Siemenluettelo 2007 - Maatiainen ry

<strong>Siemenluettelo</strong> <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> - Det lantliga kulturarvet <strong>ry</strong><br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> on perustettu vuonna 1989. Yhdistys pyrkii säilyttämään vanhat viljely-<br />

ja koristekasvit eli maatiaiskasvit sekä alkuperäiset kotieläinrodut eli maatiaiseläimet.<br />

Lisäksi yhdistys haluaa vaalia perinnemaisemia.<br />

Yhdistyksen toimisto<br />

Osoite Stenbäckinkatu 8, 00250 HELSINKI<br />

Puhelin (09) 477 5331 (ke klo 12-17)<br />

Sähköposti maatiainen.<strong>ry</strong>@saunalahti.fi<br />

Kotisivut www.maatiainen.fi<br />

Aukioloajat Pyrimme pitämään toimistomme auki keskiviikkoisin klo 12-17.<br />

Ennen kuin tulet käymään,soitathan tarkistaaksesi, että joku on paikalla!<br />

Toimisto sijaitsee Helsingin Taka-Töölössä lähellä Naistenklinikkaa. Tienoille pääsee<br />

Mannerheimintietä pitkin kulkevilla busseilla ja raitiovaunuilla sekä Topeliuksenkatua<br />

kulkevilla busseilla.<br />

Jäsenyys Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä ottamalla yhteyttä toimistoon<br />

kirjeellä, sähköpostilla tai puhelimella. Sanele nimesi ja osoitteesi<br />

hitaasti puhelinvastaajaan!<br />

Jäsenmaksu Vuoden <strong>2007</strong> jäsenmaksu on 25 e,opiskelijat 18 e<br />

ja perhejäsenet (varsinaisen jäsenen ohella) 11 e<br />

Tilinumero SAMPO 800014-2097969<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong><br />

u<br />

u<br />

u<br />

u<br />

u<br />

u<br />

u<br />

julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä,<br />

järjestää kursseja ja yleisöluentoja,<br />

välittää maatiaiskasvien siemeniä,<br />

neuvoo ja opastaa jäseniään (noin 1500),<br />

järjestää retkiä kotimaahan ja matkoja ulkomaille,<br />

järjestää taimipäivät keväisin ja syksyisin,<br />

toimii monin tavoin maatiaiskotieläinten säilyttämisen puolesta.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n <strong>Siemenluettelo</strong><br />

Kansi: Malva (Malva sylvestris), vuoden <strong>2007</strong> maatiaiskasvi<br />

teksti: Pirkko Kahila<br />

taitto: Raija Ojanen

---

MAATIAISEN SIEMENVÄLITYS<br />

<strong>Maatiainen</strong> r.y.<br />

<strong>Siemenluettelo</strong> <strong>2007</strong><br />

<strong>Maatiainen</strong> r.y. on välittänyt kotimaisia siemeniä vuodesta<br />

990 alkaen. Jäsenet keräävät siemeniä hyviksi<br />

havaitsemistaan kasveista ja lähettävät ne yhdistykselle<br />

syksyn mittaan. Yhdistyksessä lähetykset tarkastetaan<br />

ja kirjataan ja siemenet pussitetaan annoksiksi.<br />

<strong>Siemenluettelo</strong> ilmestyy kevättalvella.<br />

Siemenvälityksen pyrkimyksenä on tukea ja edistää<br />

perinne- ja maatiaiskasvien sekä kotimaisten luonnonkasvien<br />

viljelyä ja lisäämistä. Tarjonta on kautta<br />

vuosien painottunut koriste-ja luonnonkasveihin, mutta<br />

aina mukana on ollut myös muutamia arvokkaita ja<br />

mielenkiintoisia hyötykasvien kantoja, kuten kaskinaurista,<br />

härkäpapua ja sipuleita - niin nytkin.<br />

Kaikki tässä luettelossa mainitut kasvikannat eivät<br />

suinkaan ole vanhoja tai maatiaisia vaan tarjolla on<br />

paljon myös nuorempien, viime vuosina ulkomailta<br />

tuotujen kasvikantojen siemeniä. Nämä ovat mukana<br />

monipuolisuuden vuoksi ja kokeilumielessä eräänlaisina<br />

tulevaisuuden maatiaiskasveina. Ja joka tapauksessa<br />

kaikki tämän luettelon siemenet ovat Suomessa<br />

kasvaneita. Kun kasvi - mikä tahansa - viihtyy oloissamme<br />

niin hyvin, että kasvaa ongelmitta ja ehtii kypsyttää<br />

siemenensäkin lyhyen kesämme aikana, siinä<br />

on maatiaiskasvin ainesta.<br />

Paljon on maailmassa hyviä kasveja, silti on syytä<br />

muistaa suomalaisten vanhojen maatiaiskasvien suuri<br />

arvo. Pidättehän vanhimpia tarjolla olevia kasvikantoja<br />

niiden ansaitsemassa arvossa kasvattamalla ja vaalimalla<br />

niitä erityisellä huolella!<br />

Sisältö<br />

u Yleistä, tilausohjeet<br />

u Monivuotiset puutarhakukat ja luonnonkasvit<br />

u Yksivuotiset kesäkukat ja luonnonkasvit<br />

u Puut, pensaat ja puuvartiset köynnökset<br />

u Mauste- ja lääkeyrtit<br />

u Keittiökasvit<br />

u Siementen kerääjät<br />

TILAUSOHJEET<br />

Siemenet tilataan luettelon keskellä olevalla lomakkeella,<br />

jonka voitte lähettää postissa. Voitte<br />

tilata myös sähköpostilla, kunhan kirjoitatte<br />

viestiin samat tiedot kuin tilauslomakkeessa on.<br />

Puhelimitse emme valitettavasti pysty ottamaan<br />

vastaan tilauksia.<br />

SIEMENTEN HINNAT<br />

<strong>Siemenluettelo</strong>n <strong>2007</strong> siemenet maksavat<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n jäsenille ,50 euroa / annospussi<br />

muille kuin jäsenille 2,00 euroa / annospussi.<br />

Toimituskulut<br />

Siemenlaskuun lisätään toimituskuluja 3,50 euroa.<br />

Suosikaa kimppatilauksia, säästätte toimituskuluissa!<br />

Siementilausten toimittaminen<br />

ja maksaminen<br />

Siemenet lähetetään tilaajille tilausten saapumisjärjestyksessä.<br />

Postitamme siemenet tilaajan<br />

osoitteeseen, mukana seuraa lasku. Muistakaa<br />

maksaessanne ehdottomasti käyttää viitenumeroa.<br />

Toimittamistapamme on kätevä ja joustava<br />

sekä tilaajien että yhdistyksen kannalta.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Takuu ja siemenpussin tunnistenumero<br />

