2011 - Maatiainen ry

Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong><br />

Det lantliga kulturarvet <strong>ry</strong><br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> on perustettu vuonna 1989. Yhdistys<br />

pyrkii säilyttämään vanhoja viljely- ja<br />

koristekasvikantoja eli maatiaiskasveja sekä<br />

maatiaiseläimiä eli alkuperäisiä kotieläinrotuja.<br />

Lisäksi yhdistys haluaa vaalia perinnemaisemia.<br />

Yhdistyksen toimisto<br />

Osoite Stenbäckinkatu 8<br />

00250 HELSINKI<br />

Puhelin 09 477 5331<br />

ke ja to klo 12–18<br />

Sähköposti toimisto@maatiainen.fi<br />

Kotisivut www.maatiainen.fi<br />

Aukioloajat keskiviikkona ja torstaina<br />

klo 12–18<br />

huhti- ja toukokuussa myös<br />

perjantaisin klo 12–17<br />

Toimisto sijaitsee Helsingin Taka-Töölössä lähellä<br />

Naistenklinikkaa. Perille pääsee Mannerheimintietä<br />

tai Topeliuksenkatua pitkin kulkevilla<br />

busseilla ja raitiovaunuilla.<br />

Jäsenyys<br />

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun<br />

alla olevalle Suupohjan Osuuspankin<br />

tilille. Kirjoita n i m e s i ja o s o i t t e e s i viestiosaan.<br />

Näin varmistat jäsenyytesi kirjaamisen jäsenrekisteriin.<br />

Voit myös ottaa yhteyttä toimistoon<br />

kirjeellä, sähköpostilla tai puhelimella (ke ja to klo<br />

12–18). Muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin.<br />

Sanele nimesi ja osoitteesi hitaasti puhelinvastaajaan!<br />

Voit ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi,<br />

puhelinnumerosi ja erityiset kiinnostuksen<br />

kohteesi kuten omenat, kanat, siemenkeräys tms.<br />

Jäsenmaksut vuonna <strong>2011</strong><br />

Henkilöjäsenmaksu 27 €<br />

Perhejäsenet, varsinaisen jäsenen ohella 11 €<br />

Opiskelijat 18 €<br />

Tilinumero Suupohjan Osuuspankki<br />

473000-195205<br />

IBAN tilinumero FI2447300010095205<br />

BIC HELSFIHH<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong><br />

• julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää<br />

jäsenlehteä<br />

• välittää maatiaiskasvien siemeniä<br />

• järjestää kursseja ja yleisöluentoja<br />

• neuvoo ja opastaa jäseniään<br />

• järjestää retkiä kotimaahan ja matkoja<br />

ulkomaille<br />

• järjestää taimipäivän keväisin ja syksyisin<br />

• toimii maatiaiskotieläinten säilyttämisen<br />

puolesta<br />

• paikallis<strong>ry</strong>hmä Turun seudulla, Etelä-<br />

Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa<br />

• maatiaisruoka<strong>ry</strong>hmä, maatiaiseläin<strong>ry</strong>hmä,<br />

museo<strong>ry</strong>hmä.<br />

* * * * * * * * * * * * *<br />

Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

SISÄLLYS<br />

Tilausohjeet 2<br />

Kylvöohjeita 3<br />

Seokset 4<br />

Monivuotiset kasvit 6<br />

Huonekasvit 22<br />

Yksivuotiset kasvit 23<br />

Puuvartiset kasvit 26<br />

Syötävät kasvit 30<br />

Vihannesten siemenet 32<br />

Ylläpitoviljely 34<br />

Löytökori 36<br />

Siementen keruuohjeet 38<br />

Lisätietoja 40<br />

Kylmäkäsittely 41<br />

Hakemisto:<br />

Suomen- ja ruotsinkielinen 42<br />

Tieteelliset nimet 48<br />

Siementen kerääjät 52<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

Kannen kuva: Syyspäivähattu (Pirkko<br />

Kahila). Vuoden maatiaiskasvi kultapallo<br />

on tämän lajin kerrottukukkainen lajike.<br />

Teksti ja taitto: Anna Lassila.<br />

Asiatarkistus: Pirkko Kahila (kasvit),<br />

Riku Cajander (hyönteiset ja linnut).

---

Maatiaisen siemenvälitys<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> on välittänyt kotimaisia siemeniä vuodesta 1990 alkaen. Siemenvälityksen tavoitteena<br />

on tukea ja edistää perinne- ja maatiaiskasvien sekä kotimaisten luonnonkasvien viljelyä<br />

ja lisäämistä. Tarjonta on kautta vuosien painottunut koriste- ja luonnonkasveihin, mutta aina<br />

mukana on ollut myös arvokkaita ja mielenkiintoisia hyötykasvien kantoja, kuten kaskinaurista,<br />

härkäpapua ja sipuleita – niin nytkin.<br />

Jälleen lumisen talven jälkeen on hyvä valmistautua<br />

tulevaan kasvukauteen. Kiitos kaikille teille, joiden<br />

myötävaikutuksella tämä luettelo on taas saatavilla!<br />

Siemenluettelo on päälinjoiltaan entisen kaltainen,<br />

muutamia pieniä uudistuksia on kuitenkin tapahtunut.<br />

Hakemistosta (s. 42) löytyvät nyt myös ruotsinkieliset<br />

nimet. Käyttäkää hakemistoa, jos ette muuten<br />

löydä etsimäänne. Luettelossahan lajit ovat pää<strong>ry</strong>hmittäin<br />

(monivuotiset, yksivuotiset, puuvartiset ja<br />

syötävät lajit) tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.<br />

Myös löytökorissa (s. 36) olevat siemenerät,<br />

jotka ovat siellä sen takia että siemeniä on<br />

vain vähän, on lueteltu hakemistossa.<br />

Pitkään vireillä ollut vihannesten ylläpitoviljely on<br />

järjestäytymässä. Sivulla 34, syötävien kasvien lopussa,<br />

on omana ala<strong>ry</strong>hmänään pieni lista ainoastaan<br />

ylläpitoviljelyyn välitettäviä siemeniä. Ruotsalaisella<br />

Sesam-sisarjärjestöllämme on ollut vastaavan kaltainen<br />

järjestelmä käytössä jo kauan. Ylläpidettävien<br />

kasvien listassa on lähinnä maatiaisvihanneksia sekä<br />

joitakin hiukan harvinaisempia, kotimaista alkuperää<br />

olevia luonnonkasveja. Tavoitteena on turvata näiden<br />

lajien säilyminen ja siementen saatavuus. Jatkossa<br />

jos ja kun siemeniä on saatu lisätyksi riittävästi,<br />

ne voidaan taas laittaa siemenluetteloon kaikkien<br />

tilaajien saataville.<br />

Ylläpitoviljely tarkoittaa sitä, että siemenannoksen<br />

tilaaja sitoutuu lähettämään kasvin siemeniä takaisin<br />

Maatiaiselle. Ylläpitoviljelijä ilmoittaa meille, jos<br />

haluaa lopettaa viljelyn, niin tiedämme etsiä kasville<br />

uuden kasvattajan. Useimpia näistä kasveista voi<br />

kasvattaa hyvinkin pienellä alalla omassa puutarhassa<br />

ja kasvimaalla. Ohjeet siemenviljelyä varten tulevat<br />

siementen mukana.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong> 1<br />

Te kaikki, jotka olette vuosien saatossa lähettäneet<br />

yhdistykselle maatiaisvihannesten siemeniä ja/tai<br />

kasvatatte niitä edelleen, olisi hienoa jos haluaisitte<br />

antaa yhteystietonne ylläpitoviljelijöiden listaan. Se<br />

käy parhaiten ilmoittamalla siitä meille osoitteeseen<br />

siemen@maatiainen.fi<br />

Ylläpitoviljelyyn tarkoitettujen siementen tilaaminen<br />

tapahtuu tilauslomakkeella, missä on sitä varten oma<br />

kohtansa. Välitämme edelleen myös muutamien vihannesten<br />

luomusiemeniä. Ne löytyvät sivulta 32.<br />

Maatiaisen siemenluettelossa on eri-ikäiset siemenkannat,<br />

kotimaiset luonnonkasvit (lk) ja viljelylajikkeet<br />

erotettu toisistaan. Nämä tiedot löytyvät ikä-sarakkeesta.<br />

Maatiaiset eli vähintään 50 vuotta ilmastoomme<br />

sopeutuneet kannat on merkitty neljällä tähdellä<br />

****. Lisätietoja tilausohjeista s. 2 sekä s. 39.<br />

Tulevaa silmälläpitäen pitäkäähän siemenpussit tallessa.<br />

Niihin on merkitty kasvikannan ikätiedot, jos<br />

myöhemmin haluatte lähettää saman kannan siemeniä<br />

välitykseen. Siementen keräysohjeet löytyvät sivulta<br />

38.<br />

Vuoden maatiaiskasvi kultapallo on syyspäivänhatun<br />

(Rudbeckia laciniata) kerrottukukkainen, steriili<br />

lajike 'Goldball'. Kannessa koreilevan syyspäivänhatun<br />

sekä lähisukuisen mustapäivänhatun (R. occidentalis)<br />

siemeniä sen sijaan on tässä luettelossa.<br />

Paljon on maailmassa hyviä kasveja, silti on syytä<br />

muistaa suomalaisten maatiaiskasvien suuri arvo. Pidättehän<br />

vanhimpia tarjolla olevia kasvikantoja niiden<br />

ansaitsemassa arvossa kasvattamalla ja vaalimalla<br />

niitä erityisellä huolella!<br />

Mukavia hetkiä siemenluettelon parissa!

---

TILAUSOHJEET<br />

Tilaukset lähetetään osoitteella:<br />

Pirkko Kukkola, Turuntie 500, 31500 KOSKI TL.<br />

Luettelon keskellä on postitettava tilauslomake.<br />

Kirjoittakaa lajinimen lisäksi myös tilausnumero.<br />

Voitte tilata myös sähköpostilla<br />

siemen@maatiainen.fi<br />

Laittakaa silloin viestin aiheeksi Siementilaus ja<br />

kirjoittakaa samat tiedot kuin tilauslomakkeeseen.<br />

Puhelimitse emme valitettavasti pysty ottamaan tilauksia<br />

vastaan.<br />

Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä niin<br />

kauan kuin siemeniä riittää. Varmin tapa saada<br />

haluamansa siemenet on tilata ne mahdollisimman<br />

pian. Maatiaisella on osasto Kevätpuutarha-messuilla<br />

Helsingissä 7–10.4.<strong>2011</strong>. Messuilla ja toimistossa<br />

on perusvalikoima siemeniä tarjolla.<br />

SIEMENTEN HINNAT<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n jäsenille:<br />

1,70 euroa / annospussi<br />

Seokset 3 € / 5 g<br />

muille kuin jäsenille:<br />

2,50 euroa / annospussi<br />

Seokset 4,50 € /5 g<br />

Vihannesten luomusiemenet:<br />

2,50 € / pussi, kaikille<br />

Toimituskulut<br />

Siemenlaskuun lisätään toimituskuluja 3,50 euroa.<br />

TILAUSTEN TOIMITUS JA MAKSAMINEN<br />

Postitamme siemenet tilaajan osoitteeseen. Mukana<br />

seuraa lasku. Muistakaa käyttää viitenumeroa kun<br />

maksatte, muuten emme tiedä mikä ja kenen lasku<br />

on maksettu.<br />

Siementen kerääjät voivat valita siemenluettelosta<br />

yhtä monta siemenpussia kuin ovat lähettäneet eri<br />

siemeneriä. Mainitkaa asiasta tilauksen yhteydessä<br />

niin huomioimme sen laskussa.<br />

TAKUU !<br />

Jos siemenet eivät idä kylvöohjeiden huolellisesta<br />

noudattamisesta huolimatta tai teillä on muuta palautetta,<br />

ottakaa yhteyttä siemen@maatiainen.fi tai<br />

Tilausohjeet<br />

2<br />

puhelimitse toimistoon. Siemenpussissa olevasta numerosarjasta<br />

voimme selvittää, mikä siemenerä on<br />

kyseessä. Säilyttäkää siis siemenpussit!<br />

MERKKEJÄ & LYHENTEITÄ<br />

Kasvikannan ikä Suomessa viljeltynä on merkitty<br />

seuraavasti ikä-sarakkeeseen:<br />

* = alle 10 vuotta, nuori kanta<br />

** = 10–20 vuotta, nuorehko kanta<br />

*** = yli 20 vuotta, vanha kanta<br />

**** = yli 50 vuotta, hyvin vanha kanta<br />

lk = luonnonkanta<br />

Luonnonkasveilla ei ole "ikää", nehän ovat kasvaneet<br />

täällä kauan ja sopeutuneet oloihimme.<br />

Puuvartisista kasveista tähtien määrä kertoo sen<br />

yksilön iän, josta siemenet on kerätty.<br />

E-S = Etelä-Suomi (noin vyöhykkeet I–II)<br />

K-S = Keski-Suomi (noin vyöhykkeet III–V)<br />

P-S = Pohjois-Suomi (noin vyöhykkeet VI–VIII)<br />

ap. = alun perin<br />

= Hyvä tai erinomainen perhosten<br />

ravintokasvi.<br />

= Hyvä tai erinomainen mehiläisten ja<br />

muiden mesipistiäisten ravintokasvi.<br />

= Hyvä tai erinomainen lintujen<br />

ravintokasvi.<br />

† = Kasvi tai jokin sen osa on myrkyllinen.<br />

Kuvauksissa käytettyjä lyhenteitä:<br />

Suositeltava kasvupaikka:<br />

Aur = aurinkoinen kasvupaikka<br />

Pvar = puolivarjoinen kasvupaikka<br />

Var = varjoinen kasvupaikka<br />

Kukinta-aika:<br />

V–VI = kukintakuukaudet on ilmoitettu roomalaisilla<br />

numeroilla, tässä siis touko-kesäkuussa.<br />

Puuvartisille kasveille on ilmoitettu lisäksi menestymisvyöhykkeet<br />

I–VIII.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

Monivuotiset kasvit – mv<br />

Siemenpusseista löytyvät lajikohtaiset ohjeet. Luettelon<br />

viimeisessä sarakkeessa (K = kylvö) oleva kirjain<br />

viittaa seuraaviin, lähinnä lajin kylmäkäsittelyn<br />

tarvetta koskeviin ohjeisiin. Tämä tulee huomioida,<br />

koska kylmäkäsittely kestää yleensä 6-8 viikkoa.<br />

Monivuotisten kasvien kuivat siemenet ovat usein<br />

itämislevossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät<br />

siemenet idä ennen kuin itämislepo poistuu.<br />

Luonnossa näin tapahtuu syksyn ja kevään viileiden<br />

kausien aikana, kun siemen on kosteassa maassa.<br />

Keinotekoisesti itämislepo voidaan poistaa kylmäkäsittelyn<br />

avulla. Tarkat ohjeet ovat sivulla 41.<br />

A Siemenet itävät yleensä hyvin ja nopeasti (1-3<br />

viikossa). Kylvä touko-kesäkuussa ulos kylvöpenkkiin<br />

tai -laatikkoon.<br />

B Siementen itämisessä on vaihtelua. Joskus siemenet<br />

itävät helposti (kuten A). Usein kylmäkäsittely<br />

on kuitenkin paikallaan itämisen nopeuttamiseksi<br />

ja tasaistamiseksi.<br />

Kylvä huhtikuun alussa ruukkuun tai laatikkoon ja<br />

vie kylvös ulos suojaiseen paikkaan (harso päälle).<br />

Huolehdi tasaisesta kosteudesta. Siemenet itävät kevätkesällä<br />

sään lämmettyä.<br />

C Siemenet eivät idä ilman kylmäkäsittelyä. Niille<br />

järjestetään keväällä 6-8 viikon pituinen kylmäkäsittely<br />

(ks. ohje sivulla 41) TAI ne kylvetään syksyllä<br />

ulos ja annetaan luonnon hoitaa kylmäkäsittely.<br />

HUOM! Puuvartiset kasvit tarvitsevat pidemmän,<br />

2-3 kuukautta kestävän kylmäkäsittelyn. Usein paras<br />

tulos saadaan, kun siemenet kylvetään syksyllä ulos.<br />

D Saattaa olla vaikeasti itävä laji. Keväällä tehty<br />

kylmäkäsittely ei useinkaan tehoa. Parasta on kylvää<br />

heinäkuussa ulos maahan tai ruukkuun. Multa ei saa<br />

kuivua kertaakaan. Siemenet saavat osakseen ensin<br />

lämpökauden ja talvella kylmäkauden ja itävät seuraavana<br />

kesänä.<br />

H Hernekasvien heimoon (Fabaceae) kuuluvien<br />

kasvien siemenet itävät periaatteessa A-kohdan mukaan.<br />

Kovia siemeniä on hyvä liottaa vedessä yön yli<br />

tai kuorta viilataan varovasti. Taimien juuret kärsivät<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

Kylvöohjeita<br />

3<br />

KYLVÖOHJEITA<br />

koulimisesta, joten siemenet on parasta kylvää suoraan<br />

kasvupaikalle tai yksittäin turveruukkuihin.<br />

Hyvin pienet siemenet (esim. kellokukat) kannattaa<br />

vain ripotella ja painella sormin kylvöastiaan mullan<br />

pintaan. Kylvös sumutetaan kosteaksi ja peitetään<br />

rei'itetyllä muovilla.<br />

Kaksivuotiset kasvit – kv<br />

Siemenet kylvetään alkukesällä ulos, jotta lehtiruusukkeet<br />

ehtivät kasvaa isoiksi kesän aikana. Suuret<br />

lehtiruusukkeet jaksavat talvehtia ja kukinta on komea<br />

seuraavana kesänä. Muista suojata lehtiruusukkeet<br />

havuilla talven kylmyydeltä ja etenkin kevätauringolta!<br />

Auringon paahde + jäinen maa -yhdistelmä<br />

kuivattaa lehdet taatusti. Havut voi vähitellen poistaa<br />

kun maa on täysin sulanut.<br />

Kaksivuotiset kasvit kylväytyvät jatkossa itsekseen<br />

ja kanta säilyy. Aluksi on kuitenkin hyvä vauhdittaa<br />

niitä apukylvöillä muutaman vuoden ajan. Se tapahtuu<br />

yksinkertaisesti niin, että alkukesällä kylvetään<br />

siemeniä (jotka on otettu talteen edellisenä syksynä)<br />

sinne ja tänne. Näitä alkukesän apukylvöjä jatketaan<br />

2-3 vuotta, jotta kanta vakiintuu. Vähitellen maahan<br />

kertyy niin paljon kasvien pudottamia siemeniä, että<br />

aina on sopiva määrä siemeniä itämässä keväisin, aina<br />

on uusia lehtiruusukkeita kasvamassa ja aina on<br />

kukkivia yksilöitä kypsyttämässä uusia siemeniä.<br />

Kasvikanta alkaa pitää itseään yllä.<br />

Kaksivuotiset kasvit ovat luettelossa monivuotisten<br />

kasvien <strong>ry</strong>hmässä.<br />

Yksivuotiset kasvit – yv<br />

a Siemenet kylvetään ulos maahan keväällä.<br />

ab Lyhyt taimikasvatus on eduksi etenkin pohjoisemmassa,<br />

mutta siemenet on myös mahdollista<br />

kylvää suoraan maahan ainakin eteläisimmässä<br />

Suomessa<br />

b Taimet vaativat esikasvatuksen sisällä. Esikasvatuksen<br />

pituus vaihtelee lajeittain, mutta<br />

useimmiten se aloitetaan huhtikuussa. Lajikohtaiset<br />

ohjeet löytyvät pusseista.

---

SEOKSET<br />

Seosten kylväminen<br />

Yksivuotisten kasvien seokset kukkivat kylvökesänä.<br />

Siemenet kylvetään rikkaruohoista puhdistettuun<br />

maahan aikaisin keväällä.<br />

Monivuotistenkasvien seokset sisältävät sekä hitaasti<br />

että nopeammin kehittyviä lajeja. Kaikkien lajien<br />

kehittyminen kukkimisikään vie useamman vuoden.<br />

Siemenet voidaan kylvää joko syksyllä tai aikaisin<br />

keväällä. Osa siemenistä vaatii kylmäkäsittelyn<br />

itääkseen. Paras tulos saadaan, kun kylvetään<br />

juuririkkaruohoista puhdistettuun maahan ja maassa<br />

on riittävästi kosteutta.<br />

Yksivuotiset seokset<br />

YKSIVUOTINEN SEOS<br />

200-6<br />

Unikkopelto*-**<br />

Seoksessa on yksivuotisia unikkoja punaisen ja liilan<br />

sävyissä yksinkertaisena ja kerrottunakin (ainakin<br />

oopiumiunikko, pioniunikko ja silkkiunikko). Kylväytyy.<br />

Läpäisevä maa. Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 30 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

Sekä yksi- että monivuotisia lajeja<br />

YV – KV – PERENNASEOS<br />

200-2<br />

Mesikukkamaa *-**<br />

Seoksessa on perhosten, kimalaisten, mehiläisten ja<br />

muiden mesipistiäisten suosimia puutarhakasveja<br />

pääasiassa liilan, roosan ja valkoisen sävyissä. Illakkoa<br />

(kv), rohtosormustinkukkaa (kv), myskimalvaa<br />

(mv) ja aurankukkaa (yv), valkomesikkää (kv), sini-<br />

ja valkokukkaista yrtti-iisoa (mv) sekä kesäkuuruohoa<br />

(kv). 50–100 cm. Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 5 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

Monivuotiset seokset<br />

Seos maatiaiskasveista<br />

MV – MAATIAISKASVISEOS<br />

201-1<br />

Hämyisä vanha puutarha ****<br />

Tässä on kokoelma vanhojen puutarhojen aarteita.<br />

Kaikki siemenet ovat todellisia maatiaisia (****).<br />

Lajit menestyvät parhaiten puolivarjossa esim. puutarhan<br />

laidalla, missä ne saavat kasvaa sopivasti vil-<br />

Seokset<br />

4<br />

liintyneinä. Seoksessa on punaista ja valkoista varjoliljaa,<br />

sinistä lehtoakileijaa, lehtosinilatvaa, ukonkelloa,<br />

ruusunpunaista kuolanpionia, rohtosormustinkukkaa<br />

sekä ripaus keväällä keltaisena kukkivaa kevätesikkoa<br />

(lk) ja purppuranpunaista kevätlinnunhernettä<br />

(lk). Pvar.<br />

Annos 5 g riittää noin 5-8 m2. Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

Luonnonkantaa olevat seokset<br />

MV – LUONNONKASVISEOS<br />

202-1<br />

Kulttuuriketo – lk<br />

Kylvä kukkiva keto luonnonkasveilla aurinkoiseen<br />

rinteeseen tai kallion koloihin. Seoksessa on aurinkoisella,<br />

kuivalla paikalla läpäisevässä maassa viihtyviä<br />

lajeja: koirankieltä ja maarianverijuurta, vaaleanpunaista<br />

puskaneilikkaa, päivänkakkaraa, keltaista<br />

pukinpartaa, kyläkellukkaa ja ukontulikukkaa, komeakukkaista<br />

hirvenkelloa, mäkitervakkoa, nuokkukohokkia,<br />

heinäratamoa ja partaohraa (yv). Sekä lisänä<br />

lännenisomaksaruohoa ja valkoailakkia. Siemenet<br />

ovat luonnonkantaa. Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 20 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

MV – LUONNONKASVISEOS<br />

202-3<br />

Perhosniitty – lk<br />

Seoksessa on aurinkoisella paikalla kuivahkossa tai<br />

tuoreessa, läpäisevässä maassa viihtyviä ja perhosten<br />

suosimia luonnonkasveja, pääosassa päivänkakkara<br />

sekä lisänä keltasauramoa, puna-ailakkia ja sinistä<br />

harakankelloa ja komeakukkaista hirvenkelloa. Siemenet<br />

ovat luonnonkantaa. Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 20 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

MV – LUONNONKASVISEOS<br />

202-2<br />

Rantalehto – lk<br />

Seoksessa on näyttäväkukkaisia ja korkeahoja lammen<br />

tai puron rannalle soveltuvia luonnonlajeja.<br />

Pääosassa keltakukkainen keltakurjenmiekka sekä<br />

purppuranpunainen rantakukka. Lisänä ojakellukkaa<br />

ja kurjenjalkaa sekä keväällä keltaisena kukkivaa<br />

niittykulleroa ja rentukkaa. Siemenet ovat luonnonkantaa.<br />

Aur-pvar.<br />

Annos 5 g riittää noin 10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

Perennaseoksia<br />

PERENNASEOS<br />

203-9<br />

Perhostarha*-***<br />

Kokoelma hyvin kookkaita, ”piikkisiä” ja näytäviä<br />

auringossa viihtyviä mesipistiäisten ja perhosten<br />

suosimia kasveja. Kruunu-, karsta- ja sinipallo-ohdaketta,<br />

purppuranväristä rohtomaraljuurta, komealehtistä<br />

sinipiikkiputkea sekä keltakukkaista nukkanauhusta.<br />

100–200 cm. Aur.<br />

Annos 7 g riittää noin 10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

PERENNASEOS<br />

203-2<br />

Kukkiva kosteikko *-***/lk<br />

Seoksessa on kosteaan tai tuoreeseen paikkaan, esimerkiksi<br />

pihakosteikon ympärille, soveltuvia lajeja.<br />

Sinikukkaista siperian- ja kaunokurjenmiekkaa, sinistä<br />

varsankelloa, loppukesällä kukkivaa purppuranpunaista<br />

rantakukkaa (lk) ja keväällä keltaista<br />

kulleroa. 50–100 cm. Aur-pvar.<br />

Annos 5 g riittää noin 5 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

PERENNASEOS<br />

203-6<br />

Metsäpuutarha *-**<br />

Seoksessa on puolivarjossa, jopa varjossa viihtyviä<br />

perennoja, jotka sopivat pihan reunalle tai puiden alle<br />

tuoreeseen multamaahan. Pääosassa sinisävyiset<br />

ukonhatut (tarha- ja aito-), valkoiset ukonkellot sekä<br />

punaiset varjoliljat ja rohtosormustinkukat. Lisänä<br />

isotähtiputkea, keväällä kukkivaa valkokukkaista<br />

arovuokkoa ja maanpeittona tellimaa. Pvar-(var).<br />

Annos 5 g riittää noin 10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

PERENNASEOS<br />

203-3<br />

Korkealle kurottajat *-***<br />

Seoksessa on näyttäviä, korkeaksi kasvavia puutarhan<br />

katseenvangitsijoita. Pääosassa jaloritarinkannukset<br />

sinisen sävyissä. Lisänä vaaleanpunaisia harmaamalvikkeja<br />

ja hyvin tummanpunaista (lähes<br />

mustaa) salkoruusua. 150–250 cm. Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 5 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

PUUVARTISIA LAJEJA<br />

206-1<br />

Kukkiva metsänreuna<br />

Seos kukkivia ja marjovia luonnonpensaita. Vapaasti<br />

kasvavaksi aidanteeksi, metsän tai pihan reunaan, kiviaidoille<br />

ja kiviröykkiöille… Valkoisena kukkivaa<br />

kirsikkaluumua, oratuomea, aita- ja suippoliuskaorapihlajaa<br />

sekä ruusunpunakukkaista iharuusua. Maanpeitoksi<br />

köynnöstävää punakoisoa (lk) ja vaaleanpunakukkaista<br />

metsänätkelmää (lk). Normaali puutar-<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

5<br />

SEOKSET<br />

hamaa. 1–3(5) m. I–II(III)? Aur-pvar.<br />

Annos 10 g riittää noin 30 metrille / 1–3 aarille.<br />

Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

SYÖTÄVIÄ LAJEJA<br />

205-1<br />

Ryytimaa **-***<br />

Kolme perinteistä, helppohoitoista ja satoisaa kasvimaan<br />

perusyrttiä: liperi***, saksankirveli*** ja väinönputki**.<br />

Nuoria versoja voidaan käyttää keväällä<br />

varhaisvihanneksena. Myöhemmin lehdet ja versot<br />

mausteeksi sekä tuoreena että kuivattuna. Ravinteinen<br />

maa ja aurinkoinen kasvupaikka. Väinönputki<br />

kuolee kukittuaan, mutta siementää sitä ennen runsaasti.<br />

100–200 cm. Aur.<br />

Tutustumistarjous 3 annospussia. Hinta 4 €.<br />

Perennaniityt<br />

Perennoista voidaan kylvää luonnonkasvien tapaan<br />

iloinen, värikäs niitty. Runsaan lajimäärän ansiosta<br />

perennaniityllä riittää kukintaa keväästä syksyyn.<br />

Seokset kylvetään joko aikaisin keväällä tai syksyllä.<br />

Kylvöohjeet siemenpussissa.<br />

PERENNASEOS<br />

204-1<br />

Aurinkoisen paikan seos<br />

Idänunikko, espanjanunikko, harmaakäenkukka, keltavaleunikko,<br />

rohtosormustinkukka, myskimalva,<br />

palavarakkaus, rohtosuopayrtti, paratiisililja ym. Vähintään<br />

15 lajia. Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 7–10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

PERENNASEOS<br />

204-2<br />

Seos puolivarjoon tuoreelle maalle<br />

Akileija, ukonkello, rohtosormustinkukka, mooseksenpalavapensas,<br />

kurjenkello, tähkäkeijunkukka,<br />

kuolanpioni, lehtosinilatva, varjolilja ym.<br />

Vähintään 15 lajia. Pvar.<br />

Annos 5 g riittää noin 7–10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

140-7-11<br />

Valkoapila 'Isokallio'<br />

Vitklöver / Trifolium repens<br />

Ainoa markkinoilla oleva kotimainen nk. nurmikkotyypin<br />

valkoapila: kasvaa hillitysti, ei rehota, pienilehtinen.<br />

Sopeutunut Suomen hankaliin kasvuoloihin,<br />

talvehtii erinomaisesti. Mainio lisä nurmikkoon<br />

ja pihakedolle. Hyvä mesikasvi mehiläisille ja kimalaisille.<br />

Annos 100 g riittää 1–2 aarille.<br />

Hinta: 100 g pussi 4,50 €.

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

Monivuotiset kasvit - mv<br />

Tilaus<br />

nro<br />

NIMI – Namn /<br />

Tieteellinen nimi<br />

Ikä<br />

Kuvaus<br />

K<br />

17-1-5 KULTAKÄRSÄMÖ<br />

praktröllika / Achillea filipendulina<br />

** Näyttävä keltamykeröinen puutarhalajike. Keltaiset kärsämönkukinnot<br />

VII–VIII. 70–120 cm. Aur. Läpäisevä maa.<br />

A<br />

17-1-8 SIANKÄRSÄMÖ<br />

röllika / Achillea millefolium<br />

lk Tuttu valkomykeröinen niittykasvi ja <strong>ry</strong>ydintuoksuinen A<br />

lääkeyrtti. Liuskaiset lehdet. Aur–pvar. 20–70 cm.<br />

17-8-3 RENTOUKONHATTU<br />

bågstormhatt / Aconitum arcuatum<br />

*** Harvinainen Koreasta kotoisin oleva ukonhattu. Siniset kukat<br />

VIII–IX. Metsäpuutarhaan. Pvar. 150 cm. †<br />

C<br />

17-8-7 VALKOUKONHATTU<br />

elfenbensstormhatt /Aconitum 'Ivorine'<br />

* Tavallista matalampi ukonhattu, jolla on norsunluunvalkoiset<br />

kukat VII. 70–90 cm. Pvar. †<br />

C<br />

17-8-9 KELTAUKONHATTU<br />

alpstormhatt / Aconitum lycoctonum<br />

subsp. lycoctonum<br />

* Harvinainen puutarhakasvi. Tummat lehdet, vaaleankeltaiset<br />

kukat heinä–syyskuussa. 80–120 cm. Pvar. †<br />

C<br />

17-8-9-2 LEHTOUKONHATTU<br />

lk Harvinainen lehtokasvi. Vaalean sinipunaiset kukinnot C<br />

nordisk stormhatt / Aconitum lycocto- harvahkossa tertussa VII. Tämä kanta on lähtöisin Venänum<br />

subsp. septentrionale<br />

jän Karjalasta. 80–120 cm. Pvar. †<br />

17-8-10 AITOUKONHATTU<br />

****<br />

P-S<br />

stormhatt / Aconitum napellus subsp.<br />

lusitanicum "Tornio"<br />

Maatiaiskanta, jolla on tummansininen, tiivis kukinto VII–<br />

VIII. Siemeniä on vähän.<br />

C<br />

17-8-12 UKONHATTU<br />

** Harvinainen laji Venäjältä. Tummansiniset kukat moni- C<br />

stormhatt / Aconitum soongaricum haaraisissa kukinnoissa VII–IX. 100–150 cm. Pvar. †<br />

17-8-13 TARHAUKONHATTU<br />

Vaivaton ja varma kukkija. Haarautuva kukinto VII–IX. C<br />

trädgårdsstormhatt<br />

Aconitum x stoerkianum<br />

Kukkatarhan taustalle, pihan laidalle isoksi kasvustoksi.<br />

80–120 cm. Tuore multamaa. Pvar. †<br />

A. **** "Sininen/tumma lila, haaroittuva, korkeus lähes 2 m." C<br />

B. ** 'Album'. Siemeniä valkokukkaisesta lajikkeesta. C<br />

18-3-1 VALKOKONNANMARJA<br />

vit trolldruva / Actaea alba<br />

* Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva luonnonperenna metsäpuutarhaan<br />

ja katveesen. Koristeelliset lehdet. Valkoiset<br />

marjat myrkyllisiä. Pvar–var. 40–80 cm. †<br />

C<br />

18-3-3 LÄNNENKONNANMARJA<br />

amerikansk trolldruva / Actaea rubra<br />

*** Kuten edellä, mutta punaiset koristeelliset marjat (myrkyllisiä).<br />

30–50 cm. Pvar–var. Myös pohjoiseen. †<br />

C<br />

19-13-4 MEKSIKONIISO<br />

* Iisojen ystävälle. Punaliila kukkatähkä. Monivuotinen mut- A<br />

mexikansk anisisop<br />

Agastache mexicana<br />

ta ei yleensä talvehdi. 70–80 cm. Aur. Tämä voi olla jokin<br />

muukin iisolaji.<br />

20-6-1 MAARIANVERIJUURI<br />

småborre / Agrimonia eupatoria<br />

lk Luonnonvarainen niittykasvi. Keltainen tähkämäinen kukinto<br />

VII–VIII. Lääkekasvi. 50–100 cm. Aur–pvar.<br />

C<br />

20-18-1 LIUSKASALKORUUSU ** Tarhasalkoruusua talven- ja taudinkestävämpi. Yksinker- A<br />

stockros / Alcea ficifolia<br />

taiset kukat. Seos punasävyjä, keltaista ja valkoista. Aur.<br />

20-18-2 TARHASALKORUUSU<br />

Kukkatarhan katseenvangitsija. Upea kukinta heinäkuusta A<br />

stockros / Alcea rosea<br />

syysmyöhälle. Kv tai lyhytikäinen mv. 1,5–2,5 m. Aur.<br />

A. Punasävyt. A<br />

B. ** Väriseos. "Kasvaa jopa 2-metriseksi… monet vanhat kasvit<br />

käyttäytyvät kuten perennat: nousevat joka vuosi uudelleen.<br />

Kukka on yksinkertainen, ja värit vaihtelevat hennon<br />

kellertävän-vihertävästä vaaleanpunaiseen, roosaan,<br />

kirkkaanpunaiseen ja hyvin syvään tummanpunaiseen."<br />

A<br />

C. * "Musta", hyvin tumman punainen. A<br />

6<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

20-18-3 NUKKASALKORUUSU<br />

gulstockros / Alcea rugosa<br />

21-6-14 UKKOLAUKKA<br />

kirgislök / Allium hollandicum<br />

24-18-4 ROHTORASTI<br />

oxtunga / Anchusa officinalis<br />

25-3-9 HELOVUOKKO<br />

röd flikanemon / Anemone x lesseri<br />

25-3-11 AMERIKANVUOKKO<br />

flikanemon / Anemone multifida<br />

25-3-12 NARSISSIVUOKKO<br />

narcissanemon<br />

Anemone narcissiflora<br />

25-3-17 AROVUOKKO<br />

tovsippa / Anemone sylvestris<br />

26-3-3 JOHANNEKSENSAURAMO<br />

midsommarkulla<br />

Anthemis sancti-johannis<br />

26-3-4 KELTASAURAMO<br />

färgkulla / Anthemis tinctoria<br />

26-4-1 TÄHKÄHIETALILJA 'Major'<br />

stor sandlilja / Anthericum liliago<br />

27-3-1 ALPPIAKILEIJA<br />

alpakleja / Aquilegia alpina<br />

27-3-4 KANADANAKILEIJA<br />

scharlakansakleja<br />

Aquilegia canadensis<br />

27-3-6 JALOAKILEIJA<br />

pastellakleja<br />

Aquilegia Cultorum-<strong>ry</strong>hmä<br />

27-3-9-1 KÄÄPIÖJAPANINAKILEIJA<br />

japansk akleja<br />

Aquilegia flabellata var. pumila<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

