17.01.2022
Äidinmaito on luonnon vastaus vauvan ravinnontarpeeseen. Oman äidin maitorauhaset tuottavat kaiken, mitä lapsi ensimmäisinä elinkuukausinaan tarvitsee. Täydellisen ravinnon lisäksi äidinmaito suojelee lapsen hyvinvointia vahvistamalla vastustuskykyä ja suojaamalla mahdollisilta pitkäaikaissairauksilta (kuten diabetes ja allergiat). Imetys suojaa myös äitiä, pienentäen riskiä sairastua rintasyöpään, munasarjasyöpään, aikuistyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.
Imetystilanne on hyväksi myös vauvan tunne-elämän kehitykselle, sillä siinä ollaan lähellä äitiä ja katsekontaktissa hänen kanssaan.
Nykyisin vallalla olevan käsityksen mukaan äidin ei tarvitse rajoittaa ruokavaliotaan vauvan allergisoitumisen pelossa.
Ravintoaineet kulkeutuvat äidin elimistöstä rintamaitoon, äiti tukee lapsensa terveyttä parhaiten syömällä monipuolisesti ja perusterveellisesti ja totuttamalla oman ravitsemuksensa kautta lapsensa normaaliin ruokaan.
Ruoka-aineiden välttely ei siis suojaa lasta allergioilta vaan voi päinvastoin johtaa yliherkkyyksiin.
Jos kuitenkin lapsi on hyvin levoton ja itkuinen, nukkuu huonosti ja kärsii ihottumasta, voi kysymyksessä olla vauvan herkistyminen äidinmaitoon imeytyneille ravintoaineille. Yleisin herkistymistä aiheuttava on lehmänmaito. Imeväisen herkistyminen on harvinaista (vain noin 1-2% rintaruokituista vauvoista osoittaa allergiaoireita), mutta mahdollista. Riskiä lisää äidin oma allergisuus.
Vauvan vointia kannattaa siis rauhassa seurata, etenkin jos perheessä on allergiataustaa ja jos aihetta huoleen on, ottaa yhteys neuvolaan. Omin päin ruokavaliota ei kannata ruveta rankasti karsimaan. Syy itkuisuuteen on harvoin varsinaisissa allergioissa. Ja on hyvä pitää mielessä, että monilla vauvoilla on vatsavaivoja, herkkäunisuutta ja itkuisuutta. Esimerkiksi vauvan huolellista röyhtäyttämistä syönnin jälkeen suositellaan jo synnytyssairaalassakin.
Terveellinen ruokavalio on varmasti kaikkien tiedossa: Paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä, kohtuullisesti vähärasvaista proteiinia (kalaa, lihaa, soijavalmisteita, papuja), hieman kuitupitoisia hiilareita ja hillitysti hyviä rasvoja.
Perusterveellinen ruokavalio on riittävän terveellinen myös imettävälle äidille.
Mutta vaikka ravitsemusfaktat olisivat hallussa, ne usein unohtuvat, etenkin vauva-arjen hässäkässä. Imettävällä äidillä ei välttämättä ole aikaa pohtia ruokavaliotaan ja kiusaus syödä mitä kaapista löytää, on suuri silloin kun kaikki on tehtävä vauva kainalossa.
Ruokaostokset olisi hyvä etukäteen suunnitella siten, että sekä äidin että vauvan hyvinvointia tukevaa ravintoa olisi helposti saatavilla. Satunnainen herkuttelukin on sallittu - kasvaahan imettävän äidin energiatarve - mutta perusruuasta tulisi saada riittävät ravintoaineet paitsi fyysisen terveyden, myös jaksamisen ja mielenterveyden takaamiseksi.
Mikäli kaipaat tukea tai inspiraatiota imetysajan ravitsemukseen, olemme rakentaneet ravitsemusterapeuttien kanssa verkkovalmennuksen tukemaan sinun sekä vauvasi ravitsemusta. Bonuksena saat valmennuksen mukana pääsyn Vennerin keittiöön kuukaudeksi.
Vallalla olevien suositusten mukaan imettävä äiti ei tarvitse muita vitamiineja kuin d-vitamiinia 10 mikrogrammaa vuorokaudessa - silloin kun hän syö terveellisesti ja monipuolisesti. Kalsium-lisä voi olla tarpeen, jos äiti on vegaani tai herkistynyt maitotuotteille. Kalsiumin tarve on noin 900 mg/vrk.
Moni äiti tuntee imettäessään itsensä janoiseksi. Lasillinen vettä on silloin hyvä olla käden ulottuvilla. Vesi on myös hampaille turvallinen vaihtoehto. Nesteen tarpeen ei ole todettu suuresti kasvavan imetyksen seurauksena, mutta jos muutenkin juo vain vähän tai unohtaa kiireessä juoda, on mukana kulkeva vesipullo hyvä idea.
Koska kofeiini siirtyy äidin verestä hänen maitoonsa, kahvinjuonti olisi pidettävä kohtuudessa, ainakin, jos havaitsee vauvan nukkuvan huonosti ja olevan levoton.
Myös alkoholi siirtyy verestä rintamaitoon eikä alkoholijuomien nauttimista siksi suositella. Koska turvallista prosenttirajaa ei ole pystytty määrittelemään, olisi viisainta pysytellä kokonaan alkoholittomissa juomissa.
Onneksi nykyään on tarjolla erinomaisia alkoholittomia oluita ja jopa viinejä tilaisuuksiin, jossa kaivataan juhlantuntua. Nyt on sitä paitsi trendikästä olla “sober curious” eli jättää alkoholi kokonaan ja tutkailla, miltä elämä maistuu selvin päin.
Maito heruu parhaiten, kun olo on rento mutta alkoholi on huono rentouttaja. Kokeile mieluummin hengitystekniikoita ja rentoutusharjoituksia. Ota hetki itsellesi ja kuuntele ihana rauhoittumishetki äideille.
Imettävän äidin lisäravinnontarve on noin 500 Kcal vuorokaudessa. Monen äidin kokemus on, että imetysaikana “voi syödä mitä vaan ja silti laihtua”. Tosiasiassa 500 kaloria ei ole kovin paljon ja imetysaikana voi myös lihoa, etenkin, jos liikunta jää ja ruokavalio on epäterveellinen.
Mutta perussääntö on, että imettävä äiti voi syödä perusruokaa aina, kun on nälkä ja niin paljon, että tulee kylläiseksi.
Laihdutuskuurit on parasta jättää täysimetyksen jälkeiseen aikaan, sillä esimerkiksi ympäristömyrkyt varastoituvat rasvakudokseen ja sieltä äidinmaitoon, kun äiti laihduttaessaan alkaa käyttää omia rasvavarastojaan.
Jos imetys on hankalaa tai ei onnistu, älä syyllistä itseäsi. Et ole huono äiti! Imetys on herkkä tapahtuma ja on hyvin tavallista, että varsinkin alussa se takkuaa. Apua on saatavilla esimerkiksi Imetyksen Tuki ry:ltä.
Muista, että imetit tai et, olet paras äiti lapsellesi.
Nordic Fit Maman tärkein tavoite on edistää äitien kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen. Nordic Fit Maman verkkovalmennukset raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen ovat turvallisia ja asiantuntijoiden hyväksymiä. Teemmetiivistä yhteistyötä Imetyksen tuki ry:n kanssa ja Kuntouta keskivartalo -verkkovalmennuksessamme on mukana Pieni imetysopas. Lisätietoja: Riina Laaksonen, perustaja, Nordic Fit Mama