Siemenpussissa olevasta numerosarjasta käy ilmi<br />

kaksi asiaa. Alkuosa 076 on <strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n<br />

pakkaamonumero.<br />

Numerosarjan loppuosa on siemenen eränumero,<br />

joka kertoo tarkasti mistä siemenerästä on kyse.<br />

Säilyttäkää siemenpussi ja ottakaa yhteyttä Maatiaisen<br />

toimistoon, jos siemenet eivät idä kylvöohjeiden<br />

huolellisesta noudattamisesta huolimatta.<br />

<strong>Siemenluettelo</strong> <strong>2007</strong> on voimassa seuraavan luettelon<br />

(2008) ilmestymiseen saakka - kuitenkin<br />

yksittäisen siemenerän kohdalla vain niin kauan<br />

kuin ko. siementä riittää.<br />

Hyvät siementen kerääjät!<br />

Maatiaisen siemenvälitys toteutuu lähes yksinomaan<br />

siementen kerääjien lahjoitusten turvin.<br />

Kaikki lähettämänne itämiskelpoiset siemenet<br />

käytetään hyödyksi parhaaksi katsomallamme<br />

tavalla. Osa niistä pääsee omalla numerolla siemenluetteloon,<br />

osa keto- ja niittyseoksiin ja osa<br />

esimerkiksi vauhdittamaan jäsenhankintaa messuilla.<br />

Itävyytensä hyvin säilyttäviä siemeniä välitämme<br />

useanakin vuotena.<br />

Kerääjä voi valita luettelosta yhtä monta siemenannosta<br />

kuin on lähettänyt eri siemeneriä. Tilauslomakkeessa<br />

on kohta, jossa asiasta kannattaa mainita.<br />

Lämpimät kiitokset teille kaikille ahkerille siementen<br />

kerääjille!<br />

MERKKEJÄ & LYHENTEITÄ<br />

Kasvikannan ikä Suomessa viljeltynä on merkitty<br />

seuraavasti:<br />

x = selvästi alle 0 vuotta, nuori kanta<br />

xx = 0-20 vuotta, nuorehko kanta<br />

xxx = yli 20 vuotta, vanha kanta<br />

xxxx = yli 50 vuotta, hyvin vanha kanta<br />

lk = luonnonkanta<br />

Luonnonkasveilla ei ole “ikää”, nehän ovat kasvaneet<br />

täällä aina ja sopeutuneet oloihimme.<br />

Puuvartisista kasveista rastien määrä kertoo sen<br />

yksilön iän, josta siemenet on kerätty.<br />

2<br />

aur = aurinkoinen kasvupaikka<br />

pvar = puolivarjoinen kasvupaikka<br />

var = varjoinen kasvupaikka<br />

E-S = Etelä-Suomi<br />

K-S = Keski-Suomi<br />

P-S = Pohjois-Suomi<br />

E-K-S = yhdistelmäerä, samassa erässä sieme-<br />

niä Etelä- ja Keski-Suomesta<br />

K-P-S = yhdistelmäerä, samassa erässä sieme-<br />

niä Keski- ja Pohjois-Suomesta<br />

ap. = alunperin<br />

MISSÄ KUVIA?<br />

Kasvien kuvia on paitsi kirjoissa, tietenkin myös<br />

internetissä. Seuraavassa esimerkkinä muutama<br />

nettiosoite tuhansista ja taas tuhansista.<br />

google.fi<br />

Perushaku kannattaa tehdä täällä. Hakusanaksi kasvin<br />

tieteellinen nimi, valitaan yläpalkista Kuvat ja<br />

haku päälle. Ruutuun pomppaa yleensä (liiankin)<br />

runsas kuvakokoelma. Kuvia napsauttamalla pääsee<br />

halutessaan ko. nettisivuille, jotka tosin eivät useimmiten<br />

ole suomenkielisiä.<br />

Monilla kotimaisilla taimistoilla ja suurilla taimimyymälöillä<br />

on kotisivut. Nettiosoitteita voi katsoa<br />

vaikka puutarhalehtien ilmoituspalstoilta. Paljon<br />

kuvia ja tietoa on esim.sarkanperennataimisto.fi<br />

viherpiha.fi<br />

Kuvagalleriassa on sadoittain Viherpiha-lehden<br />

lukijoiden lähettämiä kuvia, viime vuoden marras-joulukuussa<br />

mm. Kyllikki Heikkisen piha-<br />

ja kasvikuvia. Kyllikin keräämiä siemeniähän<br />

on tarjolla tässä siemenluettelossa vaikka mitkä<br />

määrät. Katsokaa etenkin akileijat!<br />

raakkila.fi<br />

Olavi Niemen tekemät kotisivut. Valtava määrä<br />

hyviä kuvia. Suomenkieliset kasvinnimet.<br />

puutarha.net klorofylli.com<br />

Suomalaiset puutarha-aiheiset keskustelusivustot.<br />

Kuvia, tietoa, kokemuksia.