7<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

* Venäjältä päin kotoisin oleva salkoruusu. Keltaiset yksinkertaiset<br />

kukat. Kv tai lyhytikäinen mv. Aur.<br />

* Komea, korkea laukka. "Siementää ja tekee sivusipuleita,<br />

oikea alkukesän silmänilo." Liilanpunainen sipulinkukka<br />

V–VI. 60–80 cm. Aur–pvar.<br />

lk Harvinaisehko luonnonkasvi. Pienet punavioletit lemmikinkukat.<br />

Värjäyskasvi. Läpäisevä maa. 50–100 cm. Aur.<br />

** Arovuokon tapainen punakukkainen vuokko. VI. Liuskaiset<br />

lehdet. Tuore, läpäisevä maa. 30–40 cm. Aur–pvar. †<br />

* Pohjois-Amerikassa luonnonvarainen vuokko. Kukanväri<br />

vaihtelee kellanvaaleasta punertavaan. Nukkapintaiset leh-<br />

det. Läpäisevä maa. †<br />

** Pientä narsissin kukkaa muistuttavat valkoiset kukat VI.<br />

Luonnonperenna. 30 cm. Pvar. Läpäisevä maa. Siemeniä<br />

on vähän. †<br />

* Kaunis ja kestävä suurikukkainen vuokko. Valkoiset kukat<br />

V–VI. Läpäisevä maa. 20–30 cm. Aur-pvar. †<br />

* Keltasauramoa muistuttava ja sen kanssa helposti risteytyvä<br />

luonnonperenna. Oranssit mykeröt VI–VII. Kv, kylväytyy.<br />

Läpäisevä maa. 50–70 cm. Aur.<br />

lk Syvänkeltaiset, päivänkakkaramaiset mykeröt. Värikasvi.<br />

Läpäisevä maa. 50–70 cm. Aur. "Kukkii kauan ja run-<br />

saasti, syksyyn saakka."<br />

* Vuosi vuodelta komistuva, helppohoitoinen vanha perenna.<br />

Valkoiset kukat VI. Läpäisevä maa. 50–70 cm. Aur.<br />

! Huomattava akileijoista. Samassa puutarhassa yhtä<br />

aikaa kukkivat akileijat risteytyvät keskenään. Sie-<br />

mentaimet eivät välttämättä ole emokasvien kaltaisia.<br />

* "Kukkii alkukesästä, muistuttaa japaninakileijaa." Sinivalkoiset<br />

kukat. 30–50 cm. Aur–pvar. †<br />

* Pitkäkannuksinen, hoikkakukkainen akileija. Siemenet on<br />

kerätty 'Little Lanterns' -lajikkeesta, jolla on puna-keltaiset<br />

kukat. †<br />

Pitkäkannuksisia, suuri- ja värikäskukkaisia lajikkeita.<br />

Kukinta VII. 80–120 cm. Aur-pvar. †<br />

A. * Väriseos pitkäkannuksisia jaloakileijoja. B/<br />

C<br />

B. * 'Violet'-lajikkeesta kerättyjä siemeniä. B/<br />

C<br />

C. * Erikoisen lohenväriset, kapeat, kannuksettomat kukat. B/<br />

C<br />

D. * "Kaunis, erittäin runsas- ja pitkäkukintainen, väri hailak- B/<br />

kaa vaaleanpunaista ja keltaista."<br />

C<br />

Matalakasvuinen suosittu koristekasvi. Herkän kauniit kukat<br />

alkukesällä. Sopii myös kivikkopuutarhaan. 15–30<br />

cm. Aur–pvar. †<br />

A. *** 'Nana Alba' – matala, kukat vahamaisen valkoiset. C<br />

B. ** Sinivalkoiset kukat. C<br />

C. * 'Kurilensis' – vaaleanpunaiset kukat. C<br />

27-3-11 TULIAKILEIJA<br />

* Leveähköt, pitkäkannuksiset, kirkkaan puna-keltaiset ku- C<br />

eldakleja / Aquilegia formosa<br />

kat VII–VIIII. Sirot lehdet. 40–60 cm. Aur-pvar. †<br />

27-3-12 TUOKSUAKILEIJA<br />

** Länsi-Himalajalla luontainen, kuusamantuoksuinen laji. C<br />

kashmirakleja / Aquilegia fragrans Lehdet muistuttavat ängelmän lehtiä. Siemenet on kerätty<br />

sinikukkaisista kasveista. Tuore, ravinteinen maa.<br />

30–45 cm. Aur-pvar. †<br />

27-3-13 KOTKANAKILEIJA<br />

** Altain vuoristosta kotoisin oleva komeakukkainen laji. C<br />

vårakleja / Aquilegia glandulosa<br />

Loistavan siniset kukat VI. 30–50 cm. Aur-pvar. †<br />

A<br />

C<br />

A<br />

C<br />

B<br />

C<br />

B<br />

A<br />

A<br />

C<br />

C<br />

B/<br />

C<br />

B/<br />

C<br />

C

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

27-3-16 LAPINAKILEIJA<br />

pastellakleja<br />

Aquilegia 'Olympia'<br />

27-3-22 LEHTOAKILEIJA<br />

akleja / Aquilegia vulgaris<br />

27-3-22-1 LEHTOAKILEIJAMAISET<br />

LAJIKKEET - Aquilegia vulgaris<br />

**** Vanha, perinteinen akileija. Kaksiväriset, siniset-vaaleankeltaiset<br />

kukat VI. 30–40 cm. Aur–pvar. †<br />

! Vuoden 1993 maatiaiskasvi!<br />

Ikivanha koriste- ja lääkekasvi. Kukinta alkaa Etelä-Suo-<br />

messa kesäkuun alkupuolella. 50–80 cm. Aur–pvar. †<br />

A. **** Seos punaisen sävyjä vaaleasta tummaan. C<br />

C. **** "Sirpa 1" – viininpunainen, kerrottu, upea! C<br />

D. **** Seos sinisen ja violetin sävyjä. C<br />

E. **** Valkoinen. C<br />

F. **** Seos eri värejä ja kukanmuotoja. C<br />

Jalostustyön seurauksena syntyneitä lehtoakileijamaisia<br />

lajikkeita. 'Barlow'-lajikkeet ovat kannuksettomia. Siementaimien<br />

ominaisuudet voivat vaihdella. †<br />

A. * 'Woodside Variegated' – kukat vaaleanpunaiset, lehdet C<br />

kellankirjavat.<br />

B. ** 'Nora Barlow' – puolikerrannainen, vaaleanpunainen, valkoviiruinen.<br />

C<br />

D. * 'Black Barlow' – lähes musta, kerrotusta yksinkertaiseen. C<br />

E. * 'Nora Barlow' – väriseos. C<br />

F. * 'William Guinnes' eli 'Magpie'. Tumman liilansävyiset kukat,<br />

joiden sisäosa puoliksi vaalea.<br />

C<br />

27-3 AKILEIJASEOS<br />

aklejamix / Aquilegia sp.<br />

Seos eri lajeja ja risteymiä. Kaikenvärisiä ja -muotoisia<br />

akileijoja. †<br />

C<br />

28-16-3 LAUKKANEILIKKA<br />

Kapeat lehdet, vaaleanpunaiset kukinnot. Kivikkoistutuk- A<br />

trift / Armeria maritima<br />

siin ja harjupuutarhaan. Läpäiseva maa. 15–40 cm. Aur.<br />

28-16-4 TARHALAUKKANEILIKKA ** Jalostettu laukkaneilikka. Kapeat, heinämäiset lehdet. Hy- A<br />

trädgårdstrift<br />

Armeria Maritima-<strong>ry</strong>hmä<br />

vä kivikkoistutuksiin ja kuivan paikan peittokasviksi. Kuivahko,<br />

läpäiseva maa. 15–40 cm. Aur.<br />

29-1-3 IDÄNARNIKKI<br />

trädgårdsarnika / Arnica sachalinensis<br />

** Yleisin arnikki pihoilla. Keltaiset pienet päivänkakkaramaiset<br />

mykeröt VII–IX. 30–40 cm. Aur–pvar.<br />

A<br />

29-6-2 ISOTÖYHTÖANGERVO<br />

plymspirea / Aruncus dioicus<br />

*** Kookas, kestävä perenna myös pohjoiseen. Kermanvalkoinen<br />

kukinto VI–VII. 150 cm. Aur–var.<br />

B<br />

30-6-2 ALPPIASTERI<br />

alpaster / Aster alpinus<br />

Matalahko asterilajike kivikkoistutuksiin. Isot vaaleansiniset<br />

mykeröt juhannuksesta eteenpäin. 20–30 cm. Aur.<br />

A<br />

31-2-1 TUNTURIKURJENHERNE<br />

mörk fjällvedel / Astragalus alpinus<br />

lk Hernekasveihin kuuluva, pohjoisen niityillä, kallioilla ja<br />

hiekkakankailla luonnonvarainen laji. Sinipunertava, tyveltä<br />

vaaleampi kukinto. 8–20 cm. Kalliopuutarhaan.<br />

H<br />

31-3-3 ISOTÄHTIPUTKI<br />

stjärnflocka / Astrantia major<br />

Kaunis, kiitollinen ja perinteinen luonnonperenna. Kukkii<br />

pitkään VII–IX. 50 cm. Aur–var.<br />

C<br />

A. **** "Näsinkallio" – paikalliskanta Tampereelta 1900-luvun alkupuolelta.<br />

Lisää <strong>Maatiainen</strong>-lehdessä 2/08.<br />

C<br />

B. * 'Primadonna' – punakukkainen puutarhalajike. C<br />

C. **** Vaaleanpunakukkainen hyvin vanha kanta Porvoosta. C<br />

33-3-3 KAUNOKAINEN<br />

bellis, tusensköna / Bellis perennis<br />

Pieni perenna käytävien reunoille ja nurmikolle. 5–20 cm.<br />

Leviää. Läpäisevä maa. Aur–pvar.<br />

A<br />

A. *** "Luonnonkasvi, joka on kasvanut puutarhassani nurmikolla<br />

jo 30 vuotta." Valkoiset mykeröt.<br />

A<br />

B. ** Puutarhalajike, jolla punaiset, puolikerrotut mykeröt. A<br />

33-6-1 HERTTAVUORENKILPI<br />

hjärtbergenia / Bergenia cordifolia<br />

**** Kestävä perenna. Herttamaiset, talvivihreät lehdet. Ruusunpunaiset<br />

kukat V–VI. 30–50 cm. Aur–var.<br />

A<br />

37-6-2 PUNAKOIRANKÖYNNÖS<br />

röd hundrova<br />

B<strong>ry</strong>onia cretica subsp. dioica<br />

*** Nopeakasvuinen ja peittävä ruohovartinen köynnös. Kar- C<br />

heakarvainen, kiipeää kärhillä. Tarvitsee tuen. Pienet kukat<br />

VII–IX, punaiset marjat. 2–3 m. Pvar. †<br />

8<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

C<br />

C<br />

C

---

37-11 HÄRÄNKUKKA<br />

ljusöga / Buphthalmum salicifolium<br />

37-12-1 KULTAJÄNÖNPUTKI<br />

harört<br />

Bupleurum longifolium subsp. aureum<br />

39-8 TÄHTIHYASINTTI<br />

stjärnhyacint / Camassia sp.<br />

39-11-1 HERTTAKELLO<br />

hjärtklocka / Campanula alliariifolia<br />

39-11-9 HIRVENKELLO<br />

skogsklocka / Campanula cervicaria<br />

39-11-14 PEURANKELLO<br />

ängstoppklocka<br />

Campanula glomerata<br />

39-11-19 MAITOKELLO<br />

mjölkklocka / Campanula lactiflora<br />

39-11-20 UKONKELLO<br />

hässleklocka / Campanula latifolia<br />

39-11-20-<br />

1<br />

ISOUKONKELLO<br />

stor hässleklocka<br />

Campanula latifolia var. macrantha<br />

39-11-22 MAARIANKELLO<br />

mariaklocka / Campanula medium<br />

39-11-24 HARAKANKELLO<br />

ängsklocka / Campanula patula<br />

39-11-25 KURJENKELLO<br />

stor blåklocka<br />

Campanula persicifolia<br />

39-11-30 PISAMAKELLO<br />

prickklocka / Campanula punctata<br />

39-11-32 VUOHENKELLO<br />

knöllklocka<br />

Campanula rapunculoides<br />

39-11-42 TÄHKÄKELLO<br />

svavelklocka / Campanula thyrsoides<br />

39-11-43 VARSANKELLO<br />

nässelklocka / Campanula trachelium<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

9<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

** Arnikkia muistuttava helppohoitoinen luonnonperenna.<br />

Keltaiset mykeröt VII. 30–40 cm. Aur. Läpäisevä maa.<br />

Kalliopuutarhaan.<br />

** Vihertävänkeltaiset, tyräkkimäiset kukinnot VI–VIII. Kestävä<br />

myös pohjoisessa. 90–120 cm. Aur–pvar.<br />

** Kestävä sipulikasvi. Lajikeseos: siniset tai valkoiset kukinnot<br />

VI. 60–100 cm. Aur. Siemeniä vähän.<br />

! Kellot (Campanula) olivat v. 1995 maatiaiskasveja!<br />

* Matalahko, loppukesällä kukkiva kello. Isot valkoiset,<br />

nuokkuvat kellokukat pitkin vartta. 35 cm. Aur.<br />

lk Luonnonvaraisena harvinainen niittykasvi. Vaaleansininen,<br />

tiheä kukinto VII. Kv. 50–100 cm. Aur–pvar.<br />

lk Yleinen niittyjen ja pientareiden kellokukka. Tukeva varsi<br />

ja näyttävä sinivioletti kukinto VI–VIII. 40–80 cm. Aur.<br />

** Kookas perenna kukkatarhan taustalle. Vaaleansinertävät<br />

kellokukat VII–VIII. 80–150 cm. Aur–pvar.<br />

Komea maatiaisperenna. Näyttävä kukinta VII. 80–150<br />

cm. Pvar. Kukkii kauimmin kostealla paikalla. Leviää kyl-<br />

väytymällä.<br />

A. **** Sininen. A<br />

B. **** Valkoinen. A<br />

C. **** Sinistä ja valkoista. A<br />

** Edellistä vieläkin suurempi. Isot sinivioletit kukat VII.<br />

Pvar. 1,5–1,8 m<br />

A<br />

* Ihastuttava kellokukka. Seos valkoisia ja sinisen ja punaisen<br />

sävyisiä kukkia VII–VIII. Kv. 50–90 cm. Aur–pvar.<br />

A<br />

lk Yleinen ja tuttu luonnonkasvi. Violetit kellokukat VI–<br />

VIII. Kv, kylväytyy. 30–80 cm. Aur–pvar.<br />

A<br />

lk Etelä-Suomessa yleinen luonnonkasvi ja myös perinteinen<br />

puutarhakukka. "Kurjenkellon saa kukkimaan pakkasiin<br />

asti poistamalla siemenkodat heti kukkien lakastuttua. Samaan<br />

kohtaan tulee uusia kukkia…eikä perennapenkissä<br />

tule kylväytymisongelmaa." 50–100 cm. Aur–pvar.<br />

A<br />

A. lk Sinikukkainen. A<br />

Aasialainen kello. Suuret pitkänomaiset kukat VI–VIII. A<br />

30–60 cm. Aur–pvar. "Kaunis kellokukka, leviää kyllä aika<br />

lailla."<br />

A. *** Punertavat kukat. A<br />

B. * Seos punertava- ja valkokukkaisia. "Niin kaunis!" A<br />

**** "Pidän tästä nuokkuvine kelloineen. Ei mielestäni leviä A<br />

niin runsaasti kuin yleensä väitetään." Alun perin hyötykasvina<br />

viljelty koristekasvi. Violetit kukat pitkässä tertussa<br />

VII–IX. Leviää juurakoilla ja kylväytymällä. 40–90<br />

cm. Aur–pvar.<br />

* Harvinainen kellokasvi, kotoisin Alpeilta. Kukinto tiheäkukkainen<br />

tähkä varren päässä. Vaaleankeltaiset kukat toi-<br />

sena vuonna. Aur–pvar. Kv–mv. 45–60 cm.<br />

Korkea, ukonkellomainen laji. Lehdet muistuttavat nokkosta.<br />

Vanhoja viljelykantoja, todennäköisesti ap. luonnonkantoja.<br />

"Kasvi ilmestyy milloin minnekin. Ei hevillä<br />

häviä vaikka sitä rajoitan." Sinivioletit kellot VII–VIII.<br />

40–100 cm. Aur–pvar. Leviää kylväytymällä.<br />

A. **** Sinikukkainen. A<br />

B. *** Valkokukkainen. A<br />

A<br />

D<br />

C<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

42-6-8 AHDEKAUNOKKI<br />

rödklint / Centaurea jacea<br />

42-6-9 KELTAKAUNOKKI<br />

gulklint / Centaurea macrocephala<br />

42-6-10 VUORIKAUNOKKI<br />

bergklint / Centaurea montana<br />

42-6-11 MUSTAKAUNOKKI<br />

svartklint / Centaurea nigra<br />

lk Luonnonvarainen niittykasvi. Liilanpunaiset kukinnot<br />

VII–VIII. 50–80 cm. Aur.<br />

*** Komea puutarhakasvi. Sutimaiset keltaiset kukinnot<br />

VII–VIII. 70–100 cm. Aur.<br />

Perinteinen, kiitollinen ja kauniskukkainen koristekasvi. A<br />

Siniset mykeröt VI–VII. "Nätti laajana alueena, mutta<br />

pyrkii vaeltelemaan." 30–60 cm. Aur.<br />

A. *** Vanhahko kanta. A<br />

B. ** 'Grandiflora'-lajikkeen siemeniä. A<br />

** Tumman violetinpunaiset mykerökukinnot VI–VII. "Omiaan<br />

kuivalla, luonnonläheisellä paikalla."<br />

A<br />

42-6-12 NURMIKAUNOKKI<br />

50–80 cm. Aur.<br />

Yleinen niittykasvi Etelä- ja Itä-Suomessa. Liilanpunaiset A<br />

ängsklint / Centaurea ph<strong>ry</strong>gia<br />

mykeröt. "Ehkä kestävin kaunokkilaji". VII–IX.<br />

50–100 cm. Aur.<br />

A. lk Pohjois-Suomessa jo 20 vuotta kasvanut kanta. A<br />

B. lk Luonnonkanta Etelä-Suomesta. A<br />

42-6-12-1 NURMIKAUNOKKI<br />

ängsklint<br />

Centaurea ph<strong>ry</strong>gia f. discolor<br />

lk<br />

P-S<br />

"Mykerön kehräkukat ovat valkoiset ja isommat laitakukat<br />

vaaleamman sinipunaiset kuin päämuodolla. Muunnos on<br />

myös päämuotoa hieman matalampi."<br />

A<br />

42-6-15 KETOKAUNOKKI<br />

lk Etelä-Suomessa melko harvinainen, komea niittykasvi. A<br />

väddklint / Centaurea scabiosa<br />

Isot liilanpunaiset mykeröt VII–IX. 80–100 cm. Aur.<br />

42-11-2 KAUKASIANKIRAHVINKUKKA *** "Kurottelee kukkiaan muiden takaa eikä jää jalkoihin. C<br />

jättevädd / Cephalaria gigantea<br />

Erikoinen, omalla tavallaan kaunis." Korkea ja hoikka<br />

kuin kirahvinkaula. Vaaleankeltaiset, mykerömäiset kukinnot<br />

VII–VIII. 2–2,5 m. Aur.<br />

44-2 KELTAMO<br />

skelört / Chelidonium majus<br />

Keltakukkainen vanha lääkekasvi, kaunislehtinen koristekasvi.<br />

Leviää siemenillä. 40–50 cm. Pvar. †<br />

D<br />

A. lk Luonnonkanta. D<br />

45-4-1 POHJANSINIVALVATTI<br />

torta, älgkål / Cicerbita alpina<br />

lk<br />

P-S<br />

Komea ja harvinainen Lapin kasvi. Sinivioletit kukkamykeröt<br />

varren päässä VI–VII. 100–150 cm. Aur–pvar.<br />

C<br />

46-6-10 KELLOKÄRHÖ<br />

** Ruohovartinen kaunis kärhö, ei varsinaisesti köyntele. C<br />

helbladig klematis<br />

Clematis integrifolia<br />

Nuokkuvat siniset kukat VII–IX. 50–90 cm. Aur–pvar.<br />

46-6-23 PENSASKÄRHÖ<br />

** Ruohovartinen kärhö. Pienet valkoiset, tuoksuvat kukat C<br />

styvklematis / Clematis recta<br />

VII–VIII. 120–150 cm. Aur–pvar.<br />

48-4-1 LAMOPEIKONKELLO<br />

porslinsklocka<br />

Codonopsis clematidea<br />

** Rentovartinen puoliköynnös, posliininsiniset kellokukat. A<br />

"Hyvin on menestynyt puutarhassani. Pieniä siementaimia<br />

ilmestyy runsaasti. Kasvista lähtee kosketeltaessa jonkinsorttisen<br />

kahvin haju." VII–VIII. 50–70 cm. Aur–pvar.<br />

49-14-3 ISOKAUNOSILMÄ<br />

* Upea <strong>ry</strong>hmäperenna. Pitkä ja runsas kukinta VI–VIII. A<br />

flicköga / Coreopsis grandiflora<br />

'Schnittgold'-lajike, jolla on yksinkertaiset, kullankeltaiset<br />

mykeröt. 40–80 cm. Aur. "Kukki taas komeasti."<br />

50-4 HEIDINKUKKA<br />

klockviva / Cortusa matthioli<br />

** Esikoiden sukulainen. Liilanpunaiset kukat V–VI. Kasvupaikkavaatimukset<br />

kuten esikoilla. Metsä- ja varjopuutarhaan.<br />

20–30 cm. Pvar–var.<br />

C<br />

50-5-5 JALOKIURUNKANNUS<br />

sibirisk nunneört / Co<strong>ry</strong>dalis nobilis<br />

****/ Kartanopuutarhojen näyttävä kevätkukkija. Vaaleankeltai- D<br />

*** set kukkatertut V–VI. Sinivihreät koristeelliset lehdet.<br />

Kuihtuu pois keskikesään mennessä. 40–60 cm.<br />

Aur–pvar. †<br />

50-5-7 PYSTYKIURUNKANNUS<br />

stor nunneört / Co<strong>ry</strong>dalis solida<br />

lk Viehättävä kevätkukkija. Purppuranpunaiset kukkatertut D<br />

IV–V. Kuihtuu samalla kun siemenet kypsyvät. 10–20<br />

cm. Aur–pvar.<br />

54-8-2 KOIRANKIELI<br />

hundtunga / Cynoglossum officinale<br />

lk Harvinainen, kookas, luonnonvarainen lemmikkikasvi. A<br />

Pienet sinipunaiset kukat VII–VIII. Kasvin juuresta on<br />

saatu punaista väriainetta. Kv. 50–80 cm. Aur. Siemenet<br />

on kerätty puutarhassa kasvavista kasveista.<br />

10<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

A<br />

A

---

56-4-7 KIINANRITARINKANNUS<br />

kinesisk riddarsporre<br />

Delphinium grandiflorum<br />

56-4-4 ISORITARINKANNUS<br />

stor riddarsporre / Delphinium elatum<br />

56-4-5 "MAATIAISRITARINKANNUS"<br />

trädgårdsriddarsporre<br />

Delphinium sp.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

B. ****<br />

P-S<br />

11<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

* Loistavan sinikukkainen ritarinkannus, kukkii VII. Kasvatetaan<br />

yleensä yksivuotisena kesäkukkana, myös kv-kasvatusta<br />

voi kokeilla. Tuore, hiekkainen maa. 30–50 cm.<br />

Aur.<br />

Puutarhan katseenvangitsija. Perinteinen ja näyttävä koristekasvi.<br />

Kukinta VI–VII. 150–250 cm. Aur.<br />

"Koristekasvi, joka villiintyy…Väri eri yksilöillä vaihtelee<br />

taivaansinisestä tummansiniseen ja violettiin." Maatiais-<br />

kanta Kolarista Muonionjoen rannalta.<br />

Maatiaisritarinkannukset (vanhojen jalo- ja isoritarinkannusten<br />

siemenjälkeläiset) ovat nykyisiä jaloritarinkannuksia<br />

pieni- ja harvakukkaisempia, silti komeita. Siementaimien<br />

ominaisuudet voivat vaihdella.<br />

D. *** Sinisävyt. "Komea, kukkii ja leviää hyvin." C<br />

56-4-6 JALORITARINKANNUS<br />

trädgårdsriddarborre<br />

Delphinium Elatum- ja Pacific-<strong>ry</strong>hmät<br />

Jaloritarinkannukset ovat näyttäviä, suuri- ja tiheäkukintoisia,<br />

tukea vaativia perennoja. Kukinta VI–VII. 150–250<br />

cm. Aur. Siementaimien ominaisuudet voivat vaihdella.<br />

C<br />

E. * Kirkkaansininen, 1,5–2m."Loistavan siniset kukat. Upea!" C<br />

F. *** Sinisävyt. C<br />

G. * Matalahko, sinisen sävyjä. "Ei tarvitse tukemista." C<br />

H. * 'King Arthur' – sinivioletti, tuplakerrottu, vaalea silmä. C<br />

I. ** Valkoinen. Siemeniä vähän. C<br />

J. ** Sinivioletti. C<br />

56-11-3 MYKERÖNEILIKKA<br />

** Keskieurooppalainen luonnonlaji. Pienet aniliininpunaiset A<br />

knippnejlika / Dianthus armeria<br />

kukat VI–VIII. Kv. Kylväytyy. 30–40 cm. Aur.<br />

56-11-4 HARJANEILIKKA<br />

Ikivanha, arvostettu ja kestävä koristekasvi. Pitkä kukinta A<br />

borstnejlika / Dianthus barbatus<br />

VI–VIII. Kylväytyy. 30–50 cm. Aur.<br />

A. *** Väriseos.<br />

B. **** "Sagalund" – puna-valkoraidallinen vanha kanta ap. yli<br />

100 vuotiaasta puutarhasta. Siemeniä on vähän.<br />

A<br />

A<br />

56-11-6 MUNKKINEILIKKA<br />

** Keskieurooppalainen luonnonlaji. Purppuranpunaiset ku- A<br />

chartreusenejlika<br />

Dianthus carthusianorum<br />

kat tiheinä mykeröinä. Kapeat lehdet. "Maatiaiskasvin ainesta!<br />

Kylväytyy helposti, varsinkin sepelikäytävälle."<br />

VI–VII. Läpäisevä maa. 30–50 cm. Aur.<br />

56-11-26 PULSKANEILIKKA<br />

lk Pohjois-Suomessa yleinen luonnonlaji. Suuret ripsureu- A<br />

praktnejlika / Dianthus superbus<br />

naiset, vaaleanpunaiset kukat VI–VII. Kuiva, läpäisevä<br />

maa. 20–60 cm. Aur–pv.<br />

57-2-4 KÖYNNÖSPIKKUSYDÄN<br />

klättrande hjärta / Dicentra scandens<br />

* Aasiasta kotoisin oleva harvinainen pikkuköynnös amppe- A<br />

liin tai seinustalle. Paljon keltaisia, pisaramaisia kukkia.<br />

Hienoliuskainen lehdistö. V–VII. 100 cm. Aur–pvar.<br />

57-8 MOOSEKSENPALAVAPENSAS **** "Komea, kaunislehtinen perenna." Tuoksuvat ruusunpu-<br />

diptam / Dictamnus albus<br />

naiset kukat VII–VIII. Kasvin koskettelusta auringonpaisteessa<br />

voi olla seurauksena palovamman tapainen ihottuma.<br />

60–100 cm. Aur.<br />

D<br />

58-2-2 KELTASORMUSTINKUKKA<br />

gul fingerborgsblomma<br />

Digitalis grandiflora<br />

*** Hieno, siro sormustinkukka. Sitruunankeltaiset kukat VII–<br />

VIII. 60–100 cm. Aur–pvar. †<br />

A<br />

58-2-4 PIKKUSORMUSTINKUKKA<br />

liten fingerborgsblomma<br />

Digitalis lutea<br />

** Kuten edellinen, mutta pienempi. 50 cm. Aur–pvar. "Sievä<br />

kasvi, pienempi versio isosta sormustinkukasta."<br />

A<br />

58-2-6 (ROHTO)SORMUSTINKUKKA<br />

fingerborgsblomma<br />

Digitalis purpurea<br />

Vanha lääke- ja koristekasvi. Näyttävät kukinnot VI–VIII.<br />

"Kova leviämään, jos antaa siementen varista." 100–150<br />

cm. Aur–pvar. †<br />

A<br />

A. **** "Pilkku" – maatiaiskanta Turun seudulta. Pilkullisia, A<br />

puna- ja valkokukkaisia.<br />

B. **** Siemenet on kerätty valkokukkaisista yksilöistä. A<br />

C. **** Siemenet on kerätty punakukkaisista yksilöistä. A<br />

B<br />

C<br />

C<br />

C

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

58-2-6-1 SORMUSTINKUKKALAJIKE<br />

fingerborgsblomma<br />

Digitalis purpurea<br />

58-2-5 TARHASORMUSTINKUKKA<br />

laxröd fingerborgsblomma<br />

Digitalis x mertonensis<br />

58-2-7 "SIPERIANSORMUSTINKUKKA"<br />

"sibirisk fingerborgsblomma"<br />

Digitalis sibirica<br />

58-11 KARSTAOHDAKE<br />

kardvädd / Dipsacus sp.<br />

59-5-9 NUOKKUAMPIAISYRTTI<br />

drakblomma / Dracocephalum nutans<br />

59-12 VALKOHANHIKKI<br />

trollsmultron / D<strong>ry</strong>mocallis rupestris<br />

61-1-1 SINIPALLO-OHDAKE<br />

blå bolltistel / Echinops bannaticus<br />

61-3-3 "PUNANEIDONKIELI"<br />

"röd blåeld" / Echium russicum<br />

61-3-2 KYLÄNEIDONKIELI<br />

blåeld / Echium vulgare<br />

62-1 VARIKSENMARJA<br />

kråkbär / Empetrum nigrum<br />

63-1-6 JALOKALLIOINEN<br />

praktbinka<br />

Erigeron Speciosus-<strong>ry</strong>hmä<br />

63-6 VILLAMO<br />

ullblad / Eriophyllum lanatum<br />

63-9-1 ALPPIPIIKKIPUTKI<br />

alpmartorn / E<strong>ry</strong>ngium alpinum<br />

63-9-7 SINIPIIKKIPUTKI<br />

<strong>ry</strong>sk martorn / E<strong>ry</strong>ngium planum<br />

64-7-4 PURPPURAPUNALATVA<br />

rosenflockel<br />

Eupatorium purpureum<br />

64-8-29 KULTATYRÄKKI<br />

gulltörel / Euphorbia polychroma<br />

67-1-1 JÄTTIMESIANGERVO<br />

jätteälggräs / Filipendula kamtschatica<br />

68-4-6 KIRJOPIKARILILJA<br />

kungsängslilja / Fritillaria meleagris<br />

68-13 KELLOHYASINTTI<br />

kaphyacint / Galtonia candicans<br />

69-9-7 KELTAKATKERO<br />

gullgentiana / Gentiana lutea<br />

69-9-12 TÖRMÄKATKERO<br />

fransgentiana / Gentiana septemfida<br />

Erityisen komeakukkainen. "Kukat ympäri varren." Ilmeisesti<br />

jokin (rohto)sormustinkukan lajike tai muoto. Punaisia<br />

ja valkoisia kukkia. †<br />

* Lohenpunaiset kukat, muuten kuten rohtosormustinkukka.<br />

Kelta- ja rohtosormustinkukan jälkeläinen. †<br />

** "Muistuttaa pikkusormustinkukkaa, kukat ehkäpä vaaleammat."<br />

VII–VIII. 60–100 cm. Aur–pvar. †<br />

** Kaksivuotinen, piikikäs puutarha- ja kuivakukka. Erikoiset<br />

karstamaiset kukinnot. VIII–IX. 120–200 cm. Aur.<br />

* "Kaksi- tai monivuotinen. Kylväytyy. Korkeampi kuin pikkuampiaisyrtti."<br />

** Luonnonperenna, jolla valkoiset "mansikankukat" VII–<br />

VIII. 30–60 cm. Aur. "Sievä valkokukkainen kukkija. Puolihoidetussa<br />

ympäristössä on aivan omiaan, leviääkin<br />

kohtalaisesti."<br />

*** Koristeellinen, voimakaskasvuinen, piikikäs perenna. Metallinhohtoisen<br />

siniset kukinnot VII–IX. 100 cm. Aur.<br />

* "Kuten kyläneidonkieli, mutta kukat viininpunaiset, kukintovarsi<br />

pitempi ja melkein haaraton." Kv. Kylväytyy.<br />

lk Komea, Etelä-Suomessa luonnonvarainen lemmikkikasvi.<br />

Siniset kukat VII–VIII. Kv, kylväytyy. 30–90 cm. Aur.<br />

lk Karujen kankaiden ja kallioiden ainavihanta varpukasvi.<br />

Mustat syötävät marjat. Maanpeitekasvi. 10–30 cm.<br />

** "Kaunis- ja runsaskukkainen, kestää myös maljakossa."<br />

Suosittu perenna. VI–VII. 50–70 cm. Aur.<br />

Siemeniä punavioletista 'Rosa Juwel' -lajikkeesta.<br />

** 'Pointe'-lajike. Kivikkoon ja perenna<strong>ry</strong>hmien reunoille sopiva<br />

matalahko kasvi. Pehmeäkarvaiset lehdet, keltaiset<br />

mykeröt VI–VIII. Läpäisevä maa. 25–30 cm. Aur.<br />

"Upea sininen kukinto ja hopeinen lehdistö." VII–VIII.<br />

70–90 cm. Läpäisevä maa. Aur. "Syyskylvö tuoreeltaan<br />

mullan pintaan paras."<br />

C<br />

A. ** Nuorehko kanta. C<br />

B. ** 'Suberbum' – voimakas violetinsininen sävy. C<br />

** Edellisen kaltainen, mutta pienikukintoisempi laji.<br />

VII–VIII. 50–90 cm. Aur.<br />

C<br />

** Komea, pensasmainen perenna. Purppuranpunaiset kukinnot<br />

VIII–IX. Perhosten erityinen suosikki. Runsasravinteinen,<br />

tuore tai kostea maa. 150–200 cm. Aur–pvar.<br />

** Siisti, lähes pallomainen kasvutapa. Keltaiset, koristeelliset<br />

suojuslehdet V–VI. 30–50 cm. Aur–pvar. Läpäisevä<br />

maa. Kivikkopuutarhaan. †<br />

*** Jättimäinen mesiangervo. Amurilta kotoisin oleva luonnonperenna<br />

kosteaan paikkaan. 150–200 cm. Aur–var.<br />

** Lehtoniittyjen kaunotar, luonnonvarainen Ahvenanmaalla.<br />

Valkoiset tai punavioletit nuokkuvat kukat V.<br />

20–40 cm. Aur–pvar. Siemenet puutarhakantaa.<br />

* Näyttävä sipulikasvi Etelä-Afrikasta. Valkoiset tuoksuvat<br />

kukat VII–VIII. Sipulit talveksi kellariin. 70–90 cm.<br />

** Näyttävä, kookas, keltakukkainen perenna ja tunnettu katkero-<br />

ja lääkekasvi. Kukkii VII. 80–150 cm. Aur.<br />

Helppo ja näyttävä katkero kivikkoistutuksiin. Kauniit<br />

tummansiniset kukat VII–VIII. 20–30 cm. Aur.<br />

12<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

B/<br />

C<br />

A<br />

A<br />

C<br />

A<br />

C<br />

C

---

69-9-14 LEIKKOKATKERO<br />

snittgentiana / Gentiana triflora<br />

69-11-25 KYLÄKURJENPOLVI<br />

ängsnäva / Geranium pratense<br />

69-11-35 METSÄKURJENPOLVI<br />

skogsnäva / Geranium sylvaticum<br />

70-3-11 IDÄNKELLUKKA<br />

<strong>ry</strong>sk nejlikrot / Geum aleppicum<br />

70-3-2 TULIKELLUKKA<br />

röd nejlikrot / Geum coccineum<br />

70-3-3 TARHAKELLUKKA<br />

praktnejlikrot<br />

Geum Cultorum-<strong>ry</strong>hmä<br />

70-3-8-1 OJAKELLUKKA<br />

humleblomster / Geum rivale 'Album'<br />

70-3-10 KYLÄKELLUKKA<br />

nejlikrot / Geum urbanum<br />

70-5 PERHOANGERVO<br />

gillenia / Gillenia trifoliata<br />

73-11-3 KOREAHOHDEKUKKA<br />

gullstake / Helenium hoopesii<br />

73-12 PÄIVÄNTÄHTI<br />

Helianthella quinquenervis<br />

74-6 PÄIVÄNSILMÄ<br />

dagöga / Heliopsis helianthoides<br />

74-10-7 KULTAPÄIVÄNLILJA<br />

orangegul daglilja<br />

Hemerocallis middendorffii<br />

75-3-1 TARHAILLAKKO<br />

trädgårdsnattviol<br />

Hesperis matronalis<br />

75-7-3 TÄHKÄKEIJUNKUKKA<br />

axalunrot / Heuchera cylindrica<br />

75-7-6 KORALLIKEIJUNKUKKA<br />

blodalunrot / Heuchera sanguinea<br />

76-12-14 JALOKUUNLILJA<br />

trädgårdsfunkia<br />

Hosta Tarhafunkia-<strong>ry</strong>hmä<br />

76-12-15 SINIKUUNLILJA<br />

daggfunkia / Hosta sieboldiana<br />

78-5-4 SÄRMÄKUISMA<br />

mannablod / Hypericum maculatum<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

13<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

Leikkokukkanakin käytetty katkerolaji. Tummanvihreät,<br />

kapeat lehdet ja siniset pystyt ja kapeat kukat ylimmissä<br />

lehtihangoissa loppukesällä. 80 cm. Aur.<br />

**** Vanhojen kylien ja kulttuuriympäristöjen kasvi. Sinivioletit<br />

kukat VI–VII. 70–90 cm. Aur–pvar.<br />

C<br />

lk Tuttu metsäniittyjen kurjenpolvi. Runsas sinipunainen kukinta<br />

keskikesällä. Tuore paikka. 50–70 cm. Aur–pvar.<br />

C<br />

* Kyläkellukkaa muistuttava, sitä rotevampi luonnonperenna.<br />

50–100 cm. Kyseessä lienee puutarhalajike.<br />

C<br />

Kukkapenkin väriläiskä alkukesällä. Oranssinpunaiset kukat<br />

V–VI. 25–40 cm. Aur–pvar.<br />

C<br />

A. **** Hyvin vanha kanta. Siemeniä vähän. C<br />

B. *** Vanha kanta. C<br />

** 'Mrs Bradshaw' -lajikkeen siemeniä. Puolikerrotut, karmiininpunaiset<br />

kukat V–VII. 40–50 cm. Aur–pvar.<br />

C<br />

* Siemeniä valkokukkaisesta lajikkeesta. Metsäpuutarhaan,<br />

tuore maa. 25–50 cm. Pvar.<br />

lk Niittykasvi ja vanha lääkekasvi. Pienet keltaiset kukat VI–<br />

VII. Juurta on käytetty neilikan korvikkeena. 60–70 cm.<br />

Aur–pvar. "Sopiva luonnonläheiselle paikalle pihan peru-<br />

koille."<br />

* Hieno pensasmainen luonnonperenna. Paljon valkoisia,<br />

tähtimäisiä kukkia VII–VIII. 60–90 cm. Aur–pvar.<br />

***<br />

E-S<br />

"Päivänkakkaramaisia kukkia ei ole koskaan liikaa. Niille<br />

löytyy aina paikka puutarhasta." Luonnonperenna preeri-<br />

alta. Kullankeltainen. VII–VIII. 70–90 cm. Aur.<br />

* Asterikasveihin kuuluva perennauutuus. Keltaiset mykeröt<br />

syyskesällä. 80 cm. "Itää nopeasti."<br />

** Kookas ja komea syyskesän kukkija. Kullankeltaiset kukinnot<br />

VIII–X. 100–150 cm. Aur.<br />

*** Alkukesällä kukkiva päivänlilja. Kullankeltaiset kukat.<br />

Kanta ap. Koreasta. 50 cm. Aur–pvar.<br />

**** Vuoden 2005 maatiaiskasvi!<br />

Ihanasti tuoksuva vanhojen pihojen kasvi. Seos hennon<br />

liila- ja valkokukkaisia. VI–VII. 50–100 cm. Aur–pvar.<br />

A<br />

Hyvä peittokasvi. Herttamaiset, talvivihreät lehdet ruusukkeena.<br />

Pienet kellertävät kukat VI–VII. Aur–pvar.<br />

C<br />

A. ** "Vaaleanvihreät lehdet. Kukka pitkän (70–80 cm), paksun,<br />

karvaisen varren päässä…Varret ovat mutkalla, siis<br />

hyvin erikoinen näky koko kasvi... Kauniiden lehtien vuoksikin<br />

kannattaa kasvattaa."<br />

C<br />

B. * Matalamman 'Greenfinch'-lajikeen siemeniä, 30–40 cm. C<br />

** Kauniskukkainen peittoperenna. Lehtiruusuke. Pienet punaiset<br />

kukat 40–60 cm korkeassa vanassa. Aur–pvar.<br />

A<br />

Siemeniä uudemmasta kuunliljalajikkeesta 'Gingo Graig'. B<br />

Pvar–var. Tuore, runsasravinteinen maa.<br />

** Näyttävät harmaansinivihreät lehdet. Liilat kukat VII–VIII. B<br />

40–90 cm. Pvar–var. Tuore, runsasravinteinen maa. Varjoja<br />

metsäpuutarhaan.<br />

A. ** "Oikeastaan komeinta mitä varjoisessa paikassa voi kasvattaa."<br />

B<br />

B. * Siemeniä lajikkeesta 'Big Daddy'. B<br />

lk<br />

P-S<br />

Yleinen rohdos- ja niittykasvi. Keltaiset kukat VII–VIII.<br />

40–70 cm. Aur. Niityt ja metsänreunat.<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

