TILHI (Bombycilla garrulus) - (Linnaeus, 1758)
Tilhi kuuluu varpuslintujen lahkoon ja siinä tilhien heimoon.
Tilhi on kottaraisen kokoinen, yleisväritykseltään punertavanruskea ja
harmaa lintu. Sillä on pitkä päälakitöyhtö. Höyhenpuvun erikoispiirteitä
ovat ruosteenruskea alaperä, mustahkon pyrstön leveä, keltainen kärkivyö,
musta leukalappu sekä koreanväriset siivet keltaisine ja valkoisine kirjailuineen.
Yläperä on tuhkanharmaa.
Silmien ympärillä ja nokan
alla on mustaa.
Sisimpien kyynärsulkien ja tertiaalien (sulkamasia isokokoisia peitinhöyheniä siiven tyvessä)
kärjissä on erikoisia punaisia vahaulokkeita (englanniksi linnun nimi onkin waxwing eli vahasiipi).
Tilhen pituus on 18 - 21 cm, ja paino 48 - 72 g.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Eric Bégin
Esiintyminen ja lento
Pesimäaikoina tilhi on hyvin huomaamaton. Muina vuodenaikoina sitä tavataan suurissa
parvissa, ja linnut ovat usein hyvin pelottomia.
Tilhi on Pohjois-Suomen havumetsien pesimälintu. Pesimä-alue ulottuu Pohjois-Karjalasta
itärajaa myöten Pohjois-Suomeen, jossa sielläkin painopiste on itäinen.
Poikkeuksellisesti tilhi voi pesiä myös Etelä-Suomessa.
Suomen pesimäkanta on noin 30 000 - 150 000 paria.
Muuttoaikoina tilhet viihtyvät pihoissa ja puistoissa.
Lentokuvio ja -tapa
ovat hyvin kottaraismaiset.
Pesintä
Pesä on muutaman metrin korkeudella useimmiten kuusessa tai männyssä, joskus
koivussa ja yleensä aina veden tai suon lähellä. Rakennusaineina ovat oksat, sammal
ja naava. Kooltaan tilhen pesä muistuttaa rastaan pesää.
Tilhi munii toukokuun lopussa tai kesäkuussa 5 - 6 vaaleansinistä tai siniharmaata,
harvaan tummatäpläistä munaa. Naaras hautoo 13 - 14 vrk ja kumpikin emo ruokkii
poikasia, jotka jättävät pesän 15 - 17 vrk ikäisinä. Yksi pesye vuodessa.
Muutto
Tilhi on muutto- ja vaelluslintu. Syksyllä ensimmäiset tilhet ohittavat Etelä-Suomen
syys-lokakuun vaihteessa ja huonoina pihlajanmarjavuosina myös pääjoukot
muuttavat lokakuun kuluessa lounaaseen ja saavuttavat myöhemmin talvella Välimeren.
Hyvänä pihlajanmarjavuotena pääjoukot siirtyvät etelämmäksi sitä mukaa, kuin
marjat ehtyvät ja saavuttavat Etelä-Suomen vasta vuodenvaihteessa. Viimeistään helmikuussa
tilhet jättävät Suomen, mutta vaellus ei näinä vuosina useinkaan ulotu
Keski-Eurooppaa pidemmälle.
Pieni määrä tilhiä talvehtii meillä. Paluumuuttajista ensimmäiset saapuvat jo maaliskuussa
Suomeen.