---

stauder.net<br />

on norjalaisten perennantaimituottajien yhteissivusto.<br />

Hyviä kuvia, mielenkiintoisia lajeja. Kuvat<br />

(bildearkiv) löytyvät tieteellisen nimiluettelon takaa,<br />

ei tarvitse osata norjaa.<br />

magnar.aspaker.no<br />

Magnar Aspaker on pohjoisnorjalainen raskaansarjan<br />

perennanharrastaja. Kuvia ja tietoa norjaksi<br />

ja englanniksi.<br />

Suomalaisilla kasvinharrastajilla on mitä mainioimpia<br />

kotisivuja. Niistä ja monesta muustakin<br />

paikasta on pitkänpitkä linkkilista osoitteessa<br />

puutarhasivuja.blogspot.com<br />

KYLVÖOHJEITA<br />

Monivuotiset kasvit<br />

Lajikuvausten lopussa Kylvö-sanan perässä olevilla<br />

kirjaimilla viitataan seuraaviin kylvöohjeisiin:<br />

A Siemenet itävät helposti ja nopeasti ( -3 viikossa)<br />

kosteaan, lämpimään maahan päästyään. Kylvä<br />

touko-kesäkuussa ulos kylvöpenkkiin tai -laatikkoon.<br />

B Siementen itämisessä on vaihtelua kasvikannoittain<br />

ja vuosittain. Joskus siemenet itävät helposti<br />

(kuten A), usein kylmäkäsittely on kuitenkin paikallaan<br />

itämisen nopeuttamiseksi ja tasaistamiseksi. Kylvä<br />

huhtikuun alussa ruukkuun tai laatikkoon ja vie<br />

kylvös ulos suojaiseen paikkaan (harso päälle). Huolehdi<br />

tasaisesta kosteudesta. Siemenet itävät kevätkesällä<br />

sään lämmettyä.<br />

C Siemenet eivät idä ilman kylmäkäsittelyä.<br />

Niille järjestetään keväällä 6-8 viikon pituinen keinotekoinen<br />

kylmäkäsittely (ks. ohjeet alempana) TAI<br />

ne kylvetään syksyllä ulos ja annetaan luonnon hoitaa<br />

kylmäkäsittely.<br />

HUOM! Puuvartiset kasvit tarvitsevat keväällä 2-3<br />

kuukautta kestävän kylmäkäsittelyn. Usein paras tulos<br />

saadaan, kun siemenet kylvetään syksyllä ulos.<br />

D Saattaa olla vaikeasti itävä laji. Keväällä tehty<br />

kylmäkäsittely ei useinkaan tehoa. Parasta kylvää<br />

heinäkuussa ulos maahan tai astiaan. Multa ei saa<br />

kuivua kertaakaan. Siemenet saavat osakseen ensin<br />

lämpökauden ja talvella kylmäkauden ja itävät<br />

seuraavana kesänä.<br />

3<br />

H Hernekasvien heimoon (Fabaceae) kuuluvien<br />

kasvien siemenet itävät periaatteessa A-kohdan<br />

mukaan. Kovia siemeniä kuitenkin liotetaan<br />

vedessä yön yli ennen kylvöä tai kuorta viilataan<br />

varovasti. Taimien juuret kärsivät koulimisesta,<br />

joten siemenet on parasta kylvää suoraan kasvupaikalle<br />

tai yksittäin turveruukkuihin.<br />

pinta Monien kasvien siemenet ovat niin pieniä<br />

ja/tai tarvitsevat ehdottomasti valoa itämiseen,<br />

että ne on parasta vain ripotella ja painella sormin<br />

kylvöastiaan mullan pintaan. Kylvös sumutetaan<br />

melko märäksi ja peitetään rei’itetyllä muovilla.<br />

Kaksivuotiset kasvit<br />

Siemenet kylvetään alkukesällä ulos, jotta lehtiruusukkeet<br />

ehtivät kasvaa isoiksi kesän aikana.<br />

Suuret lehtiruusukkeet jaksavat talvehtia ja<br />

kukinta on komea seuraavana kesänä. Muistakaa<br />

suojata lehtiruusukkeet havuilla talven kylmyydeltä<br />

sekä etenkin kevätauringolta, sillä auringon<br />

paahde + jäinen maa -yhdistelmä kuivattaa<br />

ruusukkeen aivan taatusti. Havut voi vähitellen<br />

poistaa, kun maa on täysin sulanut.<br />

Kaksivuotiset kasvit kylväytyvät jatkossa itsekseen ja<br />

kanta säilyy, mutta näin ei tapahdu heti vaan kasveja<br />

täytyy auttaa muutaman vuoden ajan. Se tapahtuu<br />

yksinkertaisesti siten, että alkukesällä kylvetään<br />

siemeniä (jotka on otettu talteen edellisenä syksynä).<br />

Näitä alkukesän apukylvöjä jatketaan ainakin<br />

2-3 vuotta, jotta kanta ikään kuin vakiintuisi. Vähitellen<br />

maahan kertyy ja varastoituu niin paljon<br />

kasvien itsensä pudottamia siemeniä, että aina on<br />

sopiva määrä siemeniä itämässä keväisin, aina on<br />

uusia lehtiruusukkeita kasvamassa ja aina on kukkivia<br />

yksilöitä kypsyttämässä uusia siemeniä. Näin<br />

kasvikanta alkaa pitää itseään yllä.<br />

SIEMENTEN<br />

KYLMÄKÄSITTELY<br />

Lukuisten monivuotisten kasvilajien kuivat siemenet<br />

ovat itämislevossa. Tämä tarkoittaa käytännössä<br />

sitä, etteivät siemenet idä ennen kuin<br />

ovat saaneet “herätyksen”, kylmäkäsittelyn.<br />

Luonnossa siemenet saavat tuon “herätyksen”<br />

syksyn ja kevään viileiden kausien aikana, kun<br />

siemen on kosteassa maassa. Pihatarhuri voi matkia<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