A<br />

A<br />

A<br />

D<br />

A

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

78-5-6 MÄKIKUISMA<br />

äkta mannablod<br />

Hypericum perforatum<br />

78-16-2 ISOINKARVILLEA<br />

rosenincarvillea / Incarvillea delavayi<br />

78-16-3 LOISTOINKARVILLEA<br />

praktincarvillea / Incarvillea mairei<br />

79-2-2 MIEKKAHIRVENJUURI<br />

svärdkrissla / Inula ensifolia<br />

79-2-3 ISOHIRVENJUURI<br />

ålandsrot / Inula helenium<br />

79-2-5 JÄTTIHIRVENJUURI<br />

jättekrissla / Inula magnifica<br />

79-8-1 ”MAATIAISKURJENMIEKKA”<br />

Iris aphylla<br />

79-8-17 KELTAKURJENMIEKKA<br />

svärdslilja / Iris pseudacorus<br />

79-8-22 KAUNOKURJENMIEKKA<br />

tuviris / Iris setosa<br />

79-8-23 SIPERIANKURJENMIEKKA<br />

strandiris / Iris sibirica<br />

79-8-<br />

25/15<br />

ETELÄN- JA<br />

IDÄNKURJENMIEKKA<br />

dansk- / gullbandsiris<br />

Iris spuria & I. orientalis<br />

79-8-28 KIRJOKURJENMIEKKA<br />

brokiris / Iris versicolor<br />

80-1 MORSINKO<br />

vejde / Isatis tinctoria<br />

80-10-3 VUORIMUNKKI<br />

blåmunkar / Jasione montana<br />

81-11-1 KETORUUSURUOHO<br />

åkervädd / Knautia arvensis<br />

lk Etelä-Suomessa harvinainen niittykasvi. Tunnettu lääkeyrtti.<br />

Keltainen runsas kukinta loppukesällä. 50 cm. Aur.<br />

**** Maatiaiskanta. Eksoottisen kauniit, ruusunpunaiset, isot<br />

suppilokukat VI–VII. 30–60 cm. Aur–pvar.<br />

* Isokukkainen, näyttävä perenna. "Ruusunpunainen, valkoinen<br />

nielu. Kestävä." Runsasravinteinen maa. 10–30 cm.<br />

Aur–pvar.<br />

*** Kapealehtinen, kuivien ja paahteisten paikkojen kasvi.<br />

25–60 cm. Aur. "Minun lemppari, syksyinen ilopilleri."<br />

A<br />

! Vuoden 1999 maatiaiskasvi! Kookas perenna, lääkekasvi.<br />

Keltaiset mykeröt VII–IX. 150–200 cm. Aur–pvar.<br />

A<br />

**** Hyvin vanha kanta. Siemeniä vähän. A<br />

*** Vanha kanta. A<br />

** Edellistä muistuttava, sitä isokukkaisempi laji. Luonnonperenna<br />

Kaukasukselta. Mykeröt jopa 15 cm leveät.<br />

A<br />

**** Kestävä ja kaunis maatiainen. Tumman violetinsiniset kukat<br />

avautuvat kesäkuun alkupuolella. 30–60 cm. Aur. Lä-<br />

D<br />

päisevä maa. Siemeniä on vähän.<br />

"Todella hyväkasvuinen kurjenmiekka. Kukkii ahkerasti ja<br />

pitkään." Keltaiset kukat VI-VII. Aur–pvar. "Siemenestä<br />

kasvatin, aika hitaasti tulee kukkimisikään."<br />

A. lk Luonnonkanta Etelä-Suomesta. C<br />

B. lk Luonnonkanta Keski-Suomesta. C<br />

C. lk Luonnonkanta Pohjois-Suomesta. C<br />

**** Maatiaiskanta. Vanha hieno kurjenmiekka. "Helppo ja D<br />

vaatimaton." Liilansiniset kukat VI–VII. 70–90 cm.<br />

"Komea kasvi kosteahkolle paikalle."<br />

"Pidän kovasti näistä, sopivat kosteahkolle paikalle, ovat<br />

aika pian näyttäviä, myös kapeat lehdet ovat kauniita."<br />

Sirot siniset kukat VI–VII. 70–90 cm. Aur–pvar.<br />

A. **** Sinikukkainen maatiaiskanta ap. Pieksämäeltä 1940-l. D<br />

B. * "Vihti 1" – Kapealehtinen ja tiiviskasvuinen. Kukkavarret<br />

noin 1 m. "Kukat loistavan siniset, tosi näyttävät. Runsas<br />

ja aikainen kukinta, jo kesäkuun alkupuolella." Siemenet<br />

ovat kurjenmiekkojen viljelykokoelmasta Vihdistä.<br />

D<br />

C. * "Vihti 2" – "Lehdet jämäkät, kukkavarret 60–70 cm, niukkahaaraiset.<br />

Kukat suuret ja tummahkon siniset, pyöreämuotoiset.<br />

Kukinta alkaa kesäkuun lopulla." Siemenet<br />

ovat kurjenmiekkojen viljelykokoelmasta Vihdistä.<br />

D<br />

* Seos. Etelänkurjenmiekalla on haaleankellertävät tai vaaleansinertävät<br />

kukat. Idänkurjenmiekan kukka on hohtavan<br />

valkoinen ja keltalaikkuinen. Kukinta juhannuksesta<br />

eteenpäin. Tuore, läpäisevä multamaa. 70–80 cm. Aur.<br />

D<br />

* Siperiankurjenmiekkaa muistuttava laji Pohjois-Amerikasta.<br />

Yläosasta monihaaraisessa kukkavarressa on sinisiä<br />

kukkia, joissa vaaleaa kuviointia. VI–VII. 50–80 cm.<br />

**<br />

lk<br />

Kostea, muheva multamaa. Aur–pvar.<br />

Luonnonvaraisenakin meillä kasvava ikivanha värikasvi.<br />

Indigonsinistä värjäreille ja muutenkin komea, keltakuk-<br />

kainen kasvi. 40–100 cm. Kv, kylväytyy. Aur.<br />

Harvinainen luonnonkasvi. Vaaleansininen kukinto VII-<br />

VIII. 10–50 cm. Aur. "Kasvihan on kaksivuotinen ja kasvimaassa<br />

kukkii tuuheina pehkoina." Siemenet on kerätty<br />

puutarhasta.<br />

lk Kuivien ja läpäisevien maiden niittykasvi. Liilanväriset<br />

mykerömäiset kukinnot VII–VIII. 60–80 cm. Aur.<br />

14<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

A<br />

A<br />

A<br />

C<br />

D<br />

D<br />

A<br />

A<br />

C

---

81-11-2 ETELÄNRUUSURUOHO<br />

grekvädd / Knautia macedonica<br />

83-7-13 METSÄNÄTKELMÄ<br />

skogsvial / Lathyrus sylvestris<br />

83-7-16 KEVÄTLINNUNHERNE<br />

vårvial / Lathyrus vernus<br />

84-3-3 HARMAAMALVIKKI<br />

gråmalva / Lavatera thuringiaca<br />

84-15-1 NUKULA<br />

hjärtstilla / Leonurus cardiaca<br />

85-1-2 PÄIVÄNKAKKARA<br />

prästkrage / Leucanthemum vulgare<br />

85-8-1 ROHTOMARALJUURI<br />

maralrot / Leuzea carthamoides<br />

85-12 RANTAVEHNÄ<br />

srandråg / Leymus arenarius<br />

85-16-2 KALLIONAUHUS<br />

klippstånds / Ligularia dentata<br />

85-16-3 NUKKANAUHUS<br />

spindelstånds / Ligularia fischeri<br />

86-4-15 VARJOLILJA<br />

krollilja / Lilium martagon<br />

86-4-15-1 VARJOLILJA<br />

krollilja<br />

Lilium martagon var. cattaniae<br />

86-4-15-5 VARJOLILJASEOS<br />

krolliljamix<br />

Lilium martagon<br />

86-4-16 MARHANLILJA<br />

mandarinlilja<br />

Lilium Martagon-<strong>ry</strong>hmä<br />

87-2-8 KELTAKANNUSRUOHO<br />

sporreblomma / Linaria vulgaris<br />

89-8-7 ALASKANLUPIINI<br />

alaskalupin / Lupinus nootkatensis<br />

89-8-10 KIRJOLUPIINI<br />

regnbågslupin / Lupinus x regalis<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

15<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

** Täkäläistä sukulaistaan rotevampi perenna. Tumman viininpunaiset<br />

kukinnot VII–VIII. Aur.<br />

lk<br />

"Elinvoimainen, reippaan rotevasti rönsyävä köynnös, joka<br />

tuottaa runsaasti vaaleanpunaisia kukkia ja tummanpuhuviksi<br />

kuivuvia palkoja. Sijoitusta kannattaa harkita,<br />

sillä nätkelmä levittäytyy ajan oloon laajaksi vyyhdeksi."<br />

VII–VIII . 0,8–2 m. Aur–pvar.<br />

lk Kaunis, luonnonvarainen lehtokasvi ja kevätkukkija. 30–<br />

40 cm. Sinipunaiset herneenkukat V. Pvar.<br />

H<br />

! Vuoden 2007 maatiaiskasvi!<br />

Näyttävä ja kiitollinen kukkija. Vaaleanpunaiset kukat<br />

VII–IX. 150–200 cm. Aur.<br />

A<br />

A. **** Hyvin vanhoja kantoja Etelä-ja Keski-Suomesta. A<br />

D. *** Pääasiasissa valkokukkaisia. A<br />

****<br />

K-S<br />

Vanha, nokkosta muistuttava lääkekasvi. Pienet kukat<br />

kiehkuroina. 100 cm. "Ei koreile kauneudellaan, mutta on<br />

toki mielenkiintoinen lääkekasvihistoriansa vuoksi."<br />

lk Tuttu luononkasvi pihaniitylle. VI–IX. 40–50 cm. Aur–<br />

pvar. "En ole koskaan ennen nähnyt pelloilla moista päi-<br />

vänkakkarapaljoutta kuin kesällä 2009."<br />

** Kookas ohdakemainen lääkekasvi. Violetinpunaiset kukinnot<br />

VII–VIII. 100–150 cm. Aur.<br />

lk<br />

P-S<br />

Merenrannoilla yleinen, kookas heinä. Siniharmaanvihreät<br />

lehdet. Erinomainen hiekansitoja. 50–150 cm. Aur.<br />

*** Tuttu loppukesän kukkija. Kullankeltaiset kukinnot VII-<br />

IX. Aur–pvar. Ilmeisesti 'Desdemona'-lajike, jolla on pu-<br />

nertavat varret ja lehdet.<br />

*** Keltamykeröinen, syyskesällä kukkiva komea nauhus. A<br />

100–200 cm. Aur–pvar.<br />

Vanhojen ja hämyisten puutarhojen kestävä ja perinteinen<br />

lilja. VI–VII . Siementaimet kukkivat 4–5-vuotiaina. Pvar.<br />

D<br />

A. **** Liilanpunainen maatiaiskanta. D<br />

B. **** Maatiaiskanta, jossa liilanpunaisia ja valkoisia kukkia. D<br />

C. **** Valkoinen maatiaiskanta. D<br />

D. **** "Puistola" – liilanpunainen paikalliskanta Helsingistä. D<br />

** "Tummakukkainen varjoliljan muoto. Emokasvit karvanuppuinen,<br />

mustanpunakukkainen sekä kaljunuppuinen,<br />

viininpunakukkainen. Kukinta heinäkuussa."<br />

D<br />

*** Väriseos. Siemenet on kerätty seuraavan värisistä kasveista:<br />

valkoinen, viininpunainen, tumman mehunpunainen,<br />

oranssinpunainen ja pantteritäpläinen punainen.<br />

D<br />

*** "Unto Wannas" -kanta. Varjoliljan ja täpläliljan jälkeläinen.<br />

Muistuttaa varjoliljaa, nuokkuvat täplikkäät kukat.<br />

100–150 cm. Pvar.<br />

D<br />

lk Keltakukkainen luonnonkasvi ja myös koristekasvi. Kukat<br />

tiheässä tähkässä. 20–70 cm. Läpäisevä maa. Aur.<br />

A<br />

*** "Haarova ja hennompi kuin komealupiini. Kukat sini-valko-violetit.<br />

Pitää hiekkamaasta." Aur–pvar.<br />

H<br />

* Kookas ja värikäs perenna. Kukinta VI–VII. Siementaimien<br />

kukanvärit vaihtelevat. 70–100 cm. Aur.<br />

H<br />

A. * "Erikoisen tumman liilan sävyinen". H<br />

B. ** Vaaleankeltainen. H<br />

C. * Valkoinen. H<br />

D. * 'Tutti Frutti' – "Kukinto paksumpi kuin tavallisessa kirjolupiinissa.<br />

Puna- ja sinivalkoisen yhdistelmä.”<br />

H<br />

E. ** Punasävyt. H<br />

C<br />

H<br />

A<br />

A<br />

C<br />

C<br />

A

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

89-11-3 PALAVARAKKAUS<br />

brinnande kärlek<br />

Lychnis chalcedonica<br />

89-11-4 HARMAAKÄENKUKKA<br />

purpurklätt / Lychnis coronaria<br />

89-11-5 KÄENKUKKA<br />

gökblomster / Lychnis flos-cuculi<br />

89-14-10 RANTA-ALPI<br />

strandlysing / Lysimachia vulgaris<br />

89-16-1 (POHJAN)RANTAKUKKA<br />

fackelblomster / Lythrum salicaria<br />

91-1-1 RUUSUMALVA<br />

rosenmalva / Malva alcea<br />

91-1-2 MYSKIMALVA<br />

myskmalva / Malva moschata<br />

92-5-2 KELTAVALEUNIKKO<br />

engelsk bergvallmo<br />

Meconopsis cambrica<br />

92-12-1 VALKOMESIKKÄ<br />

vit sötväppling / Melilotus alba<br />

93-9 KARHUNJUURI<br />

björnrot / Meum athamanticum<br />

93-17 TESMA<br />

hässlebrodd / Milium effusum<br />

94-2-1 SINIHEINÄ<br />

blåtåtel / Molinia caerulea<br />

94-16-1 TUMMAHELMILILJA<br />

armenisk pärlhyacint<br />

Muscari armeniacum<br />

94-18-4 PUISTOLEMMIKKI<br />

skogsförgätmigej / Myosotis sylvatica<br />

96-11-2 MIRRINMINTTU<br />

kantnepeta / Nepeta x faassenii<br />

96-11-3 KOLLINMINTTU<br />

blånepeta / Nepeta grandiflora<br />

96-11-7 ISOKISSANMINTTU<br />

Nepeta subsessilis<br />

Hehkuvan punakukkainen, vanha koristekasvi. "Kukkii<br />

pitkään, näyttävä kukinta, helppohoitoinen." VII–VIII.<br />

60–100 cm. Aur.<br />

A<br />

A. **** Perinteinen loistavan punainen maatiaiskanta Eurajoelta. A<br />

B. ** Oranssikukkainen uudempi lajike. A<br />

C. * 'Carnea' – sinertävän vaaleanpunainen. A<br />

D. ** Tummanpunainen. A<br />

Harmaalehtinen. Suuret kukat VII–VIII. 50–80 cm. Kv,<br />

kylväytyy. Aur.<br />

A<br />

A. Seoksessa punaisia sekä valkoisia kukkia. A<br />

B. Siemenet kerätty punakukkaisista. A<br />

C. ** Siemenet kerätty valkokukkaisista. A<br />

lk "Hyvin siro kasvi. Kasvaa kuivallakin paikalla vaikka onkin<br />

kostean paikan suosija. Levinnyt myös aika paljon."<br />

A<br />

Vaaleanpunaiset kukat VI–VII. 40–60 cm. Aur–pvar.<br />

lk Keltaiset kukat latvatertussa VI–VIII. "Rantakasvi, mutta<br />

menee normaalissa puutarhassa." 50–160 cm.<br />

lk Luonnonvarainen rantakasvi, jolla aniliininpunainen näyttävä<br />

kukinto VII–IX. 40–120 cm. Aur–pvar . "Kukkii pit-<br />

****<br />

E-S<br />

kään loppukesästä. Siksi kiva, helppohoitoinen."<br />

Vuoden 2007 maatiaiskasvi!<br />

"Yksi josta en luopuisi. Muistan jo lapsuudenkodista tämän<br />

kasvin. Helppo, kukkii runsaasti ja pysyy aloillaan."<br />

Vaaleanpunaiset kukat VII–IX. 70–100 cm. Aur. Maati-<br />

aiskanta Lappeenrannan seudulta.<br />

! Vuoden 2007 maatiaiskasvi!<br />

"Kaunis, vaatimaton, vanha perenna. Pitäisi löytyä jokaisesta<br />

puutarhasta." Edellistä hentokasvuisempi. 40–80<br />

cm. Aur.<br />

A<br />

A. **** Punaisia ja valkoisia kukkia. A<br />

B. **** 'Asikkala' – valkokukkaisvoittoinen paikalliskanta A<br />

*** Pitkään kukkiva unikkomainen kasvi. "Kukkii runsaasti ja<br />

siemeniä tulee valtavasti." Oranssinkeltaiset kukat VI–IX.<br />

30–40 cm. Aur–var.<br />

B<br />

lk Yleensä kaksivuotinen, pienilehtinen, pystykasvuinen mesi-<br />

ja maanparannuskasvi. Kasvaa Etelä-Suomessa uustulokkaana.<br />

Kumariinintuoksuiset valkoiset kukat VII–VIII.<br />

A<br />

30–150 cm.<br />

*** Valkoinen, sarjakukkainen vanha rohdoskasvi. "Tuuheat,<br />

hienoliuskaiset lehdet. Kaunis, kuin havukasvi." 30–50<br />

cm. Aur–pvar.<br />

lk Koko Suomessa yleinen lehtokasvi. Leveä- ja pehmeälehtinen<br />

heinä. 50–150 cm. Pvar–var. Tuore tai kostea maa.<br />

lk Luonnonvarainen heinä kivikkoisille rannoille ja kosteille<br />

niityille. Muodostaa tiiviitä mättäitä. 30–70 cm. Aur–var.<br />

* Tuttu kevätkukkija. Siniset kukkatähkät V–VI. 25 cm.<br />

Aur–var.<br />

**** Pieniä sinisiä ja valkoisia kukkia V–VI. 20–50 cm. Hyvä<br />

aluskasvi. Kv, kylväytyy. Pvar. Siemeniä on vähän.<br />

** Siemeniä vaaleanpunakukkaisesta 'Snowflake'-lajikkeesta.<br />

30–40 cm. Hyvä peittokasvi. Aur.<br />

** Vanha rohdoskasvi. Laventelinsiniset kukat VII–VIII. Kissojen<br />

ja perhosten suosikki. 80–120 cm. Aur.<br />

** Tuuheakasvuinen, Pohjois-Japanista kotoisin oleva perenna.<br />

Sinivioletit kukat VI–VIII. 60–80 cm. Aur.<br />

16<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

B<br />

C<br />

A<br />

D<br />

A<br />

D<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A

---

97-14-1 ILTAHELOKKI<br />

nattljus / Oenothera biennis<br />

97-14-8 TÄPLÄHELOKKI<br />

pricknattljus / Oenothera rubricaulis<br />

99-8 HAPRO<br />

fjällsyra / Oxyria digyna<br />

99-18-1 KUOLANPIONI<br />

sibirisk pion / Paeonia anomala<br />

99-18-6 KARTANOPIONI<br />

herrgårdspion / Paeonia x hybrida<br />

99-18-7 KIINANPIONI<br />

luktpion / Paeonia lactiflora<br />

99-18-8 JALOPIONI<br />

ädelpion / Paeonia Lactiflora-<strong>ry</strong>hmä<br />

99-18-11 KAUKASIANPIONI<br />

svavelpion<br />

Paeonia mlokosewitschii<br />

99-18-12 PALLAKSENPIONI<br />

luddpion / Paeonia mollis<br />

99-18-25 PIONISEOS 1<br />

pionmix / Paeonia sp.<br />

99-18-26 PIONISEOS 2<br />

pionmix / Paeonia sp.<br />

100-6-6 SIPERIANUNIKKO<br />

sibirisk vallmo / Papaver croceum<br />

100-6-11 TARHAIDÄNUNIKKO<br />

trädgårdsjättevallmo<br />

Papaver Orientale-<strong>ry</strong>hmä<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

17<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

** Isoin hohtavankeltaisin kukin VII–IX kukkiva koriste-, öljy-<br />

ja lääkekasvi. Kv, kylväytyy. 50–100 cm. Aur–pvar.<br />

lk Kuten edellä, mutta varressa punaisia nystyjä. Ap. Pohjois-Amerikasta<br />

kotoisin. Kasvaa Helsingin seudulla ns.<br />

vakinaisena uustulokkaana. Kv. 40–100 cm.<br />

lk Tanakka, 20–30 cm korkea, suolaheinää muistuttava luonnonkasvi<br />

Pohjois-Suomesta. Lehdet ruusukkeena. Ne ovat<br />

happaman makuisia ja niitä onkin käytetty ravintona. Me-<br />

nestyy kosteassa maassa.<br />

! Pionit olivat vuoden 1997 maatiaiskasveja!<br />

Suuret ruusunpunaiset, yksinkertaiset kukat VI. Kestävä<br />

maatiaispioni! Aur–pvar.<br />

D<br />

A. **** Hyvin vanhoja kantoja Etelä- ja Keski-Suomesta. D<br />

B. **** Hyvin vanhoja kantoja Pohjois-Suomesta. D<br />

** Tillipionin ja kuolanpionin risteymä. Kapealiuskaiset lehdet,<br />

yksinkertaiset loistavanpunaiset kukat VI. Aur–pvar .<br />

D<br />

Kiinanpioni, lukemattomien pionilajikkeiden kantalaji, D<br />

kasvaa luonnonvaraisena Kaakkois-Aasiassa. Aur.<br />

A. *-** "Emokasvit ovat perinteisten kiinanpionien näköisiä siementaimia,<br />

eivät lajikkeita. Kukat yksinkertaisia, eriasteisesti<br />

kerrannaisia, jokunen täyskerrannainenkin…Värit<br />

tumman viininpunainen, kirkas violetinpunainen sekä vaalean<br />

punaliila. Kukinta juhannuksen jälkeen." Siemenet<br />

on kerätty pionikoelmasta Vihdistä. 60–80 cm.<br />

D<br />

B. Valkoiset yksinkertaiset kukat. Luonnonkanta. D<br />

D. Tummanpunainen puolikerrottu lajike. D<br />

** "Emokasvit ovat nk. amerikanpioneja. Ne ovat rotevampia<br />

ja korkeampia kuin perinteiset kiinanpionit. Lehdet ovat<br />

heleänvihreät ja leveäliuskaiset. Kukat suuria, yksinkertaisia<br />

tai niissä on 2-3 terälehtikerrosta. Värit kermanvalkoinen,<br />

vaaleanpunainen sekä pinkki. Kukinta kesäkuun<br />

puolenvälin jälkeen." Siemenet ovat peräisin pionikokoelmasta<br />

Vihdistä. 80–100 cm. Kyseessä ovat samat pionit,<br />

jotka ovat aiemmin olleet siemenluettelossa amurinpionin<br />

(P. obovata) nimellä.<br />

** Harvinainen keltakukkainen pioni. Leveäliuskaiset, pyöreäkärkiset<br />

sinivihreät lehdet. Yksinkertaiset vaaleankeltaiset<br />

kukat V–VI. 60–80 cm. Pvar.<br />

**** Nk. helluntaipioni. Matalakasvuinen vuoripionin sukulainen.<br />

Ruusunpunaiset, kevyesti kerrotut kukat jo toukokuun<br />

A. ***<br />

E-S<br />

lopulla. 50 cm. Aur<br />

Seoksessa kiinan- , kuolan- ja ruusupionia. Sekä ilmeisesti<br />

myös silkki- ja vuoripionia.<br />

D<br />

Seos kiinan- kaukasian- ja munkinpionin siemeniä. D<br />

** Keltaisia, oransseja tai valkoisia yksinkertaisia kukkia.<br />

Pitkä kukinta-aika V–IX. Kv tai lyhytikäinen perenna,<br />

kylväytyy. 30–40 cm. Aur. Läpäisevä maa.<br />

Alkukesän komeakukkainen unikko. Kukinnan jälkeen<br />

lehdet yleensä kuihtuvat pois, mutta eivät aina. 80–100<br />

cm. Aur.<br />

"Raakkila" – hieno seos punaisen sävyjä. Katso<br />

www.raakkila.fi<br />

B. *** Vaaleita punaisen sävyjä. A<br />

C. *** Loistavanpunainen kanta Pohjois-Suomesta. A<br />

D. ** 'Queen Alexandra' – vaaleanpunainen, tummat laikut. A<br />

E. **** Ikivanha oranssinpunainen kanta. A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

D<br />

D<br />

D<br />

A<br />

A<br />

A

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

100-6-16 ESPANJANUNIKKO<br />

spansk vallmo / Papaver rupifragum<br />

101-1 PARATIISILILJA<br />

paradislilja / Paradisea liliastrum<br />

102-5-6 VARPUPIPO<br />

buskhatt / Penstemon fruticosus<br />

102-5-12 HERTTAPIPO<br />

hjärtpenstemon / Penstemon ovatus<br />

105-4 MUKULAPALOYRTTI<br />

röd lejonsvans / Phlomis tuberosa<br />

106-13-2 TUMMATÄHKÄMUNKKI<br />

blårapunkel / Phyteuma nigrum<br />

106-13-4 SARVITÄHKÄMUNKKI<br />

hornrapunkel / Phyteuma scheuchzeri<br />

106-13-5 VAALEATÄHKÄMUNKKI<br />

vitrapunkel / Phyteuma spicatum<br />

107-5-1 ORANSSIKELTANO<br />

rödfibbla / Pilosella aurantiaca<br />

108-3-3 HEINÄRATAMO<br />

svartkämpar / Plantago lanceolata<br />

108-3-4 PIHARATAMO<br />

groblad / Plantago major<br />

108-3-4-2 PURPPURARATAMO<br />

Plantago major 'Rubrifolia'<br />

108-3-6 SOIKKORATAMO<br />

rödkämpar / Plantago media<br />

109-8-1 HIMALAJANJALKALEHTI<br />

indiskt fotblad<br />

Podophyllum hexandrum<br />

109-11-1 KELLOSINILATVA<br />

lappblågull / Polemonium acutiflorum<br />

109-11-3 LEHTOSINILATVA<br />

blågull / Polemonium caeruleum<br />

** Muistuttaa siperianunikkoa. Hennon punaoranssit kukat<br />

VI–VIII. Kukkii toisena kesänä. Kv, kylväytyy. Aur<br />

****<br />

/ ***<br />

Hieno liljamainen perenna. "Vaatimaton, viehättävä vanhanajan<br />

kukka." Puhtaanvalkeat kukat VI. Hyvä leikko-<br />

kukka. Aur–pvar.<br />

*** Varpumainen kasvi. Vaalean siniliilat, torvimaiset kukat<br />

VII. 20–30 cm. Aur–pvar. HUOM! On viitteitä, että tämä<br />

Maatiaisen luettelossa toistakymmentä vuotta ollut pipolaji<br />

olisi sittenkin leveälehtinen ja korkeampi vuoripipo, P.<br />

serrulatus. Lähettäkääpä valokuva kasvista, kenellä tämä<br />

vanhastaan on, niin saadaan varmistettua laji.<br />

** Matalahko kasvi, jolla kauniit sinipunaiset torvimaiset kukat<br />

näyttävissä kukkatähkissä. Aur.<br />

** Helppohoitoinen ja kestävä luonnonperenna. Liilanpunaiset<br />

kukat VII–VIII. 80–120 cm. Aur–pvar.<br />

** Harvinainen perenna. Ollut kestävä myös pohjoisessa.<br />

20–30 cm. Aur–pvar.<br />

*** Sinivioletit kukinnot VI–VIII. Ollut kestävä myös pohjoisessa.<br />

20–30 cm. Aur–pvar.<br />

** Erikoinen kasvi metsäpuutarhaan. Vaaleat kukinnot VI–<br />

VIII. 40–50 cm. Aur–pvar.<br />

** Kellanpunaiset mykeröt vanan päässä VI–VIII. 25–60 cm.<br />

"Luonnonkasvi Euroopan vuoristoista. Kasvanut pihas-<br />

samme yli 20 vuotta ja levinnyt voimakkaasti."<br />

lk Harvinaistunut keto- ja piennarkasvi. Lääkekasvi. "Kasvoi<br />

villinä, runsaina mättäinä kallioilla." 20–40 cm.<br />

Aur–pvar. "Kukkapenkissä hyvässä maassa kasvaa todel-<br />

la komeaksi."<br />

lk Tallattujen paikkojen ja pihojen kasvi. Lehdet maanmyötäisesti<br />

ruusukkeena. 10–30 cm. Aur–var.<br />

** Piharatamon puutarhalajike, jolla on viininpunaiset lehdet.<br />

Läpäisevä ja vähäravinteinen maa. 10–30 cm. Aur–pvar.<br />

lk "Vaaleanpunainen nätti kukka, kauniit soikeat lehdet ruusukkeena."<br />

VI–VIII. Aur–pvar.<br />

** Harvinainen luonnonperenna ja lääkekasvi. Valkoiset tai<br />

punertavat kukat toukokuussa lehtien puhjetessa. Koristeelliset<br />

punaiset hedelmät. Metsäpuutarhaan. 50–80 cm.<br />

lk<br />

P-S<br />

Pvar. †<br />

Pohjois-Suomen kauniskukkainen luonnonkasvi. Tämä<br />

kanta on alun perin Ivalosta. Kukinta VI–VII. 50–80 cm.<br />

Aur–pvar.<br />

"Vaatimaton kaunis kasvi. Leviää jonkin verran, tulee toimeen<br />

omillaan. pitäisi löytyä joka pihasta." Maatiaisperenna.<br />

Kukinta VI–VII. 60–80 cm. Aur–pvar.<br />

A<br />

A. **** Sinikukkainen. A<br />

B. **** Sekä valko- että sinikukkaisia. A<br />

lk Koristeellinen luonnonkasvi kuiville paikoille. Valkoiset<br />

kukat V–VI. 20–40 cm. Aur–var. †<br />

D<br />

** Puolirento- ja haarautuvavartinen. Verenpunaiset kukat<br />

VI–VIII. 30–40 cm. Aur.<br />

A<br />

** Keskieurooppalainen vuoristokasvi. Kirkkaankeltaiset kukat<br />

VI–VII. 10–15 cm. Aur.<br />

A<br />

Uudempia hanhikkiristeymiä. Kukinta VII–VIII.<br />

40–60 cm. Läpäisevä maa. Aur.<br />

A<br />

109-14-4 KALLIOKIELO<br />

getrams / Polygonatum odoratum<br />

111-5-3 VERIHANHIKKI<br />

blodfingerört/Potentilla atrosanguinea<br />

111-5-4 KULTAHANHIKKI<br />

gullfingerört / Potentilla aurea<br />

111-5-5 KIRJOHANHIKKI<br />

brokfingerört<br />

Potentilla Bicolor-<strong>ry</strong>hmä<br />

A. * Punaoranssit mansikankukkia muistuttavat kukat. A<br />

B. * 'Fireball' – punaiset kerrotut kukat. A<br />

18<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

A<br />

C<br />

B<br />

B<br />

A<br />

A<br />

A<br />

C<br />

A<br />

B<br />

B<br />

B<br />

B<br />

D<br />

A

---

111-5-9 JAPANINHANHIKKI<br />

storblommig fingerört<br />

Potentilla megalantha<br />

111-9-18 JAPANINESIKKO<br />

japansk viva / Primula japonica<br />

111-9-25 LOISTOKEVÄTESIKKO<br />

trädgårdsviva<br />

Primula Polyantha-<strong>ry</strong>hmä<br />

111-9-34 KEVÄTESIKKO<br />

gullviva / Primula veris<br />

111-9 ESIKKOSEOS<br />

vivamix / Primula sp.<br />

112-6-1 ISONIITTYHUMALA<br />

praktbrunört / Prunella grandiflora<br />

116-2-2-1 PUNAKORISTERAPARPERI<br />

röd flikrabarber<br />

Rheum palmatum var. tanguticum<br />

114-7-8 TARHAKYLMÄNKUKKA<br />

backsippa / Pulsatilla vulgaris<br />

122-6-19 LILLUKKA<br />

stenhallon / Rubus saxatilis<br />

123-1-3 SYYSPÄIVÄNHATTU<br />

höstrudbeckia / Rudbeckia laciniata<br />

123-1-6 MUSTAPÄIVÄNHATTU<br />

trollrudbeckia<br />

Rudbeckia occidentalis<br />

123-3-3 ALPPIHIERAKKA<br />

alpsyra / Rumex alpinus<br />

123-6 TUOKSURUUTA<br />

vinruta / Ruta graveolens<br />

125-2-14 NIITTYSALVIA<br />

ängssalvia / Salvia pratensis<br />

125-2-22 SALVIA<br />

salvia / Salvia forsskaolii<br />

125-2-23 SALVIA<br />

salvia / Salvia verbenaca<br />

125-9-6 PIKKULUPPIO<br />

pimpinell / Sanguisorba minor<br />

126-4-2 ROHTOSUOPAYRTTI<br />

såpnejlika / Saponaria officinalis<br />

126-12-<br />

15<br />

ISORIKKO<br />

pyramidbräcka / Saxifraga hostii<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

