Koskelo odottaa tuomareilta vahvaa sitoutumista työhön
KIRSTI POHJONEN
Korkeimman oikeuden uudeksi presidentiksi valittu oikeusneuvos Pauliine Koskelo pitää oikeuden työtilannetta hyvänä.
- Talo on hyvässä kunnossa, hän sanoi ja viittasi edeltäjänsä, vuoden vaihteessa eläkkeelle jäävän presidentin Leif Sevónin työhön. Koskelolla on vahva pohja sanomiselleen, sillä hän on ollut korkeimman oikeuden jäsen viisi vuotta.
Presidentti Tarja Halonen nimitti Koskelon virkaan torstaina.
Isoja ongelmia korkeimmassa oikeudessa ei Koskelon mukaan ole. Oikeus on omaksunut osansa ennakkopäätöstuomioistuimena hyvin.
Kehittämistarpeita toki on, mutta niitä Koskelo ei lähtenyt yksilöimään, kun hän ei vielä istu uudella paikallakaan. Lainsäädäntö uudistuu vuoden alusta ja työjärjestys tulee ainakin uudistettavaksi.
- Nyt on pidettävä huolta siitä, että korkeimmassa oikeudessa keskitytään olennaiseen ja tehdään tänne kuuluva työ mahdollisimman hyvin, hän muotoili.
Jokaisen oikeusasteen on Koskelon mukaan kyettävä oman roolinsa mukaisesti hoitamaan työnsä kunnolla, mikä edellyttää hyvää ja työhönsä sitoutuvaa tuomarikuntaa.
Koko oikeuslaitoksen isoksi haasteeksi Koskelo nimesi tiukentuvat voimavarat.
Korkeimman oikeuden ja median suhteissa on ollut aika ajoin säröjä. Uusi presidentti korosti, että kaikilla on oikeus kritisoida oikeutta, "sitä ei voi rajoittaa".
Kaikki arvostelu ei ole hänestä kuitenkaan varteenotettavaa, kun ottaa vielä huomioon, että oikeuden työ on "vaikeata ja vaativaa".
Poliitikoista puhuttaessa Koskelo muistutti vallan jaosta. Oikeuslaitos hoitaa omat tehtävänsä. Hän ei pitänyt suotavana, että ministeri ottaa kantaa esimerkiksi yksittäisen ihmisen tuomioon.
Edeltäjänsä tavoin Koskelokin myönsi lainvalmistelussa olevan ongelmia. Toisinaan lainlaatijat jättävät asiat laeissa liian avoimiksi. Tuomioistuimille voi valua liikaa tulkintavaltaa.
- Ongelmana on, että maailma on niin monimutkainen. Lakeihin on syytä jättää tuomioistuimille tapauskohtaista harkintavaltaa, hän lisäsi.
Oikeudenkäsittelyjen venyminen on Koskelosta yleiseurooppalainen pulma. Suomi ei ole hänen mukaansa suinkaan pahimmassa tilanteessa.
- Koko systeemin pitää toimia hyvin, jotta tilanne kohenee.
Elinkautinenko oikeudessa
Koskelo on ensimmäinen nainen ylimmän oikeusasteen presidenttinä. Itse hän ei tehnyt siitä suurta numeroa torstain tiedotustilaisuudessa.
- Meillä on Suomessa onnellinen tilanne, että meillä on pitkään ollut naisia korkeilla paikoilla. Nimitys tähän virkaan ei ole erikoinen asia, hän arvioi.
Koskelo korosti myös, että työtä oikeudessa tehdään ryhmänä. Presidentin asema on sama kuin muidenkin jäsenten. Talon johtaminen erottaa sitten tehtävät.
- Osaava, analyyttinen, työhönsä sitoutunut, Sevón kuvaili seuraajaansa.
Koskelo myönsi, että hän pitää analysoimisesta ja uusien kysymysten asettamisesta. Hän kertoi harrastavansa musiikkia, taidetta ja luontoa sekä soittavansa pianoa.
Eurooppalaista silausta ja kielitaitoa oikeustieteen kandidaatilla myös on. Koskelo on työskennellyt Luxemburgissa Euroopan investointipankin yksikönjohtajana.
Mihinkään puolueeseen hän ei ole kuulu ja välimiestehtäviä hän sanoi tehneensä hyvin vähän.
- En tiedä, onko tämä elinkautinen, 49-vuotias uusi presidentti vastasi, kun häneltä kysyttiin, onko hänellä vielä muita urasuunnitelmia.