luonnon järjestystä kylvämällä siemenet syksyllä<br />

ulos kylvöpenkkiin tai laatikoihin. Siemenet itävät<br />

yleensä seuraavan kesän alussa. Jos päätätte<br />

tehdä näin, varastoikaa tänä keväänä hankkimanne<br />

siemenpussit väljästi ilmaviin muovirasioihin<br />

jääkaappiin tai kylmiöön odottamaan syksyä.<br />

Viileässä paikassa siemenet säilyvät tuoreina.<br />

Useimmiten pihatarhuri haluaa kuitenkin saada<br />

kevättalvella ostamansa siemenet taimiksi heti<br />

tulevana kesänä. Silloin siemenille on tavalla<br />

tai toisella järjestettävä 6-8 viikkoa kestävä kylmäkausi.<br />

Yksinkertaisinta on kylvää siemenet<br />

laatikoihin tai ruukkuihin kosteaan turve-hiekkaseokseen<br />

maaliskuussa tai huhtikuun alussa.<br />

Kylvöastioita pidetään ensin reilu viikko huoneenlämmössä,<br />

minkä aikana siemenet hieman<br />

pehmenevät. Sitten astiat viedään ulos suojaiseen<br />

paikkaan: lumen alle, kuusen alle, lämmittämättömään<br />

liiteriin, autokatokseen... Jos ulkolämpötila<br />

pysyy kuukauden verran rajoissa -3 - +5<br />

astetta, kaikki sujuu hyvin. Yö- ja päivälämpötilan<br />

reipas vaihtelu on yleensä vain eduksi siemenille.<br />

Jos on pitkään kovia pakkasia tai sitten sää lämpenee<br />

yllättäen ennen aikojaan, kylvöastiat on<br />

parasta viedä juureskellariin tai muuhun tasaisen<br />

kylmähköön paikkaan. Valoa ei kylmäkäsittelys-<br />

sä tarvita, mutta jos jotkin siemenet alkavat itää<br />

jo kellarissa, astia täytyy heti siirtää valoisaan,<br />

puolilämpimään ( 0- 5 astetta) paikkaan.<br />

Viimeistään toukokuussa kylvöastiat siirretään<br />

ulos sellaiseen puolivarjoisaan paikkaan, jossa<br />

niitä on helppo käydä hoitamassa ja tarkkailemassa.<br />

Kastellaan sopivasti, mullan täytyy pysyä<br />

tasaisen kosteana koko kylmäkäsittely- ja itämisajan!<br />

Jos kaikki on sujunut hyvin, siemenet itävät<br />

alkukesällä säiden lämmetessä.<br />

Vaihtoehto: kylmäkäsittely pusseissa<br />

Siementen kylmäkäsittely voidaan tehdä pienessäkin<br />

tilassa pusseissa. Jokainen siemenannos<br />

sekoitetaan puoleen desilitraan kosteaa turvehiekkaseosta<br />

ja suljetaan pieneen muovipussiin.<br />

Pussit kootaan muovilaatikkoon väljästi pystyyn.<br />

Laatikkoa pidetään huoneenlämmössä viikko ja<br />

viedään sitten kellariin, kuistille tms. Jääkaappi<br />

on yleensä liian lämmin paikka. Optimilämpötila<br />

kylmäkäsittelyn aikana on -5 astetta.<br />

Kymmenen päivän välein pussit avataan, kosteus<br />

tarkistetaan ja sisältöä pöyhitään. Siementen<br />

pitää olla kylmässä 6-8 viikkoa. Kylmäkausi<br />

kannattaa ajoittaa siten, että sen loputtua pussien<br />

sisältö voidaan kaataa ulos kylvöpenkkiin tai -<br />

laatikkoon.<br />

Monivuotiset puutarhakukat<br />

(perennat) ja luonnonkasvit<br />

PUNAKÄRSÄMÖ / röllika<br />

Achillea millefolium -lajike<br />

Saman näköinen kuin tuttu luonnonkasvi siankärsämö.<br />

Tukevat varret 50-70 cm, hienoliuskaiset<br />

lehdet, voimakas <strong>ry</strong>ydintuoksu. Mykeröt ruusunpunan<br />

sävyjä vaaleasta tummaan. Pitkä kukinta<br />

heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan, leikkokukka.<br />

Aur. Kuivahko, hiekkainen maa. Kylvö: A, pinta<br />

Kanta: xx mukana saattaa olla siankärsämöä<br />

Tunnus: mv- 03-9<br />

VALKOUKONHATTU / elfenbensstormhatt<br />

Aconitum ‘Ivorine’<br />

Tämän ukonhatun lajikenimi sekä ruotsinkielinen<br />

nimi kuvaavat runollisesti kukkien väriä: norsunluunvalkoinen.<br />

Tyypillinen ukonhattu liuskaisine<br />

lehtineen, mutta matalampi, 70-90 cm. Korkean<br />

kypärämäiset, valkoiset kukat pitkässä tertussa heinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan. Pvar. Tuore multamaa.<br />

Kylvö: C Kanta: x Tunnus: mv- 06-7

---

KELTAUKONHATTU / alpstormhatt<br />

Aconitum lycoctonum subsp. lycoctonum<br />

Erikoinen ja puutarhoissa harvinainen ukonhattu.<br />

Korkeus 80- 20 cm. Tummat, sormiliuskaiset<br />

lehdet. Vaaleankeltaiset, korkean kypärämäiset<br />

kukat pitkässä tertussa heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan.<br />

Pvar. Tuore multamaa.<br />

Kylvö: C Kanta: xx Tunnus: mv- 06-9<br />

LEHTOUKONHATTU / nordisk stormhatt<br />

Aconitum lycoctonum subsp. septentrionale<br />

Harvinainen lehtokasvi, luontainen Suomessa vain<br />

pienellä alueella Pohjois-Karjalassa. Venäjän puolella<br />

Karjalassa kasvaa yleisenä, samoin Pohjois-<br />

Ruotsissa. Korkeus 00- 50 cm, liuskaiset lehdet<br />

kiiltävän tummanvihreät. Kypärämäiset, vaalean<br />

sinipunaiset kukat pitkässä tertussa. Kukinta heinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan taustalle, metsäpuutarhaan,<br />

niitylle. Pvar. Tuore multamaa. Kylvö: C<br />

“90-luvun alkupuolella liikuin keväällä Venäjän<br />

Karjalassa. Siellä Läskelän paikkeilla metsässä<br />

maasta työntyi erikoisen näköisiä, ikään kuin<br />

suppuisen kouran muotoisia lehtiä. Kaivoin mukaani<br />

muutaman taimen nähdäkseni mitä niistä<br />

kasvaa. Kasvoi lehtoukonhattuja. Ne ovat voineet<br />

hyvin puutarhassani omenapuiden alla. Yksi iso<br />

siementaimikin on kasvanut.”<br />

Luonnonkanta K-S (ap. Venäjän Karjala)<br />

Tunnus: mv- 06-<br />

AITOUKONHATTU / stormhatt<br />

Aconitum napellus subsp. lusitanicum<br />

Melko harvinainen perinnekasvi. Korkeus 80- 20<br />

cm, tummat, sormiliuskaiset lehdet. Tummansiniset<br />

kukat tähkämäisessä, (lähes) haarattomassa<br />

kukinnossa heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan.<br />

Pvar. Tuore multamaa. Kylvö: C<br />

Kannat:<br />

a) xxxx E-S “Helsinki”<br />

b) xxx ap. K-S “Pietarsaari”<br />

c) xxxx P-S “Tornio” tiivis kukinto,<br />

hyvä kuivakukkanakin<br />

Tunnus: mv- 06- 2- a / b / c<br />

TARHAUKONHATTU / trädgårdsstormhatt<br />

Aconitum x stoerkianum (syn. A. x cammarum)<br />

Tuttu jokapihan perinnekasvi, vaivaton ja varma<br />

perenna. Korkeus 80- 20 cm, tummat, sormiliuskaiset<br />

lehdet. Tummansiniset kukat haarautuvassa<br />

kukinnossa heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan<br />

taustalle, pihan laidalle isoksi kasvustoksi. Pvar.<br />

Tuore multamaa. Kylvö: C<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

5<br />

Kannat:<br />

a) xx tummansininen<br />

b) xx vaaleahkon sininen<br />

c) xx valkoinen ‘Album’<br />

Tunnus: mv- 06- - a / b / c<br />

UKONHATTU / stormhatt<br />

Aconitum soongaricum<br />

Harvinainen ukonhattulaji Venäjältä. Korkeus 00-<br />

50 cm, tummat sormiliuskaiset lehdet. Tummansiniset<br />

kukat monihaaraisissa kukinnoissa heinä-syyskuussa.<br />

Pvar. Tuore multamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx? Tunnus: mv- 06- 7<br />

VALKOKONNANMARJA / vit trolldruva<br />

Actaea alba (syn. A. pachypoda)<br />

Luonnonperenna Pohjois-Amerikan itäosan metsistä.<br />

Leveä, monivartinen. Korkeus 0-80 cm,<br />

marjomisvaiheessa korkeimmillaan. Isot sormilehdykkäiset<br />

lehdet. Pienet valkoiset kukat pallomaisissa<br />

tertuissa kesäkuussa. Loppukesällä kypsyvät<br />

valkoiset marjat ovat paksujen, punaisten<br />

hedelmäperiensä kera erittäin koristeelliset. Marjat<br />

ovat myrkyllisiä. Puiden ja pensaiden alle, metsäpuutarhaan.<br />

Var-pvar. Tuore multamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xxx? Tunnus: mv- 09-<br />