19<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

*** Suurikukkainen ja kaunislehtinen kivikkokasvi. Mätästävä,<br />

tiivis kasvutapa. Keltaiset kukat VII–VIII. "Mielestäni<br />

hanhikkiperheen 'missi' suurine pehmeine lehtineen ja<br />

melko suurine kukkineen." Läpäisevä maa.15–20 cm. Aur.<br />

Kosteassa ja puolivarjossa viihtyvä, VI–VII kukkiva esikko.<br />

Kukat kiehkurassa vanan päässä. 40–60 cm.<br />

C<br />

A. ** Vaaleanpunaiset kukat. "Yksi suosikeistani." C<br />

B. ** 'Alba' – valkoiset kukat. C<br />

**** ”Olen heitellyt siemeniä metsäpuutarhaan, siellä kasvavat<br />

yksikseen. Kukkapenkissä mahtavia puskia.” Kelta-,<br />

oranssi- ja punasävyiset kukat V-VI. 15–30 cm. Aur.<br />

C<br />

lk Vanhojen puutarhojen kevääntuoja. Etelä-Suomessa luonnonvarainen.<br />

Keltaiset kukat V–VI. 15–30 cm. Pvar.<br />

C<br />

Seoksessa ainakin purppuraesikkoa (P. saxatilis), kevätesikkoa<br />

ja etelänkevätesikkoa (P. elatior). Pvar.<br />

C<br />

** Kukkiva maanpeittokasvi. 'Rosea'-lajike, jolla ruusunpunaiset<br />

kukkatähkät VII–VIII. 20–30 cm. Aur–pvar.<br />

* Kookas ja koristeellinen lehtiperenna. Liuskaiset, punertavat<br />

lehdet, punainen raparperin kukinto. 120–180 cm.<br />

Aur–pvar. Kosteutta pidättävä, runsasravinteinen maa.<br />

* Ihastuttava kevätkukkija. Seos puna- ja valkokukkaisia.<br />

15–25 cm. Läpäisevä maa. Aur.<br />

lk Tuttu pitkärönsyinen luonnonkasvi. Valkoiset kukat VI,<br />

punaiset marjat loppukesällä. Maanpeitekasvi. 10–35cm.<br />

Aur–var.<br />

*** Vuoden <strong>2011</strong> maatiaiskasvin kultapallon yksinkertaiskukkainen<br />

muoto, jota voi lisätä siemenestä!<br />

Keltaiset hiukan riippuvat laitakukat vihreänruskeiden<br />

kehräkukkien ympärillä. "Kaunis, korkea, vaatimaton lop-<br />

pukesän kukkija. Lisääntyy hyvin." 150–200 cm. Aur.<br />

* Mustat kehräkukat korkeana kekona vihreiden verholehtien<br />

ympäröimänä, laitakukat puuttuvat. Erikoinen! Aur.<br />

*** Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoista kotoisin oleva kookas<br />

hierakkalaji, jonka lehtiä on syöty pinaatin tapaan. Ra-<br />

vinteinen maa. 100–150 cm. Aur–pvar.<br />

* Pensasmainen kasvutapa ja koristeelliset sinivihreät lehdet.<br />

Vanha lääkekasvi. Läpäisevä maa. 40 cm. Aur. Tal-<br />

vehtiminen epävarmaa.<br />

* Loistavansiniset huulikukat VI–VIII. Kaunis ja kestävä<br />

perenna. 30–70 cm. Aur.<br />

* Indigonsiniset kukat, joissa valkoinen nielu. Varret 60–90<br />

cm. Lehdet ruusukkeena. Aur.<br />

* Yhdysvaltain itärannikon niityillä luonnonvarainen laji.<br />

Sinivioletit kukat tähkässä. Aur.<br />

** Keski-Euroopassa luonnonvarainen kasvi, jonka miedonmakuisia<br />

lehtiä käytetään salaattina. 50–60 cm.<br />

**** Vuoden 2009 maatiaiskasvi!<br />

"Ihana tuoksu suoraan lapsuudesta mummon puutarhasta.<br />

Hän kutsui kasvia ylioppilaaksi…" Vanha, hempeän roosanvärinen<br />

rohto- ja koristekasvi. Juurista on keitetty suopaa<br />

pesuaineeksi. Sekoitus kerrottuja ja yksinkertaisia<br />

kukkia. VII–VIII. Siementaimilla on yleensä yksinkertai-<br />

**<br />

set kukat. 50–80 cm. Aur–pvar.<br />

Kauniskukkainen rikko kalliopuutarhaan. Ainavihannat<br />

lehtiruusukkeet. Valkoisia pieniä kukkia huiskilossa<br />

40–60 cm korkeassa kukkavanassa. V–VI. Aur.<br />

A<br />

B<br />

A<br />

C<br />

A<br />

C<br />

C<br />

B<br />

A<br />

A<br />

B<br />

A<br />

C<br />

B<br />

A

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

126-12-<br />

24<br />

LEHTORIKKO<br />

prickbräcka / Saxifraga rotundifolia<br />

127-1-3 KIVIKKOTÖRMÄKUKKA<br />

fältvädd / Scabiosa columbaria<br />

128-5-3 KEVÄTSYYLÄJUURI<br />

vårflenört / Scrophularia vernalis<br />

128-6-2 ”ISOVUOHENNOKKA”<br />

stor frossört / Scutellaria altissima<br />

128-9-3 SIPERIANMAKSARUOHO<br />

gyllenfetblad / Sedum aizoon<br />

128-9-54- PUNAISOMAKSARUOHO<br />

3<br />

röd kärleksört<br />

Sedum telephium subsp. telephium<br />

128-9-54- LÄNNENISOMAKSARUOHO<br />

1<br />

kärleksört<br />

Sedum telephium subsp. maximum<br />

131-1-2 BALKANINKOHOKKI<br />

glim / Silene asterias<br />

131-1-6 PUNA-AILAKKI<br />

skogslyst / Silene dioica<br />

131-1-8 VALKOAILAKKI<br />

åkerlyst / Silene latifolia subsp. alba<br />

131-1-9 NUOKKUKOHOKKI<br />

backglim / Silene nutans<br />

131-1-13 NURMIKOHOKKI<br />

ängsglim / Silene vulgaris<br />

132-4-11 KULTAPIISKU<br />

gullris / Solidago virgaurea<br />

134-4-2 NUKKAPÄHKÄMÖ<br />

lammöron / Stachys byzantina<br />

135-3-1 HEINÄTÄHTIMÖ<br />

grasstjärnblomma<br />

Stellaria graminea<br />

135-22<br />

Succisella petteri<br />

135-21 PURTOJUURI<br />

ängsvädd / Succisa pratensis<br />

136-2-3 BALKANINKELLOKKI<br />

elfenbensklocka<br />

Symphyandra hofmannii<br />

136-2-4 KAUKASIANKELLOKKI<br />

elfenbensklocka/Symphyandra pendula<br />

137-6-3 PUNAPIETARYRTTI<br />

rosenkrage / Tanacetum coccineum<br />

137-6-4 HUISKILOPIETARYRTTI<br />

renfanekrage<br />

Tanacetum co<strong>ry</strong>mbosum<br />

137-6-8 "KIINANPIETARYRTTI"<br />

krage / Tanacetum tianschanicum<br />

137-12 AURINGONTÄHTI<br />

strålöga / Telekia speciosa<br />

***<br />

Mainio löyhästi mätästävä maanpeitekasvi puolivarjoon.<br />

Pienet valkoiset kukat VI–VII. 20–40 cm. Pvar.<br />

* Viron ja Etelä-Ruotsin kalkkialueilla luonnonvarainen laji.<br />

Kivikkoistutuksiin. Vaaleansiniset mykerömäiset kukinnot<br />

VII–VIII. 20–60 cm.<br />

* Vanha koristekasvi ja luonnonperenna. Keski-Euroopassa<br />

luonnonvarainen laji. Peippiä muistuttavat karvaiset leh-<br />

det ja kellertävät kukinnot V–VI. 20–50 cm.<br />

** Pystykasvuinen. Vaalean sinivioletit huulikukat toispuoleisesti<br />

tähkässä. 40–60 cm. Aur–pvar.<br />

*** Vanhojen kivikkopuutarhojen peruskasvi. Näyttävä keltainen<br />

kukinto VII–VIII. 40–60 cm. Aur.<br />

lk Kestävä luonnonkasvi kalliopuutarhaan ja kiviaidoille.<br />

Punertava kukinto loppukesällä. 30–50 cm. Aur.<br />

lk "Kaunis, helppohoitoinen kuivien paikkojen takuuvarma<br />

kasvi." Suuri vihertävänvalkoinen kukinto loppukesällä.<br />

Näyttävä luonnonvarainen kalliokasvi. 30–50 cm. Aur.<br />

* Aniliininpunaiset pallomaiset kukinnot vanan päässä. Suikeat<br />

lehdet ruusukkeena. 40–60 cm. Aur. Kallio- ja kivik-<br />

lk<br />

kotarhaan.<br />

"Kuuluu Suomen luontoon kuin päivänkakkara. Kaunis ja<br />

vaatimaton. Leviää tosin aika lailla." Kukkaniityn perus-<br />

kasveja. Punainen, VI–VIII. 30–60 cm. Aur–pvar.<br />

lk Suurehkot valkoiset kukat avautuvat iltaisin. 30–60 cm.<br />

Aur–pvar. Risteytyy edellisen kanssa.<br />

lk Kuivan paikan valkokukkainen ja tuoksuva, iltahämärissä<br />

kukkiva kohokki. 20–40 cm. Aur–pvar. Läpäisevä maa.<br />

lk Valkokukkainen niittykasvi. Kukissa pulleat verhiöt. Sinivihreät<br />

lehdet. 30–80 cm. Aur–pvar.<br />

lk Yleinen luonnonkasvi ja tunnettu lääkekasvi. 30–100 cm.<br />

Aur–pvar.<br />

** Mainio kuivien paikkojen peittokasvi. Erikoiset valkonukkaiset,<br />

pehmeät lehdet. 20 cm. Aur.<br />

lk Valkoisia tähtikukkia VI–VIII hennon, haarovan varren<br />

ympärillä. Yleinen luonnonkasvi. Pientareille, rannalle ja<br />

metsäpuutarhaan aluskasviksi. 20–40 cm. Aur–pvar.<br />

* "Purtojuuren näköinen, lilat vaaleat kukat, 60–80 cm.<br />

Leviää juurakosta hyvin. Kukkii myöhään elo–syyskuussa,<br />

ilmava, kaunis." Kasviharvinaisuus kokeilijoille.<br />

lk Tuoreiden niittyjen ja ojanpientareiden luonnonkasvi,<br />

yleisin etelän savikkoalueilla. Siniliilat pallomaiset kukin-<br />

not VIII–IX. 40–80 cm. Aur–pvar.<br />

* Perennauutuus. Matalahko kasvi, jolla on valkoiset, nuokkuvat,<br />

kellomaiset kukat VII–VIII. 40 cm. Aur.<br />

* Tuuheakasvuinen kuivan paikan kasvi. Runsaasti kermanvaaleita<br />

kellokukkia. 30–40 cm. Aur–pvar.<br />

*** "Punapäivänkakkara". Päivänkakkaramaiset mykeröt punaisen<br />

sävyissä. Kukinta VI–VII. Aur–pvar.<br />

** Harvinainen luonnonperenna. Pienehköt valkoiset kukkamykeröt<br />

leveissä huiskilossa VII–IX. 50–60 cm. Aur.<br />

** Valkokukkainen pieta<strong>ry</strong>rtti, kukkii VII–IX. Luonnonperenna<br />

Kaukoidästä. 50–60 cm. Aur–pvar.<br />

**** Isolehtinen vanhojen kartanopuistojen jättiperenna. Keltaiset<br />

mykeröt VII–IX. 150–200 cm. Pvar–var.<br />

20<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

B<br />

A<br />

A<br />

C<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

21<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

137-13 TELLIMA<br />

** Hyvä varjopaikkojen peittokasvi, lehdet talvivihreät. Vi- A<br />

anagrambräcka / Tellima grandiflora hervänvaaleat kukkatähkät (50 cm) alkukesällä. Pvar–var.<br />

138-2-1 LEHTOÄNGELMÄ<br />

Koristeellinen ja kaunislehtinen varjoisten puutarhojen C<br />

aklejruta / Thalictrum aquilegiifolium luonnonperenna. Kukinta VI–VII. 50–120 cm. Pvar. †<br />

A. ** Liilanpunertava. C<br />

B. ** Kermanvalkoinen. C<br />

C. ** Seos liilanpunaisia ja valkoisia. C<br />

138-2-2 AMURINÄNGELMÄ<br />

*** Amurilta peräisin oleva luonnonperenna. Valkoiset kukat, C<br />

stor kustruta / Thalictrum contortum muistuttaa lehtoängelmää. Pvar–var. Metsäpuutarhaan. †<br />

138-2-4 KELTAÄNGELMÄ<br />

* Suhteellisen yleinen luonnonkasvi. Vaalea tuoksuva ku- C<br />

ängsruta / Thalictrum flavum<br />

kinto. 60–120 cm. Pvar–var. Tuore tai kostea maa. †<br />

138-2-11 SINIÄNGELMÄ<br />

*** Tuuheat keltaiset kukinnot, sinivihertävät lehdet. Kookas C<br />

daggruta / Thalictrum speciosissimum ja näyttävä luonnonperenna. 160–200 cm. Pvar–var. †<br />

138-2-9 KEIJUÄNGELMÄ<br />

*** Erityisen kauniskukkainen ängelmä. Violetit terälehdet ja C<br />

skuggviolruta<br />

Thalictrum rochebrunianum<br />

keskellä keltaiset heteet. Kukkii VII–VIII. 120–200 cm.<br />

Pvar–var. †<br />

138-7-2 VUORIREVONPAPU<br />

**** Lupiinia muistuttava vanha koristekasvi. Vaaleankeltaiset H<br />

lupinväppling / Thermopsis montana kukinnot VI–VII. 50–90 cm. Aur.<br />

139-10 PUNAKATKO<br />

lk Rinneniittyjen ja kyläketojen kirveliä muistuttava kaksi- A<br />

rödkörvel / Torilis japonica<br />

vuotinen luonnonkasvi. Tämä kanta ap. Virosta. Valkoinen<br />

sarjakukinto. Aur. 50–90 cm.<br />

140-1-2 PUKINPARTA<br />

lk Ketokasvi. Keltaiset, vain aamupäivisin auki olevat myke- A<br />

ängshavrerot / Tragopogon pratensis röt VI–VII. 70–80 cm. Aur.<br />

140-5-1 KARVAKONNANLILJA *** Orkideaa muistuttavat valkoiset, tähdenmuotoiset kukat,<br />

hårig skugglilja / Tricyrtis hirta<br />

joissa purppuranvärisiä pilkkuja. VII. Kotoisin Itä-Aasiasta.<br />

60–80 cm. Metsäpuutarhaan. Pvar–var.<br />

140-7-4 KELTA-APILA<br />

lk Kuivien niittyjen ja rinneketojen harvinaistunut apila. H<br />

gullklöver / Trifolium aureum<br />

Kellanruskeat kukat VII–VIII. 15–35 cm. Aur–pvar.<br />

140-7-9 KALVASAPILA<br />

** Keskieurooppalainen apila. Suuret vaaleankeltaiset-puner- H<br />

blekklöver / Trifolium ochroleucon tavat kukinnot VI–VII. 40 cm. Aur–pvar.<br />

140-11-2 MERISAUNIO<br />

lk Kallionkoloissa viihtyvä matalahko luonnonkasvi. Punerta- A<br />

kustbaldersbra<br />

Tripleurospermum maritimum<br />

vat varret. Päivänkakkaramaiset kukinnot VII–VIII. 30 cm.<br />

Aur.<br />

141-1 KULLEROSEKOITUS<br />

smörbollmix / Trollius sp.<br />

** Seoksessa ainakin tarha-, niitty- ja pikkukulleroa.<br />

Aur–pvar.<br />

D<br />

141-1-3 AASIANKULLERO<br />

** Harvinainen kullerolaji Koillis-Venäjältä. Keltaoranssit D<br />

orange smörboll / Trollius asiaticus kukat toukokuussa. 50–60 cm. Aur–pvar.<br />

141-1-4 KESÄKULLERO<br />

*** Muita kulleroita myöhäisempi kukkija VI–VII. Oranssin- D<br />

kinesisk smörboll / Trollius chinensis keltaiset kukat maljamaisen laakeita. 70–90 cm.<br />

Aur–pvar.<br />

141-1-5 TARHAKULLERO<br />

Varma ja kestävä, aikaisin kukkiva perenna. Keltaoranssit D<br />

trädgårdssmörbolla<br />

Trollius Cultorum-<strong>ry</strong>hmä<br />

kukkapallot V–VI. Aur–pvar.<br />

A. **** Hyvin vanhaa kantaa. Siemeniä vähän. D<br />

B. ** Nuorehko kanta. D<br />

141-1-6 NIITTYKULLERO<br />

smörboll / Trollius europaeus<br />

lk<br />

P-S<br />

"Meidän ilonaiheemme: jokitörmät kultakulleroita huojuttelevat<br />

suvituulessa." Yleensä 50–80 cm, mutta hyvässä<br />

maassa miltei 1,5 m! V–VI. Aur–pvar.<br />

D<br />

141-5-26 PARVITULPPAANI<br />

* Viihtyvä tulppaanilaji. 3–5 kermanvalkoista, keltanieluista C<br />

flocktulpan / Tulipa tarda<br />

kukkaa samassa varressa V. 10–20 cm. Aur–pvar.<br />

143-3-4 LEHTOVIRMAJUURI<br />

flädervänderot<br />

Valeriana sambucifolia<br />

lk<br />

E-S<br />

Valeriaana, rantalehtojen luonnonkasvi. Samantapaisia C<br />

rauhoittavia ominaisuuksia kuin rohtovirmajuurella. Vaaleanpunertavat<br />

kukkasarjat VI–VII. 80–100 cm. Aur–pvar.<br />

Tuore maa.<br />

143-10-3 TUMMAPÄRSKÄJUURI ** Suurilehtinen liljamainen perenna. Tummat kukat pystyis- D<br />

svart nysrot / Veratrum nigrum<br />

sä suurissa kukinnoissa VII–VIII. 90–130 cm. Aur–pvar. †

---

HUONEKASVIT<br />

143-11-2 RANSKANTULIKUKKA<br />

franskt kungsljus / Verbascum chaixii<br />

143-11-4 TARHATULIKUKKA<br />

trädgårdskungsljus<br />

Verbascum<br />

143-11- PURPPURATULIKUKKA<br />

10<br />

kungsljus<br />

Verbascum phoenicum<br />

143-11-<br />

12 UKONTULIKUKKA<br />

kungsljus / Verbascum thapsus<br />

143-12-5 TÄHKÄVERBENA<br />

blåverbena / Verbena hastata<br />

143-12-6 ROHTOVERBENA<br />

järnört / Verbena officinalis<br />

144-2-5 VARPUTÄDYKE<br />

klippveronica<br />

Veronica fruticans<br />

144-2-6 UNELMATÄDYKE<br />

porslinsveronika<br />

Veronica gentianoides<br />

144-2-9 RANTATÄDYKE<br />

strandveronika / Veronica longifolia<br />

144-2-17 VIRGINIANTÄDYKE<br />

kransveronica / Veronica virginica<br />

144-5-5 AITOVIRNA<br />

häckvicker / Vicia sepium<br />

145-4-3 MÄKITERVAKKO<br />

tjärblomster / Viscaria vulgaris<br />

** 'Album' – kaunis valkokukkainen lajike. Kukkii VII–VIII.<br />

Kuivahko, läpäisevä maa. 60–100 cm. Aur.<br />

** Näyttävät, isot, keltaiset kukat. Todennäköisesti 'Densiflorum'-lajike<br />

tai laji V. densiflorum. 80–150 cm. Kv.<br />

Suurikukkainen tulikukka. Pääasiassa valkoisia sekä myös<br />

punasävyisiä kukkia VII–IX. Kv tai lyhytikäinen mv, kylväytyy.<br />

50–90 cm. Kuiva, läpäisevä maa. Aur.<br />

lk Näyttävä luonnonkasvi. Harmahtavan vihreät huopakarvaiset<br />

lehdet. Keltainen kukkatähkä VII–VIII. 70–150 cm.<br />

Läpäisevä maa. Aur.<br />

Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva komea luonnonperenna.<br />

Intiaanien lääkekasvi. Tiiviit kukkatähkät sarjamaisena<br />

kukintona VI–IX. Pitkät suikeat lehdet. 70–100 cm.<br />

Läpäisevä maa. Aur.<br />

C<br />

A. * 'Alba' – valkokukkainen puutarhalajike. C<br />

B. * 'Rosea' – ruusunpunainen puutarhalajike. C<br />

* Rautayrtti. Keski-Euroopassa luonnonvarainen kasvi, lääkeyrtti.<br />

Pienet kukat pitkissä huiskiloissa. 50–60 cm. Aur.<br />

Kalkinsuosija.<br />

A<br />

** Pohjoisessa luonnonvarainen. Varpumainen koheneva tädyke.<br />

Isohkot, tummansiniset kukat VII–VIII. 5–10 cm.<br />

Aur. Kalkinsuosija.<br />

A<br />

** Aikaisin kukkiva, viehättävä tädyke. Vaaleansiniset kukkatähkät<br />

V. Kivikkotarhaan. 40–60 cm. Läpäisevä maa.<br />

Aur–pvar.<br />

A<br />

lk<br />

Luonnonvarainen rantakasvi. Liilansiniset kukkatähkät<br />

40–60 cm. VII–VIII. 30–90 cm. Perennapenkkiin ja niityl-<br />

le. Aur–pvar.<br />

** Pystykasvuinen korkea tädyke, jolla on pitkät, tähkämäiset<br />

kukinnot. Vaaleansiniset kukat VII–IX. 100–150 cm.<br />

Aur–pvar. Tuore tai kostea, runsasravinteinen maa.<br />

lk Lähes koko kesän kukkiva niitty- ja piennarkasvi. Sinipunaiset<br />

hernemäiset kukat. 30–60 cm. Aur–pvar. Maanpeite-<br />

lk<br />

kasviksi, niitylle.<br />

Tervakukka. Kallioketojen kauniskukkainen luonnonkasvi.<br />

Aniliininpunaiset kukat VI–VII. 20–40 cm. Aur.<br />

Huonekasvit – hk<br />

NIMI – Namn /<br />

Tilaus<br />

nro<br />

Tieteellinen nimi<br />

40-9-1-3 KORISTEPAPRIKA<br />

p<strong>ry</strong>dnadspaprika<br />

Capsicum Conoides-<strong>ry</strong>hmä<br />

Huom! Huonekasveja on myös löytökorissa sivulla 36.<br />

Ikä<br />

22<br />

Kuvaus<br />

"Turkinpippuri" on vanhimpia huonekasvejamme, ja sitä<br />

käytettiin myös lääkekasvina. Pienet punaiset koristeelliset<br />

tuliset paprikat. 30–40 cm. Aur.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

H<br />

A<br />

K<br />

A

---

Yksivuotiset kasvit – yv<br />

Tilaus<br />

nro<br />

NIMI – Namn /<br />

Tieteellinen nimi<br />

19-1 ADLUMIA<br />

adlumia / Adlumia fungosa<br />

20-4 SINITÄHTÖNEN<br />

leverbalsam /Ageratum houstonianum<br />

20-8-2 AURANKUKKA<br />

åkerklätt / Agrostemma githago<br />

23-11-2 PUNAREVONHÄNTÄ<br />

rävsvans / Amaranthus caudatus<br />

23-11-3 PURPPURAREVONHÄNTÄ<br />

blodamarant / Amaranthus hybridus<br />

subsp. cruentus<br />

28-5 HUOPAKULTASILMÄ<br />

gasellöga / Arctotheca calendula<br />

28-6-2 JALOHOPEASILMÄ<br />

silveröga / Arctotis x hybrida<br />

38-7-2 PELTOKEHÄKUKKA<br />

ringblomma / Calendula arvensis<br />

38-7-3 MAROKONKEHÄKUKKA<br />

ringblomma / Calendula maroccana<br />

38-7-4 TARHAKEHÄKUKKA<br />

ringblomma / Calendula officinalis<br />

38-16 KIINANASTERI<br />

sommaraster / Callistephus chinensis<br />

43-5 ISOVAHAKUKKA<br />

stor vaxblomma / Cerinthe major<br />

49-3-2 TARHASOLJO<br />

himmelsblomma / Commelina coelestis<br />

49-7 TARHAKUKONKANNUS<br />

romersk riddarsporre<br />

Consolida ajacis<br />

49-14-6 "KULTAKAUNOSILMÄ"<br />

"guldöga" / Coreopsis stillmanii<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

Ikä<br />

23<br />

Kuvaus<br />

YKSIVUOTISET KASVIT<br />

**** Kauniskukkainen, harvinainen köynnös. Punavioletit kukat<br />

loppukesällä. "Kasvoi aurinkoisella eteläseinustalla<br />

useamman metrin mittaiseksi, maa multavaa, vieressä<br />

vanha kanala eli voimaa riitti. Joskus kylväytynyt kasvu-<br />

paikalleen."<br />

* Asterikasveihin kuuluva kesäkukka. Tiiviiskasvuinen,<br />

vaalean siniliiloja mykerö<strong>ry</strong>kelmiä. Esikasvatus.<br />

** Vanhanajan viljapeltojen kauniskukkainen rikkaruoho.<br />

Suuret liilanpunaiset kukat. Kylväytyy. 30–80 cm. Aur. †<br />

* Komea kasvi, jolla pitkät, riippuvat, häntämäiset kukinnot.<br />

Annoksessa on sekä puna- että vihreäkukintoisia.<br />

60–70 cm. Aur–pvar.<br />

* Edellistä matalampi. Pystyt, töyhtömäiset, punaiset kukinnot<br />

heinäkuusta syksyyn. 30–40 cm.<br />

A. * Punainen töyhtö. b<br />

B. * Vihreä töyhtö. b<br />

C. * 'Velvet Curtains' – koko kasvi tummanpunainen, 150 cm. b<br />

D. * 'Pygmy Torch' – matala, 50 cm. Pystyt punaiset kukinnot. b<br />

* Kapin niemimaalta Etelä-Afrikasta kotoisin oleva luonnonkasvi.<br />

Keltaruskeat mykeröt ja liuskaiset, karvaiset<br />

lehdet. "Kimalaiset tykkäävät kovasti." Kylvö sisälle vii-<br />

b<br />

meistään huhtikuun alussa. 30–50 cm.<br />

* Eteläafrikkalainen "päivänkakkara" alkuaan tämäkin. Hopeanukkaiset<br />

lehdet, suuret mykeröt monissa väreissä.<br />

** Pensastuva, pieni- ja keltakukkainen kehäkukka. Kukkii<br />

koko kesän. Keski-Euroopassa peltorikkaruoho. 50–70<br />

cm. Kylväytyy. "Tykkään pitkän kukkimisajan ja helppou-<br />

den vuoksi. Syksyn viimeisiä kukkijoita."<br />

** Yksinkertaiset oranssit tai keltaiset mykeröt. Kehäkukan<br />

villimuoto. 50 cm. "Kukki jo kesäkuun lopulla."<br />

*** Ikivanha lääke- ja koristekasvi. Kelta-oranssi seos yksinkertaisia<br />

kukkia. Kylväytyy. 40–70 cm. Aur.<br />

* Kesäasteri. Väriseos. Tiheästi kerrotut kukinnot, matalakasvuinen<br />

kääpiölajike. Esikasvatus huhtikuussa.<br />

* Erikoinen Välimeren alueelta peräisin oleva kasvi, jonka<br />

lehdet muuttuvat sinivioleteiksi purppuransinisen kukan<br />

ympärillä. Yksivuotinen tai lyhytikäinen perenna. Läpäisevä,<br />

tuore, humuspitoinen maa. 30–60 cm. Aur–pvar.<br />

Siemenet ilmeisesti 'Purpurascens'-lajikkeesta.<br />

* Sykähdyttävän siniset kolmiteräiset kukat. Heinämäiset<br />

lehdet. Juurakko talveksi kellariin. 15–30 cm.<br />

* Luonnonkanta Välimeren rannalta. Kauniit syvänsiniset<br />

kannusmaiset kukat loppukesällä. 40–50 cm. Aur. Esikasvatus<br />

eduksi.<br />

* Keltamykeröinen, helppo ja nopeakasvuinen kesäkukka.<br />

Kylväytyy satunnaisesti. 30–40 cm. Aur.<br />

K<br />

b<br />

b<br />

a<br />

b<br />

b<br />

b<br />

a<br />

a<br />

a<br />

b<br />

b<br />

b<br />

ab<br />

a

---

YKSIVUOTISET KASVIT<br />

50-10-1 PUNAKOSMOS<br />

rosenskära / Cosmos bipinnatus<br />

Tillilehtinen vanhanajan kesäkukka. Kukkii runsaasti punaisin<br />

ja valkoisin kukin. 80–120 cm. Aur.<br />

A. **** "Viena". Vienan Karjalasta peräisin oleva valkovoittoinen<br />

ja tavallista aikaisemmin kukkiva kanta.<br />

54-1-2 HERKKUHYPPYKURKKU<br />

korila / Cyclanthera pedata<br />

* Sirolehtinen, rehevä köynnös (2–3 m). Kotoisin Meksikosta,<br />

jossa raa'at kurkut käytetään ravinnoksi. Aur.<br />

55-11-1 NUKKAHULLURUOHO<br />

* Kookas ja erikoinen kasvi. Suuret (10–15 cm) valkoiset,<br />

mexikansk spikklubba<br />

Datura innoxia<br />

iltaisin tuoksuvat suppilokukat. Voidaan talvettaa sisällä.<br />

100 cm. †<br />

55-11-3 OKAHULLURUOHO<br />

* Kuten edellä, mutta valkoiset kukat pienemmät (5–10<br />

spikklubba / Datura stramonium<br />

cm). †<br />

58-5-2 KELTASÄÄKUKKA<br />

solvisare / Dimorphotheca sinuata<br />

* Keltaiset päivänkakkaratyyliset mykeröt tummalla keskustalla.<br />

Kukinta heinäkuusta syksyyn. 20–30 cm. Aur.<br />

59-6 SYYSHATTU<br />

draköga / Dracopis amplexicaulis<br />

** Kasviharvinaisuus Amerikan preerioilta. Mykerössä tumma,<br />

korkea keskus ja keltaiset laitakukat. Kylväytyy satunnaisesti.<br />

60-6 KORUKÖYNNÖS<br />

fackelranka / Eccremocarpus scaber<br />

* Kaunis köynnös 2–3 m. Keltaoranssit, kapean torvimaiset<br />

kukat tertuissa. Aur. Esikasvatus.<br />

60-12 PIIKKIKURKKU<br />

taggreva / Echinocystis lobata<br />

* Rehevä, nopeakasvuinen köynnös. Emikukista kehittyy<br />

koristeellisia kurkkuja (ei syötäviä). 3–4 m. Aur–pvar.<br />

61-3-1 PIIANKIELI<br />

blå snökört / Echium plantagineum<br />

* Karheakarvainen kesäkukka. Pienet lehdet. Sinivioletit<br />

lemmikinkukat koko kesän. 50 cm. Kylväytyy.<br />

63-14-2 KALIFORNIANTULIUNIKKO * Tuttu liuskalehtinen kesäkukka. Leveän torvimaiset kukat<br />

sömntuta / Eschscholzia californica VI–VIII. Väriseos. Kylväytyykin joskus. Aur.<br />

66-2-3 ZULUNNUKKEASTERI<br />

zuluaster / Felicia heterophylla<br />

69-11-3 HUHTAKURJENPOLVI<br />

svedjenävä / Geranium bohemicum<br />

70-4-1 PALLEROKIURUNKUKKA<br />

bollgilia / Gilia capitata<br />

71-10-2 KRUUNUSUVIKAKKARA<br />

kranskrage / Glebionis coronaria<br />

71-10-4 KELTASUVIKAKKARA<br />

gullkrage / Glebionis segetum<br />

76-10-1 PARTAOHRA<br />

ekorrkorn / Hordeum jubatum<br />

78-4 HULLUKAALI<br />

bolmört / Hyoscyamus niger<br />

84-5 TIPSU<br />

guldgrävarblomma /Layia platyglossa<br />

87-16-2 SINILOBELIA<br />

kaplobelia / Lobelia Compacta-<strong>ry</strong>hmä<br />

87-16-2-1 RIIPPALOBELIA<br />

hänglobelia / Lobelia Pendula-<strong>ry</strong>hmä<br />

91-1-3-1 MAURINKIILTOMALVA<br />

rödmalva<br />

Malva sylvestris subsp. mauritiana<br />

* Ihastuttavakukkainen, Kapmaasta kotoisin oleva luonnonkasvi.<br />

Kirkkaansiniset, päivänkakkaramaiset mykeröt. 30<br />

cm. Aur. Kuivahko, läpäisevä maa. Esikasvatus.<br />

lk Harvinaistunut paloalueiden luonnonkasvi. Sinipunaiset<br />

kukat kesäkuusta syksyyn. Yv tai kv. 10–50 cm. Aur.<br />

* Vaivaton, liuskalehtinen kesäkukka. Runsaasti pallomaisia,<br />

vaaleansinisiä kukkia VII–IX. 50–60 cm. Kylväytyy.<br />

Aur.<br />

A. **<br />

Varma ja tuttu kesäkukkija. Päivänkakkaramaiset kukinnot<br />

loppukesällä. 80–100 cm. Kylväytyy.<br />

"Eesti" – kermanvaaleat laitakukat vaaleankeltaisen keskustan<br />

ympärillä. Osa kukista puolikerrottuja.<br />

B. * "Mallorca" – luonnonkanta Mallorcalta. "Mykeröt muuten<br />

keltaisia, mutta laitakukkien kärjet valkoiset."<br />

C. *** Shungiku eli vihannesk<strong>ry</strong>santeemi. Nuoria versoja ja leh-<br />

tiä käytetään Japanissa salaatteihin ja vihanneksena.<br />

** Voimakkaasti pensastuva. Keltainen loppukesän kukkija.<br />

30–50 cm. Kylväytyy runsaasti.<br />

lk Suomessa harvinainen, 20–40 cm korkea, mätästävä heinä.<br />

Tienvierustojen tulokas, myös koristekasvi. Tämä kan-<br />

lk<br />

E-S<br />

ta on peräisin Karjalasta ja talvehtinut.<br />

Tummasuoniset suppilokukat VI–VIII, koristeelliset siemenkodat.<br />

Yv tai kv. Kylväytyy. †<br />

* Helppo kesäkukka. Kellanvalkoiset, tuoksuvat mykeröt<br />

koko kesän. 30–60 cm. Aur.<br />

* Tuttu, kaiken kesää kukkiva kesäkukka. 'Ch<strong>ry</strong>stal Palace'lajikeen<br />

siemeniä. Esikasvatus.<br />

* Tuttu amppelikasvi. Runsas, pitkä kukinta. Versot noin 30<br />

cm. Seoksessa sini- ja valkokukkaisia. Esikasvatus.<br />

* Komea kesäkukka. Pystyt, tukevat varret. Suuret, kiiltävät<br />

tummanpurppurat, tummasuoniset kukat pitkin vartta. Kukinta<br />

heinäkuusta syysmyöhälle. 100–200 cm.<br />

24<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

a<br />

a<br />

b<br />

b<br />

b<br />

b<br />

b<br />

b<br />

b<br />

a<br />

a<br />

b<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

ab<br />

b<br />

b<br />

ab

---

93-23-1 MÖKINIHMEKUKKA<br />

underblomma / Mirabilis jalapa<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

25<br />

YKSIVUOTISET KASVIT<br />

Perusta kotoisin oleva, pensastava kasvi. Kukat tuoksuvat<br />

etenkin öisin. Juurakot talveksi kellariin. 30–60 cm. Aur.<br />

A. Seoksessa pääasiassa keltakukkaisia. ab<br />

B. Punakukkainen. ab<br />

96-4-1 KIRJOKOHTALONKUKKA<br />

nemesia / Nemesia strumosa<br />

* Kukkatarhan väriläiskä. Kiitollinen ja runsaskukkainen b<br />

<strong>ry</strong>hmäkasvi. Väriseos. 15–40 cm. Aur–pvar. Esikasvatus.<br />

96-17 PERUNKOISO<br />

ballongblomma<br />

Nicandra physaloides<br />

* Kasvierikoisuus lämpimään paikkaan tai kasvihuoneeseen.<br />

Liilat kukinnot. Karkottaa tuholaisia kasvihuoneissa.<br />

"Pensasmainen kasvutapa, soveltuu kuivakukaksi."<br />

60–80 cm. Aur. †<br />

ab<br />

96-19-1 VALKOTUPAKKA<br />

* Voimakkaasti illalla ja yöllä tuoksuvat valkoiset, suppilo- b<br />

stor blomstertobak<br />

Nicotiana alata<br />

maiset kukat VI–IX. Esikasvatus. 30–80 cm. Aur. †<br />

96-19-5 KORISTETUPAKKA<br />

* Näyttävä kesäkukka kukkatarhaan ja astioihin. Punaiset b<br />

blomstertobak<br />

Nicotiana Sanderae-<strong>ry</strong>hmä<br />

kukat heinäkuusta syksyyn. 40–50 cm. Esikasvatus. Aur.<br />

†<br />

96-19-6 NARSISSITUPAKKA<br />

* Komeimpia koristetupakoita. Pitkät, riippuvat, valkeat, b<br />

narcisstobak / Nicotiana sylvestris<br />

yöllä tuoksuvat kukat VII–IX. 100–150 cm. Aur. †<br />

96-19-4 KESSU<br />

** Kessu eli "nurkantakunen". Hyvä, rehevä koristekasvi. b<br />

bondtobak / Nicotiana rustica<br />

Latvatertussa kellanvihreät torvimaiset kukat. 60–120 cm.<br />

Esikasvatus. Tuulensuojainen paikka, runsasravinteinen<br />

maa. Aur.<br />

96-19-7 VIRGINIANTUPAKKA<br />

Tällä toisella oikealla tupakalla on kauniit, vaaleanpunai- b<br />

virginiatobak / Nicotiana tabacum<br />

set kukat. Esikasvatus. 60–120 cm. Aur. †<br />

99-6-4 TARHAKÄENKAALI<br />

blodoxalis<br />

Oxalis corniculata var. atropurpurea<br />

* Viininpunainen käenkaali, keltaiset kukat. "Laji on alun a<br />

perin kotoisin Kiinan Yunnanin maakunnasta, mutta levisi<br />

jo varhain silkkitietä pitkin ihmisen mukana Välimeren<br />

maihin." Kanta ap. Mallorcalta. Kylväytyy. 10–20 cm<br />

Aur. Erinomainen värikasvi.<br />

100-6-17 OOPIUMIUNIKKO<br />

**** Ikivanha lääke- ja koristekasvi. Yksinkertaiset liilanpunai- a<br />

opievallmo / Papaver somniferum<br />

set kukat tummalla silmällä. Kylväytyy. 50–100 cm. Aur.<br />

100-6-17- PIONIUNIKKO<br />

2<br />

pionvallmo<br />

Papaver Paeoniflorum-<strong>ry</strong>hmä<br />

* Näyttäväkukkainen unikko. Suuret (8–15 cm) kerrotut kukat.<br />

Kylväytyy. Aur.<br />

a<br />

103-14-1 PENSASPETUNIA<br />

* "Maatiaispetunia", jolla valkoiset, yöllä tuoksuvat suppi- b<br />

vitpetunia / Petunia axillaris<br />

lokukat VI–IX. Varret jopa 80–100 cm. Aur. Esikasvatus.<br />

103-14-4 VILLIPETUNIA<br />

* Kuten edellä, mutta kukat pienemmät ja liilansiniset. Esi- b<br />

violpetunia / Petunia integrifolia<br />

kasvatus.<br />

104-4-1 KELLOHUNAJAKUKKA * Kasvaa mätäsmäisesti, hyvä reunuskasvi. Syvänsiniset a<br />

klockfacelia / Phacelia campanularia kellomaiset kukat. 15–25 cm. Aur.<br />

110-2 SUKAHEINÄ<br />

skägg-gräs / Polypogon monspeliensis<br />

* Matala mättäitä muodostava heinä. Koristeelliset pehmeäkarvaiset<br />

tiheät tähkät. Menestyy kosteassa.<br />

a<br />

114-14-2 LIUSKAMIINANKÖYNNÖS * Torvimaiset kukat tertuissa, nuppuisina punaisia ja auen- b<br />

spanska flaggan / Quamoclit lobata neena keltaisia. "Parhaita kesäköynnöksiä." Lämmin kasvupaikka.<br />

120–200 cm. Aur. Esikasvatus.<br />

116-7 KEIJUNMEKKO<br />

törnrosas kjörtel<br />

Rhodochiton atrosanguineum<br />

** Suosittu köynnös- ja amppelikasvi. Kukkii runsaasti punaisin<br />

kukin IV–IX. Herttamaiset lehdet. Suojaisa kasvupaikka.<br />

Esikasvatus maaliskuussa. 2–3 m. Aur–pvar.<br />

b<br />

125-1 TORVIKUKKA<br />

trumpetblomma / Salpiglossis sinuata<br />

* Koisokasveihin kuuluva kesäkukka. Koristeelliset punakirjavat<br />

petunian tapaiset kukat. 50–75 cm. Aur.<br />

b<br />

125-2-<br />

21<br />

KIRJOSALVIA<br />

broksalvia / Salvia viridis<br />

* Välimeren maista kotoisin oleva kasvi, jolla koristeelliset ab<br />

värikkäät, siniset, punaiset tai valkoiset ylälehdet. 30–60<br />

cm. Aur. Läpäisevä maa.<br />

131-1-2 TARHAKOHOKKI<br />

*** Kiitollinen kesäkukka. Runsaasti ruusunpunaisia kukka- a<br />

rosenglim / Silene armeria<br />

viuhkoja, kukkii lähes koko kesän. Kylväytyy. 30–60 cm.<br />

Aur.<br />

ab

---

PUUVARTISET KASVIT<br />

137-2-1 ISOSAMETTIKUKKA<br />

stor tagetes / Tagetes erecta<br />

137-2-4 RYHMÄSAMETTIKUKKA<br />

sammetstagetes / Tagetes patula<br />

137-2-5 KÄÄPIÖSAMETTIKUKKA<br />

liten tagetes / Tagetes tenuifolia<br />

137-6-6 REUNUSPIETARYRTTI<br />

mattram / Tanacetum parthenium<br />

139-6 TITONIA<br />

inkakrage / Tithonia rotundifolia<br />

140-7-3 JÄNÖNAPILA<br />

harklöver / Trifolium arvense<br />

141-2-2 ISOKÖYNNÖSKRASSI<br />

indiankrasse / Tropaeolum majus<br />

143-12-4 SAMETTIVERBENA<br />

skär hängverbena<br />

Verbena elegans var. asperata<br />

145-3 ORVOKKI<br />

viol / Viola sp.<br />

146-1 SULOKELLO<br />

revklocka / Wahlenbergia hederacea<br />

Tilaus<br />

nro<br />

Kesäistutusten suosikki. Pensasmainen kasvutapa. Kukinta<br />

heinäkuusta syksyyn. Aur–pvar. Esikasvatus.<br />

b<br />

A. * Keltasävyjä. b<br />

B. ** Jättisamettiruusu, jopa yli 100 cm! b<br />

Tuttu <strong>ry</strong>hmäkasvi. 2–4 cm leveitä kukkia riitää koko kesän.<br />

