Linnunliverrystä ja auringonpaistetta keväisessä puistossa – mikä sen mukavampaa toimistotyöläiselle! Tätä mieltä olivat ainakin ne kymmenkunta CGI:n työntekijää, jotka viime viikolla viettivät yhden työpäivän kitkemällä jättipalsamia Merrasojalla Kilpiäisissä.
– Tosi kivaa vaihtelua etätyölle! Vähän erilainen päivä, kiitteli saalistaan esitellen projektipäällikkö Sanna Kaunonen CGI:tä.
Talkoot olivat osa CGI:n vastuullisuustyötä: hiljattain tehtyyn paikalliseen työehtosopimuksen kirjattiin jokaiselle työntekijälle oikeus käyttää vuosittain yksi palkallinen työpäivä vapaavalintaiseen hyväntekeväisyystyöhön. Firman Get involved -malli sai Kaunoselta kehuja.
– Oli ihanaa, kun oli tällainen järjestetty juttu, ei tarvinnut itse miettiä kohdetta.
Hänelle vieraslajien torjunta oli uutta, mutta hän lupasi työn jatkuvan.
– Olen järjestämässä jättipalsamitalkoita myös omalla alueella, Ali-Juhakkalan puistossa, 14. kesäkuuta.
Idean Vesijärvi-työn tukemisesta heitti alun perin konsultti Senni Moksu.
Laitoin meidän Teams-kanavalle viestiä talkoista, ja heti löytyi innokkaita!
Konsultti Senni Moksu
– Mietin, että olisi kiva tehdä jotain Vesijärven hyväksi, ja Vesijärvi-säätiöstä ehdotettiin tätä. Laitoin meidän Teams-kanavalle viestiä talkoista, ja heti löytyi innokkaita!
Alkuopastuksen jälkeen työ alkoi sujua, vaikka vaati keskittymistä.
– Melkein kassillinen on jo kerätty. Pitää pysähtyä ja rauhassa katsella. Kun näkee yhden, sitten niitä rupeaa huomaamaan, Moksu kertoi.
Hänellekin työ oli uutta.
– Omalta pihalta olen vain lehtokotiloita kerännyt. Nyt kun on kokemusta, voisin hyvin tehdä tätä Villähteellä, missä asun.
Tempaus toteutettiin osana Vesijärvi-viikkoa. Vesijärvi-säätiön vesistöasiantuntija Anna Hakala seurasi tyytyväisenä it-väen ahkerointia, jolla oli selvä linkki järveen.
– Tästä on suora baana Vesijärveen: kaikki vieraslajien siemenet, jotka Merrasojaan päätyvät, päätyvät Vesijärveen ja sen rannoille.
Kitkennässä talkoolaisia opasti kaupungin puolesta Luontoturvan yrittäjä Miia Korhonen. Hän näytti kädestä pitäen, miten erottaa haitallisen jättipalsamin lehtopalsamista. Isompana ne erottaa kukista, jotka ovat lehtopalsamilla keltaiset ja jättipalsamilla vaaleanpunaiset.
Näin alkukesästä versojen tunnistaminen vaatii tarkkuutta, jättipalsamin lehden sahalaita on kuitenkin tiheämpi. Siemenestä leviävää jättipalsamia on Lahdessa torjuttu jo vuosia ja tuloksiakin on saatu.
– Lehtopalsami on taas saanut jalansijaa, vaikka jättipalsami meinasi sen jo hävittää, Korhonen myhäili. Hän muistutti, että torjunta on kestävyyslaji, kitkentää on toistettava useana vuonna.
– Työtä piisaa, onneksi talkooporukoita on tulossa lisääkin, toiset jatkavat siitä, mihin toiset jäivät.
Yritysten lähteminen vieraslajien torjuntaan on Lahdessa vielä uutta, mutta esimerkiksi Osuuspankin henkilöstöä on mukana ollut. Anna Hakalasta olisi hienoa, jos muutkin yritykset seuraisivat esimerkkiä.
– Tämä on tosi hieno tapa yritysten osallistua vastuullisuustyöhön, hän kiitteli.
Alkukesä ennen siemenkotien kehittymistä on hyvää aikaa jättipalsamin torjuntaan. Kitkentätalkoot vaativat kuitenkin aina maanomistajan luvan, joka kaupungilta kyllä heltiää, samalla saa ohjeet kitkentäjätteen käsittelyyn.