PUNAKONNANMARJA / röd trolldruva<br />

Actaea e<strong>ry</strong>throcarpa<br />

Kasvaa luontaisena Itä- ja Pohjois-Suomen lehdoissa.<br />

Monivartinen, 0-80 cm. Isot sormilehdykkäiset<br />

lehdet. Pienet valkoiset kukat tertuissa<br />

kesäkuussa. Loppukesällä kypsyvät punaiset marjat<br />

ovat koristeelliset ja myrkylliset. Hedelmäperät<br />

ovat kärkiosasta paksuuntuneet (vrt. lännenkonnanmarja).<br />

Puiden ja pensaiden alle, metsäpuutarhaan.<br />

Var-pvar. Tuore multamaa. Kylvö: C<br />

Luonnonkanta E-S. Mukana saattaa olla myös lännenkonnanmarjan<br />

siemeniä. Tunnus: mv- 09-2<br />

LÄNNENKONNANMARJA<br />

/ amerikansk trolldruva<br />

Actaea rubra<br />

Luonnonperenna Pohjois-Amerikan koillisosasta. Leveä,<br />

monivartinen, 30-50 cm. Isot sormilehdykkäiset<br />

lehdet. Pienet valkoiset kukat tertuissa kesäkuussa.<br />

Loppukesällä kypsyvät punaiset marjat ovat hyvin koristeelliset,<br />

tosin myrkylliset. Hedelmäperät eivät ole<br />

paksuuntuneet (vrt. punakonnanmarja). Puiden ja pensaiden<br />

alle, pohjoisseinustoille, metsäpuutarhaan. Varpvar.<br />

Tuore multamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx-xxx Tunnus: mv- 09-3<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

MAARIANVERIJUURI / småborre<br />

Agrimonia eupatoria<br />

Niittykasvi Lounais-Suomesta. Lehdet päätöpariset ja<br />

alta karvaiset. Kukkavarret 50- 00 cm. Pienet keltaiset<br />

kukat pitkässä tähkämäisessä tertussa heinä-elokuussa.<br />

Koristeelliset siemenhedelmystöt. Puolivilliin<br />

kukkatarhaan, pihaniitylle. Aur-pvar. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkainen, kalkittu maa. Kylvö: C<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: mv- 8-<br />

LIUSKASALKORUUSU / stockros<br />

Alcea ficifolia<br />

Samantapainen kasvi kuin tarhasalkoruusu, mutta<br />

pidetään tätä taudin- ja talvenkestävämpänä. Aidolla<br />

liuskasalkoruusulla on syväliuskaiset lehdet, jotka<br />

muistuttavat viikunan lehtiä (ficifolia = viikunanlehtinen)<br />

sekä vaaleankeltaiset, yksinkertaiset kukat. Kuitenkin<br />

liuskasalkoruusun nimellä myytävät taimet ja<br />

siemenet ovat lähes aina liuska- ja tarhasalkoruusun<br />

jälkeläisiä, risteymiä. Näiden lehdet ovat vaihtelevasti<br />

matalaliuskaisia ja kukat vaaleita, kellertäviä tai punaisen<br />

sävyjä. Kukkien keskus tapaa olla erisävyinen kuin<br />

muu osa terälehdistä. “Tarhaliuskasalkoruusu” näyttää<br />

ehkäpä maatiaismaisemmalta kuin pramea serkkunsa.<br />

Ominaisuudet ja kasvatus kuten tarhasalkoruusulla.<br />

Kanta: x punaseos vaaleasta tummaan, myös “musta”<br />

Tunnus: mv- 22-<br />

TARHASALKORUUSU / stockros<br />

Alcea rosea<br />

Kukkatarhan katseenvangitsija. Varret ,5-2,5 m,<br />

suuret halkoiset lehdet. Upea kukinta heinäkuusta<br />

syysmyöhälle. Kaksivuotinen: kylvö juhannuksena,<br />

kukinta seuraavana kesänä. Lehtiruusukkeet suojataan<br />

havuilla maan jäädyttyä syksyllä. Havut poistetaan keväällä<br />

vasta kun maa on varmasti sulanut. Kohopenkki<br />

tai rinne, josta liikavesi valuu pois. Juurakko saattaa<br />

elää montakin vuotta, jos kasvupaikka on sopiva ja talvet<br />

leutoja. Aur. Hiekkapitoinen, muheva multamaa.<br />

Kannat: yksinkertaiset kukat<br />

a) xx monipuolinen seos punaisen sävyjä<br />

b) x “musta” eli hyvin tumman punainen<br />

c) x valkoinen, monivuotisesti käyttäytynyt<br />

Tunnus: mv- 22-2- a / b / c<br />

NUKKASALKORUUSU / stockros<br />

Alcea rugosa<br />

Tämän jostain päin Venäjää kotoisin olevan salkoruusulajin<br />

pitäisi olla monivuotinen. No, kokeilkaa<br />

ja kertokaa, kuinka se viihtyy missäkin päin maata.<br />

Muistuttaa tarhasalkoruusua. Varren alapuoliskossa<br />

syvään halkoiset tummat lehdet; yläpuoliskossa<br />

6<br />

tiheästi yksinkertaisia vaaleankeltaisia kukkia. Kasvupaikka<br />

kuten tarhasalkoruusulla ja talvisuojaukset<br />

lienevät tarpeen. Kylvö: A.<br />

Kanta: x vaaleankeltainen Tunnus: mv- 22-3<br />

LITULAUKKA / löktrav<br />

Alliaria petiolata<br />

Maan eteläosissa tavattava ristikukkainen luonnonkasvi.<br />

Takapihan rikkaruoho, koriste vai vihannes, mielipiteitä<br />

riittää. Korkeus 30- 00 cm, lehdet hertta- tai<br />

munuaismaiset. Varren latvassa joukko valkoisia pieniä<br />

ristikukkia touko-kesäkuussa. Pihaniitylle, tontin<br />

laidalle, kasvimaalle. Valkosipulin makuiset lehdet sopivat<br />

salaatteihin ja leivän päälle. Aur-pvar-var. Tuore<br />

maa. Kylvö: A. Kaksivuotinen, kylväytyy ja säilyy.<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: mv- 26-<br />

UKKOLAUKKA / kirgislök<br />

Allium hollandicum (syn. A. aflatunense)<br />

Komea laukka, pitkät kukkavarret 60-80 cm, jopa<br />

m. Pallomaiset, liilanpunaiset kukinnot touko-kesäkuussa.<br />

Sipulit on parasta istuttaa toisten perennojen<br />

tai matalien havujen joukkoon, jotta laukan jo<br />

kukinta-aikaan kuihtuvat lehdet peittyvät muuhun<br />

kasvustoon. Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: C, syyskylvö paras Kanta: xx<br />

