänne on aikanaan asetuttu asumaan.
Porotalous on erittäin merkittävä elinkeino. Utsjoen kunnan alueella paliskuntia on kaksi, Paistunturin ja Kaldoaivin paliskunnat. Elinkeino on vahvalla pohjalla, poromiesperheissä on uskoa tulevaisuuteen ja alan nuoret yrittäjät toimivat vahvasti elinkeinonsa kehittämiseksi. Jatkojalostus ja lähiruoka ovat avaintekijöitä poroelinkeinon tulevaisuudelle.
Paikalliset yritykset ovat panostaneet voimakkaasti ympärivuotisen matkailun kehittämiseen ja investoineet majoituskapasiteetin lisäämiseen ja ravintolatoimintaan. Paikallinen sosiaalinen hyväksyntä saavutetaan, kun noudatetaan vastuullisen matkailun periaatteita.
Nousemassa on myös paikallisia ohjelmapalveluyrityksiä.
Turun yliopisto tahtoo vaikuttaa muuttuvaan maailmaan. Tutkimusasemat läpileikkaavat Suomea Saaristomereltä aina Utsjoen Kevolle saakka, ja pohjoinen ulottuvuus on yliopistolle strategisesti tärkeä.
Kevon luonnonpuisto perustettiin 1956 ja Kevon tutkimusasema aloitti toimintansa 1958. Yliopiston strategiassa on useita temaattisia kokonaisuuksia, jotka hyödyntävät yliopiston monitieteistä osaamista ja korostavat myös Turun yliopiston pohjoista ulottuvuutta. Näitä ovat luonnon monimuotoisuus ja kestävyys sekä kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos.
Pitkäaikaiset, molempia osapuolia hyödyntävät kumppanuudet yhteiskunnan eri sektorien toimijoiden kanssa ovat yliopistolle korvaamattomia.
Maailmanlaajuiset megatrendit kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja väestön ikääntyminen haastavat suomalaiset yliopistot kantamaan oman vastuunsa. Yliopistoilta odotetaan entistä enemmän tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Turun yliopisto haluaa olla kestävän tulevaisuuden rakentaja, joka kouluttaa monisyisten haasteiden ratkaisijoita yhteiskunnan eri sektoreille. Se etsii ratkaisuja ja tarjoaa osaamistaan aikamme suuriin haasteisiin ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Kestävä kehitys on yksi yliopiston strategian keskeisimmistä teemoista. Yliopisto haluaa rakentaa toimintakulttuuria, jossa kestävän kehityksen ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset periaatteet toteutuvat koulutuksessa, tutkimuksessa ja vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri sidosryhmien kanssa. Tässä tapauksessa Utsjoen kunnan ja sen asukkaiden kanssa.
Turun yliopisto ja Utsjoen kunta käyvät parhaillaan keskustelua yhteistyönsä syventämisestä. Yhteistyömuodot keskittyvät ensisijaisesti seuraavien teemojen ympärille: koulutusyhteistyö, Utsjoen elinkeinotoimintaa tukeva luonnon perustutkimus, alueellista kehitystä edistävät yhteiset projektit sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.
Viimemainittua tukemaan yliopisto on aloittamassa neuvottelut Utsjoen kunnan kanssa valtakunnallisista toimenpiteistä.
Lapin pohjoinen luonto on erityisen uhanalainen maapallon ilmaston lämmetessä. Lajikadon ja monien luontotyyppien häviämisen estäminen on koko ihmiskunnan maailmanlaajuinen tehtävä. Yliopiston tavoite olla hiilineutraali toimija 2025 tukee myös tätä päämäärää. Lisäksi yliopisto on ottanut tehtäväkseen seurata ja havainnoida luonnossa tapahtuvia muutoksia Saaristomeren alueelta aina Utsjoen Lappiin asti. Tämä on osa Turun yliopiston vastuuta yhteisestä ympäristöstämme ja ihmisen hyvinvoinnista.
