Heinäkuussa 2015 Radio Suomen Luonto-Suomi: luonnonkukkien loistetta -ohjelmaan soitti Sauli Naantalista, joka ihmetteli Naantalin seudulla ”valtavia alueita” vallannutta keltakukkaista kasvia.
Tasavallan presidentiksi paljastunut soittaja arveli, että kyseessä olisi palsternakka, ja radioraati piti ajatusta uskottavana.
Soitosta on kulunut kaksi vuotta, mutta palsternakka jatkaa Naantalissa tienvarsien valloitusta.
Naantalissa asuvan Åbo Akademin ekologian ja ympäristönhoidon emeritusprofessorin Erkki Leppäkosken mielestä palsternakkaa on tänä kesänä ollut selvästi aiempaa enemmän.
– Se on yleinen rikkakasvi ollut esimerkiksi satamissa ja tienvarsilla, eli sinänsä vanha tuttu. Tämä massaesiintymä on kuitenkin jotain ihan uutta, Leppäkoski sanoo ja lisää, että viime vuosien lämpimät talvet voivat olla osasyy palsternakan leviämiselle.
– Palsternakalla on samankaltainen juuri kuin porkkanalla. Leudommat talvet ovat vähentäneet maan routaantumista, mikä voi osaksi selittää palsternakan menestymistä.
Leppäkoski kertoo, että palsternakka on vanha viljelykasvi, joka tuli Suomeen 1300- ja 1500-luvun välissä.
– Sitä on viljelty jo antiikin Kreikassa ja Roomassa. Sitten se levisi Keski-Eurooppaan. Suomessa siemeniä on löytynyt esimerkiksi Kuusiston linnan raunioilta.
Leppäkosken mukaan palsternakalle tulisi antaa haitallisen vieraslajin status. Hän vertaa kasvia toiseen tienvarsien hallitsijaan, lupiiniin.
– Tämä on ihan lupiinin veroinen vieraslaji ja maanvaltaaja, jota ei ole oikein kunnolla huomioitu. Palsternakkaa ei mainita kansallisessa vieraslajistrategiassa, jossa on listattuna satoja muita haitallisia vieraslajeja.
– Tunnetun sukulaisensa jättiputken lailla tästäkin voi saada ihorakkuloita.
Maa- ja metsätalousministeriö laati kansallisen vieraslajistrategian keväällä 2012. Vuotta myöhemmin ministeriö asetti vieraslajiasioiden neuvottelukunnan, joka seuraa vieraslajien levinneisyyttä ja haitallisuutta sekä torjuntatoimien vaikutuksia.
Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä on mukana neuvottelukunnassa varajäsenenä. Hän kertoo, että yleensä uuden lajin lisääminen kansalliseen vieraslajistrategiaan alkaa neuvottelukunnalle tehdyllä esityksellä.
– Neuvottelukunta on sellainen elin, jonka kautta voi tuoda uusia pahislajeja laajempaan tietoisuuteen. Esityksiä voi tehdä myös neuvottelukunnan ulkopuolella oleva henkilö, Seppälä sanoo.
Seppälä vahvistaa, ettei palsternakkaa ole mainittu kansallisessa vieraslajistrategiassa. Näin ollen valtio ei ole kohdistanut siihen erityisiä torjuntatoimenpiteitä.
Viljelemättömän palsternakan juuri on syötävä, mutta se on ohuempi, ja maultaan kitkerämpi kuin viljellyt kannat. Kaksivuotisen kasvin juuri kerätään ennen kukintaa.