Tunnus: mv- 27-<br />

SIPERIANLAUKKA<br />

Allium obliquum<br />

Siperianlaukkaa lienee kasvatettu Suomessa vanhastaan,<br />

mutta harvinaisena. Leveähköt lehdet litteän<br />

kourumaiset. Kukkavarsi 60-90 cm. Kukinto keskikokoinen,<br />

lähes pallomainen, vaalean vihertävänkeltainen.<br />

Kukinta kesä-heinäkuussa. Aur-pvar. Tuore<br />

hiekkamultamaa. Kylvö: C, syyskylvö paras<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 27-20<br />

LEHTOLAUKKA / berglök<br />

Allium oreophilum<br />

Luotettava ja viihtyvä pikkulaukka, joka sopii<br />

melkein mihin tahansa istutukseen puutarhassa.<br />

Leveähköt lehdet, kukkavarret 5-25 cm. Ruusunpunaiset<br />

kukinnot kesäkuussa. Leviää sivusipuleista<br />

ja siemenillä yhtenäiseksi kasvustoksi.<br />

Aur-pvar. Tuore tai kuivahko hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: C Kanta: xx Tunnus: mv- 27-23<br />

KARHUNLAUKKA / ramslök<br />

Allium ursinum<br />

Leveälehtinen laukka, luontaisena Ahvenanmaan<br />

lehdoissa. Kukkavarret 20- 0 cm. Puolipallomaiset,

---

valkoiset kukinnot kesäkuussa. Viihtyessään leviää<br />

kasvustoksi. Puiden ja pensaiden alle. Valkosipuliaromiset<br />

lehdet sopivat leivän päälle ja salaattiin. Pvarvar.<br />

Tuore multamaa. Kylvö: C, syyskylvö paras<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 27-35<br />

HELMINUKKAJÄKKÄRÄ / pärleternell<br />

Anaphalis margaritacea<br />

Kestävä ja komea luonnonperenna. Varret 50-70<br />

cm, kapeat lehdet. Koko kasvi vaalean harmaanukkainen.<br />

Taajat valkoiset mykeröstöt varsien<br />

päissä. Pienet kellertävät kukat huomaamattomia,<br />

mutta valkoiset, paperimaiset kehtosuomut näyttäviä.<br />

Kukkatarhaan, hyvä leikko- ja kuivakukka.<br />

Aur. Kuivahko hiekkamultamaa. Kylvö: A, pinta<br />

Kanta: xx siemeniä ‘Neuschnee’-lajikkeesta, tanakka,<br />

0 cm Tunnus: mv- 35-2<br />

ROHTORASTI / oxtunga<br />

Anchusa officinalis<br />

Melko harvinainen luonnonkasvi, tavataan satunnaisesti<br />

maan eteläosissa ja paikoin keskelläkin maata.<br />

Karhean lehtiruusukkeen keskeltä nousevat pystyt,<br />

haarautuvat, pienilehtiset varret 50- 00 cm. Lemmikkimäiset<br />

sentin levyiset kukat haarojen latvoissa<br />

<strong>ry</strong>hminä, aluksi punaliilat, muuttuvat sinivioleteiksi.<br />

Kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan, pihaniitylle,<br />

mesi- ja värikasvi. Aur. Kuivahko, kalkittu hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: A. Kaksivuotinen, kylväytyy ja säilyy.<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 36-3<br />

HELOVUOKKO / röd flikanemon<br />

Anemone x lesseri<br />

Erikoinen, punakukkainen, arovuokon tapainen vuokko.<br />

Liuskaiset lehdet, kukkavarret 30- 0 cm. Kukinta<br />

kesäkuussa. Aur-pvar. Tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: C Kanta: xx Tunnus: mv- 39- 0<br />

HIMALAJANVUOKKO / bäckanemon<br />

Anemone rivularis<br />

Tämä eksoottisenkuuloinen vuokko on kotoisin Intian<br />

pohjoisosista Tiibetiin ja Lounais-Kiinaan ulottuvalta<br />

alueelta. Sen kasvupaikkoja ovat vuorten alarinteiden<br />

niityt, metsäaukiot, riisipeltojen kannakset, jokirannat<br />

ja pensaikot. Haarautuvat varret noin 50 cm. Pitkäruotiset<br />

lehdet. Latvassa eripituisten haarojen päissä ja epämuodollisessa<br />

järjestyksessä 2-3 cm leveät, tyypilliset<br />

vuokonkukat. Terälehdet valkoiset, alta sinertävät, heteitten<br />

ponnet siniset. Kukinta kesäkuussa. Viihtynee<br />

parhaiten metsäpuutarhan valoisassa kohdassa toisten<br />

kasvien seurassa. Aur-pvar. Tuore, hiekkainen multamaa.<br />

Kylvö: C Kanta: x Tunnus: mv- 39- 8<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

7<br />

AROVUOKKO / tovsippa, vildanemon<br />

Anemone sylvestris<br />

Kaunis, suurikukkainen vuokko, jota on kasvatettu<br />

puutarhoissamme jo kauan. Kestävä ja viihtyvä<br />

koko maassa. Liuskaiset, tummat ja karvaiset lehdet.<br />

Isot valkoiset kukat yksittäin varsien (20-30<br />

cm) päissä lehdistön yläpuolella. Runsas kukinta<br />

toukokuun lopulla - kesäkuun alussa, minkä jälkeen<br />

kypsyvät pehmeänhahtuvaiset siemenet. Leviää<br />

juurirönsyillä jonkin verran. Aur-pvar. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkainen multamaa. Kylvö: B<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 39- 8<br />