Ylä-Lapissa luonto uudistuu ja puhdistuu hitaasti. Vääjäämättä etenevä ilmastonmuutos ja yleinen luontokato vaikuttavat erityisesti pohjoisiin alueisiin. Kasveja, eläimiä, luontoa tai elinkeinoja voivat suojata yksittäiset kulkijat, maanomistajat, kunta päätöksillään ja valtiovalta toimenpiteillään. Voidaan perustaa Natura-alueita, kansallispuistoja tai luonnonpuistoja.
Utsjoen kuntaa ei yleisen käsityksen mukaan uhkaa tällä hetkellä mikään akuutti, ihmisestä johtuva vaara. Kunnan velvollisuus ja valtiovallan tahto on menetellä siten, että tulevien sukupolvien ei tarvitse ryhtyä puolustustaisteluun kotinsa ja elantonsa puolesta.
On elettävä niin, että Tenon ja sen sivujokien vedet säilyvät puhtaina, tunturimaisemat säilyvät tuntureina, porot voivat jatkossakin palkia reittejään, riekko löytää paikan kiepilleen ja lohet pysyvät terveinä.
Kunta on huomioinut suunnitelmissaan turismin merkityksen paikallisten elinkeinon osana ja varautunut strategiassaan kestävän luontoturismin lisääntymiseen. Harkinnassa olevien, kohtuullisten suojelu- ja rajoitustoimenpiteiden avulla voidaan varmistaa, että Utsjoki voidaan esitellä jatkossakin arktisena mallikuntana muulle maailmalle.
Turun yliopiston johtama pohjoismainen tutkimushanke – Kuinka suojella tundraa muuttuvassa ilmastossa – osoitti, että maapallon arktiset ja subarktiset alueet ovat erittäin haavoittuvia ilmastonmuutokselle. Fennoskandiassa erityisen uhanalaisia luontotyyppejä ovat tunturipaljakat ja palsasuot.
Tunturipaljakalla pesivien kahlaajien, kuten suokukon, on ennustettu olevan ensimmäisten Suomesta ilmastonmuutoksen johdosta katoavien lajien joukossa.
Nykyisellä vauhdilla etenevä ilmaston lämpeneminen uhkaa väistämättä pitkällä aikavälillä tunturipaljakoita metsittymisellä ja palsasoita ikiroudan sulamisella. Tätä globaalia uhkaa voi torjua vain globaalein toimenpitein.
Ilmastonmuutoksen ja kasvinsyöjien, etenkin mittariperhosten massaesiintymien sekä poron laidunnuksen vuorovaikutus säätelee voimakkaasti tunturikasvillisuuden tilaa lähellä metsänrajaa sijaitsevilla alueilla. Intensiivinen poron kesälaidunnus hidastaa ilmaston lämpenemisen ja kasvukauden pidentymisen aiheuttamaa tuntureiden varvikoitumista, pensoittumista ja metsittymistä.
Lapin tutkimuslaitos Kevo on suorittanut pitkäkestoista tutkimustoimintaa Kevon luonnonpuistossa ja Utsjoen–Inarin alueella jo lähes seitsemän vuosikymmenen ajan. Nykyään Kevon tutkimusasema on merkittävä osa kansainvälisiä elinympäristöjen seuranta- ja tutkimusverkostoja, mikä kytkee Kevon osaksi globaalia ympäristönmuutoksien tutkimusta.
Sijainti Manner-Euroopan pohjoisimpana toimipaikkana näissä verkostoissa sekä pitkät havaintojen aikasarjat tekevät siitä halutun kumppanin moniin tutkimushankkeisiin. Pitkäjännitteisen tutkimustoiminnan ansiosta alueen kasvillisuus, eläimistö ja luontotyypit tunnetaan hyvin.
