Uutiset

Korkein oikeus saamassa ensimmäisen naispresidentin

TS/Seppo Sudenniemi<br />Pauliine Koskelo on ollut Korkeimman oikeuden jäsen vuodesta 2000 lähtien.
TS/Seppo Sudenniemi
Pauliine Koskelo on ollut Korkeimman oikeuden jäsen vuodesta 2000 lähtien.

MATTI PITKO

Oikeuslaitoksen ylin aste korkein oikeus (KKO) saanee jo torstaina historiansa ensimmäisen naispresidentin.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimittänee presidentiksi Pauliine Koskelon . Hän on 49-vuotias varatuomari ja KKO:n oikeusneuvos.Toinen pääehdokas Mikko Tuloka s on tohtori ja oikeusneuvos, mutta hän jää hopealle.

KKO:n presidentti Leif Sevón irtisanoutui lokakuussa yllättäen terveydellisistä syistä. Hänellä olisi ollut tuomarin uraa jäljellä vielä neljä vuotta.

Sevón on ollut vahva presidentti, joka on ollut pilkuntarkka KKO:n riippumattomuudesta. Erityisen herkkä Sevón on ollut entisen oikeusministerin JohannesKoskisen tavalle sekaantua vireillä oleviin oikeusriitoihin.

Tulokas on ollut KKO:n jäsen 13 vuotta, mutta Koskelo vain viisi vuotta.

Tulokas on ammatillisesti monipuolisempi ja ansioituneempi, mutta Tulokkaan kohdalla pelättiin ilmeisesti liian radikaaleja muutoksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sosiaalinen ja kunnianhimoinen

Koskelo profiloitui keskustelussa, jossa kysyttiin, saiko syytteessä olevan henkilön kuvan julkaista ilman hänen lupaansa.

Vastaus oli kielteinen, koska rikosasia ei yksittäistapauksena ollut yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että syytetyn kaltaisessa asemassa olevan henkilön kuvan julkaisemiseen olisi ollut perusteita.

Mielenkiintoinen perustelu herätti kysymyksen, pohjustiko KKO päätöksellään oikeutta omaan kuvaan. Koskelo on sosiaalinen, kielitaitoinen ja kunnianhimoinen. Hänen presidenttikaudestaan odotetaan pitkää.

KKO kallistui Koskelon kannalle sisäisessä äänestyksessään. Oikeusministeri Leena Luhtanen esittelee torstaina korkean virkanimityksen presidentti Tarja Haloselle . Vain presidentti J. K. Paasikivi on livennyt 1950 ministerin esityksestä.

Vaikka kyse on maan korkeimman oikeuden presidentistä, hakemuksia virkaan tuli vain viisi.

Tilanne poikkeaa kovasti itseään ylimpänä oikeusvaltiona pitävästä USA:sta, jossa John Roberts nimitettiin lokakuussa maan korkeimmaksi lainkäyttäjäksi.

Yksi selitys on se, että kamppailu presidentin paikasta oli selvästi kahden päähakijan Tulokkaan ja Koskelon välinen taistelu.

Koskelo toimi 1990-luvulla Euroopan investointipankin lakiosaston päällikkönä. Nyt pankissa työskentelee Sauli Niinistö . Pankki saanee sittenkin yhden työntekijänsä presidentiksi.