Aur–pvar. Esikasvatus.<br />

b<br />

A. * Matala kerrottu punaoranssi lajike. b<br />

B. * Kelta-oranssi. Kanta ap. Venäjältä peräisin. b<br />

* Sirokasvuinen, voimakkaasti haarova ja runsaskukkainen b<br />

(20–30 cm). Pienehköt oranssinkeltaiset yksinkertaiset my-<br />

B.<br />

keröt. Kaunis reunakasvi myös kasvimaalle! Aur–pvar.<br />

* Tunnetaan myös nimellä reunuspäivänkakkara. Hyvä leikkokukka.<br />

Kylväytyy. Lääkekasvi. 20 cm. Aur.<br />

* Kookas (90 cm) kasvi, jolla daaliamaiset mykeröt VII–IX.<br />

Siemenet 'Torch'-lajikkeesta.<br />

lk Viehättävä kuivien paikkojen luonnonkasvi. 10–30 cm.<br />

Kylväytyy. Aur. Kanta ap. Ruotsista.<br />

** Kiitollinen kesäköynnös. Kelta-puna-oranssi väriseos. Kukat<br />

syötäviä. Hallanarka. 200 cm. Aur–pvar.<br />

* Rentovartinen kesäkukka amppeliin. Pieniä violetinpunaisia<br />

kukkia koko kesän. Esikasvatus.<br />

Kiitollinen kukkija. Käytännössä orvokit ovat monivuotisia,<br />

sillä jos viihtyvät paikallaan, kylväytyvät.<br />

** "Kukat keskikokoiset tai suurehkot, värit sinisen ja violetin<br />

monissa sävyissä… useissa keltainen silmä…kukkivat<br />

pitkin kesää…luonnollisemman näköisiä kuin monet kau-<br />

pan orvokit."<br />

* Viehättävä "murattilehtinen", matala, rento ja hento kellokukka.<br />

Amppeliin ja kesäkukkalaatikon reunaan. Pvar.<br />

Puuvartiset kasvit – pv<br />

NIMI – Namn /<br />

Tieteellinen nimi<br />

16-10-14 VAAHTERA<br />

lönn / Acer platanoides<br />

16-10-22 MONGOLIANVAAHTERA<br />

ginnalalönn<br />

Acer tataricum subsp. ginnala<br />

Ikä<br />

***<br />

K-S<br />

A. ***<br />

E-S<br />

B. *<br />

P-S<br />

26<br />

Kuvaus<br />

Hyvin itäviksi todettuja, Ilmajoella kasvavan ison, vanhan<br />

puun siemeniä. 10–20 m. I–IV(V). Aur–var.<br />

Puutarhan peruspensaita. Komea punaoranssi syysväri.<br />

3–6 m. I–VI. Aur–pvar.<br />

Siemenet ovat Kemiönsaarelta. C<br />

Emopensas on kasvanut hyvin vyöhykkeellä VI.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

a<br />

b<br />

a<br />

ab<br />

b<br />

ab<br />

ab<br />

ab<br />

K<br />

C<br />

C<br />

C

---

40-10-1 SIPERIANHERNEPENSAS<br />

sibirisk ärtbuske<br />

Caragana arborescens<br />

43-8-1 JAPANINRUUSUKVITTENI<br />

liten rosenkvitten<br />

Chaenomeles japonica<br />

46-6-1 ALPPIKÄRHÖ<br />

alpklematis / Clematis alpina<br />

46-6-1-1 SIPERIANKÄRHÖ<br />

sibirisk klematis<br />

Clematis alpina subsp. sibirica<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

E-S<br />

***<br />

E-S<br />

A. ***<br />

P-S<br />

B. **<br />

K-S<br />

27<br />

PUUVARTISET KASVIT<br />

Perinteinen keltakukkainen, kesäkuussa kukkiva aidanneja<br />

koristepensas, myös pikkupuu. 3–6 m. I–VIII. Aur.<br />

Siemenissä runsaasti proteiinia (36 %) ja rasvaa.<br />

Oranssikukkainen, kesäkuussa kukkiva pikkupensas.<br />

Hedelmistä syksyllä sosetta. 0,5–0,8 m. I–II(III). Aur.<br />

Alpeilta kotoisin oleva sinikukkainen, alkukesällä kukkiva,<br />

kestävä köynnös. 3–4 m. I–IV(V). Pvar. †<br />

Kemiläinen vanha kanta – seassa saattaa olla jokunen siperiankärhökin.<br />

Sinikukkainen.<br />

Pohjoisessakin menestyvä, Siperiassa luonnonvaraisena<br />

kasvava köynnös. Kellanvalkoiset, kellomaiset, nuokkuvat<br />

kukat. 3–4 m. I–V. Ravinteinen maa. Pvar. †<br />

A. E-S Siemenet ovat Etelä-Suomesta. C<br />

B. ** Menestynyt hyvin Oulussa jo 15 vuotta. Hieman punerta- C<br />

P-S vat kukat.<br />

C. K-S Kerrattukukkainen muoto. C<br />

46-6-2 TARHA-ALPPIKÄRHÖ<br />

klematis / Clematis Alpina-<strong>ry</strong>hmä<br />

Suurikukkaisia risteymälajikkeita. Menestymisvyöhyke C<br />

vaihtelee lajikkeittain. 2–4 m. I–V. Ravinteinen maa.<br />

Pvar. †<br />

A. **<br />

E-S<br />

Siemenet ovat violetti- ja valkokukkaisista kärhöistä. C<br />

B. **<br />

E-S<br />

Siemenet on kerätty liilanvärisestä kärhöstä.<br />

C<br />

C. **<br />

E-S<br />

Siemenet on kerätty valkokukkaisesta kärhöstä. C<br />

46-6-25 KIINANKELTAKÄRHÖ<br />

gullklematis / Clematis tangutica<br />

E-S<br />

Kesä–heinäkuussa kukkiva keltakukkainen, kestävä kärhö.<br />

2–5 m. I–V. Aur–pvar. †<br />

C<br />

46-6-34 VIINIKÄRHÖ<br />

italiensk klematis / Clematis viticella<br />

E-S<br />

**<br />

Loppukesällä kukkiva kärhö. Tummansiniset kukat. Kostea,<br />

ravinteinen maa. 2–3 m. I–II(III). Aur–pvar. †<br />

C<br />

51-5-6 AITAORAPIHLAJA<br />

häckhagtorn / Crataegus grayana<br />

***<br />

E-S<br />

Leikattaviin pensasaitoihin, myös vapaasti kasvavaksi D<br />

suureksi pensaaksi sekä pikkupuuksi. 3–6 m. I–VII. Aur.<br />

51-5-20 SIPERIANORAPIHLAJA<br />

sibirisk hagtorn /Crataegus sanguinea<br />

***<br />

P-S<br />

Pohjoisessa ja monenlaisilla kasvupaikoilla menestyvä D<br />

yksittäis- ja aidannepensas. "Komea punainen syysväri."<br />

2–3 m. I–VII. Aur. Siemenet on kerätty Pellosta.<br />

68-1-5 PUNASAARNI<br />

rödask / Fraxinus pennsylvanica<br />

**<br />

K-S<br />

Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva saarni. Pystyhaarainen<br />

puu. 2–3-pariset lehdet. 10–20 m. I–III. Aur–pvar. Tuore<br />

ja ravinteinen maa. Siemenet on kylmäkäsitelty. "Täällä<br />

lakeudella keväthallat vievät lähes vuosittain ensimmäiset<br />

lehdet, mutta parin viikon sisällä kasvaa uudet eli ei näytä<br />

pahemmin hätkähtävän pitemmistä kesäkuun keväthalloistakaan."<br />

C<br />

75-13 TYRNI<br />

havtorn / Hippophaë rhamnoides<br />

*** Hopealehtinen, kaunis pensas. Siementaimien marjomisominaisuudet<br />

vaihtelevat. Ravinteinen, läpäisevä ja kalkkipitoinen<br />

maa. 1–1,5m. I–VI. Aur.<br />

D<br />

80-16-1 JAPANINJALOPÄHKINÄ<br />

japansk valnöt / Juglans ailanthifolia<br />

E-S<br />

Jalopähkinät ovat eksoottisen näköisiä, harmaarunkoisia, D<br />

kauniita, nopeakasvuisia ja usein monihaaraisia, leveitä<br />

puita. Paras yksittäispuuna. Lehdykät päältä kiiltäviä.<br />

6–8 m. I–II. Aur. Tuore ja ravinteinen maa. Siemenet Helsingistä.<br />

80-16-3 AMERIKANJALOPÄHKINÄ<br />

grå valnöt / Juglans cinerea<br />

E-S<br />

Jalopähkinöillä on isot, 30–40 cm pitkät, parilehdykkäiset<br />

lehdet. 8–10 m. I–II. Aur. Tuore ja ravinteinen maa. Siemenet<br />

ovat Helsingin puistoista.<br />

D<br />

80-16-4 MANTSURIANJALOPÄHKINÄ<br />

manchurisk valnöt<br />

Juglans mandshurica<br />

E-S<br />

Lehtien lehdykät ovat 7–18 cm pitkiä, päältä himmeitä,<br />

alta sinertävän vihreitä. 6–8 m. I–III. Aur. Tuore ja ravinteinen<br />

maa. Siemenet ovat Helsingistä.<br />

D<br />

H<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C

---

PUUVARTISET KASVIT<br />

82-7-1 KALJUKULTASADE<br />

alpgullregn / Laburnum alpinum<br />

90-15-3 TARHAOMENAPUU<br />

trädgårdsäppel / Malus domestica<br />

106-9-3 LÄNNENHEISIANGERVO<br />

smällspirea / Physocarpus opulifolius<br />

106-9-3-2 PURPPURAHEISIANGERVO<br />

Smällspirea / Physocarpus opulifolius<br />

107-10-3-<br />

3<br />

SIPERIANSEMBRA<br />

sibirisk cembratall<br />

Pinus cembra subsp. sibirica<br />

107-10-<br />

12<br />

MAKEDONIANMÄNTY<br />

makedonisk tall / Pinus peuce<br />

112-7-6 KIRSIKKALUUMU<br />

körsbärsplommon / Prunus cerasifera<br />

112-7-7 HAPANKIRSIKKA<br />

surkörsbär / Prunus cerasus<br />

112-7-8 LUUMU<br />

plommon / Prunus domestica<br />

114-13-1 PÄÄRYNÄ<br />

pärön / Pyrus communis<br />

114-16-8 PUNATAMMI<br />

rödek / Quercus rubra<br />

119-2-5 KANADANRUUSU<br />

labradorros / Rosa blanda<br />

119-2-19 ORJANRUUSU<br />

nyponros / Rosa dumalis<br />

119-2-45 METSÄRUUSU<br />

kanelros / Rosa majalis<br />

119-2-51 IHARUUSU<br />

hartsros / Rosa mollis<br />

119-2-55 NUKKERUUSU<br />

dockros / Rosa nitida<br />

***<br />

E-S<br />

A. ****<br />

E-S<br />

B. ****<br />

E-S<br />

**<br />

E-S<br />

**<br />

E-S<br />

***<br />

K-S<br />

****<br />

E-S<br />

**<br />

E-S<br />

Näyttäväkukintoinen koristepensas. Pitkät, keltaiset riippuvat<br />

kukinnot kesäkuussa. 3–4 m. I–II. Aur. †<br />

Vuoden 1992 maatiaiskasvi!<br />

Puutarhan peruspuu. 3–8 m. I–VI . Aur.<br />

'Antonovka'-lajikkeen siemeniä. Perinteinen, kestävä lajike,<br />

joka soveltuu erityisesti perusrungoksi.<br />

Siemeniä on kerätty 'Punakaneli'-omenoista sekä tunnista-<br />

mattomasta lajikkeesta.<br />

Yhdysvaltojen itärannikolta kotoisin oleva valkokukkainen<br />

(VI–VII), nopeakasvuinen pensas. 2–3 m. I–V. Aur–var.<br />

Siemeniä lännenheisiangervon tummalehtisestä 'Diabolo'lajikkeesta.<br />

Siemenistä kasvaa ennalta arvaamattomassa<br />

suhteessa tummalehtisiä ja tavallisia vihreälehtisiä taimia<br />

sekä näiden välimuotoja.<br />

Pohjoisessakin menestyvä komea yksittäispuu, jonka suuret<br />

siemenet ovat arvostettua ravintoa Venäjällä. 10–15 m.<br />

(I)II–VII. Aur. Siemenet ovat Joensuusta.<br />

Hyvä yksittäispuu, joka pysyy alas asti oksaisena. 6–8 m.<br />

I–IV(V). Aur.<br />

Orainen pensas. Valkoiset kukat toukokuussa lehtien puhjetessa.<br />

"Keltainen, mauton luumarja. Kasvavat 3 metriä<br />

korkeiksi ja sopivat aidannekasveiksi. Metrin välein istutettuna<br />

näistä sulkeutuu este, josta hirvikään ei läpi me-<br />

ne." 1–3 m. I. Aur.<br />

Kevät ja kukkivat kirsikkapuut! Siemenet on kerätty 'Var-<br />

E-S jomorelli'-lajikeesta. 2–4 m. I–III. Aur.<br />

Menestyy ja tuottaa satoa eteläisimmässä Suomessa. Kukkii<br />

lehtien puhjetessa toukokuussa. 2–4 m. I–II(III). Aur.<br />

A. E-S Siemenet on kerätty seuraavista lajikkeista: 'Julius',<br />

B. **<br />

E-S<br />

A. E-S<br />

***<br />

E-S<br />

****<br />

E-S<br />

lk<br />

E-S<br />

lk<br />

P-S<br />

lk<br />

E-S<br />

*<br />

P-S<br />

'Herman', 'Reine Claude d'Oullins' ym.<br />

Siemenet on kerätty ruotsalaisesta suhteellisen uudesta<br />

'Herman'-lajikkeesta. Luumut kypsyvät Etelä-Suomessa<br />

elokuun 1–2 viikolla. "Herman sinänsä on sininen ja itse<br />

täydellisyys."<br />

Kiiltävälehtinen ja pystykasvuinen pikkupuu. Runsasravinteinen,<br />

läpäisevä maa. 3–6 m. I–II(III). Aur.<br />

"Siemenet on kerätty kolmesta…Siperiasta tuoduista siemenistä<br />

kasvatetuista puusta. Varmaan hyvä perusrungoksi,<br />

täysin talvenkestävä. Hedelmät pieniä, hyvin hap-<br />

pamia. Noin 6 m korkea.”<br />

Pohjoisamerikalainen tammi. Kaunis syysväri. 10–20 m.<br />

I–II(III). Aur. Kerätty Helsingistä Töölönlahden rannalta.<br />

Vaaleanpunaiset yksinkertaiset kukat. Kestävä luonnonruusu.<br />

Yli 100 vuotta vanhasta puutarhasta. 1,5 m. I–V.<br />

Aur–pvar.<br />

Jopa 3 metrisiä pystyjä versoja. Luonnossa lounais- ja<br />

etelärannnikolla. Yksinkertaiset vaaleanpunaiset kukat.<br />

Kuivahko paikka. 2–4 m. I–IV. Aur.<br />

Siro kotimainen luonnonruusu myös pohjoisen pihoille.<br />

Ruusunpunainen, yksinkertainen kukka, pienet pyöreät<br />

kiulukat. 0,5–2 m. I–VIII. Aur–pvar.<br />

Kivikko- ja kalliorinteiden luonnonruusu. Yksinkertaiset<br />

ruusunpunaiset kukat VI–VII. Lounais-Suomessa luon-<br />

nonvarainen. 0,5–1,5 m. I–III. Aur.<br />

Matala, kiiltavälehtinen ja piikikäs, juurivesoilla leviävä<br />

pikkuruusu. Menestyy myös kosteassa ja varjoisemmassa<br />

kasvupaikassa. Roosa kukka. 0,5–1 m. I–IV. Aur–pvar.<br />

28<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

H<br />

C<br />

C<br />

C<br />

A<br />

A<br />

C<br />

C<br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

D<br />

D<br />

D

---

119-2-67 "KAINUUNRUUSU"<br />

pimpinellifoliaros<br />

Rosa Pimpinellifolia-<strong>ry</strong>hmä 'Kainuu'<br />

121-2-80 KURTTURUUSU<br />

vresros / Rosa rugosa f. rugosa<br />

119-2-81 TARHAKURTTURUUSU<br />

rugosaros<br />

122-6-10-<br />

2<br />

Rosa "Havukka" (Rugosa-<strong>ry</strong>hmä)<br />

KELTAVADELMA<br />

gula hallon<br />

Rubus idaeus f. chlorocarpus<br />

125-4-4 MUSTASELJA<br />

fläder / Sambucus nigra<br />

127-6 PALSAMIKÖYNNÖS<br />

fjärilsranka / Schisandra chinensis<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

P-S<br />

**<br />

P-S<br />

****<br />

K-S<br />

lk<br />

P-S<br />

***<br />

E-S<br />

***<br />

E-S<br />

29<br />

PUUVARTISET KASVIT<br />

'Kainuu'on KESKAS-löytö Kajaanin UKK-puistosta. Lehdistö<br />

on pimpinellamainen, mutta hieman rotevampi ja pitkälehdykkäisempi.<br />

Kukat ovat 6–7 cm leveät, yksinkertaiset,<br />

puhtaan valkoiset. Kukkii ennen juhannusruusua. Siemenistä<br />

kasvanee samantapaisia, yksinkertais- ja valkokuk-<br />

kaisia pimpinellaruusuja.<br />

Kestävä ja kiitollinen ruusu myös pohjoiseen. "…kukat<br />

yksinkertaisia ja värivaihtelua punaisen eri sävyissä, joukossa<br />

joku valkoinenkin." Kauniit, isot ja terveelliset kiu-<br />

lukat. 0,5–1,5 m. I–VIII. Aur.<br />

Pitkään kukkiva ruusulöytö Pohjois-Suomesta. Emokasvilla<br />

yksinkertaiset, tumman sametinpunaiset kukat. 1–1,5<br />

m. I–VIII. Aur.<br />

Luonnonvaraisenakin kasvava vadelman keltamarjainen<br />

muoto. I–VII. Aurinkoinen, tuore ja ravinteinen kasvupaikka.<br />

Valkokukkainen heinäkuussa kukkiva rehevä pensas. Kukista<br />

saa hyvää "Fläderblom"-seljankukkajuomaa. 2–3 m.<br />

I–II. Aur–pvar.<br />

Tuoksuva kaksikotinen, tukeen kiertyvä köynnös. Marjat<br />

ovat syötäviä. Tuotu ap. Amurilta 1976, kotiutunut hyvin<br />

Suomeen. 2–5 m. I–?. Aur–pvar, ravinteinen maa. Vaatii<br />

131-14-3 PUNAKOISO<br />

besksöta / Solanum dulcamara<br />

lk<br />

E-S<br />

3 kk pituisen kylmäkäsittelyn.<br />

Luonnonvarainen, tukeen kiertyvä köynnös. Pienet violetit<br />

koisonkukat. 1–3 m. I–VI. Aur–var. †<br />

C<br />

132-10-<br />

18<br />

HELMIPIHLAJA<br />

pärlrönn / Sorbus koehneana<br />

*<br />

E-S<br />

Kiinasta kotoisin oleva pikkupuu, jolla on sirot, pitkulaiset<br />

ja kapeat pihlajanlehdet. 2–3 m. I–II. Aur.<br />

D<br />

136-6-3 PUISTOSYREENI<br />

Siemeniä kotimaisista lajikkeista. 2–4 m. I–VI(VII). C<br />

norrlandssyren / Syringa x hen<strong>ry</strong>i<br />

Aur–pvar.<br />

C. E-S Siemeniä Turusta. C<br />

136-6-5 UNKARINSYREENI<br />

ungersk syren / Syringa josikaea<br />

*<br />

K-S<br />

Pysty, jäykkähaarainen pensas. Tumman sinipunaiset kukinnot<br />

kesäkuussa. 2–4 m. I–VI(VIII). Aur–pvar.<br />

C<br />

138-11-2 KANADANTUIJA<br />

tuja / Thuja occidentalis<br />

****<br />

E-S<br />

Ainavihanta, varjossakin menestyvä pikkupuu. "Kasvanut<br />

50–60 vuotta meidän pihalla. Emokasvi 5-metrinen, tiheä<br />

ja kartiomainen." 3–12 m. I–V. Pvar–var, tuore tai kostea<br />

maa. †<br />

C<br />

142-4 JALAVA<br />

alm / Ulmus sp.<br />

E-S<br />

Ilmeisesti kyseessä on puistojalava. Tuore, ravinteinen C<br />

kasvupaikka. 7–14 m. I–II(III). Aur.<br />

144-4-10 VILLAHEISI<br />

parkolvon / Viburnum lantana<br />

****<br />

E-S<br />

Pystyhaarainen, kestävä pensas ravinteiselle paikalle metsänreunaan<br />

tai metsäpuutarhaan. 2–3 m. I–V. Aur–pvar. †<br />

D<br />

144-4-13 KOIRANHEISI<br />

lk Luonnonvarainen, kestävä koristepensas. Näyttävä valkoi- D<br />

skogsolvon / Viburnum opulus<br />

nen kukinta VI. 2–4 m. I–VI. Pvar. †<br />

145-8-4 TARHAOJUKKAVIINI<br />

labruskanadruva<br />

Vitis Labruscana-<strong>ry</strong>hmä<br />

E-S<br />

Tukeen kiertyvä köynnös ja ravintokasvi. Rypäleet ehtivät<br />

kypsyvät Suomessa vain lämpöisinä kesinä. 2–4 m. I–II.<br />

Aur–pvar.<br />

C<br />

E-S 'Beta'-lajikkeen siemeniä. C<br />

***<br />

E-S<br />

'Piimäki'-lajikkeen siemeniä.<br />

C<br />

**<br />

K-S<br />

'Zilga'-lajikkeen siemeniä.<br />

C<br />

145-8-5 TÖRMÄVIINI<br />

doftvin / Vitis riparia<br />

**<br />

E-S<br />

Kiipeää kärhien avulla. Ei tarvitse leikkaamista. "Roikkumaan<br />

räystäistä, pimentämään ikkunat ja kiertämään niin<br />

talon ulko- kuin sisänurkkia." Pienet <strong>ry</strong>päleet. 2–5 m. I–<br />

III. Aur.<br />

C<br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

C

---

SYÖTÄVÄT KASVIT<br />

Syötävät kasvit – sk<br />

Tilaus NIMI – Namn /<br />

nro<br />

Tieteellinen nimi<br />

19-13-3 YRTTI-IISO<br />

anisisop / Agastache foeniculum<br />

19-13-5 KOREANIISO<br />

koreansk anisisop / Agastache rugosa<br />

21-6-5-7 ILMASIPULI<br />

luftlök / Allium Proliferum-<strong>ry</strong>hmä<br />

21-6-11 PILLISIPULI<br />

piplök / Allium fistulosum<br />

21-6-31 VALKOSIPULI<br />

vitlök / Allium sativum<br />

21-6-31-1 HELMIVALKOSIPULI<br />

ormlök<br />

Allium sativum var. ophioscordon<br />

21-6-32 RUOHOSIPULI<br />

gräslök / Allium schoenoprasum<br />

25-6-1 VÄINÖNPUTKI<br />

kvanne / Angeliga archangelica<br />

29-12-4 PARSA<br />

sparris / Asparagus officinalis<br />

Ikä<br />

30<br />

Kuvaus<br />

Aniksenmakuinen tee- ja mausteyrtti. Etelässä yleensä ab<br />

monivuotinen. 50–80 cm. Aur.<br />

A. Violettikukkainen. ab<br />

B. *** Valkokukkainen. ab<br />

** Sinikukkainen iiso. "Hieno lakritsan tuoksu, teekasviyrtti ab<br />

… houkuttaa pieniä hyönteisiä." 90 cm. Aur.<br />

****<br />

E-S<br />

A. ***<br />

P-S<br />

B. **<br />

Vuoden 2002 maatiaiskasvi!<br />

Pikkusipulit kasvavat varsien (50 cm) päihin. Myös aikaisin<br />

kasvavat sipulinversot syötäviä. Voimakkaan makuinen.<br />

Mv. Aur. Annoksessa 12 pikkusipulia. Maatiaiskan-<br />

ta.<br />

*** Vuoden 2002 maatiaiskasvi!<br />

Ns. talvisipuli, josta saadaan sipulinvarsia jo aikaisin keväällä.<br />

Varsien päähän (50–60 cm) kasvavat pyöreät, vaa-<br />

***<br />

E-S<br />

lk<br />

E-S<br />

leat kukinnot. "Kiva kukkapenkissäkin." Mieto. Mv. Aur.<br />

Voimakkaan makuinen ja monia terveysvaikutuksia<br />

omaava sipuli. Menestyy myös pohjoisessa.<br />

"Ristijärvi" – vanha kainuulainen kanta. Istutus varhain<br />

keväällä kynsi kerrallaan. Kylmäkäsitelty.<br />

'Aleksandra' – nk. talvivalkosipuli, joka laitetaan maahan<br />

jo syksyllä. Isot kynnet. Annoksessa on itusilmuja, jotka<br />

voidaan kylvää myös keväällä. Kasvatus sipuleiksi kestää<br />

2–3 vuotta. Versot leivänpäälle. Aur. "Lajike on peräisin<br />

vuosisadan alun Pietarista, josta sen on tuonut Suomeen,<br />

Pertunmaalle, Aleksandra-niminen rouva."<br />

Helsingin Falkullan viljelypalsta-alueella "iät ja ajat" kasvatettu<br />

kanta. Talvivalkosipulin muunnos. Annoksessa itusilmuja.<br />

"Käytän versoja ruohosipulin tapaan. Annan sipulien<br />

kasvaa samassa paikassa, jolloin ne jäävät mitättömän<br />

kokoisiksi, mutta tuottavat joka kevät helposti uuden<br />

lehtisadon nautittavaksi."<br />

Tuttu monivuotinen, mieto sipuli. Tiheät lehtimättäät 20–<br />

40 cm korkeita. Aur.<br />

** Lapin aromikas ja terveellinen luonnonkasvi. Nuoret versot<br />

vihannesten tapaan. "Kasvaa mieluiten puolivarjossa<br />

ja nostaa vihreät lehtensä lumen alta esiin jo varhain keväällä.<br />

Kasvi on parhaimmillaan keväällä, jolloin sen lehtiä<br />

ja vartta kannattaa ottaa käyttöön. ...myös kukat voi<br />

keittää ja syödä kukkakaalin tapaan." Houkuttelee hyödyllisiä<br />

petohyönteisiä. "Parhaita seurattavia kasveja lap-<br />

siperheen pihalle." 2 m. Aur–pvar.<br />

Viljelty Suomessa jo 1700-luvulla. Kukkapenkissäkin kaunis.<br />

80–100cm. Aur.<br />

a<br />

A. *** "Hyviä ovat olleet." Jo kauan viljelyssä ollut lajike. a<br />

B. * Siemeniä 'Ma<strong>ry</strong> Washington' -lajikkeesta. a<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

K<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

D

---

31-7 TARHAMALTSA<br />

trädgårdsmålla / Atriplex hortensis<br />

31-14-2 KAURA<br />

havre / Avena sativa "Savitaipale"<br />

35-12-6 KASKINAURIS<br />

rova / Brassica rapa<br />

41-9 KUMINA<br />

kummin / Carum carvi<br />

44-4-3 HYVÄNHEIKINSAVIKKA<br />

lungmålla<br />

Chenopodium bonus-henricus<br />

47-13 ROHTOKUIRIMO<br />

skörbjuggsört / Cochlearia officinalis<br />

49-15 KORIANTERI<br />

koriander / Coriandrum sativum<br />

53-1-3-4 TALVIKURPITSA<br />

vinterpumpa / Cucurbita pepo<br />

55-12-2 PORKKANA<br />

morot / Daucus carota<br />

71-13 SOIJAPAPU<br />

sojaböna / Glycine max<br />

85-9 LIPERI<br />

libbsticka / Levisticum officinale<br />

82-9-1-2 KERÄSALAATTI<br />

huvudsallat<br />

Lactuca sativa Capitata-<strong>ry</strong>hmä<br />

95-7 SAKSANKIRVELI<br />

spansk körvel / Myrrhis odorata<br />

101-10 PALSTERNAKKA<br />

palsternacka / Pastinaca sativa<br />

106-8-3 TOMATILLO<br />

tomatillo / Physalis philadelphica<br />

116-2-3 TARHARAPARPERI<br />

matrabarber / Rheum rhabarbarum<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

31<br />

SYÖTÄVÄT KASVIT<br />

** Vanhanajan "pinaatti". Lehtien maku on parhaimmillaan<br />

ennen kukintaa. Myös näyttävä koristekasvi. Ilmeisesti<br />

tummanpunainen muoto. Yv, kylväytyy. 100–150 cm.<br />

a<br />

**** Mustakuorinen maatiaiskaura. 70–100 cm. Annos 30 g. a<br />

Vuoden 1990 maatiaiskasvi!<br />

a<br />

Ohran ohella vanhimpia viljelykasvejamme. Lämmin,<br />

multava hieta- tai hiekkamaa paras. Pitää tuhkasta.<br />

A. **** "Eno" – vanha suomalainen kaskinauriskanta. Annos 3 g. a<br />

C. **** "Sulon nauris" – vanha kainuulainen, Sotkamosta lähtöi- a<br />

sin oleva kaskinauriskanta. Keltainen ja litteä. Ollut<br />

aikaisemmin "Ristijärvi" – nimellä.<br />

lk Ikivanha luonnonvarainen maustekasvi, leivän, juuston ja<br />

viinan mausteeksi. Kv. Aur. Aromikas kanta Luhangasta.<br />

*** Monivuotinen, 40–60 cm korkea vanhanajan "pinaatti".<br />

Kaunis koristekasvinakin. Runsasravinteinen maa. Aur–<br />

pvar.<br />

* Villivihannes ja -yrtti. Hyvin C-vitamiinipitoiset lehdet<br />

ruusukkeena. Kaksi- tai monivuotinen. Läpäisevä maa.<br />

10–30 cm.<br />

* Kuivatut siemenet mausteeksi. Yksivuotinen. Kylväytyy.<br />

Hyvä mesikasvi. 30–60 cm. Aur.<br />

* Hedelmä vihreä/keltainen, soikeanpyöreä. Lyhyt esikasvatus.<br />

Aurinkoinen sekä runsasravinteinen kasvupaikka.<br />

* "Pitkä ja kapea, mehukas, punertavakuorinen porkkana.<br />

Tahtoo ruveta kukkimaan jo ensimmäisenä kesänä."<br />

Virolaisen 'Saarenmaa'-lajikkeen siemeniä. Ehtii tuottaa<br />

siementä ainoastaan eteläisimmässä Suomessa. Kokeilemisen<br />

arvoinen uusi lajike. Kylvö lämpimään, hyvään<br />

puutarhamaahan, kuten pensaspapu. Aur. GMO-vapaa.<br />

Vuoden 2010 maatiaiskasvi!<br />

Voimakaskasvuinen ja -arominen, perinteinen liemiyrtti.<br />

150–200 cm. Aur–pvar.<br />

ab<br />

A. **** Ikivanha kanta Etelä-Suomesta. ab<br />

* Pehmeälehtinen, maukas, löysäkeräinen keräsaatti. "Tekee ab<br />

helposti omaa siementä, jos kerät jäävät liian pitkäksi aikaa<br />

maahan."<br />

Perinteinen keittiöyrtti. Koko kasvissa aniksen maku. Parhaimmillaan<br />

tuoreena. Mv. 50–150 cm. Aur–pvar.<br />

D<br />

A. **** Hyvin vanha kanta. D<br />

Ikivanha lääke- ja ravintokasvi. Syötävät juuret säilyvät a<br />

talven yli maassa. Kv. Aur. Erinomainen hyönteiskasvi.<br />

A. **** Vanha luontoon villiintynyt kanta Taalintehtaalta. a<br />

B. * 'White Gem' -lajikkeen siemeniä. a<br />

C. *** Ilm. Porkkalan miehitysajalta oleva villiintynyt kanta. a<br />

** Tomaatinsukuinen kasvi kasvihuoneeseen. Paljon keltaisia<br />

hedelmiä, joita syödään ainoastaan keitettynä. Salsa-<br />

b<br />

A. ****<br />

E-S<br />

B. ****<br />

K-S<br />

kastikkeiden raaka-aine. 60–80 cm. Aur.<br />

"…sitä suurempi, mitä parempi maa ja aika ajoin sille tekee<br />

hyvää istutus uuteen hyvään maahan." Aur–pvar.<br />

Ominaisuudet eivät välttämättä periydy siemenjälkeläisiin<br />

samanlaisina. Kestäviä kantoja kuitenkin ovat.<br />

"Helsinki" – 65 vuotta viljelty kanta Helsingistä. "Hyvin<br />

satoisa. Varret ovat paksut ja väriltään punavihreät."<br />

"Lehtiruoti on rapea, ohutkuorinen ja mehevä." 80 vuotta<br />

viljelty aikainen ja hyvänmakuinen kanta Ylöjärveltä.<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

ab<br />

a<br />

a<br />

A<br />

A<br />

A

---

VIHANNESTEN LUOMUSIEMET<br />

C. **** "Paksuvartinen, mehevä, hapan – punainen juuresta, koo- A<br />

K-S kas."<br />

D. ****<br />

P-S<br />

"Alavieskalainen" A<br />

E. ****<br />

P-S<br />

"Kempeleläinen"<br />

A<br />

F. **** "Höyhtyä" – lähes 50 vuotta viljelty kanta. "Isokokoinen, A<br />

hapan. Varret punertuvat jonkin verran."<br />

123-3-7 PUNAHIERAKKA<br />

* Viinisuolaheinäksi kutsuttu koristeellisen punaruotinen sa- a<br />

rödåbrad syra / Rumex sanguineus laattivihannes. Kaksi- tai monivuotinen. Pvar.<br />

128-4-1 MUSTAJUURI<br />

* Monivuotinen, mustakuorinen, mieto ja terveellinen juu- a<br />

svartrot / Scorzonera hispanica<br />

res. "Kasvatan mustajuurta kaksivuotisena täällä pohjoisessa,<br />

koska yhtenä kesänä tulee vain hyvin ohuita juuria.<br />

Toisena kesänä juuri paksuuntuu mukavasti, kukkiikin runsaasti.<br />

Kestää hyvin talven, itää helposti."<br />

128-7 KASKIRUIS<br />

råg / Secale cereale<br />

****<br />

P-S<br />

"Routaruis" Kainuun Ristijärveltä. Hyvin pensastuva, satoisa<br />

ja pitkäkortinen (150–200 cm) maatiaiskanta. Annos<br />

50 g. Kysy tarvittaessa isompaa annosta. Suositellaan erityisesti<br />

Pohjois-Suomeen, V–VI-vyöhykkeille.<br />

a<br />

140-1 KAURAJUURI<br />

havrerot / Tragopogon porrifolius<br />

* Kaksivuotinen vanha viljelykasvi. Miedot juuret esim. a<br />

keittoihin. Keltaiset kukat.<br />

A. * Siemeniä 'Mammoth Sandwich Island' -lajikkeesta a<br />

B. * Siemeniä 'Vegetable Oyster' -lajikkeesta. a<br />

144-5-2 HÄRKÄPAPU<br />

Vuoden 2000 maatiaiskasvi!<br />

a<br />

bondböna / Vicia faba<br />

Härkäpapu on vanha viljelykasvi koko maailmassa. Hyvä<br />

valkuaiskasvi. Ei ole kylmänarka. 70–100 cm.<br />

Annos 50 g.<br />

A. **** "Savitaipale". Maatiaiskanta, jolla on keskikokoiset, vaaleanruskeat<br />

ja violetit pavut. Perinteinen rokkapapu. Savitaipale<br />

on maatiaiskanta, mikä tarkoittaa, että pavuissa on<br />

paljon vaihtelua. Kannan jalostamista on helppo itse<br />

jatkaa valitsemalla lisäykseen omaa makuaan miellyttäviä<br />

pulleita papuja. Vaaleat pavut miedompia, violetit pavut<br />

vahvempia ja ruskeat pavut karvaamman makuisia.<br />

a<br />

B. **** "Kaulion valkea". "Savitaipaleesta" erotellut vaaleat pavut,<br />

jotka ovat tummia miedompia. Vaaleista pavuista voi<br />

kasvaa myös tummempia papuja. Kantaa voi ylläpitää valitsemalla<br />

lisäykseen aina vaaleita papuja.<br />

a<br />

Vihannesten luomusiemenet<br />

Välitämme seuraavia vihannesten luomusiemeniä. Siemenet ovat siementuotantotarkastettuja ja luomusertifioituja.<br />

Annokset 2,50 € / kpl. Joudumme veloittamaan alla olevat annokset normaalisti myös siementen kerääjiltä. Näitä ei<br />

siis koske siementen vaihto-oikeus.<br />

Tilaus NIMI – Namn /<br />

nro<br />

Tieteellinen nimi<br />

25-5-1 TILLI 'Diana'<br />

dill / Anethum graveolens<br />

33-10-4 PUNAJUURIKAS 'Robuschka'<br />

rödbeta / Beta vulgaris var. conditiva<br />

35-12-5-4 VALKOKAALI 'Jõgeva'<br />

vitkål<br />

Brassica oleracea Capitata-<strong>ry</strong>hmä<br />

32<br />

Kuvaus<br />

Kruunutilliksi sopiva tasainen lajike, jolla pienet nätit kukinnot.<br />

Hyvä lehtisato. Annos: 2000 s.<br />

Geneettisesti sama lajike kuin Detroit 2. Sileät juurikkaat. Yksiituinen.<br />

Varastointiin. Demeter-siemen. N. 65 vrk. Annos: 250 s.<br />

Virolainen, keskivarhainen, vaalea kaalilajike, joka soveltuu erityisesti<br />

hapankaalin valmistukseen. Sadonkorjuukypsä 130–140<br />

vrk taimettumisesta laskien. Pyöreät tai hieman litistyneet kaalinpäät<br />

painavat 3,0–3,5 kg. Annos: 1 g (250 kpl).<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