Pohjoisen Fennoskandian tunturikoivuekosysteemi on jopa maailmanlaajuisesti erittäin poikkeuksellinen. Täällä tunturikoivu toimii metsänrajapuuna, kun sitä vastoin Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa metsänrajapuina ovat havupuut. Syyksi tähän poikkeuksellisuuteen on arveltu Golf-virran aiheuttamia erityisiä ilmasto-olosuhteita.
Myös tunturikoivikon uudistuminen on poikkeuksellista. Suomen havumetsien luontainen uudistuminen tapahtuu metsäpalojen ja myrskytuhojen kautta. Tunturikoivikon uudistumisen käynnistävät laaja-alaiset tunturimittarin aiheuttamat tuhot.
Viime vuosikymmeninä on ilmastonmuutoksen seurauksena ilmaantunut myös tunturimittarin lähisukulainen hallamittari. Voimakas porojen kesälaidunnus voi estää lähellä nykyistä metsänrajaa sijaitsevien koivikoiden uudistumisen mittarituhon jälkeen ja johtaa uuden puuttoman paljakan muodostumiseen. Näiden kahden mittarilajin aiheuttamat muutokset vaikuttavat suuresti tunturikoivikon muihin eliöryhmiin sekä ravintoketjuihin ja niiden monimuotoisuuteen yhdessä poron kanssa. Vastaavanlaatuista ekosysteemiä ei tunneta missään muualla maapallolla.
Toistaiseksi meiltä puuttuu toimenpideohjelma, joka säilyttäisi tehokkaasti nämä arvokkaat luontotyypit. Kevon luonnonpuisto perustettiin Kevon kanjonin ja sen sivukurujen uhanalaisen luonnon suojeluun. Lisäksi Utsjoen läntiset tunturialueet sisältyvät Natura-ohjelmaan ja ovat suojellut erämaalailla. On tarkoin harkittava, ovatko nämä toimenpiteet riittäviä.
Tavoitteita voidaan edistää Kevon aseman tutkimusaktiviteettia lisäämällä esimerkiksi ulkoministeriön Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmallin ja Northern Dimension Environmental Partenrshipin hankkeiden avulla. Unohtamatta kansallisia rahoituslähteitä.
Utsjoen kunta on aktiivisessa vuorovaikutuksessa Norjan, eteläisen naapurin Inarin ja Turun yliopiston kanssa. Vastavuoroinen yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa on ylivoimainen voimavara. Koronapandemian aiheuttamat rajasulut ovat osoittaneet kipeästi, kuinka oleellinen osa yhteistyö rajan yli on Utsjoen elämälle.
Yksi keskeinen tavoite koulutuksessa on hyödyntää Utsjoen lukio-opetuksessa Kevon tutkimuslaitoksella tehtyä vuosikymmenten tutkimustoimintaa alueella.
Lähes arktisella alueella sijaitsevana, ainoana saamelaisenemmistöisenä EU:n kuntana Utsjoki on ainutlaatuinen esimerkki niin Siperian, Alaskan, Kanadan kuin Grönlannin alkuperäiskansoille ja muille näiden alueiden asukkaille.
Ei ainoastaan luontonsa vuoksi vaan esimerkkinä siitä, miten saamelaiset ja muut paikkakunnan asukkaat turvaavat seuraavien sukupolviensa tulevaisuuden. Ytimenä ovat vuosisataiset elinkeinot, joita täydennetään uusilla innovaatioilla ja perinteitä tukevilla toimintamalleilla.
Suuri osa lukion suorittaneista ylioppilaista matkaa etelämmäs saamaan jatkokoulutusta. Kunhan kohtuullinen määrä käytännön ammattiin valmistutuneita, maistereita, insinöörejä tai tohtoreita palaa kotiseudulleen, on kunnan tulevaisuus vahvoilla.
Kaiken tämän uuden ohella poronhoito, kalastus, metsästys ja kunnan kulttuuriin sopiva matkailu ovat jatkuvuuden takeina. Utsjoki pyrkii saamaan nuoria takaisin, paluumuuttajat ovat kunnan tulevaisuudelle erittäin tärkeitä.