JOHANNEKSENSAURAMO<br />

/ midsommarkulla<br />

Anthemis sancti-johannis<br />

Kotoisin Bulgariasta. Muuten kuin keltasauramo,<br />

mutta mätäsmäisempi kasvutapa ja lehdet hienoliuskaisemmat.<br />

Oranssit mykeröt kesä-heinäkuussa. Kasvatus<br />

kuten keltasauramo, selvemmin kaksivuotinen<br />

elinkaari. Risteytyy helposti keltasauramon kanssa,<br />

tuloksena eriasteisia “sancti-tinctoria” -sauramoita.<br />

Kanta: x Tunnus: mv- 3-2<br />

KELTASAURAMO / färgkulla<br />

Anthemis tinctoria<br />

Ennen aikaan tavallinen heinäniittyjen kasvi, nykyään<br />

vain satunnaisena Etelä- ja Keski-Suomen<br />

kedoilla ja tienvierillä. Muistuttaa päivänkakkaraa,<br />

mykeröt hiukan pienemmät ja kokonaan kirkkaan<br />

keltaiset, lehdet liuskaiset. Varret 50-70 cm. Pitkä<br />

kukinta kesä-syyskuussa. Pihakedolle, tienvieriin<br />

ym paikoille, joissa saa levitä vapaasti. Värikasvi,<br />

leikkokukka, näyttävä väriläiskä pihassa. Aur. Kuivahko,<br />

hiekkainen maa. Kylvö: A. Kaksi- tai muutamavuotinen,<br />

kylväytyy runsaasti ja säilyy.<br />

“Hyvä luonnonläheiseen pihaan. Pitkä kukinta.<br />

On säilynyt erikseen kylvämättä.”<br />

“Sauramo kukoistaa ja lisääntyy.”<br />

Luonnonkanta P-S (ap. K-S) Tunnus: mv- 3-3<br />

TÄHKÄHIETALILJA / stor sandlilja<br />

Anthericum liliago<br />

Helppohoitoinen luonnonperenna, joka kasvaa<br />

vuosi vuodelta komeammaksi. Heinämäisen kapeat<br />

lehdet tiheänä ruusukkeena. Kukkavarret 50-<br />

70 cm. Pienet liljamaiset, valkoiset kukat pitkässä,<br />

haarattomassa latvatertussa kesäkuussa. Hyvä<br />

leikkokukka. Aur. Tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: C Kanta: xx (siemeniä on vähän)<br />

Tunnus: mv- -<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

MASMALO / getväppling<br />

Anthyllis vulneraria<br />

Kaksivuotinen hernekasvi, harvinaisena lähes koko<br />

maassa tienvarsilla, harjukankailla ja kedoilla. Luonnonkasvustot<br />

ovat rauhoitettuja. Useita alalajeja Suomessakin.<br />

Mätästää löyhästi, kohenevat varret 0- 0<br />

cm. Kapealehdykkäiset lehdet silkkikarvaiset. Vaaleankeltaiset<br />

kukat mykerömäisessä kukinnossa kesäheinäkuussa.<br />

Kivikkoon, pihan soraisille kohdille.<br />

Aur. Kuivahko, hiekkainen tai sorainen, kalkittu<br />

maa. Kylvö: A. Jatkossa kylväytyy.<br />

Kanta: ilmeisesti ulkomaista alkuperää. Ethän <strong>ry</strong>hdy<br />

kasvattamaan tätä, jos masmaloa kasvaa luontaisesti<br />

lähiseudullasi, jottei luonnonkasvusto pääse risteytymään<br />

vieraan alalajin kanssa.<br />

Tunnus: mv- 7-<br />

HUOMATKAA AKILEIJOISTA!<br />

Samassa puutarhassa samaan aikaan kukkivat akileijalajit<br />

ja -lajikkeet risteytyvät keskenään. Kun<br />

akileijoja kasvatetaan siemenistä, tulee väistämättä<br />

yllätyksiäkin. Siementaimet ovat emonsa kaltaisia<br />

- tai sitten eivät. Jälkimmäisessäkin tapauksessa<br />

saadaan useimmiten aivan kelvollisia kasveja, jopa<br />

uudenlaisia ja hienoja. Seuraavassa jokaisen akileijakannan<br />

kohdalla mainitaan emokasvin ominaisuudet.<br />

Siementaimien ominaisuudet jäävät sitten<br />

kasvattajan jännitettäväksi ja nähtäväksi.<br />

“ALPPIAKILEIJA” / alpakleja<br />

Aquilegia “alpina”<br />

Tarjolla olevat siemenet on kerätty kasveista, jotka ovat<br />

kasvaneet alppiakileijan nimellä myydyistä siemenistä.<br />

Kyse ei liene aidosta alppiakileijasta vaan jostain<br />

risteymästä. Korkeus 30-50 cm, lehdet tyypillisen akileijamaiset,<br />

kukat sinivalkoiset. Muistuttaa japaninakileijaa.<br />

Pitkä kukinta alkukesällä ennen lehtoakileijaa.<br />

Kivikkoon, reunakasviksi kukkatarhaan, seinustalle...<br />

Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

“Säästyi myyrätuholta paremmin kuin muut akileijat,<br />

joiden kohdalla tuho olikin melko totaalista. Akileijat<br />

tuntuivat olevan myyrien suurinta herkkua.”<br />

Kanta: x Tunnus: mv- 8-<br />

NUKKEAKILEIJA / dockakleja<br />

Aquilegia ecalcarata (syn. Semiaquilegia e.)<br />

Siro akileija, kotoisin Kiinan länsiosista. Lehdet<br />

akileijamaiset, mutta pieniliuskaisemmat. Haarautuvat<br />

varret 30- 0 cm. Nuokkuvaperäiset, kellomaiset<br />

kukat kaksivärisesti puna-violetit. Ei kannuksia. Kukinta<br />

kesäkuussa. Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: C Kanta: x Tunnus: mv- 8-6<br />

8<br />

KÄÄPIÖJAPANINAKILEIJA / japansk akleja<br />

Aquilegia flabellata var. pumila<br />

Matala akileija, nykyisin suosittu puutarhakukka.<br />

Korkeus 5-30 cm. Sinivihreät lehdet pysyvät terveinä<br />

ja elinvoimaisina koko kesän. Herkän kauniit<br />

kukat alkukesällä. Kivikkoon, pensaiden alle,<br />

reunakasviksi kukkatarhaan, seinustalle. Aur-pvar.<br />

Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Kannat:<br />

a) xx vahamaisen valkoinen ‘Nana Alba’<br />

b) x sinivalkoinen<br />

c) x vaaleanpunainen ‘Kurilensis’<br />

Tunnus: mv- 8-9- a / b / c<br />

TULIAKILEIJA / eldakleja<br />

Aquilegia formosa<br />

Kotoisin Pohjois-Amerikasta samoin kuin kaksi<br />

muuta punaisen ja keltaisen sävyillä kukkivaa<br />

akileijaa, kanadan- (A. canadensis) ja meksikonakileija<br />

(A. skinneri). Korkeus 0-60 cm, sirot lehdet.<br />

Leveähköt, puolipitkäkannuksiset, kirkkaan<br />

puna-keltaiset kukat heinä-elokuussa. Aur-pvar.<br />

Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: C Kanta: x<br />

Tunnus: mv- 8-<br />

KOTKANAKILEIJA / vårakleja<br />

Aquilegia glandulosa<br />

Erityisen komeakukkainen akileija, kotoisin Altaivuoristosta.<br />

Lehdet sirommat kuin esim. lehtoakileijalla,<br />

korkeus 30-50 cm. Kukat suuret, loistavan<br />

siniset, keltaheteiset. Kukinta kesäkuussa. Lehdet<br />

ränsistyvät siementen kypsyessä - ja kääntäen:<br />

lehdet säilyvät vihreinä, jos kukkavarret leikataan<br />

pois heti kukinnan päätyttyä. Aur-pvar.<br />

Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: C Kanta: xx<br />

Tunnus: mv- 8- 3<br />

PERHOAKILEIJA / snövitakleja<br />

Aquilegia glandulosa var. jucunda<br />

Kuten kotkanakileija, mutta kukat sinivalkoiset.<br />

Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 8-<br />

LAPINAKILEIJA / pastellakleja<br />

Aquilegia ‘Olympia’<br />

Lapinakileijoja on kahta sorttia, korkea ja matala.<br />

Tässä on tarjolla jälkimmäinen, 30- 0 cm korkea<br />

kanta, joka muistuttaa kasvutavaltaan japaninakileijaa.<br />

Kukat kaksivärisesti siniset ja vaaleankeltaiset.<br />

Kukinta kesäkuussa. Aur-pvar, tuore hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: C<br />