K<br />

a<br />

a<br />

b

---

35-12-5-5 RUUSUKAALI 'Groninger'<br />

b<strong>ry</strong>sselkål<br />

Brassica oleracea Gemmifera-<strong>ry</strong>hmä<br />

35-12-5-6 KYSSÄKAALI 'Blaril'<br />

kålrabbi<br />

Brassica oleracea Gongylodes-<strong>ry</strong>hmä<br />

35-12-5-9 KURTTUKAALI 'Grüfewi'<br />

savojkål<br />

Brassica oleracea Sabauda-<strong>ry</strong>hmä<br />

35-12-5-<br />

10<br />

LEHTIKAALI 'Westland Winter'<br />

grönkål Brassica oleracea Sabellica<strong>ry</strong>hmä<br />

55-12-2 PORKKANA 'Fanal'<br />

morot / Daucus carota<br />

58-10 RUCOLA<br />

sandsenap / Diplotaxis tenuifolia<br />

82-9-1-2 KERÄSALAATTI 'Sylvestra'<br />

huvudsallat<br />

Lactuca sativa Capitata-<strong>ry</strong>hmä<br />

82-9-1-3 TAMMENLEHTISALAATTI<br />

ekbladssallad 'Till'<br />

Lactuca sativa Crispa-<strong>ry</strong>hmä<br />

104-7-5-2 PENSASPAPU 'Vaia'<br />

buskböna<br />

Phaseolus vulgaris var. nanus<br />

103-13-2 SILOPERSILJA<br />

slätpersilja / Petroselinum crispum<br />

var. neapolitanum<br />

108-6-5-1 SILPOYDINHERNE 'Aamisepp'<br />

märgärt / Pisum sativum<br />

108-6-5-2 SILPOYDINHERNE 'Valma'<br />

märgärt / Pisum sativum<br />

115-5-3 RETIISI 'Jõgeva 169'<br />

rädisa<br />

Raphanus sativus Radicula-<strong>ry</strong>hmä<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

33<br />

VIHANNESTEN LUOMUSIEMENET<br />

N. 135 vrk. Kohtalaisen tasainen avopölytteinen lajike, sato syys–<br />

marraskuussa. Pyöreät, toisinaan litteänpyöreät kerät. Kerät tiheässä,<br />

joten sadonkorjuu voi olla hidasta. Esikasvatus huhtikuussa.<br />

Syvämultainen, savensekainen maa. Annos: 50 s.<br />

N. 60 vrk kylvöstä. Violettikuorinen suosittu lajike, kasvaa isoksi<br />

puutumatta tai halkeamatta. Kestää varastossa. Esikasvatus tai<br />

kylvö suoraan avomaalle toukokuussa. Kalkittu, ravinteinen, savensekainen<br />

maa. Demeter-siemen. Annos: 50 s.<br />

N. 90 vrk istutuksesta. Pakkasta kestävä talvityyppi. Tummanvihreä,<br />

voimakkaasti näkyvät suonet. Ulkolehdet laajat, joten vaatii<br />

harvan istutuksen. Esikasvatus huhtikuussa. Ravinteinen maa.<br />

Annos: 50 s.<br />

Tummanvihreä, kylmänkestävä lajike n. 60 cm. Lehdet poimuttuvat<br />

tiiviimmin kasvukauden lopulla. Terve ja hyvä lajike. Esikasvatus<br />

tai kylvö kesäkuussa. Hyvä puutarhamaa. Annos: 100 s.<br />

N. 120 vrk. Paras varastolajike avopölytteisistä Nantes-lajikkeista,<br />

ei kuitenkaan tasaisuudeltaan ja satoisuudeltaan hybridien veroinen.<br />

Toimii paremmin Pohjois-Suomessa. Saattaa katkeilla kä-<br />

siteltäessä. Annos: 1000 s.<br />

Italialainen rucolasalaatti eli isohietasinappi. Hyvin liuskaiset lehdet,<br />

voimakas maku. Hidas alkukehitys, mutta saattaa talvehtia<br />

avomaalla. Annos: 1 g.<br />

Isohko, ohutlehtinen ja löyhähkö kerä. Viljelyvarma. Kasvuaika<br />

n. 64 vrk. Annos: 100 s.<br />

Muistutta vihreää tammenlehteä, mutta pitkäliuskaiset lehdet. Tiivis<br />

kasvi, joka avomaalla tulee noin 25 cm korkeaksi. Ei kuki<br />

herkästi. Keskeltä rapea, mieto ja hyvänmakuinen. Varhain ke-<br />

väällä myös kasvihuoneessa. Kasvuaika 65 vrk. Annos: 200 s.<br />

Virossa 1991 jalostettu, aikainen, pystykasvuinen, 35–45 cm korkea<br />

pensaspapu. Palko on kalvoton ja säikeetön (n. 16 cm). Erittäin<br />

hyvänmakuinen niin tuoreena kuin säilöttynäkin. Vastustuskykyinen<br />

laikkutaudille. Lämmin kasvupaikka ja hyväravinteinen,<br />

kuohkea maa. Kylvetään lämpimään maahan. Hallanarka.<br />

Harso auttaa alkukasvatuksessa. 60 vrk. Annos: 25 g, riittää noin<br />

5 metrille.<br />

Sileälehtinen persilja. Voimakaskasvuinen, kylmänkestävä ja talvehtiva<br />

lajike. Demeter-siemen. Annos: 2000 s.<br />

Virolainen, keskivarhainen, makea herne. 50–60 vrk taimettumisesta<br />

kukintaan. 120–150 cm korkea ja siten myös satoisa. Palossa<br />

on 8 siementä. Resistentti Ascochyta-laikkutaudille. Erittäin<br />

hyvän makuinen ja pitkään satoa antava herkkuherne. Annos: 25<br />

g, riittää noin 5 rivimetrille.<br />

Virolainen aikainen lajike, taimettumisesta vain 40–58 vrk sadonkorjuuseen.<br />

Matalakasvuinen (35–65 cm). Keskikokoisissa paloissa<br />

(7–9 cm) jopa 9 siementä. Hyvänmakuinen, kohtuullinen<br />

kestävyys laikkutaudille. Annos: 25 g, riittää noin 5 rivimetrille.<br />

Virolainen erittäin aikainen retiisilajike, vain 20–24 päivää sadonkorjuuseen.<br />

Kasvaa hyvin viileissäkin olosuhteissa. Kirkkaan<br />

punainen ja muodoltaan pyöreä. Sietää yleensä hyvin kuivuuden<br />

vaihtelua eikä ole herkkä halkeilemaan. Annos: 10 g.<br />

b<br />

ab<br />

b<br />

ab<br />

a<br />

a<br />

ab<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a

---

YLLÄPITOVILJELY<br />

Siemeniä ylläpitoviljelyyn<br />

Välitämme seuraavia siemeniä niille henkilöille, jotka sitoutuvat ylläpitoviljelyyn. Tämä tarkoittaa sitä, että siementen<br />

tilaaja lähettää kasvin siemeniä takaisin Maatiaiselle 3 kertaa seuraavan 5 vuoden aikana ja juuresten kohdalla 2<br />

kertaa 5 vuoden aikana. Myöhemminkin niitä toki saa lähettää. Kasvattaja myös ilmoittaa Maatiaiselle (siemen@ maatiainen.fi)<br />

jos haluaa lopettaa kasvin viljelyn, niin tiedämme etsiä uusia ylläpitäjiä tilalle. Tämä sen vuoksi, että lähettämänne<br />

arvokkaat siemenkannat säilyvät ja lisääntyvät ja vähintääkin tiedämme, mistä voimme kysyä siemeniä. Ylläpitoviljelyyn<br />

tilattavat siemenet merkitään tilauslomakkeeseen omaan kohtaansa. Siemenviljelyohjeet tulevat tilauksen<br />

mukana. Näitä kasvikantoja saattaa taas myöhemmin tulla yleiseenkin välitykseen, kunhan siemeniä saadaan riittävästi.<br />

Tilaus NIMI – Namn /<br />

nro<br />

Tieteellinen nimi<br />

21-6-34Y KÄÄRMEENLAUKKA<br />

skogslök / Allium scorodoprasum<br />

25-6-1Y VÄINÖNPUTKI<br />

kvanne / Angeliga archangelica<br />

28-3-1Y ISOTAKIAINEN<br />

stor kardborre / Arctium lappa<br />

35-12-6Y KASKINAURIS<br />

rova / Brassica rapa<br />

37-6-1Y LIUSKAMERISINAPPI<br />

strandsenap<br />

Cakile maritima subsp. baltica<br />

51-2-3Y EUROOPANMERIKAALI<br />

strandkål / Crambe maritima<br />

72-15Y KÖYNNÖSPINAATTI<br />

rankspenat / Hablitzia tamnoides<br />

Ikä<br />

34<br />

Kuvaus<br />

lk Viikinkien mukanan levinnyt, hentoa valkosipulia muistuttava<br />

sipuli. Nuoret varret mausteeksi. Annoksessa itusil-<br />

muja. Kotimainen luonnonkanta Kemiönsaarelta.<br />

lk Lapin aromikas ja terveellinen luonnonkasvi. Nuoret versot<br />

vihannesten tapaan. Houkuttelee hyödyllisiä petohyönteisiä.<br />

2 m. Ravinteinen, kosteutta pidättävä maa.<br />

Aur–pvar. Hyönteispölytteinen. Risteytyy muiden lähellä<br />

kasvavien väinönputkien kanssa. Kotimainen luonnonkan-<br />

ta Pudasjärveltä Pohjois-Suomesta<br />

lk Melko harvinainen vanhan kulttuurin seuralaislaji. Rohdos-<br />

ja hyötykasvi. Villivihanneksenakin käytetty. "Kuorittuja<br />

nuoria varsia voidaan käyttää parsan tapaan."<br />

Juuria käytetään Japanissa (gobo) ravinnoksi ja lehtiä pinaatin<br />

tapaan. Kotimainen luonnonkanta Kaarinasta Kuusiston<br />

piispanlinnan raunioilta. 90–200 cm. Ravinteinen,<br />

syvämultainen maa. Kv–mv. Aur. Risteytyy muiden lä-<br />

hellä kasvavien isotakiaisten kanssa / 800 m varoetäisyys.<br />

Vuoden 1990 maatiaiskasvi!<br />

Ohran ohella vanhimpia viljelykasvejamme. Lämmin,<br />

multava hieta- tai hiekamaa paras. Pitää tuhkasta. Siemenviljelyssä<br />

(2. kesänä) huomioitava varoetäisyys (1 km)<br />

muihin naurislajikkeisiin sekä myös muihin tämän lajin<br />

(B. rapa) kasveihin: pinaattikiinankaali, mitzuna, <strong>ry</strong>psi,<br />

kiinankaali, vihannessinappi ja tatsoikaali.<br />

B. **** "Vienankarjala" – vanha sodan aikana Karjalasta tuotu<br />

kaskinauriskanta. Enimmäkseen keltakuorisia ja jonkin<br />

verran sini- ja kirjavakuorisia. Sama kuin aikaisemmin<br />

"Viena"-nimellä ollut kanta.<br />

lk Harvinaisehko, luonnonvarainen merenrantahietikoiden ja<br />

levävallien kasvi. Vaaleanpunaiset kukat. Yv. 15–40 cm.<br />

Ravinteikas maa. "Kasvia voi käyttää rucola-salaatin tavoin,<br />

mutta maku on voimakkaampi." Kotimainen luon-<br />

nonkanta Turun saaristosta.<br />

lk Sinivihreät, kaalimaiset lehdet. Valkoiset kukinnot. Sekä<br />

ravinto- että koristekasvi. "Nuput voi syödä parsakaalin<br />

tavoin." Kasvaa luonnonvaraisena rannikon levävalleilla.<br />

Kasvupaikkavaatimukset kuten parsalla ja raparperilla, ravinteinen,<br />

hiekkapitoinen maa. Aur. Mv. 30–75 cm. Kotimainen<br />

luonnonkanta Turun saaristosta. Siemenviljelyssä<br />

tarvitaan useampi yksilö ja suositellaan vähintään 200<br />

****<br />

m etäisyyttä muihin merikaaleihin.<br />

Vanha köynnös- ja hyötykasvi. Voi kasvaa jopa 4 m korkuiseksi.<br />

Lehtiä käytetty pinaatin tapaan. Kylmäkäsittely.<br />

Mv. Aur–pvar. Kanta ap. Turun Kuralasta.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

K<br />

a<br />

D<br />

A<br />

a<br />

a<br />

ab<br />

A<br />

C

---

80-1Y MORSINKO<br />

vejde / Isatis tinctoria<br />

101-10Y PALSTERNAKKA<br />

palsternacka / Pastinaca sativa<br />

HERNEET<br />

ärt / Pisum sativum<br />

108-6-5Y SILPOYDINHERNE<br />

märgärt / Pisum sativum<br />

108-6-9Y TARHAHERNE<br />

märgärt / Pisum sativum<br />

123-3-5Y PINAATTIHIERAKKA<br />

spenatskräppa / Rumex patientia<br />

128-7Y KASKIRUIS<br />

råg / Secale cereale<br />

131-8Y SOKERIJUURI<br />

Sockerrot / Sium sisarum<br />

131-14-<br />

7Y<br />

TOMAATTI<br />

tomat / Solanum lycopersicum<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

A. ***(<br />

*)<br />

35<br />

YLLÄPITOVILJELY<br />

lk Ikivanha värikasvi. Indigonsinistä värjäreille ja muutenkin<br />

komea, keltakukkainen kasvi. 40–100 cm. Kv. Kylväytyy.<br />

Aur. Kotimainen kanta. Siemeniä luonnonvaraisista yksilöistä<br />

Turun saaristosta. Risteytyy muiden lähistöllä kas-<br />

vavien morsinkojen kanssa.<br />

Ikivanha lääke- ja ravintokasvi. Syötävät juuret säilyvät<br />

talven yli maassa. Kv. Aur. Hyönteispölytteinen. Siemenviljelyssä<br />

(2. vuotena) etäisyys muihin palsternakkalajikkeisiin,<br />

myös villiintyneisiin vähintään 500 m.<br />

Vanha ap. Muuruvedeltä kotoisin oleva kanta. Jo 20 vuot-<br />

ta kasvatettu Sonkajärven Koirakoskella.<br />

Ikivanha ja monimuotoinen viljelykasvi. Herneet ovat itsepölytteisiä.<br />

Periaatteessa eri hernelajikkeita voi kasvattaa<br />

lähekkäin, mutta koska hyönteiset voivat aiheuttaa risteytymistä,<br />

suositellaan siemenviljelyssä 20 m etäisyyttä.<br />

Kosteutta pidättävä, multava savi- tai hietamaa. Aur.<br />

"Pärnun Sokeri" – korkeakasvuinen (150–200 cm) lajike.<br />

Pitkät palot, vihreät makeat herneet, valkoiset kukat. Siemenet<br />

on ap. ostettu paikalliselta kasvattajalta Pärnun to-<br />

rilta 1994.<br />

**** "Kerimäki" – vanha rokkaherne Kerimäeltä! Palot lyhyitä<br />

(4–5 cm), herneet keltaiset, pyöreät ja pienet. Kukat<br />

pienet, valkoiset. 150–200 cm. "Ihan helppo viljeltävä<br />

kunhan vaan ajoissa muistaa tukea. Meillä kasvaa savipohjaisessa<br />

multamaassa. Tuleentunut siemen on keltainen<br />

eikä kovinkaan suuri. Tänä kesänä vielä pienempi,<br />

kun kuivaa oli ja laiskansorttinen kastelija. Pakkastakin<br />

ihan mukavasti kestää. Eilen söin viä hernettä maalta<br />

(20.10) ! Herneestä suuri osa menee suoraan lapsväen<br />

****<br />

****<br />

P-S<br />

suihin maalta, mutta kyllähän siitä on rokkaakin keitelty."<br />

Vanha, lähes käytöstä poistunut lehtivihannes, jonka lehtiä<br />

voi käyttää pinaatin tapaan. Tämä "Fredrika"-kanta on peräisin<br />

J. L. Runebergin 1800-luvun puutarhasta. Hyönteispölytteinen,<br />

risteytyy muiden lähellä kasvavien pinaattihie-<br />

rakoiden kanssa.<br />

"Routaruis" Kainuun Ristijärveltä. Hyvin pensastuva, satoisa<br />

ja pitkäkortinen (150–200 cm) maatiaiskanta. Suositellaan<br />

erityisesti Pohjois-Suomeen, V–VI-vyöhykkeille.<br />

Suositeltava ala ylläpitoviljelyyn on vähintään 3–5 aaria.<br />

Lähetämme tälle alalle tarvittavan siemenmäärän. Annos:<br />

5 kg, hinta 8 €. Kysy tarvittaessa isompaa määrää. Siemenviljelyssä<br />

vähintään 200 m varoetäisyys muihin ruis-<br />

lajikkeisiin.<br />

**** Harvinainen, monivuotinen, makean juurensa takia aikoinaan<br />

viljelty kasvi. Ap. vanha ruotsalainen kanta, joka eh-<br />

A. ****<br />

E-S<br />

tii tehdä siemeniä Keski-Suomessa. Hyönteispölytteinen.<br />

Taimikasvatus 7–8 viikkoa ennen ulosistutusta. Lämmin<br />

paikka tai seinusta. Uudet tomaattilajikkeet eivät yleensä<br />

risteydy keskenään. Sen sijaan lajikkeet, joiden kukissa on<br />

pitkävartaloinen emi eli luotti näkyy kukan keskellä, voivat<br />

risteytyä. Tällaisia ovat mm. sellaiset vanhemmat lajikkeet,<br />

joiden lehdet muistuttavat perunaa sekä luonnon-<br />

laji "currant-tomaatti" (S. pimpinellifolia).<br />

"Potatmoatomatti" – yli 60 vuotta Savitaipaleelle viljelty<br />

tomaatti. Lehdet muistuttavat perunan lehtiä. "Vaatimaton<br />

kasvattaa, aikainen lajike, maukkaat tomaatit." Myös avomaalle.<br />

Voi viljellä uudempien tomaattilajikkeiden lähellä,<br />

mutta ei muiden "perunalehtisten" lajikkeiden kanssa.<br />

A<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

A<br />

a<br />

ab<br />

b<br />

b

---

LÖYTÖKORI<br />

144-5-2Y HÄRKÄPAPU<br />

bondböna / Vicia faba<br />

Vuoden 2000 maatiaiskasvi!<br />

Härkäpapu on vanha viljelykasvi koko maailmassa. Hyvä<br />

valkuaiskasvi. Ei ole kylmänarka. Korkeus 70–100 cm.<br />

Sopiva ala ylläpitoviljelyyn on 0,5–1 aaria. Lähetämme<br />

tälle määrälle tarvittavan siemenmäärän. Hyönteiset risteyttävät<br />

lähekkäin kasvavia härkäpapuja. Suositeltava varoetäisyys<br />

muihin härkäpapuviljelyksiin vähintään 300 m.<br />

Annos 700 g, hinta 7 €.<br />

C. **** "Kaulion sininen" – "Savitaipaleesta" valitut tummat, voimakkaan<br />

makuiset pavut. Tummista pavuista voi kasvaa<br />

myös vaaleampia papuja. Kantaa voi ylläpitää valitsemal-<br />

la lisäykseen aina tummia papuja.<br />

D. **** "Aunus". Maatiaiskanta, jolla keskikokoiset, tummat pavut.<br />

Löytökori<br />

Löytökorissa on sellaisia siemenereriä, joissa on vain vähän siemeniä.<br />

Monivuotiset kukat<br />

18-3-4 MUSTAKONNANMARJA - trolldruva / Actaea spicata, lk<br />

21-6-6 NUOKKULAUKKA - nicklök / Allium cernuum**<br />

27-3-5 KULTA-AKILEIJA- guldakleja / Aquilegia ch<strong>ry</strong>santha*<br />

27-3-6A JALOAKILEIJA - pastellakleja / Aquilegia Cultorum-<strong>ry</strong>hmä*, valkoinen<br />

27-3-6B JALOAKILEIJA - pastellakleja / Aquilegia Cultorum-<strong>ry</strong>hmä*, vkelt-punaoranssi<br />

36-4 JUHANNUSHYASINTTI - midsommarhyacint / Brimeura amethystina*<br />

37-6-1 MUSTAKOIRANKÖYNNÖS - hundrova / B<strong>ry</strong>onia alba****<br />

49-16-8 RUOHOKANUKKA - hönsbär / Cornus suecica, lk<br />

56-4-5B "MAATIAISRITARINKANNUS" - trädgårdsriddarsporre / Delphinium sp. ****, sinisävyt<br />

56-11-3C MYKERÖNEILIKKA - knippnejlika / Dianthus armeria**, valkoinen (lähes)<br />

58-19-6 KEVÄTVUOHENJUURI - gemsrot / Doronicum orientale****, keltainen<br />

59-5-5 PIKKUAMPIAISYRTTI - axnepeta / Dracocephalum nutans var. alpinum*, violetinsininen<br />

60-8-3 KAUNOPUNAHATTU - röd rudbeckia / Echinacea purpurea*, liilanpunainen<br />

61-1-3 SIPERIANPALLO-OHDAKE - bolltistel / Echinops ritro*<br />

62-8-2 MÄKIHORSMA - backdunört / Ebilobium collinum, lk<br />

62-8-4 KARVAHORSMA - rosendunört / Ebilobium hirsutum, lk, ruusunpunainen<br />

63-1-2 SOPULINKALLIOINEN - rosenbinka / Erigeron borealis*<br />

67-1-6 SIKOANGERVO - brudbröd / Filipendula vulgaris, lk<br />

69-9-15 KATKERO - gentiana / Gentiana walujewii<br />

69-11-12 IDÄNKURJENPOLVI - praktnäva / Geranium himalayense**<br />

74-10-5 TARHAPÄIVÄNLILJA - hybriddaglilja / Hemerocallis Hybrida-<strong>ry</strong>hmä***, keltainen<br />

74-10-6 KELTAPÄIVÄNLILJA - gul daglilja / Hemerocallis lilio-asphodelus***, sitruunankeltainen<br />

74-10-8 PIKKUPÄIVÄNLILJA - liten daglilja / Hemerocallis minor<br />

74-13-3 SINIVUOKKO - blåsippa / Hepatica nobilis, lk, puna-, sini- ja valkokukkaisia<br />

74-14-5 IDÄNUKONPUTKI - sibirisk björnfloka / Heracleum sibiricum, lk<br />

79-2-10 RANTAHIRVENJUURI - krissla / Inula salicina, lk, keltainen<br />

79-8-5 JAPANINKURJENMIEKKA - japansk iris / Iris ensata**<br />

79-8-30 KAUNOKURJENMIEKKA - Iris hookeri (I. setosa var. canadensis)*, matala, sininen<br />

92-5-1 SINIVALEUNIKKO - blå bergvallmo / Meconopsis betonicifolia**, taivaansininen<br />

96-11-1 SITRUUNAKISSANMINTTU - kattmynta / Nepeta cataria* , 'Citriodora'-lajike, sinivioletti<br />

96-11-5 PYSTYKISSANMINTTU - nepeta / Nepeta nuda*<br />

98-15-2 TÄHDIKKI - stjärnlök / Ornithogalum arcuatum<br />

36<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

a<br />

a<br />

a

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

37<br />

LÖYTÖKORI<br />

99-18-7C KIINANPIONI - luktpion / Paeonia lactiflora, valkoiset yk. kukat, seos puutarhalajikkeita<br />

106-8-1 LYHTYKOISO - stort judekör / Physalis alkekengi var. franchetii<br />

111-9-1 TIIBETINESIKKO - månviva / Primula alpicola*, keltainen<br />

111-9-13 ETELÄNKEVÄTESIKKO - lundviva / Primula elatior****, vaaleankeltainen<br />

125-2-11 LEHTOSALVIA - stäppsalvia / Salvia nemorosa, sinivioletti<br />

127-1-4 "JAPANINTÖRMÄKUKKA" - vädd / Scabiosa japonica var. alpina 'Rite Blue'*<br />

128-5-2 KULTASYYLÄJUURI - guldflenört / Scrophularia ch<strong>ry</strong>santha*<br />

130-17-2 TARHAJALOMALVA - axmalva / Sidalcea x cultorum 'Purpuretta' *<br />

131-7-1 SINISILMIÖ - grenig gräslilja / Sisyrinchium graminoides*, sininen<br />

134-4-3 JALOPÄHKÄMÖ - Praktbetonika / Stachys macrantha****, sinipunainen<br />

138-2-10 POHJANHOIKKAÄNGELMÄ - nordlig backruta /<br />

Thalictrum simplex subsp. boreale, lk- P-S<br />

140-7-8 METSÄAPILA - skogsklöver / Trifolium medium, lk<br />

144-2-18 TÄDYKE - veronika / Veronica thessalica 'Rosea'*, vaaleanpunainen<br />

145-4-1 PIKKUTERVAKKO - fjällnejlika / Viscaria alpina, lk, vaaleanpunainen<br />

144-5-1 HIIRENVIRNA - kråkvicker / Vicia cracca, lk<br />

145-14 TUOKSUORVOKKI - luktviol / Viola odorata****, tummansininen<br />

Huonekasvit<br />

96-7 APOSTOLINMIEKKA - apostlalilja / Neomarica northiana<br />

Yksivuotiset kasvit<br />

26-11 LEIJONANKITA - lejongap / Antirrhinum majus, punasävyt<br />

33-3-1 KAUNOKAINEN - bellis, tusensköna / Bellis annua*,sinivioletti<br />

70-4-2 KIRJOKIURUNKUKKA - bukettgilia / Gilia tricolor*, kelta-liila<br />

79-5-7 PÄIVÄNSINI - blomman för dagen / Ipomoea tricolor<br />

84-3-4 KESÄMALVIKKI - sommarmalva / Lavatera trimestris<br />

100-6-7 RUISUNIKKO - rågvallmo / Papaver dubium*, punainen<br />

100-6-17-1 "PERHOSUNIKKO"- fjädervallmo / Papaver Laciniatum-<strong>ry</strong>hmä 'Danebrog'**, puna-valk.<br />

131-14-6 "KENGURUNOMENAKOISO" - känguruäpple / Solanum laciniatum<br />

141-2-5 KANARIANKÖYNNÖSKRASSI - fjärilskrasse / Tropaeolum peregrinum*, keltainen<br />

144-5-7 RUISVIRNA - luddvicker / Vicia villosa**, sinivioletti<br />

145-3A ORVOKKI - viol / Viola sp.****, sarviorvokkityyppinen, sinisävyt<br />

147-2-1 KORISTEMAISSI - majs / Zea mays var. japonica 'Mansikkamaissi'<br />

Puuvartiset kasvit<br />

18-4-1 JAPANINLAIKKUKÖYNNÖS - krusbärsaktinidia / Actinidia arguta, E-S, I<br />

18-4-3 KIINANLAIKKUKÖYNNÖS - kameleontbuske / Actinidia kolomikta, E-S, I-II(III)<br />

61-8 HOPEAPENSAS - silverbuske / Elaeagnus sp.,E-S***, I-V 5/-<br />

112-7-8-1 KRIIKUNA - krikon / Prunus domestica subsp. insititia<br />

'Yleinen Siniluumu', K-S****, I-II(III)<br />

113-4 DOUGLASKUUSI - douglasgran / Pseudotsuga menziesii E-S****, I-V(VI)<br />

115-15-4 KORPIPAATSAMA - brakved / Rhamnus frangula P-S**, I-VI<br />

119-2-49 MUSTIALANRUUSU - mustialaros / Rosa 'Minette', K-S****, vaaleanpunainen, I-IV(V)<br />

119-2-59 MARIANRUUSU - carolina-glansros / Rosa x obovata, P-S*, punainen yk.. I-V<br />

119-2-90 VALAMONRUUSU - valamoros / Rosa 'Splendens' K-S****, loistavanpunainen, I-VI<br />

119-2-94 LUUMURUUSU - plommonros / Rosa villosa E-S*, roosa, I-II<br />

136-6-5 PIHASYREENI - syren / Syringa vulgaris E-S, I-VI<br />

Syötävät kasvit<br />

21-6-32-1 RUIJANRUOHOSIPULI - jättegräslök / Allium schoenoprasum subsp. sibiricum***<br />

131-14-7B TOMAATTI - tomat / Solanum lycopersicum 'Black Russian' **

---

KERUUOHJEET<br />

Siementen keruuohjeet<br />

kesää ja syksyä <strong>2011</strong> varten<br />

Toivomme teiltä erityisesti seuraavia siemeniä:<br />

Kaikki vanhat **** kannat, etenkin:<br />

aitoukonhattu, harjaneilikat, myskimalva (erityisesti<br />

punainen), vuoripioni, lehtoakileija, jalopähkämö…<br />

Monivuotiset lajit:<br />

kakalia, ukonhatut, sormustinkukat (muut kuin rohtosormustinkukka),<br />

pionit, kullerot, esikkoja, laukkoja,<br />

vuokot…<br />

Kotimaiset luonnonkasvit:<br />

kissankello, mäkitervakko, kaunokit, karhunlaukka,<br />

kevätesikko, neilikat…<br />

Huonekasveja<br />

mitä vain<br />

Mielellään EI näitä (on jo yllin kyllin):<br />

ukonkelloa, palavaarakkautta, iltahelokkia.<br />

Mitä EI laisinkaan:<br />

Ei seuraavia helposti luontoon leviäviä lajeja: isot<br />

jättiputket, komealupiini ja jättipalsami.<br />

Tutkikaa tätä siemenluetteloa: mitä puuttuu tai on<br />

vain löytökorissa ja mitä siemeniä haluaisitte löytyvän<br />

ensi keväänä.<br />

Siemenet lähetetään osoitteeseen<br />

Pirkko Kukkola<br />

Turuntie 500<br />

31500 KOSKI TL<br />

tai<br />

siemenet voi tuoda Maatiaisen toimistolle Helsinkiin.<br />

Aukioloajat etukannessa.<br />

Laittakaa siemenet tulemaan mielellään heti kun<br />

kaikki on kerätty, niin ne päätyvät kylvöksiin mahdollisimman<br />

tuoreina. Lokakuun loppuun mennessä<br />

lähetetyt siemenet ehtivät seuraavaan siemenluetteloon.<br />

Syysmyyntiin tarkoitetut siemenet tulee<br />

lähettää heinäkuun loppuun mennessä.<br />

38<br />

Kiitos!<br />

Korvauksena vaivannäöstäsi voit valita luettelosta<br />

veloituksetta yhtä monta siemenpussia kun olet lähettänyt<br />

eri siemeneriä.<br />

Mukaan tietoja kasveista<br />

Siemenluettelo kootaan lähettämienne siementen ja<br />

tietojen pohjalta. Meillä on käytettävissämme lähettämänne<br />

tiedot vuodesta 2006 eteenpäin. Laitathan<br />

silti jokaisen siemenpussin päälle seuraavat tiedot:<br />

• kasvin nimi. On tärkeää ilmoittaa jos siemenet<br />

ovat peräisin jostakin tietystä, nimetystä maatiaiskannasta,<br />

kuten "Asikkala", "Viena" tms. niin<br />

maatiaiskantojen siemenet voidaan tunnistaa ja<br />

välittää eteenpäin. Tämä tieto löytyy siemenpussista.<br />

Jos haluat, voit merkitä siemenpussin eränumeron<br />

väliviivan jälkeisen tunnuksen, se kertoo<br />

siementen alkuperän.<br />

• kasvikannan ikä tai kotimaista alkuperää olevien<br />

luonnonkasvien kohdalle merkitään (LK) luonnonkanta.<br />

• kukan/kukinnon väri.<br />

• muut mahdolliset taustatiedot voi kirjoittaa myös<br />

erilliselle paperille.<br />

Laitathan mukaan myös omat yhteystietosi, puhelinnumeron<br />

tai sähköpostiosoitteen siltä varalta, jos on<br />

tarpeen kysyä lisätietoja.<br />

Kasvikannan ikä<br />

Kertoo sen miten kauan tämä kasvi(kanta) on kasvanut<br />

Suomessa. Vaikka et olisi täysin varma asiasta,<br />

anna siemenille kuitenkin "tähdet" eli ikäarviosi ja<br />

kerro, että kyseessä on arvaus. Jos siemenet ovat<br />

alkuaan Maatiaiselta lähtöisin, katso ikä siemenpussista.<br />

Kasvikannan ikä ei muutu silloin, kun kasvi<br />

siirretään puutarhasta toiseen. Kun kylvät puutarhaasi<br />

maatiaishärkäpapua, on siitä saatava siemen edelleen<br />

maatiaishärkäpapua.<br />

* = selvästi alle 10 vuotta, nuori kanta<br />

** = 10-20 vuotta, nuorehko kanta<br />

*** = yli 20 vuotta, vanha kanta<br />

**** = yli 50 vuotta, hyvin vanha kanta<br />

Puuvartisista kasveista tähtien määrä kertoo sen<br />

kasviyksilön iän, josta siemenet on kerätty. Se kertoo<br />

miten kauan puu tai pensas on elänyt ja sopeutunut<br />

kasvupaikalleen. Kotimaista alkuperää olevien<br />

luonnonvaraisten puuvartisten kohdalla riittää<br />

merkintä LK.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

Kasvuolot vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea,<br />

merkitse tämän vuoksi puuvartisten lajien kohdalle<br />

myös kasvupaikka seuraavasti:<br />

E-S = Etelä-Suomi (vyöhykkeet I-II)<br />

K-S = Keski-Suomi (vyöhykkeet III-V)<br />

P-S = Pohjois-Suomi (vyöhykkeet (V)VI-VIII)<br />

Mistä siemeniä voi kerätä?<br />

Siemeniä voi kerätä sieltä mistä kukkiakin – käyttäen<br />

omaa harkintaa. Oman puutarhan lisäksi tienpientareilta<br />

ja joutomailta löytyy monenlaisia mielenkiintoisia<br />

lajeja.<br />

Luonnonsuojelualueilla siementen kerääminen ei ole<br />

sallittua. Myös muualla luonnossa kasvavat rauhoitetut<br />

ja harvinaiset kasvit on syytä jättää tulevienkin<br />

polvien ihasteltaviksi.<br />

Miten kerätä?<br />

• Siemeniä on helpointa kerätä kuivalla ilmalla.<br />

• Kerää vain kypsiä siemeniä.<br />

• Kerää jokainen laji erikseen.<br />

• Koko kuivan siemenlatvuksen voi leikata saksilla<br />

ja laittaa pussiin. Anna siementen vielä kuivua<br />

sisällä (paperi)pusseissa.<br />

• Siementen puhdistaminen on helpointa, kun ne<br />

ovat aivan kuivia. Kypsät, kuivat siemenet varisevat<br />

usein valmiiksi pussin pohjalle.<br />

Pitääkö siemenet puhdistaa roskista?<br />

Mielellään, mutta tärkeintä on lähettää siemenet<br />

huolimatta siitä, saako niitä puhdistettua vai ei.<br />

Mikä on sopiva määrä?<br />

Siementen koosta riippuen noin ½–1 dl roskattomia<br />

siemeniä. Isoja siemeniä voi olla enemmänkin. Kasvierikoisuuksista<br />

ja harvinaisista tai hyvin vanhoista<br />

kannoista kannattaa lähettää pienetkin määrät. Samoin<br />

voimme käyttää pienetkin erät luonnonkasvien<br />

siemeniä seoksiin.<br />

Mitä siemeniä kannattaa kerätä?<br />

• On hyvä ja toivottavaa lähettää toistuvasti samoja<br />

puutarhassasi kasvavien lajien siemeniä.<br />

• Maatiaisen siemenvälityksessä vanhat kasvikannat<br />

(****) ovat etusijalla eli puutarhojen perinteiset<br />

lajit, sekä koriste- että hyötykasvit.<br />

Tämän lisäksi välitämme:<br />

• kasvierikoisuuksia riippumatta kannan iästä sekä<br />

tavallisuudesta poikkeavia väri- ja kukkamuotoja<br />

• kotimaisia luonnonkasveja<br />

• ns. luonnonperennoja<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

39<br />

KERUUOHJEET<br />

Mikä on maatiaiskasvi?<br />

Tässä luettelossa puhutaan maatiaiskasvista, kun kyseessä<br />

on yli 50 vuotta Suomessa kasvanut ja tänne<br />

sopeutunut kasvikanta. Ennen 1960-lukua pihoihin<br />

istutetut ja kylvetyt kasvikannat ovat maatiaisia<br />

****, jotka ovat ehtineet sopeutua oloihimme.<br />

Maatiaiskanta – paikalliskanta?<br />

Maatiaiskannasta tai paikalliskannasta puhutaan tässä<br />

luettelossa silloin kun kyseessä on pitkään tietyssä<br />

paikassa kasvanut ja kehittynyt kanta. Se voi myös<br />

poiketa ominaisuuksiltaan toisista vastaavista esim.<br />

"Savitaipale" ja "Aunus" -härkäpavut. Tässä luettelossa<br />

on nimetty maatiaiskantoja, joiden alkuperä on<br />

tiedossa. Se edistää niiden tunnistamista ja ylläpitoa<br />

jatkossa. Maatiaiskannat on merkitty lainausmerkeillä<br />

"xxx", viralliset viljelylajikkeet puolilainausmerkeillä<br />

'xxx'.<br />

LK (luonnonkanta)<br />

Luonnonkannalla tarkoitetaan (kotimaisten) luonnonkasvien<br />

jalostamattomia kantoja, luonnossa kasvavia<br />

tai puutarhoihin siirrettyjä. Luonnonkasveista<br />

jalostetut puutarhalajikkeet (useimmat puutarhaliikkeistä<br />

ostetut taimet) ovat yleensä jo erinäköisiä eivätkä<br />

siis ole luonnonkantaa vaan puutarhalajikkeita.<br />

Pidäthän nämä erillään.<br />

Luonnonperenna<br />

on vähän tai ei laisinkaan jalostettu, yleensä ulkomaista<br />

alkuperää oleva puutarhakasvi. Tällaisia lajeja<br />

ovat esimerkiksi eri mantereilta tai kasvillisuusvyöhykkeiltä<br />

peräisin olevat luonnonlajit kuten jalokiurunkannus,<br />

kuolanpioni, isotähtiputki, kasvitieteelliset<br />

tulppaanit jne. Sen lisäksi, että lajista on<br />

tämä jalostamaton muoto, siitä voi olla pitkällekin<br />

jalostettuja puutarhalajikkeita, kuten isotähtipuki<br />

'Primadonna' tai lukuisat tulppaanilajikkeet.<br />

Lajike vaiko luonnonperenna?<br />

Jalostamattomat tai vain vähän jalostetut lajit ovat<br />

siemenvälityksen kannalta "turvallisempia". Pitkälle<br />

jalostettujen puutarhalajikkeiden kohdalla ei ole takeita<br />

siitä, että niiden siemenistä kasvatetut taimet<br />

ovat samannäköisiä kuin ne kasvit, joista siemenet<br />

on kerätty. Lajikkeitahan lisätään yleensä kasvullisin<br />

menetelmin.<br />

Samoin käyttäytyvät vihannesten ns. hybridi eli F1-<br />

siemenkannoista kerätyt siemenet. Niitä ei kannata<br />

lähettää siemenvälitykseen.

