Kuvan koulussa -haastattelusarjassa Markus Konttinen: ”Kuvataideakatemiassa löysin tilan ja muodon”
”Pääsin Kuvataideakatemiaan opiskelemaan toisella yrittämällä. Pääsykokeet ovat jääneet mieleeni sekä traumaattisena että positiivisena kokemuksena. Ensimmäisellä kerralla koulu kadotti pääsykoetyöni, mutta opettajana pääsykokeissa ollut Paul Osipow oli nähnyt ne. Hän kehotti minua pyrkimään uudestaan. Seuraavana vuonna pääsin sisään.
Rakastin opiskelua ja viihdyin Kuvataideakatemialla yötä päivää. Tuon ajan taidekoulutus oli sekä muodollista että hyvin henkilökohtaista. Opettajat suhtautuivat vakavasti taiteen tekemiseen ja olivat itsekin aktiivisia taiteilijoita. Välillä muodollisuus tuntui jähmeältä. Kerran eräs opettaja totesi maalaukseni äärellä, että hänen opettajansa aikana ei olisi ollut mahdollista laittaa keltaista vihreän päälle.
Kuvataideakatemiassa ajauduin hahmottamaan identiteettiäni 1980-luvun postmodernin murroksen kautta, jolloin havaintoon, perspektiiviin ja harmoniaan liittyvä visuaalinen hahmotukseni kääntyi ilmaisulliseen ja itsenäiseen muotomaailmaan. Löysin tilan ja muodon.
Opiskelijat elivät lähellä toisiaan. Henkilökohtainen kamppailu oman itsen löytämiseksi yhdisti, mutta aiheutti myös kilpailua.
Pääsin Suomen Taitelijaseuran tuottamaan nuorten taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn vuonna 1984 opiskellessani toisella vuosikurssilla. Taidehallissa järjestetyn näyttelyn avajaiset olivat kohokohta myös yhteisöllisesti – Taidehalli oli paikka, jossa yleensä tapahtui ja tavattiin.
Näyttelyssä oli esillä 120×130 cm:n kokoinen öljyvärimaalaukseni Ambulanssi Aseman Edessä. Maalauksessa on näkymä Helsingin öiselle asema-aukiolle. Sitä maisemaa katselin tuolloin päivittäin Ateneumin piirustusluokan ikkunasta.
Näyttelykokemus oli huumaava. Teokseni ostettiin yksityisen keräilijän kokoelmiin ja siitä oli iso kuva Uudessa Suomessa, joka ilmestyi tuolloin vielä sanomalehtenä.
Vaikka useat hienot taiteilijat ovat itseoppineita, kuvataiteen opetus on tärkeää. Visuaalisuudesta on tullut yhteiskunnassamme entistä merkittävämpää ja kuvataide on kieli, jota on mahdollista siirtää eteenpäin ja jonka avulla visuaalisuutta voi ymmärtää.
Taide ja yhteiskunta ovat käyneet läpi isoja muutoksia viimeisen 30 vuoden aikana. Tiedonvälitys on muuttunut radikaalisti, Suomi kansainvälistynyt ja yhteiskunnallinen tiedostaminen on uudella tavalla osa Kuvataideakatemian koulutusta. Silti taidekoulutuksen ydin on pysynyt samana: Akatemian idea kahden uteliaan keskustelusta pylvään juurella on edelleen koulutuksen ytimessä.
Kuvataiteen opetuksessa ei pidä koskaan luopua mahdollisuudesta tutkia, kuka minä olen ja millainen on maailma minun ympärilläni.”
Markus Konttisen (s. 1957) rooli Kuvataideakatemiassa on ollut moninainen: hän on ollut koulussa opiskelijana, taiteilijana, opettajana ja rehtorina sekä Taideyliopiston perustamisen jälkeen dekaanina. Opintonsa Konttinen suoritti vuosina 1982–1986, jolloin Kuvataideakatemia toimi Ateneumissa ja Yrjönkadulla. Akatemian opettajana hän on toiminut piirustuksen, maalauksen ja havainnon lehtorina sekä professorina.
Kuvan koulussa -haastattelusarja
Kuvan koulussa -haastattelusarjassa kuullaan kuvataideakatemialaisten ajatuksia taiteen opettamisesta ja oppimisesta. Vuoden 2018 mittaan julkaistava sarja esittelee Kuvataideakatemiasta valmistuneita sekä siellä opiskelevia taiteilijoita. He kertovat opiskeluajastaan, akatemiassa oppimistaan asioista ja siitä, mihin suuntaan toivoisivat suomalaisen taidekentän kehittyvän. Haastattelusarja on osa Kuvataideakatemian 170-juhlavuoden ohjelmaa.