---

LISÄTIETOJA<br />

Vanhoja perinteisiä lajeja<br />

Perinteisten puutarhakasvien kohdalla (palavarakkaus,<br />

myskimalva, ruusumalva, jne.) pyrimme tarjoamaan<br />

maatiaiskantoja (****), joten niistä ei kannata<br />

lähettää nuoria kantoja (*/**).<br />

Kesäkukkia ja -köynnöksiä<br />

Tavallisten kesäkukkien nuoria kantoja (*) ei kannata<br />

lähettää. Kaikki erikoisemmat lajit, ulkomailta<br />

saadut paikalliset luonnonlajit ja tietenkin maatiaiskannat<br />

ovat tervetulleita.<br />

Hyötykasvit sekä rohto- ja maustekasvit<br />

Kaikki puutarhoissanne jo pidempään viihtyneet<br />

hyötykasvien ja yrttien siemenet ovat tervetulleita.<br />

Mitä äärevämmissä oloissa kasvit kasvavat, sitä nopeammin<br />

niiden sopeutuminen kasvuolosuhteisiin<br />

voi tapahtua. Tällaisilla kannoilla on oma erityinen<br />

arvonsa. Vanhojen vihanneskantojen kohdalla on<br />

tärkeä kertoa taustatietoja: mistä kanta on peräisin,<br />

onko se tietystä talosta tai seudulta, käyttöominaisuuksista<br />

sekä viljelystä.<br />

40<br />

Huonekasvit<br />

Perinteisten huonekasvien siemenet ovat myös tervetulleita.<br />

Uudehkot lajit ja kasvierikoisuudet<br />

Kerrothan, miksi suosittelet kasvia muillekin. Tervetulleita<br />

ovat etenkin sellaiset lajit, joita on vaikea<br />

saada taimistoista, esimerkiksi ulkomaiset luonnonlajit<br />

(luonnonperennat), jotka ovat menestyneet Suomessa.<br />

Luonnonkasvit<br />

Erilaiset heinät, yrtit, kukkivat kukat ja niittykasvit<br />

ovat tervetulleita. Pienetkin määrät kannattaa kerätä<br />

talteen, voimme yhdistellä ne seoksiin.<br />

Puuvartiset kasvit<br />

Puita, pensaita, köynnöksiä.<br />

Tästä luettelosta ja vanhoista siemenhinnastoista<br />

voit etsiä lisää osviittaa.<br />

Lisätietoja kasveista<br />

Lisätietoja ja kuvia kasveista on kirjojen lisäksi myös internetissä. Useimmilla kotimaisilla<br />

taimistoilla ja puutarhamyymälöillä on kotisivut, samaten puutarhalehdillä omansa.<br />

Nettiosoitteita löytyy esim. puutarhalehtien ilmoituspalstoilta. Tässä muutamia.<br />

www.google.fi<br />

Kuvahaku kannattaa tehdä täällä. Hakusanaksi kasvin<br />

tieteellinen nimi, valitaan yläpalkista Kuvahaku.<br />

Ruutuun ilmestyy kuvakokoelma. Kuvia hiirellä<br />

napsauttamalla pääsee ko. nettisivuille. Kasvin suomenkielisellä<br />

nimellä haettaessa kuvia tulee vähemmän,<br />

mutta useinkin riittävästi.<br />

www.stauder.net<br />

on norjalaisten perennantaimituottajien yhteissivusto.<br />

Hyviä kuvia, mielenkiintoisia lajeja. Kuvat (bildearkiv)<br />

löytyvät tieteellisen nimiluettelon takaa.<br />

www.raakkila.fi<br />

Olavi Niemen kotisivut. Paljon hyviä kasvikuvia ja<br />

suomenkieliset kasvinnimet.<br />

www.sarkanperennataimisto.fi<br />

Paljon kuvia ja hoito-ohjeita.<br />

www.klorofylli.com<br />

www.puutarha.net<br />

Suomalaiset puutarha-aiheiset keskustelusivut. Kuvia,<br />

tietoa, kokemuksia, päiväkirjoja.<br />

www.magnar.aspaker.no<br />

Magnar Aspaker on pohjoisnorjalainen perennanharrastaja.<br />

Kuvia ja tietoa norjaksi ja englanniksi.<br />

www.mtt.fi<br />

MTT:n sivuilta löytyy paljon tietoa. Tässä maatiaistietopankin<br />

osoite: klikkaa Kestävä tuotanto Kasvigeenivaraohjelman<br />

sivut MaatiaisTietoPankki<br />

Löytyy myös googlen haulla "maatiaistietopankki".<br />

http://linnaeus.nrm.se/flora<br />

Ruotsin luonnontieteellisen museon ylläpitämä tietopankki<br />

Den virtuella floran. Kasvihaku tapahtuu<br />

ruotsiksi tai tieteellisellä nimellä.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

Kylmäkäsittely<br />

41<br />

KYLMÄKÄSITTELY<br />

Useat monivuotiset sekä puuvartiset kasvit vaativat kylmäkäsittelyn itääkseen. Kylmäkäsittelyllä<br />

herätetään siemenet poistamalla niissä oleva itämislepo. Siementen pitää<br />

olla kosteassa 0-5 asteen lämpötilassa koko kylmäkäsittelyn ajan eli 6-8 viikkoa.<br />

SIEMENTEN KYLMÄKÄSITTELY<br />

• Siemenet kylvetään laatikoihin tai ruukkuihin kosteaan<br />

turve-hiekkaseokseen kevättalvella (helmi–<br />

maaliskuussa).<br />

• Kylvöastioita pidetään huoneenlämmössä viikko,<br />

minkä aikana siemenet kostuvat. Sitten laatikot tai<br />

ruukut viedään ulos suojaiseen paikkaan: lumen<br />

alle, kuusen alle, liiteriin, autokatokseen (ei pakastimeen)...<br />

Jos ulkolämpötila pysyy kuukauden verran<br />

rajoissa -3–+5 astetta, kaikki sujuu hyvin. Yö-<br />

ja päivälämpötilan reipas vaihtelu on vain eduksi<br />

siemenille.<br />

• Jos on pitkään kovia pakkasia tai sää lämpenee<br />

liian aikaisin, kylvöastiat on parasta viedä juureskellariin<br />

tai muuhun tasaisen viileään paikkaan.<br />

Valoa ei kylmäkäsittelyssä tarvita, mutta jos jotkin<br />

siemenet alkavat itää jo kellarissa, astia täytyy heti<br />

siirtää valoisaan, puolilämpimään (10–15 astetta)<br />

paikkaan.<br />

• Viimeistään toukokuussa kylvöastiat viedään ulos<br />

sellaiseen puolivarjoisaan paikkaan, jossa niitä on<br />

helppo käydä hoitamassa ja tarkkailemassa. Mullan<br />

täytyy pysyä tasaisen kosteana koko kylmäkäsittely-<br />

ja itämisajan!<br />

• Jos kaikki on sujunut hyvin, siemenet itävät alkukesällä<br />

säiden lämmetessä.<br />

KYLMÄKÄSITTELY PUSSEISSA<br />

• Siemenannos sekoitetaan puoleen desilitraan kosteaa<br />

turvehiekkaseosta tai vermikuliittia ja suljetaan<br />

pieneen muovipussiin.<br />

• Pussit kootaan muovilaatikkoon väljästi pystyyn.<br />

• Laatikkoa pidetään huoneenlämmössä viikko ja<br />

viedään sitten kellariin, kuistille tms. Optimilämpötila<br />

kylmäkäsittelyn aikana on 1–5 astetta. Jääkaappi<br />

on yleensä liian lämmin paikka.<br />

• Kymmenen päivän välein pussit avataan, kosteus<br />

tarkistetaan ja sisältöä pöyhitään.<br />

• Kylmäkausi kannattaa ajoittaa siten, että sen loputtua<br />

pussien sisältö voidaan kaataa ulos kylvöpenkkiin<br />

tai -laatikkoon.<br />

• Siementen pitää olla kylmässä 6–8 viikkoa.<br />

LUONTO KYLMÄKÄSITTELEE<br />

• Kylvä siemenet syksyllä ulos kylvöpenkkiin tai<br />

laatikoihin.<br />

• Siemenet itävät yleensä seuraavan kesän alussa.<br />

• Kun hankit siemeniä keväällä ja aiot kylvää ne<br />

vasta syksyllä, laita siemenpussit väljästi ilmaviin<br />

muovirasioihin jääkaappiin tai kylmiöön odottamaan<br />

syksyä. Siementen elinvoima säilyy viileässä<br />

hyvänä.

---

HAKEMISTO suomen- ja ruotsinkieliset nimet<br />

Hakemisto suomen- ja ruotsinkieliset nimet<br />

AASIANKULLERO 21<br />

adlumia 23<br />

ADLUMIA 23<br />

AHDEKAUNOKKI 10<br />

AILAKKI 20<br />

AITAORAPIHLAJA 27<br />

AITOUKONHATTU 6<br />

AITOVIRNA 22<br />

AKILEIJASEOS 8<br />

AKILEIJAT 7<br />

akleja 8<br />

aklejamix 8<br />

aklejruta 21<br />

alaskalupin 15<br />

ALASKANLUPIINI 15<br />

alm 29<br />

alpakleja 7<br />

alpaster 8<br />

alpgullregn 27<br />

ALPI 16<br />

alpklematis 27<br />

alpmartorn 12<br />

ALPPIAKILEIJA 7<br />

ALPPIASTERI 8<br />

ALPPIHIERAKKA 19<br />

ALPPIKÄRHÖ 27<br />

ALPPIPIIKKIPUTKI 12<br />

alpstormhatt 6<br />

alpsyra 19<br />

AMERIKANJALOPÄHKINÄ 27<br />

amerikansk trolldruva 6<br />

AMERIKANVUOKKO 7<br />

AMPIAISYRTTI 12<br />

AMURINÄNGELMÄ 21<br />

anagrambräcka 21<br />

anisisop 30<br />

APILAT 21<br />

apostlalilja 37<br />

APOSTOLINMIEKKA 37<br />

armenisk pärlhyacint 16<br />

AROVUOKKO 7<br />

AURANKUKKA 23<br />

AURINGONTÄHTI 20<br />

axalunrot 13<br />

axmalva 37<br />

backdunört 36<br />

backglim 20<br />

backsippa 19<br />

BALKANINKELLOKKI 20<br />

BALKANINKOHOKKI 20<br />

ballongblomma 25<br />

balsamin 37<br />

bellis 8, 37<br />

bergenia 8<br />

bergklint 10<br />

besksöta 29<br />

björnrot 16<br />

blekklöver 21<br />

blodalunrot 13<br />

blodamarant 23<br />

blodfingerört 18<br />

blodoxalis 25<br />

blomman för dagen 37<br />

blomstertobak 25<br />

blå bergvallmo 36<br />

blå bolltistel 12<br />

blå snökört 24<br />

blåeld 12<br />

blågull 18<br />

blåmunkar 14<br />

blånepeta 16<br />

blårapunkel 18<br />

blåsippa 36<br />

blåtåtel 16<br />

blåverbena 22<br />

bollgilia 24<br />

bolltistel 36<br />

bondböna 32, 36<br />

bondtobak 25<br />

borstnejlika 11<br />

brakved 37<br />

brinnande kärlek 16<br />

brokiris 14<br />

broksalvia 25<br />

brudbröd 36<br />

b<strong>ry</strong>sselkål 33<br />

bukettgilia 37<br />

buskböna 33<br />

buskhatt 18<br />

bågstormhatt 6<br />

carolina-glansros 37<br />

chartreusenejlika 11<br />

daggfunkia 13<br />

daggruta 21, 37<br />

dagöga 13<br />

dansk- / gullbandsiris 14<br />

dill 32<br />

diptam 11<br />

dockros 28<br />

doftvin 29<br />

douglasgran 37<br />

DOUGLASKUUSI 37<br />

drakblomma 12<br />

draköga 24<br />

ekbladssallad 33<br />

eldakleja 7<br />

elfenbensklocka 20<br />

elfenbensstormhatt 6<br />

engelsk bergvallmo 16<br />

ESPANJANUNIKKO 18<br />

ETELÄNKEVÄTESIKKO 37<br />

ETELÄNKURJENMIEKKA 14<br />

ETELÄNRUUSURUOHO 15<br />

EUROOPANMERIKAALI 34<br />

42<br />

fackelblomster 16<br />

fingerborgsblomma 11<br />

fingerört 18<br />

fjädervallmo 37<br />

fjällnejlika 37<br />

fjällsyra 17<br />

fjärilskrasse 37<br />

fjärilsranka 29<br />

flicköga 10<br />

flocktulpan 21<br />

fläder 29<br />

flädervänderot 21<br />

fransgentiana 12<br />

franskt kungsljus 22<br />

funkia 13<br />

fältvädd 20<br />

färgkulla 7<br />

gasellöga 23<br />

gemsrot 36<br />

gentiana 36<br />

getrams 18<br />

gillenia 13<br />

ginnalalönn 26<br />

glim 20<br />

grasstjärnblomma 20<br />

grekvädd 15<br />

grenig gräslilja 37<br />

groblad 18<br />

grå valnöt 27<br />

gråmalva 15<br />

gräslök 30<br />

grönkål 33<br />

gul daglilja 36<br />

gul fingerborgsblomma 11<br />

gula hallon 29<br />

guldakleja 36<br />

guldflenört 37<br />

guldgrävarblomma 24<br />

"guldöga" 23<br />

gulklint 10<br />

gullfingerört 18<br />

gullgentiana 12<br />

gullklematis 27<br />

gullklöver 21<br />

gullkrage 24<br />

gullris 20<br />

gullstake 13<br />

gulltörel 12<br />

gullviva 19<br />

gulstockros 7<br />

gyllenfetblad 20<br />

gökblomster 16<br />

HANHIKIT 18<br />

HAPRO 17<br />

HARAKANKELLO 9<br />

HARJANEILIKKA 11<br />

harklöver 26<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

HARMAAKÄENKUKKA 16<br />

HARMAAMALVIKKI 15<br />

hartsros 28<br />

harört 9<br />

havre 31<br />

havrerot 32<br />

havtorn 27<br />

HEIDINKUKKA 10<br />

HEINÄRATAMO 18<br />

HEINÄTÄHTIMÖ 20<br />

helbladig klematis 10<br />

HELMILILJA 16<br />

HELMIPIHLAJA 29<br />

HELMIVALKOSIPULI 30<br />

HELOKKI 17<br />

HELOVUOKKO 7<br />

HERKKUHYPPYKURKKU 24<br />

HERNE 33<br />

herrgårdspion 17<br />

HERTTAKELLO 9<br />

HERTTAPIPO 18<br />

HERTTAVUORENKILPI 8<br />

HIIRENVIRNA 37<br />

HIMALAJANJALKALEHTI 18<br />

himmelsblomma 23<br />

HIRVENJUURET 14<br />

HIRVENKELLO 9<br />

hjärtbergenia 8<br />

hjärtklocka 9<br />

hjärtpenstemon 18<br />

hjärtstilla 15<br />

HOPEAPENSAS 37<br />

hornrapunkel 18<br />

HUHTAKURJENPOLVI 24<br />

HUISKILOPIETARYRTTI 20<br />

HULLUKAALI 24<br />

HULLURUOHO 24<br />

humleblomster 13<br />

hundrova 36<br />

hundtunga 11<br />

HUOPAKULTASILMÄ 23<br />

huvudsallat 31, 33<br />

hybriddaglilja 36<br />

HYVÄNHEIKINSAVIKKA 31<br />

hårig skugglilja 21<br />

häckhagtorn 27<br />

häckvicker 22<br />

hänglobelia 24<br />

HÄRKÄPAPU 32, 36<br />

HÄRÄNKUKKA 9<br />

hässlebrodd 16<br />

hässleklocka 9<br />

hönsbär 36<br />

höstrudbeckia 19<br />

IDÄNARNIKKI 8<br />

IDÄNKELLUKKA 13<br />

IDÄNKURJENMIEKKA 14<br />

IDÄNKURJENPOLVI 36<br />

IDÄNUKONPUTKI 36<br />

IHARUUSU 28<br />

ILLAKKO 13<br />

ILMASIPULI 30<br />

ILTAHELOKKI 17<br />

indiankrasse 26<br />

indiskt fotblad 18<br />

inkakrage 26<br />

iris 14<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

ISOHIRVENJUURI 14<br />

ISOINKARVILLEA 14<br />

ISOKAUNOSILMÄ 10<br />

ISOKISSANMINTTU 16<br />

ISOKÖYNNÖSKRASSI 26<br />

ISONIITTYHUMALA 19<br />

ISORIKKO 19<br />

ISORITARINKANNUS 11<br />

ISOSAMETTIKUKKA 26<br />

ISOTAKIAINEN 34<br />

ISOTÄHTIPUTKI 8<br />

ISOTÖYHTÖANGERVO 8<br />

ISOUKONKELLO 9<br />

ISOVAHAKUKKA 23<br />

"ISOVUOHENNOKKA" 20<br />

italiensk klematis 27<br />

JALAVA 29<br />

JALKALEHTI 18<br />

JALOAKILEIJA 7, 36<br />

JALOHOPEASILMÄ 23<br />

JALOKALLIOINEN 12<br />

JALOKIURUNKANNUS 10<br />

JALOPIONI 17<br />

JALOPÄHKINÄ 27<br />

JALOPÄHKÄMÖ 37<br />

JALORITARINKANNUS 11<br />

JAPANINESIKKO 19<br />

JAPANINHANHIKKI 19<br />

JAPANINJALOPÄHKINÄ 27<br />

JAPANINKURJENMIEKKA 36<br />

JAPANINLAIKKUKÖYNNÖS 37<br />

JAPANINRUUSUKVITTENI 27<br />

"JAPANINTÖRMÄKUKKA" 37<br />

japansk akleja 7<br />

japansk iris 36<br />

japansk valnöt 27<br />

japansk viva 19<br />

JOHANNEKSENSAURAMO 7<br />

JUHANNUSHYASINTTI 36<br />

JÄNÖNAPILA 26<br />

järnört 22<br />

jättegräslök 37<br />

jättekrissla 14<br />

jättevädd 10<br />

jätteälggräs 12<br />

JÄTTIHIRVENJUURI 14<br />

JÄTTIMESIANGERVO 12<br />

KAALI 32<br />

"KAINUUNRUUSU" 29<br />

KALIFORNIANTULIUNIKKO 24<br />

KALJUKULTASADE 27<br />

KALLIOKIELO 18<br />

KALLIONAUHUS 15<br />

KALVASAPILA 21<br />

kameleontbuske 37<br />

KANADANAKILEIJA 7<br />

KANADANRUUSU 28<br />

KANADANTUIJA 29<br />

KANARIANKÖYNNÖSKRASSI 37<br />

kanelros 28<br />

kantnepeta 16<br />

kaphyacint 12<br />

kaplobelia 24<br />

kardvädd 12<br />

KARHUNJUURI 16<br />

43<br />

HAKEMISTO suomen- ja ruotsinkieliset nimet<br />

KARSTAOHDAKE 12<br />

KARTANOPIONI 17<br />

KARVAHORSMA 36<br />

kashmirakleja 7<br />

KASKINAURIS 31, 34<br />

KASKIRUIS 32, 35<br />

KATKERO 36<br />

kattmynta 36<br />

KAUKASIANKELLOKKI 20<br />

KAUKASIANKIRAHVINKUKKA<br />

10<br />

KAUKASIANPIONI 17<br />

KAUNOKAINEN 8, 37<br />

KAUNOKIT 10<br />

KAUNOKURJENMIEKKA 14<br />

KAUNOPUNAHATTU 36<br />

KAUNOSILMÄ (YV) 23<br />

KAURA 31<br />

KAURAJUURI 32<br />

KEHÄKUKAT 23<br />

KEIJUNKUKKA 13<br />

KEIJUNMEKKO 25<br />

KEIJUÄNGELMÄ 21<br />

KELLOHUNAJAKUKKA 25<br />

KELLOHYASINTTI 12<br />

KELLOKKI 20<br />

KELLOKÄRHÖ 10<br />

KELLOSINILATVA 18<br />

KELLOT 9<br />

KELLUKAT 13<br />

KELTA-APILA 21<br />

KELTAKANNUSRUOHO 15<br />

KELTAKATKERO 12, 13<br />

KELTAKAUNOKKI 10<br />

KELTAKURJENMIEKKA 14<br />

KELTAMO 10<br />

KELTANO 18<br />

KELTAPÄIVÄNLILJA 36<br />

KELTASAURAMO 7<br />

KELTASORMUSTINKUKKA 11<br />

KELTASUVIKAKKARA 24<br />

KELTASÄÄKUKKA 24<br />

KELTAUKONHATTU 6<br />

KELTAVADELMA 29<br />

KELTAVALEUNIKKO 16<br />

KELTAÄNGELMÄ 21<br />

KENGURUNOMENAKOISO 37<br />

KERÄSALAATTI 31, 33<br />

KESSU 25<br />

KESÄKULLERO 21<br />

KESÄMALVIKKI 37<br />

KETOKAUNOKKI 10<br />

KETORUUSURUOHO 14<br />

KEVÄTESIKKO 19<br />

KEVÄTSYYLÄJUURI 20<br />

KEVÄTVUOHENJUURI 36<br />

KIINANASTERI 23<br />

KIINANKELTAKÄRHÖ 27<br />

KIINANLAIKKUKÖYNNÖS 37<br />

KIINANPIETARYRTTI 20<br />

KIINANPIONI 17, 37<br />

KIINANRITARINKANNUS 11<br />

kinesisk riddarsporre 11<br />

kinesisk smörboll 21<br />

kirgislök 7<br />

KIRJOHANHIKKI 18<br />

KIRJOKIURUNKUKKA 37<br />

KIRJOKOHTALONKUKKA 25<br />

KIRJOKURJENMIEKKA 14

---

HAKEMISTO suomen- ja ruotsinkieliset nimet<br />

KIRJOLUPIINI 15<br />

KIRJOPIKARILILJA 12<br />

KIRJOSALVIA 25<br />

KIRSIKKALUUMU 28<br />

KIURUNKUKKA 24<br />

KIVIKKOTÖRMÄKUKKA 20<br />

klematis 27<br />

klint 10<br />

klippstånds 15<br />

klippveronica 22<br />

klockfacelia 25<br />

klockviva 10<br />

klättrande hjärta 11<br />

klöver 21<br />

knippnejlika 11<br />

knöllklocka 9<br />

KOHTALONKUKKA 25<br />

KOIRANHEISI 29<br />

KOIRANKIELI 10<br />

KOLLINMINTTU 16<br />

KONNANMARJA 6<br />

KORALLIKEIJUNKUKKA 13<br />

KOREANIISO 30<br />

koreansk anisisop 30<br />

koriander 31<br />

KORIANTERI 31<br />

korila 24<br />

KORISTEMAISSI 37<br />

KORISTEPAPRIKA 22<br />

KORISTETUPAKKA 25<br />

KORPIPAATSAMA 37<br />

KORUKÖYNNÖS 24<br />

KOTKANAKILEIJA 7<br />

kranskrage 24<br />

kransveronica 22<br />

KRIIKUNA 37<br />

krikon 37<br />

krissla 36<br />

krollilja 15<br />

krolliljamix 15<br />

krusbärsaktinidia 37<br />

KRUUNUSUVIKAKKARA 24<br />

kråkbär 12<br />

kråkvicker 37<br />

KULLEROSEKOITUS 21<br />

KULLEROT 21<br />

KULTA-AKILEIJA 36<br />

KULTAHANHIKKI 18<br />

KULTAJÄNÖNPUTKI 9<br />

KULTAKAUNOSILMÄ 23<br />

KULTAKÄRSÄMÖ 6<br />

KULTAPIISKU 20<br />

KULTAPÄIVÄNLILJA 13<br />

KULTASADE 27<br />

KULTASYYLÄJUURI 37<br />

KULTATYRÄKKI 12<br />

KUMINA 31<br />

kummin 31<br />

kungsljus 22<br />

kungsängslilja 12<br />

KUOLANPIONI 17<br />

KURJENKELLO 9<br />

KURJENMIEKKA 36<br />

KURJENPOLVET 13<br />

KURPITSA 31<br />

KURTTUKAALI 33<br />

KURTTURUUSU 29<br />

kustbaldersbra 21<br />

KUUNLILJA 13<br />

kvanne 30, 34<br />

KYLMÄNKUKKA 19<br />

KYLÄKELLUKKA 13<br />

KYLÄKURJENPOLVI 13<br />

KYLÄNEIDONKIELI 12<br />

KYSSÄKAALI 33<br />

kålrabbi 33<br />

KÄENKUKKA 16<br />

känguruäpple 37<br />

KÄRHÖT (PV) 27<br />

kärleksört 20<br />

KÄÄPIÖJAPANINAKILEIJA 7<br />

KÄÄPIÖSAMETTIKUKKA 26<br />

KÄÄRMEENLAUKKA 34<br />

körsbärsplommon 28<br />

KÖYNNÖSKRASSI 26<br />

KÖYNNÖSPIKKUSYDÄN 11<br />

KÖYNNÖSPINAATTI 34<br />

labradorros 28<br />

labruskanadruva 29<br />

LAIKKUKÖYNNÖS 37<br />

lammöron 20<br />

LAMOPEIKONKELLO 10<br />

LAPINAKILEIJA 8<br />

lappblågull 18<br />

LAUKKANEILIKKA 8<br />

laxröd fingerborgsblomma 12<br />

LEHTIKAALI 33<br />

LEHTOAKILEIJA 8<br />

LEHTOAKILEIJAMAISET<br />

LAJIKKEET 8<br />

LEHTORIKKO 20<br />

LEHTOSALVIA 37<br />

LEHTOSINILATVA 18<br />

LEHTOUKONHATTU 6<br />

LEHTOVIRMAJUURI 21<br />

LEHTOÄNGELMÄ 21<br />

LEIJONANKITA 37<br />

lejongap 37<br />

leverbalsam 23<br />

libbsticka 31<br />

LIPERI 31<br />

liten daglilja 36<br />

liten fingerborgsblomma 11<br />

liten rosenkvitten 27<br />

liten tagetes 26<br />

LIUSKAMERISINAPPI 34<br />

LIUSKAMIINANKÖYNNÖS 25<br />

LIUSKASALKORUUSU 6<br />

ljusöga 9<br />

lobelia 24<br />

LOISTOINKARVILLEA 14<br />

LOISTOKEVÄTESIKKO 19<br />

luddpion 17<br />

luddvicker 37<br />

luftlök 30<br />

luktpion 17, 37<br />

luktviol 37<br />

lungmålla 31<br />

lupinväppling 21<br />

LUUMU 28<br />

LUUMURUUSU 37<br />

LYHTYKOISO 37<br />

LÄNNENHEISIANGERVO 28<br />

LÄNNENISOMAKSARUOHO 20<br />

LÄNNENKONNANMARJA 6<br />

lönn 26<br />

44<br />

MAARIANKELLO 9<br />

MAARIANVERIJUURI 6<br />

"MAATIAISKURJENMIEKKA" 14<br />

"MAATIAISRITARINKANNUS"<br />

11, 36<br />

MAITOKELLO 9<br />

majs 37<br />

MAKEDONIAN MÄNTY 28<br />

makedonisk tall 28<br />

MAKSARUOHOT 20<br />

malva 16<br />

MALVAT 16<br />

manchurisk valnöt 27<br />

mandarinlilja 15<br />

mannablod 13<br />

MANTSURIANJALOPÄHKINÄ 27<br />

MARALJUURI 15<br />

maralrot 15<br />

MARHANLILJA 15<br />

mariaklocka 9<br />

MARIANRUUSU 37<br />

MAROKONKEHÄKUKKA 23<br />

matrabarber 31<br />

mattram 26<br />

MAURINKIILTOMALVA 24<br />

MEKSIKONIISO 6<br />

MERISAUNIO 21<br />

METSÄAPILA 37<br />

METSÄKURJENPOLVI 13<br />

METSÄNÄTKELMÄ 15<br />

METSÄRUUSU 28<br />

mexikansk anisisop 6<br />

mexikansk spikklubba 24<br />

midsommarhyacint 36<br />

midsommarkulla 7<br />

MIEKKAHIRVENJUURI 14<br />

MIINANKÖYNNÖS 25<br />

MIRRINMINTTU 16<br />

mjölkklocka 9<br />

MONGOLIANVAAHTERA 26<br />

MOOSEKSENPALAVAPENSAS 11<br />

morot 31, 33<br />

MORSINKO 14, 35<br />

MUKULAPALOYRTTI 18<br />

MUMMONPALSAMI 37<br />

MUNKKINEILIKKA 11<br />

MUSTAJUURI 32<br />

MUSTAKAUNOKKI 10<br />

MUSTAKOIRANKÖYNNÖS 36<br />

MUSTAKONNANMARJA 36<br />

MUSTAPÄIVÄNHATTU 19<br />

MUSTASELJA 29<br />

MUSTIALANRUUSU 37<br />

mustialaros 37<br />

MYKERÖNEILIKKA 11, 36<br />

MYSKIMALVA 16<br />

myskmalva 16<br />

månviva 37<br />

MÄKIHORSMA 36<br />

MÄKIKUISMA 14<br />

MÄKITERVAKKO 22<br />

märgärt 33, 35<br />

MÖKINIHMEKUKKA 25<br />

mörk fjällvedel 8<br />

narcissanemon 7<br />

narcisstobak 25<br />

NARSISSITUPAKKA 25<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

NARSISSIVUOKKO 7<br />

nattljus 17<br />

NAUHUKSET 15<br />

NAURIS 31, 34<br />

NEILIKAT 11<br />

nejlika 11<br />

nejlikrot 13<br />

nemesia 25<br />

nepeta 37<br />

nicklök 36<br />

NIITTYKULLERO 21<br />

NIITTYSALVIA 19<br />

nordisk stormhatt 6<br />

nordlig backruta 37<br />

norrlandssyren 29<br />

NUKKAHULLURUOHO 24<br />

NUKKANAUHUS 15<br />

NUKKAPÄHKÄMÖ 20<br />

NUKKERUUSU 28<br />

NUKULA 15<br />

NUOKKUAMPIAISYRTTI 12<br />

NUOKKUKOHOKKI 20<br />

NUOKKULAUKKA 36<br />

NURMIKAUNOKKI 10<br />

NURMIKOHOKKI 20<br />

nyponros 28<br />

nysrot 21<br />

nässelklocka 10<br />

OJAKELLUKKA 13<br />

OKAHULLURUOHO 24<br />

OMENAPUU 28<br />

OOPIUMIUNIKKO 25<br />

opievallmo 25<br />

orange smörboll 21<br />

orangegul daglilja 13<br />

ORANSSIKELTANO 18<br />

ORJANRUUSU 28<br />

ormlök 30<br />

ORVOKKI 26, 37<br />

oxtunga 7<br />

PALAVARAKKAUS 16<br />

PALLAKSENPIONI 17<br />

PALLEROKIURUNKUKKA 24<br />

PALSAMI 37<br />

PALSAMIKÖYNNÖS 29<br />

palsternacka 31, 35<br />

PALSTERNAKKA 31, 35<br />

paradislilja 18<br />

PARATIISILILJA 18<br />

parkolvon 29<br />

PARSA 30<br />

PARTAOHRA 24<br />

pastellakleja 7, 36<br />

PELTOKEHÄKUKKA 23<br />

PENSASKÄRHÖ 10<br />

PENSASPAPU 33<br />

PENSASPETUNIA 25<br />

"PERHOSUNIKKO" 37<br />

PERUNKOISO 25<br />

PETUNIA 25<br />

PEURANKELLO 9<br />

PIETARYRTIT 20<br />

PIHASYREENI 37<br />

PIIANKIELI 24<br />

PIIKKIKURKKU 24<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

PIIKKIPUTKI 12<br />

PIKKUAMPIAISYRTTI 36<br />

PIKKULUPPIO 19<br />

PIKKUPÄIVÄNLILJA 36<br />

PIKKUSORMUSTINKUKKA 11<br />

PIKKUTERVAKKO 37<br />

PILLISIPULI 30<br />

pimpinell 19<br />

pimpinellifoliaros 29<br />

PINAATTIHIERAKKA 35<br />

pion 17<br />

PIONI 17<br />

PIONISEOS 17<br />

"PIONIUNIKKO" 25<br />

pionmix 17<br />

pionvallmo 25<br />

piplök 30<br />

PISAMAKELLO 9<br />

plommon 28<br />

plommonros 37<br />

plymspirea 8<br />

POHJANHOIKKAÄNGELMÄ 37<br />

(POHJAN)RANTAKUKKA 16<br />

POHJANSINIVALVATTI 10<br />

PORKKANA 31, 33<br />

porslinsklocka 10<br />

porslinsveronika 22<br />

praktbetonika 37<br />

praktbinka 12<br />

praktbrunört 19<br />

praktincarvillea 14<br />

praktnejlika 11<br />

praktnäva 36<br />

praktröllika 6<br />

prickbräcka 20<br />

prickklocka 9<br />

pricknattljus 17<br />

p<strong>ry</strong>dnadspaprika 22<br />

prästkrage 15<br />

PUISTOSYREENI 29<br />

PUKINPARTA 21<br />

PULSKANEILIKKA 11<br />

PUNA-AILAKKI 20<br />

PUNAHATTU 36<br />

PUNAHIERAKKA 32<br />

PUNAISOMAKSARUOHO 20<br />

PUNAJUURIKAS 32<br />

PUNAKATKO 21<br />

PUNAKOIRANKÖYNNÖS 8<br />

PUNAKOISO 29<br />

PUNAKOSMOS 24<br />

PUNAPIETARYRTTI 20<br />

PUNAREVONHÄNTÄ 23<br />

PUNASAARNI 27<br />

PUNATAMMI 28<br />

PURPPURAHEISIANGERVO 28<br />

PURPPURAPUNALATVA 12<br />

PURPPURARATAMO 18<br />

PURPPURAREVONHÄNTÄ 23<br />

PURPPURATULIKUKKA 22<br />

purpurklätt 16<br />

PURTOJUURI 20<br />

pyramidbräcka 19<br />

PYSTYKISSANMINTTU 37<br />

PYSTYKIURUNKANNUS 10<br />

PÄHKÄMÖT 20<br />

PÄIVÄNKAKKARA 15<br />

PÄIVÄNSILMÄ 13<br />

PÄIVÄNSINI 37<br />

45<br />

HAKEMISTO suomen- ja ruotsinkieliset nimet<br />

PÄIVÄNTÄHTI 13<br />

pärlrönn 29<br />

PÄRSKÄJUURI 21<br />

pärön 28<br />

PÄÄRYNÄ 28<br />

rabarber 31<br />

rankspenat 34<br />

RANSKANTULIKUKKA 22<br />

RANTA-ALPI 16<br />

RANTAHIRVENJUURI 36<br />

RANTAKUKKA 16<br />

RANTATÄDYKE 22<br />

RANTAVEHNÄ 15<br />

RAPARPERI 31<br />

RATAMOT 18<br />

regnbågslupin 15<br />

renfanekrage 20<br />

RENTOUKONHATTU 6<br />

RETIISI 33<br />

REUNUSPIETARYRTTI 26<br />

revklocka 26<br />

REVONHÄNTÄ 23<br />

riddarsporre 11<br />

RIIPPALOBELIA 24<br />

ringblomma 23<br />

RITARINKANNUKSET 11<br />

ROHTOKUIRIMO 31<br />

ROHTOMARALJUURI 15<br />

ROHTORASTI 7<br />

ROHTOSORMUSTINKUKKA 11<br />

ROHTOSUOPAYRTTI 19<br />

ROHTOVERBENA 22<br />

romersk riddarsporre 23<br />

rosenbinka 36<br />

rosendunört 36<br />

rosenflockel 12<br />

rosenglim 25<br />

rosenincarvillea 14<br />

rosenkrage 20<br />

rosenkvitten 27<br />

rosenmalva 16<br />

rosenskära 24<br />

rova 31, 34<br />

RUCOLA 33<br />

rugosaros 29<br />

RUIJANRUOHOSIPULI 37<br />

RUIS 32, 35<br />

RUISVIRNA 37<br />

RUOHOKANUKKA 36<br />

RUOHOSIPULI 30<br />

ruta 21<br />

RUUSUKAALI 33<br />

RUUSUKVITTENI 27<br />

RUUSUMALVA 16<br />

RUUSURUOHOT 14<br />

RYHMÄSAMETTIKUKKA 26<br />

<strong>ry</strong>sk martorn 12<br />

<strong>ry</strong>sk nejlikrot 13<br />

råg 32, 35<br />

rädisa 33<br />

rävsvans 23<br />

"röd blåeld" 12<br />

röd flikanemon 7<br />

röd flikrabarber 19<br />

röd hundrova 8<br />

röd kärleksört 20<br />

röd lejonsvans 18

---

HAKEMISTO suomen- ja ruotsinkieliset nimet<br />

röd nejlikrot 13<br />

röd rudbeckia 36<br />

rödask 27<br />

rödbeta 32<br />

rödek 28<br />

rödfibbla 18<br />

rödkämpar 18<br />

rödkörvel 21<br />

rödmalva 24<br />

rödåbrad syra 32<br />

röllika 6<br />

SAKSANKIRVELI 31<br />

SALAATTI 31, 33<br />

SALKORUUSU 6<br />

salvia 19<br />

SAMETTIKUKAT 26<br />

SAMETTIVERBENA 26<br />

sammetstagetes 26<br />

sandsenap 33<br />

SARVITÄHKÄMUNKKI 18<br />

savojkål 33<br />

scharlakansakleja 7<br />

SEMBRA 28<br />

SIANKÄRSÄMÖ 6<br />

sibirisk björnfloka 36<br />

sibirisk cembratall 28<br />

"sibirisk fingerborgsblomma” 12<br />

sibirisk hagtorn 27<br />

sibirisk klematis 27<br />

sibirisk nunneört 10<br />

sibirisk pion 17<br />

sibirisk vallmo 17<br />

sibirisk ärtbuske 27<br />

SIKOANGERVO 36<br />

SILOPERSILA 33<br />

SILPOYDINHERNE 33, 35<br />

silverbuske 37<br />

silveröga 23<br />

SINIHEINÄ 16<br />

SINIKUUNLILJA 13<br />

SINILATVAT 18<br />

SINIPALLO-OHDAKE 12<br />

SINIPIIKKIPUTKI 12<br />

SINISILMIÖ 37<br />

SINITÄHTÖNEN 23<br />

SINIVALEUNIKKO 36<br />

SINIVUOKKO 36<br />

SINIÄNGELMÄ 21<br />

SIPERIANHERNEPENSAS 27<br />

SIPERIANKURJENMIEKKA 14<br />

SIPERIANKÄRHÖ 27<br />

SIPERIANMAKSARUOHO 20<br />

SIPERIANORAPIHLAJA 27<br />

SIPERIANPALLO-OHDAKE 36<br />

SIPERIANSORMUSTINKUKKA 12<br />

SIPERIANSEMBRA 28<br />

SIPERIANUNIKKO 17<br />

SIPULIT 30<br />

SITRUUNAKISSANMINTTU 36<br />

skelört 10<br />

skogsförgätmigej 16<br />

skogsklocka 9<br />

skogsklöver 37<br />

skogslyst 20<br />

skogslök 34<br />

skogsnäva 13<br />

skogsolvon 29<br />

skogsvial 15<br />

skuggviolruta 21<br />

skägg-gräs 25<br />

skär hängverbena 26<br />

skörbjuggsört 31<br />

slätpersilja 33<br />

småborre 6<br />

smällspirea 28<br />

smörboll 21<br />

smörbollmix 21<br />

snittgentiana 13<br />

SOIJAPAPU 31<br />

SOIKKORATAMO 18<br />

sojaböna 31<br />

solvisare 24<br />

sommaraster 23<br />

sommarmalva 37<br />

SOPULINKALLIOINEN 36<br />

SORMUSTINKUKKA 11<br />

SORMUSTINKUKKALAJIKE 12<br />

spansk körvel 31<br />

spansk vallmo 18<br />

spanska flaggan 25<br />

sparris 30<br />

spenatskräppa 35<br />

spikklubba 24<br />

sporreblomma 15<br />

srandråg 15<br />

stenhallon 19<br />

stjärnflocka 8<br />

stjärnhyacint 9<br />

stjärnlök 37<br />

stockros 6<br />

stor blomstertobak 25<br />

stor blåklocka 9<br />

stor frossört 20<br />

stor hässleklocka 9<br />

stor kardborre 34<br />

stor kustruta 21<br />

stor nunneört 10<br />

stor riddarsporre 11<br />

stor sandlilja 7<br />

stor tagetes 26<br />

stor vaxblomma 23<br />

storblommig fingerört 19<br />

stormhatt 6<br />

stort judekör 37<br />

strandiris 14<br />

strandkål 34<br />

strandlysing 16<br />

strandsenap 34<br />

strandveronika 22<br />

strålöga 20<br />

styvklematis 10<br />

stånds 15<br />

stäppsalvia 37<br />

SUKAHEINÄ 25<br />

SULOKELLO 26<br />

SUOPAYRTTI 19<br />

surkörsbär 28<br />

SUVIKAKKARA 24<br />

svart nysrot 21<br />

svartklint 10<br />

svartkämpar 18<br />

svartrot 32<br />

svavelklocka 9<br />

svavelpion 17<br />

svedjenävä 24<br />

svärdkrissla 14<br />

46<br />

svärdslilja 14<br />

SYREENIT 29<br />

syren 37<br />

SYYLÄJUURI 20<br />

SYYSHATTU 24<br />

SYYSPÄIVÄNHATTU 19<br />

såpnejlika 19<br />

SÄÄKUKKA 24<br />

sömntuta 24<br />

tagetes 26<br />

taggreva 24<br />

TALVIKURPITSA 31<br />

TAMMENLEHTISALAATTI 33<br />

TARHA-ALPPIKÄRHÖ 27<br />

TARHAHERNE 35<br />

TARHAIDÄNUNIKKO 17<br />

TARHAILLAKKO 13<br />

TARHAJALOMALVA 37<br />

TARHAKEHÄKUKKA 23<br />

TARHAKELLUKKA 13<br />

TARHAKOHOKKI 25<br />

TARHAKUKONKANNUS 23<br />

TARHAKULLERO 21<br />

TARHAKURTTURUUSU 29<br />

TARHAKYLMÄNKUKKA 19<br />

TARHAKÄENKAALI 25<br />

TARHALAUKKANEILIKKA 8<br />

TARHAMALTSA 31<br />

TARHAOJUKKAVIINI 29<br />

TARHAOMENAPUU 28<br />

TARHAPÄIVÄNLILJA 36<br />

TARHARAPARPERI 31<br />

TARHASALKORUUSU 6<br />

TARHASOLJO 23<br />

TARHASORMUSTINKUKKA 12<br />

TARHATULIKUKKA 22<br />

TARHAUKONHATTU 6<br />

TELLIMA 21<br />

TESMA 16<br />

TIIBETINESIKKO 37<br />

TILLI 32<br />

TIPSU 24<br />

TITONIA 26<br />

tjärblomster 22<br />

TOMAATTI 35, 37<br />

tomat 35, 37<br />

tomatillo 31<br />

TOMATILLO 31<br />

torta 10<br />

TORVIKUKKA 25<br />

tovsippa 7<br />

trift 8<br />

trolldruva 6, 36<br />

trollrudbeckia 19<br />

trollsmultron 12<br />

trumpetblomma 25<br />

trädgårdsarnika 8<br />

trädgårdsfunkia 13<br />

trädgårdsjättevallmo 17<br />

trädgårdskungsljus 22<br />

trädgårdsmålla 31<br />

trädgårdsnattviol 13<br />

trädgårdsriddarsporre 11, 36<br />

trädgårdssmörbolla 21<br />

trädgårdsstormhatt 6<br />

trädgårdstrift 8<br />

trädgårdsviva 19<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

trädgårdsäppel 28<br />

tuja 29<br />

TULIAKILEIJA 7<br />

TULIKELLUKKA 13<br />

TULIKUKAT 22<br />

TULIUNIKKO 24<br />

TUMMAHELMILILJA 16<br />

TUMMAPÄRSKÄJUURI 21<br />

TUNTURIKURJENHERNE 8<br />

TUOKSUAKILEIJA 7<br />

TUOKSUORVOKKI 37<br />

TUOKSURUUTA 19<br />

tusensköna 8, 37<br />

tuviris 14<br />

TYRNI 27<br />

TYRÄKKI 12<br />

TÄDYKE 37<br />

TÄDYKKEET 22<br />

TÄHDIKKI 37<br />

TÄHKÄHIETALILJA 7<br />

TÄHKÄKEIJUNKUKKA 13<br />

TÄHKÄKELLO 9<br />

TÄHKÄMUNKIT 18<br />

TÄHKÄVERBENA 22<br />

TÄHTIHYASINTTI 9<br />

TÖRMÄKUKKA 20<br />

TÖRMÄVIINI 29<br />

törnrosas kjörtel 25<br />

UKKOLAUKKA 7<br />

UKONHATTU 6<br />

UKONKELLO 9<br />

UKONTULIKUKKA 22<br />

ullblad 12<br />

underblomma 25<br />

UNELMATÄDYKE 22<br />

ungersk syren 29<br />

UNIKOT (MV) 17<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

UNIKOT (YV) 25<br />

UNKARINSYREENI 29<br />

VAAHTERA 26<br />

VAALEATÄHKÄMUNKKI 18<br />

VALAMONRUUSU 37<br />

valamoros 37<br />

VALEUNIKKO 16<br />

VALKOAILAKKI 20<br />

VALKOHANHIKKI 12<br />

VALKOKAALI 32<br />

VALKOKONNANMARJA 6<br />

VALKOMESIKKÄ 16<br />

VALKOSIPULI 30<br />

VALKOTUPAKKA 25<br />

VALKOUKONHATTU 6<br />

valnöt 27<br />

VARIKSENMARJA 12<br />

VARJOLILJA 15<br />

VARJOLILJASEOS 15<br />

VARPUPIPO 18<br />

VARSANKELLO 9<br />

vejde 14, 35<br />

VERBENA 22<br />

VERIHANHIKKI 18<br />

veronika 22, 37<br />

VIINIKÄRHÖ 27<br />

VILLAHEISI 29<br />

VILLAMO 12<br />

VILLIPETUNIA 25<br />

vinruta 19<br />

vinterpumpa 31<br />

viol 26, 37<br />

violpetunia 25<br />

VIRGINIANTUPAKKA 25<br />

VIRGINIANTÄDYKE 22<br />

virginiatobak 25<br />

VIRMAJUURI 21<br />

47<br />

HAKEMISTO suomen- ja ruotsinkieliset nimet<br />

vit sötväppling 16<br />

vit trolldruva 6<br />

vitkål 32<br />

vitlök 30<br />

vitpetunia 25<br />

vitrapunkel 18<br />

vivamix 19<br />

vresros 29<br />

VUOHENKELLO 9<br />

VUORENKILPI 9<br />

VUORIKAUNOKKI 10<br />

VUORIMUNKKI 14<br />

VUORIREVONPAPU 21<br />

vårakleja 7<br />

vårflenört 20<br />

vårvial 15<br />

vädd 37<br />

väddklint 10<br />

VÄINÖNPUTKI 30, 34<br />

YRTTI-IISO 30<br />

zuluaster 24<br />

ZULUNNUKKEASTERI 24<br />

åkerlyst 20<br />

åkervädd 14<br />

ålandsrot 14<br />

ädelpion 17<br />

äkta mannablod 14<br />

älgkål 10<br />

ÄNGELMÄ 21<br />

ängsglim 20<br />

ängshavrerot 21<br />

ängsklint 10<br />

ängsklocka 9<br />

ängsnäva 13<br />

ängsruta 21<br />

ängssalvia 19<br />

ängstoppklocka 9<br />

ängsvädd 20<br />

äppel 28

---

HAKEMISTO tieteelliset nimet<br />

Acer platanoides 26<br />

Acer tataricum subsp. ginnala 26<br />

Achillea filipendulina 6<br />

Achillea millefolium 6<br />

Aconitum arcuatum 6<br />

Aconitum 'Ívorine' 6<br />

Aconitum lycoctonum subsp.<br />

lycoctonum 6<br />

Aconitum lycoctonum subsp.<br />

septentrionale 6<br />

Aconitum napellus subsp.<br />

lusitanicum 6<br />

Aconitum soongaricum 6<br />

Aconitum x stoerkianum 6<br />

Actaea alba 6<br />

Actaea rubra 6<br />

Actaea spicata 36<br />

Actinidia arguta 37<br />

Actinidia kolomikta 37<br />

Adlumia fungosa 23<br />

Agastache foeniculum 30<br />

Agastache mexicana 6<br />

Agastache rugosa 30<br />

Ageratum houstonianum 23<br />

Agrimonia eupatoria 6<br />

Agrostemma githago 23<br />

Alcea ficifolia 6<br />

Alcea rosea 6<br />

Allium cernuum 36<br />

Allium fistulosum 30<br />

Allium hollandicum 7<br />

Allium Proliferum-<strong>ry</strong>hmä 30<br />

Allium sativum 30<br />

Allium sativum<br />

var. ophioscordon 30<br />

Allium schoenoprasum 30<br />

Allium schoenoprasum<br />

subsp. sibiricum 37<br />

Allium scorodoprasum 34<br />

Amaranthus caudatus 23<br />

Amaranthus hybridus 23<br />

Anchusa officinalis 7<br />

Anemone multifida 7<br />

Anemone narcissiflora 7<br />

Anemone sylvestris 7<br />

Anemone x lesseri 7<br />

Anethum graveolens 32<br />

Angeliga archangelica 30, 34<br />

Anthemis sancti-johannis 7<br />

Anthemis tinctoria 7<br />

Anthericum liliago 7<br />

Antirrhinum majus 37<br />

Aquilegia 'Olympia' 8<br />

Hakemisto tieteelliset nimet<br />

Aquilegia alpina 7<br />

Aquilegia canadensis 7<br />

Aquilegia ch<strong>ry</strong>santha 36<br />

Aquilegia Cultorum-<strong>ry</strong>hmä 7, 36<br />

Aquilegia flabellata var. pumila 7<br />

Aquilegia formosa 7<br />

Aquilegia fragrans 7<br />

Aquilegia glandulosa 7<br />

Aquilegia sp. 8<br />

Aquilegia vulgaris 8<br />

Arctium lappa 34<br />

Arctotheca calendula 23<br />

Arctotis x hybrida 23<br />

Armeria maritima 8<br />

Armeria Maritima-<strong>ry</strong>hmä 8<br />

Arnica sachalinensis 8<br />

Aruncus dioicus 8<br />

Asparagus officinalis 30<br />

Aster alpinus 8<br />

Astragalus alpinus 8<br />

Astrantia major 8<br />

Atriplex hortensis 31<br />

Avena sativa 31<br />

Bellis annua 37<br />

Bellis perennis 8<br />

Bergenia cordifolia 8<br />

Beta vulgaris var. conditiva 32<br />

Brassica oleracea<br />

Capitata-<strong>ry</strong>hmä 32<br />

Brassica oleracea<br />

Gemmifera-<strong>ry</strong>hmä 33<br />

Brassica oleracea<br />

Gongylodes-<strong>ry</strong>hmä 33<br />

Brassica oleracea<br />

Sabauda-<strong>ry</strong>hmä 33<br />

Brassica oleracea Sabellica 33<br />

Brassica rapa 31, 34<br />

Brimeura amethystina 36<br />

B<strong>ry</strong>onia alba 36<br />

B<strong>ry</strong>onia cretica subsp. dioica 8<br />

Buphthalmum salicifolium 9<br />

Bupleurum longifolium<br />

subsp. aureum 9<br />

Cakile maritima subsp. baltica 34<br />

Calendula arvensis 23<br />

Calendula officinalis 23<br />

Callistephus chinensis 23<br />

Camassia sp. 9<br />

Campanula alliariifolia 9<br />

48<br />

Campanula cervicaria 9<br />

Campanula glomerata 9<br />

Campanula lactiflora 9<br />

Campanula latifolia 9<br />

Campanula latifolia<br />

var. macrantha 9<br />

Campanula medium 9<br />

Campanula patula 9<br />

Campanula persicifolia 9<br />

Campanula punctata 9<br />

Campanula rapunculoides 9<br />

Campanula thyrsoides 9<br />

Campanula trachelium 10<br />

Capsicum Conoides-<strong>ry</strong>hmä 22<br />

Caragana arborescens 27<br />

Carum carvi 31<br />

Centaurea jacea 10<br />

Centaurea macrocephala 10<br />

Centaurea montana 10<br />

Centaurea nigra 10<br />

Centaurea ph<strong>ry</strong>gia 10<br />

Centaurea ph<strong>ry</strong>gia f. discolor 10<br />

Centaurea scabiosa 10<br />

Cephalaria gigantea 10<br />

Cerinthe major 23<br />

Chaenomeles japonica 27<br />

Chelidonium majus 10<br />

Chenopodium bonus-henricus 31<br />

Cicerbita alpina 10<br />

Clematis alpina 27<br />

Clematis alpina subp. sibirica 27<br />

Clematis Alpina-<strong>ry</strong>hmä 27<br />

Clematis integrifolia 10<br />

Clematis recta 10<br />

Clematis tangutica 27<br />

Clematis viticella 27<br />

Cochlearia officinalis 31<br />

Codonopsis clematidea 10<br />

Commelina coelestis 23<br />

Consolida ajacis 23<br />

Coreopsis grandiflora 10<br />

Coreopsis stillmanii 23<br />

Coriandrum sativum 31<br />

Cornus suecica 36<br />

Cortusa matthioli 10<br />

Co<strong>ry</strong>dalis nobilis 10<br />

Co<strong>ry</strong>dalis solida 10<br />

Cosmos bipinnatus 24<br />

Crambe maritima 34<br />

Crataegus grayana 27<br />

Crataegus sanguinea 27<br />

Cucurbita pepo 31<br />

Cyclanthera pedata 24<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

Cynoglossum officinale 11<br />

Datura innoxia 24<br />

Datura stramonium 24<br />

Daucus carota 31, 33<br />

Delphinium elatum 11<br />

Delphinium Elatum-<br />

ja Pacific-<strong>ry</strong>hmät 11<br />

Delphinium grandiflorum 11<br />

Delphinium sp. 11, 36<br />

Dianthus armeria 11, 36<br />

Dianthus barbatus 11<br />

Dianthus carthusianorum 11<br />

Dianthus superbus 11<br />

Dicentra scandens 11<br />

Dictamnus albus 11<br />

Digitalis grandiflora 11<br />

Digitalis lutea 11<br />

Digitalis purpurea 11<br />

Digitalis sibirica 12<br />

Digitalis x mertonensis 12<br />

Dimorphotheca sinuata 24<br />

Diplotaxis tenuifolia 33<br />

Dipsacus sp. 12<br />

Doronicum orientale 36<br />

Dracocephalum nutans 12<br />

Dracocephalum nutans<br />

var. alpinum 36<br />

Dracopis amplexicaulis 24<br />

D<strong>ry</strong>mocallis rupestris 12<br />

Ebilobium collinum 36<br />

Ebilobium hirsutum 36<br />

Eccremocarpus scaber 24<br />

Echinacea purpurea 36<br />

Echinocystis lobata 24<br />

Echinops bannaticus 12<br />

Echinops ritro 36<br />

Echium plantagineum 24<br />

Echium vulgare 12<br />

Elaeagnus sp. 37<br />

Empetrum nigrum 12<br />

Erigeron borealis 36<br />

Erigeron Speciosus-<strong>ry</strong>hmä 12<br />

Eriophyllum lanatum 12<br />

E<strong>ry</strong>ngium alpinum 12<br />

E<strong>ry</strong>ngium planum 12<br />

Eschscholzia californica 24<br />

Eupatorium purpureum 12<br />

Filipendula kamtschatica 12<br />

Filipendula vulgaris 36<br />

Fraxinus pennsylvanica 27<br />

Fritillaria meleagris 12<br />

Galtonia candicans 12<br />

Gentiana lutea 12<br />

Gentiana septemfida 12<br />

Gentiana walujewii 36<br />

Geranium bohemicum 24<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

Geranium himalayense 36<br />

Geranium pratense 13<br />

Geranium sylvaticum 13<br />

Geum aleppicum 13<br />

Geum coccineum 13<br />

Geum Cultorum-<strong>ry</strong>hmä 13<br />

Geum rivale 13<br />

Geum urbanum 13<br />

Gilia capitata 24<br />

Gilia tricolor 37<br />

Glebionis coronaria 24<br />

Glebionis segetum 24<br />

Glycine max 31<br />

Hablitzia tamnoides 34<br />

Helianthella quinquenervis 13<br />

Heliopsis helianthoides 13<br />

Hemerocallis Hybrida-<strong>ry</strong>hmä 36<br />

Hemerocallis lilio-asphodelus 36<br />

Hemerocallis middendorffii 13<br />

Hemerocallis minor 36<br />

Hepatica nobilis 36<br />

Heracleum sibiricum 36<br />

Hesperis matronalis 13<br />

Heuchera cylindrica 13<br />

Heuchera sanguinea 13<br />

Hippophaë rhamnoides 27<br />

Hordeum jubatum 24<br />

Hosta sieboldiana 13<br />

Hyoscyamus niger 24<br />

Hypericum perforatum 14<br />

Incarvillea delavayi 14<br />

Incarvillea mairei 14<br />

Inula ensifolia 14<br />

Inula helenium 14<br />

Inula magnifica 14<br />

Inula salicina 36<br />

Ipomoea tricolor 37<br />

Iris aphylla 14<br />

Iris ensata 36<br />

Iris hookeri 36<br />

Iris pseudacorus 14<br />

Iris setosa 14<br />

Iris sibirica 14<br />

Iris spuria & I. orientalis 14<br />

Iris versicolor 14<br />

Isatis tinctoria 14, 35<br />

Jasione montana 14<br />

Juglans ailanthifolia 27<br />

Juglans cinerea 27<br />

Juglans mandshurica 27<br />

Knautia arvensis 14<br />

Knautia macedonica 15<br />

Laburnum alpinum 27<br />

49<br />

HAKEMISTO tieteelliset nimet<br />

Lactuca sativa<br />

Capitata-<strong>ry</strong>hmä 31, 33<br />

Lactuca sativa Crispa-<strong>ry</strong>hmä 33<br />

Lathyrus sylvestris 15<br />

Lavatera thuringiaca 15<br />

Lavatera trimestris 37<br />

Layia platyglossa 24<br />

Leonurus cardiaca 15<br />

Leucanthemum vulgare 15<br />

Leuzea carthamoides 15<br />

Levisticum officinale 31<br />

Leymus arenarius 15<br />

Ligularia dentata 15<br />

Ligularia fischeri 15<br />

Lilium martagon 15<br />

Lilium Martagon-<strong>ry</strong>hmä 15<br />

Linaria vulgaris 15<br />

Lobelia Pendula-<strong>ry</strong>hmä 24<br />

Lupinus nootkatensis 15<br />

Lupinus x regalis 15<br />

Lychnis chalcedonica 16<br />

Lychnis coronaria 16<br />

Lychnis flos-cuculi 16<br />

Lysimachia vulgaris 16<br />

Lythrum salicaria 16<br />

Malus domestica 28<br />

Malva alcea 16<br />

Malva moschata 16<br />

Malva sylvestris<br />

subsp. mauritiana 24<br />

Meconopsis betonicifolia 36<br />

Meconopsis cambrica 16<br />

Melilotus alba 16<br />

Meum athamanticum 16<br />

Mirabilis jalapa 25<br />

Molinia caerulea 16<br />

Muscari armeniacum 16<br />

Myrrhis odorata 31<br />

Nemesia strumosa 25<br />

Neomarica northiana 37<br />

Nepeta cataria 'Citriodora' 36<br />

Nepeta grandiflora 16<br />

Nepeta nuda 37<br />

Nepeta subsessilis 16<br />

Nepeta x faassenii 16<br />

Nicandra physaloides 25<br />

Nicotiana alata 25<br />

Nicotiana rustica 25<br />

Nicotiana Sanderae-<strong>ry</strong>hmä 25<br />

Nicotiana sylvestris 25<br />

Nicotiana tabacum 25<br />

Oenothera biennis 17<br />

Oenothera rubricaulis 17<br />

Ornithogalum arcuatum 37<br />

Oxalis corniculata<br />

var. atropurpurea 25<br />

Oxyria digyna 17

---

HAKEMISTO tieteelliset nimet<br />

Paeonia anomala 17<br />

Paeonia lactiflora 17, 37<br />

Paeonia Lactiflora-<strong>ry</strong>hmä 17<br />

Paeonia mlokosewitschii 17<br />

Paeonia mollis 17<br />

Paeonia sp. 17<br />

Paeonia x hybrida 17<br />

Papaver croceum 17<br />

Papaver Laciniatum-<strong>ry</strong>hmä 37<br />

Papaver Orientale-<strong>ry</strong>hmä 17<br />

Papaver Paeoniflorum-<strong>ry</strong>hmä 25<br />

Papaver rupifragum 18<br />

Papaver somniferum 25<br />

Paradisea liliastrum 18<br />

Pastinaca sativa 31, 35<br />

Penstemon fruticosus 18<br />

Penstemon ovatus 18<br />

Petroselinum crispum 33<br />

Petunia axillaris 25<br />

Petunia integrifolia 25<br />

Phacelia campanularia 25<br />

Phaseolus vulgaris var. nanus 33<br />

Phlomis tuberosa 18<br />

Physalis alkekengi<br />

var. franchetii 37<br />

Physalis philadelphica 31<br />

Physocarpus opulifolius 28<br />

Physocarpus opulifolius<br />

'Diabolo' 28<br />

Phyteuma scheuchzeri 18<br />

Phyteuma spicatum 18<br />

Pilosella aurantiaca 18<br />

Pinus cembra subsp. sibirica 28<br />

Pinus peuce 28<br />

Pisum sativum 33, 35<br />

Plantago lanceolata 18<br />

Plantago major 18<br />

Plantago major 'Rubrifolia' 18<br />

Plantago media 18<br />

Podophyllum hexandrum 18<br />

Polemonium acutiflorum 18<br />

Polemonium caeruleum 18<br />

Polygonatum odoratum 18<br />

Polypogon monspeliensis 25<br />

Potentilla atrosanguinea 18<br />

Potentilla aurea 18<br />

Potentilla Bicolor-<strong>ry</strong>hmä 18<br />

Potentilla megalantha 19<br />

Primula alpicola 37<br />

Primula elatior 37<br />

Primula japonica 19<br />

Primula Polyantha-<strong>ry</strong>hmä 19<br />

Primula veris 19<br />

Prunella grandiflora 19<br />

Prunus cerasifera 28<br />

Prunus cerasus 28<br />

Prunus domestica 28<br />

Prunus domestica<br />

subsp. insititia 37<br />

Pseudotsuga menziesii 37<br />

Pulsatilla vulgaris 19<br />

Pyrus communis 28<br />

Quamoclit lobata 25<br />

Quercus rubra 28<br />

Raphanus sativus<br />

Radicula-<strong>ry</strong>hmä 33<br />

Rhamnus frangula 37<br />

Rheum rhabarbarum 31<br />

Rhodochiton atrosanguineum 25<br />

Rosa "Havukka" 29<br />

Rosa 'Minette' 37<br />

Rosa 'Splendens' 37<br />

Rosa blanda 28<br />

Rosa dumalis 28<br />

Rosa majalis 28<br />

Rosa mollis 28<br />

Rosa nitida 28<br />

Rosa Pimpinellifolia-<strong>ry</strong>hmä<br />

'Kainuu' 29<br />

Rosa rugosa f. rugosa 29<br />

Rosa villosa 37<br />

Rosa x obovata 37<br />

Rubus idaeus f. chlorocarpus 29<br />

Rudbeckia laciniata 19<br />

Rudbeckia occidentalis 19<br />

Rumex alpinus 19<br />

Rumex patientia 35<br />

Rumex sanguineus 32<br />

Ruta graveolens 19<br />

Salpiglossis sinuata 25<br />

Salvia nemorosa 37<br />

Salvia verbenaca 19<br />

Sambucus nigra 29<br />

Saponaria officinalis 19<br />

Saxifraga hostii 19<br />

Saxifraga rotundifolia 20<br />

Scabiosa columbaria 20<br />

Scabiosa japonica var. alpina 37<br />

Schisandra chinensis 29<br />

Scorzonera hispanica 32<br />

Scrophularia ch<strong>ry</strong>santha 37<br />

Scrophularia vernalis 20<br />

Scutellaria altissima 20<br />

Secale cereale 32, 35<br />

Sedum aizoon 20<br />

Sedum telephium<br />

subsp. maximum 20<br />

Sedum telephium<br />

subsp. telephium 20<br />

Sidalcea x cultorum 37<br />

Silene armeria 25<br />

Silene asterias 20<br />

Silene dioica 20<br />

Silene latifolia subsp. alba 20<br />

Silene nutans 20<br />

Silene vulgaris 20<br />

Sisyrinchium graminoides 37<br />

Solanum dulcamara 29<br />

Solanum laciniatum 37<br />

Solanum lycopersicum 35, 37<br />

50<br />

Solidago virgaurea 20<br />

Sorbus koehneana 29<br />

Stachys byzantina 20<br />

Stachys macrantha 37<br />

Stellaria graminea 20<br />

Succisa pratensis 20<br />

Succisella petteri 20<br />

Symphyandra hofmannii 20<br />

Symphyandra pendula 20<br />

Syringa josikaea 29<br />

Syringa vulgaris 37<br />

Syringa x hen<strong>ry</strong>i 29<br />

Tagetes erecta 26<br />

Tagetes patula 26<br />

Tagetes tenuifolia 26<br />

Tanacetum coccineum 20<br />

Tanacetum co<strong>ry</strong>mbosum 20<br />

Tanacetum parthenium 26<br />

Tanacetum tianschanicum 20<br />

Telekia speciosa 20<br />

Tellima grandiflora 21<br />

Thalictrum aquilegiifolium 21<br />

Thalictrum contortum 21<br />

Thalictrum flavum 21<br />

Thalictrum rochebrunianum 21<br />

Thalictrum simplex<br />

subsp. boreale 37<br />

Thalictrum speciosissimum 21, 37<br />

Thermopsis montana 21<br />

Thuja occidentalis 29<br />

Tithonia rotundifolia 26<br />

Torilis japonica 21<br />

Tragopogon porrifolius 32<br />

Tragopogon pratensis 21<br />

Tricyrtis hirta 21<br />

Trifolium arvense 26<br />

Trifolium aureum 21<br />

Trifolium medium 37<br />

Trifolium ochroleucon 21<br />

Tripleurospermum maritimum 21<br />

Trollius asiaticus 21<br />

Trollius chinensis 21<br />

Trollius Cultorum-<strong>ry</strong>hmä 21<br />

Trollius europaeus 21<br />

Trollius sp. 21<br />

Tropaeolum majus 26<br />

Tropaeolum peregrinum 37<br />

Ulmus sp. 29<br />

Wahlenbergia hederacea 26<br />

Valeriana sambucifolia 21<br />

Veratrum nigrum 21<br />

Verbascum 'Densiflorum' 22<br />

Verbascum chaixii 22<br />

Verbascum phoenicum 22<br />

Verbascum thapsus 22<br />

Verbena elegans var. asperata 26<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

Verbena hastata 22<br />

Verbena officinalis 22<br />

Veronica gentianoides 22<br />

Veronica longifolia 22<br />

Veronica thessalica 37<br />

Veronica virginica 22<br />

Viburnum lantana 29<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong><br />

Viburnum opulus 29<br />

Vicia cracca 37<br />

Vicia faba 32, 36<br />

Vicia sepium 22<br />

Vicia villosa 37<br />

Viola odorata 37<br />

Viola sp. 26, 37<br />

51<br />

HAKEMISTO tieteelliset nimet<br />

Viscaria alpina 37<br />

Viscaria vulgaris 22<br />

Vitis Labruscana-<strong>ry</strong>hmä 'Beta' 29<br />

Vitis riparia 29<br />

Zea mays var. japonica 37

---

SIEMENTEN KERÄÄJÄT<br />

Siementen kerääjät<br />

Tämän siemenluettelon anti on peräisin seuraavilta kerääjiltä:<br />

Akkanen Leila, Eura<br />

Alanko Anja, Helsinki<br />

Alanko Pentti, Helsinki<br />

Arkko Senja, Ilmajoki, Laukaa, Siikainen<br />

Artejärvi-Karjalainen Anneli, Helsinki<br />

Aulasmaa Ritva, Lappeenranta<br />

Bragge Maija, Rajamäki<br />

Brännare Sara, Pertunmaa, Kuortti<br />

Cajander Riku, Kirkkonummi<br />

Chase Sisko, Porvoo<br />

Ehrnsten Birgitta, Kemiö<br />

Eriksson Lea, Helsinki, Hartola<br />

Eskelinen Kaarina, Heinävesi<br />

Estlander Ann-Mari, Helsinki<br />

Grönman Marketta, Pori<br />

Hintikka Marja, Konnevesi<br />

Honkanummi Hilkka, Kuhmoinen<br />

Hyttinen Leni, Sipoo<br />

Hämäläinen Marja, Pertunmaa<br />

Hänninen Juha, Tampere<br />

Höijer Paavo, Askola<br />

Ilomäki Soile, Vimpeli<br />

Ivars Marja, Hyvinkää<br />

Joy Peter, Vantaa<br />

Jäntti Pirkko, Konnevesi<br />

Kahila Pirkko, Karkkila, Vihti<br />

Kakko Ossi, Ähtäri<br />

Kari Léna, Sipoo<br />

Karjalainen Leena, Kauniainen<br />

Kokkola Ritva, Espoo<br />

Kolppanen Vuokko, Kälviä<br />

Korhonen Satu, Lahti, Utti<br />

Korte Anna-Liisa, Ruovesi<br />

Koski Pirkko, Kokemäki<br />

Kovalainen Sinikka, Kerava<br />

Kukkola Pirkko, Koski Tl<br />

Kylväjä Pauli, Kiikka<br />

Kärkkäinen Minna, Helsinki, Mäntsälä<br />

Laatikainen Hannu, Kajaani, Kolari<br />

Lassila Anna, Vilppula<br />

Kiitos kaikille kerääjille!<br />

52<br />

Lehtimaa Erkki, Leppävirta<br />

Lintunen Maila, Espoo<br />

Lyytikäinen Annikki, Helsinki<br />

Mannila Helka, Puumala<br />

Manninen Maija, Helsinki<br />

Matikainen Tarja, Lempäälä<br />

Miettinen Matti, Lieksa<br />

Muinonen Sirkka, Mikkeli<br />

Mutanen Tuovi, Polvijärvi<br />

Niemi Eija, Längelmäki<br />

Niemi Leena ja Olavi, Vihti<br />

Niinikoski Marja-Leena, Porvoo<br />

Niska Inkeri, Rovaniemi<br />

Nuorivaara-Luhtanen Riitta, Lahti<br />

Nurminen Ritva ja Pekka, Luhanka<br />

Oittinen Kari, Kemi<br />

Ollinen Tuula, Koski Tl<br />

Paajanen Mikko, Kaarina, Turun saaristo<br />

Pokka Eija, Pudasjärvi<br />

Päätalo Varpu, Paimio<br />

Rahikainen Päivi, Rovaniemi<br />

Rahola Jaakko, Espoo<br />

Rantakaulio Timo, Savitaipale<br />

Riikonen-Santakari Päivi, Pertteli<br />

Rinne Sointu, Eurajoki<br />

Rosenberg Joel, Helsinki<br />

Räisänen Elvi, Kiuruvesi<br />

Salo Leena, Pertteli<br />

Simberg Kaj, Kirkkonummi<br />

Sivonen Raimo, Helsinki<br />

Suni Kerttuli, Noormarkku<br />

Särkkä Sanni, Raahe<br />

Tranberg Annemari, Oulu<br />

Vaari Ritva, Alavieska<br />

Valtonen Maija, Punkaharju<br />

Vehniäinen Eeva, Konnevesi<br />

Vesalainen Oili, Helsinki<br />

Vuorio Juha, Oulu<br />

Wahlberg Anna, Seinäjoki<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> – Siemenluettelo <strong>2011</strong>

---

The Finnish Landrace Association for conserving<br />

traditional varieties of plants and animals<br />

and rural landscapes<br />

A landrace or heirloom variety (in Finnish<br />

"maatiainen", the association's Finnish name)<br />

refers to cultivated plants or domestic animals<br />

that have not been subjected to systematic<br />

breeding. These terms refer to valuable<br />

living resources, populations, that have<br />

been handed down over many generations.<br />

The term landrace is also used for varieties<br />

or forms that have been bred on the basis of<br />

local populations as opposed to the products<br />

of of modern intensive, commercial breeding.<br />

During the course of their long histo<strong>ry</strong> landraces<br />

have been modified by the complex interactions<br />

between natural evolution and human<br />

cultivation. This gives landraces special<br />

significance in defining local identity and a<br />

sense of histo<strong>ry</strong>. They are also a rich and irreplaceable<br />

source of genetic diversity with<br />

enormous potential in future plant breeding<br />

efforts. The value of landraces becomes all<br />

the more apparent since plants are, and will<br />

remain the basis of food production for future<br />

generations, however slowly or rapidly changes<br />

in climate occur.<br />

The main purpose of our association is to<br />

conserve in a living form traditional varieties<br />

of ornamental and useful plants, original<br />

landraces of domestic animals and rural<br />

landscapes and to promote their active<br />

utilisation. Traditional landraces of poult<strong>ry</strong>,<br />

sheep and cattle can help maintain environments<br />

in which endangered ornamental species<br />

or forms will flourish. The living interactions<br />

among these and with human activities<br />

create farming systems which, at their best,<br />

give rise to traditional landscapes. Eve<strong>ry</strong> year<br />

the association chooses a traditional landscape,<br />

plant and animal which we draw to the<br />

<strong>Maatiainen</strong><br />

Det lantliga kulturarvet <strong>ry</strong><br />

attention of the community at large. This<br />

year's plant is 'Goldball' an old cultivar of<br />

cutleaf coneflower while the Finnish Lapphund,<br />

herding line, is the animal of the year.<br />

The distribution of seeds is an important<br />

part of our activities. Members collect the<br />

seed of old landraces of ornamental and useful<br />

plants, as well as wild plants. For each<br />

batch of seed collected the member receives a<br />

packet of seed in exchange. Each batch is<br />

sufficient to fill several packets so that the remainder<br />

can be sold to members and the general<br />

public. The Finnish Landrace Association's<br />

unique collection comprising some<br />

500 named accessions thus forms a living<br />

seed bank. The seed lots collected each year<br />

are sent to a packaging centre where a list is<br />

drawn up to be published in the year's first<br />

bulletin entitled "<strong>Maatiainen</strong>". The association<br />

was instrumental in rescuing a traditional,<br />

tasty variety of turnip with good storage<br />

capacity and a strain of broad bean well<br />

adapted to Finnish conditions. Many landraces<br />

were lost during the 60's and 70's when<br />

agriculture underwent drastic structural changes.<br />

Nowadays the value of old landraces is<br />

better understood and the remaining ones are<br />

generally valued.<br />

The Finnish landrace Association was established<br />

in 1989 and presently has over 1700<br />

members. It is well known among the count<strong>ry</strong>'s<br />

gardeners and horticulturalists. We arrange<br />

plant exchange days, and give courses and<br />

talks on related topics. The association publishes<br />

a quarterly bulletin and eve<strong>ry</strong> year a<br />

field trip is organised both in Finland and<br />

abroad. This year our trip abroad takes us to<br />

Bulgaria and to Latvia, where our participants<br />

look forward to acquainting themselves<br />

with local people and their landscapes as well<br />

as with plants and animal landraces.

---

Vuoden<br />

maatiaiskasvit<br />

kaskinauris 1990<br />

juhannusruusu 1991<br />

omena 1992<br />

akileija 1993<br />

karviainen 1994<br />

kellot 1995<br />

kuitukasvit: pellava, nokkonen, hamppu 1996<br />

pionit 1997<br />

tyrni 1998<br />

isohirvenjuuri 1999<br />

härkäpapu 2000<br />

ruiskaunokki 2001<br />

talvi- ja ilmasipuli 2002<br />

saksankurjenmiekka 2003<br />

peruna 2004<br />

illakko 2005<br />

humala 2006<br />

malvat 2007<br />

maa-artisokka 2008<br />

suopayrtti 2009<br />

lipstikka 2010<br />

kultapallo <strong>2011</strong><br />

<strong>Maatiainen</strong><br />

Stenbäckinkatu 8<br />

00250 Helsinki<br />

09 - 477 5331<br />

toimisto@maatiainen.fi<br />

www.maatiainen.fi