Kanta: xxxx P-S Tunnus: mv- 8- 7

---

LEHTOAKILEIJA / akleja<br />

Aquilegia vulgaris<br />

Lehtoakileija on vanha tuttu pihakukka ja aito perinnekasvi.<br />

Korkeus 50-80 cm. Kukkien värien ja<br />

muotojen vaihtelu on valtavaa: puhtaan valkoista,<br />

punaista haaleasta lähes mustaan, sinistä taivaanväristä<br />

yöntummaan sekä samettista violettia; yksinkertaisia<br />

kukkia kannuksilla ja ilman sekä kerrannaisia<br />

“palloja”. Kukinta alkaa Etelä-Suomessa<br />

ennen juhannusta. Kukkatarhaan, pihaniitylle, metsäpuutarhaan.<br />

Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa paras,<br />

menestyy jonkin aikaa savessakin. Kylvö: C<br />

Kannat: kaikki xxxx<br />

a) K-S Seos punaisen sävyjä vaaleasta tummaan.<br />

b) K-P-S<br />

Seos vaalean- ja tummanpunaista<br />

kerrannaista.<br />

c) P-S Viininpunainen, kerrannainen, upea!<br />

d) koko maa<br />

Seos sinisen ja violetin sävyjä.<br />

e) K-S Valkoinen. Puhdaskasvustosta kerättyä<br />

siementä, ei muunvärisiä akileijoja lähi-<br />

maillakaan.<br />

f) koko maa<br />

Seos kaikkia mahdollisia värejä ja kukan<br />

muotoja.<br />

g) “Kainuu”<br />

Sinivoittoinen seos, siemenet Kajaanista<br />

ja Puolangalta. Taatusti vanhaa pohjoista<br />

kantaa.<br />

Tunnus: mv-148-23- a / b / c / d / e / f / g<br />

LEHTOAKILEIJAmaiset lajikkeet<br />

Aquilegia vulgaris<br />

Akileijoja on jalostettu ristiin rastiin etenkin parina<br />

viime vuosikymmenenä. Tulokseksi on saatu hämmästyttävä<br />

ja hämmentävä joukko akileijalajikkeita,<br />

joiden kukanväreissä ja -muodoissa tuntuu olevan vain<br />

mielikuvitus rajana. Yksinkertaisuuden vuoksi niputettakoon<br />

nämä lajikkeet lehtoakileijan jälkeläisiksi silloin,<br />

kun kasvutapa ja lehdet ovat lehtoakileijamaiset<br />

ja kukanväri valkoinen tai punaisen tai sinisen sävyt.<br />

Kasvupaikka ja kasvatus kuten lehtoakileija.<br />

Kannat: x-xx<br />

a) ‘Woodside Variegated’<br />

Muuten kuin vaaleanpunakukkainen<br />

lehto-akileija, mutta lehdet keltaisen ja<br />

vihreän kirjavat.<br />

b) ‘Nora Barlow’<br />

Kukka vaaleanpunainen, kannukseton, puo<br />

likerrannainen, tähtimäinen, kapeat teräleh-<br />

det (vrt. kärhönkukka)<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

9<br />

c) ‘Black Barlow’<br />

Kukka lähes musta, muoto kuten edellä.<br />

d) ‘Barlow’-seos<br />

Kukissa sinisen ja punaisen sävyjä, muoto<br />

kuten edellä.<br />

e) ‘William Guinness’ eli ‘Magpie’<br />

Perusmuotoiset akileijankukat kauniisti<br />

kaksiväriset: tummaa punaviolettia ja val-<br />

koista (siemeniä on vähän).<br />

f) ‘Tower’-seos<br />

Kukat kannuksettomat, umpikerrannaiset,<br />

muodoltaan korkeat. Valkoista, ruusunpu-<br />

naista sekä vaaleaa ja tummempaa sinistä.<br />

Tunnus: mv-148-24- a / b / c / d / e / f<br />

JALOAKILEIJA / pastellakleja<br />

Aquilegia Cultorum-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet<br />

Pitkäkannuksiset, suuri- ja värikäskukkaiset akileijalajikkeet<br />

ovat enimmäkseen amerikkalaisten<br />

akileijalajien jälkeläisiä. Korkeus 80- 20 cm.<br />

Kukinta heinäkuussa. Jaloakileijat ovat helppoja<br />

kasvatteja ja hyviä leikkokukkia. Aur-pvar. Tuore<br />

hiekkamultamaa. Kylvö: B tai C<br />

Kannat: x-xx<br />

a) Väriseos pitkäkannuksisia jaloakileijoja:<br />

valkoinen, keltainen, punainen, violetti, sininen...<br />

b) Matalahko, kukat vaaleanoranssi-keltaiset tai<br />

puna-keltaiset tai siltä väliltä<br />

c) Kukat kapeat, kannuksettomat, erikoisen lohenoranssin<br />

sävyiset. (Maatiaisen siemenluettelossa<br />

2006 tämä akileija oli tarjolla lajikenimellä ‘Irish Elegance’.<br />

Koska oikea I. E. on valkoinen ja kerrannaiskukkainen,<br />

tämän täytyy olla jokin toinen lajike.)<br />

d) “Kartano”-nimellä kutsuttakoon tätä jaloakileijojen<br />

tavattoman runsasta väri- ja muotoseosta, joka<br />

kasvaa Puolangalla Kyllikki Heikkisen pihalla.<br />

Tunnus: mv-148-5- a / b / c / d / e / f<br />

“PIHA-AKILEIJA”<br />

Kuten sanottu, akileijat risteytyvät halukkaasti. Perinteisesti<br />

pihoilla on kasvanut vain lehtoakileijaa,<br />

mutta sittemmin kun on istutettu muitakin akileijoja,<br />

geenit ovat alkaneet vaihtaa omistajaa satunnaisessa<br />

järjestyksessä. Tavallisimpia puutarhojen uusia asukkeja<br />

ovat lehto- ja jaloakileijojen välimuodot. Käyttö<br />

ja kasvuvaatimukset kuten lehtoakileijalla.<br />

a) “Viola”<br />

Lehtoakileija x jaloakileija. Kukat roosan<br />

ja violetin sävyissä.<br />

b) “Kesätaivas”<br />

Lehtoakileija x jaloakileija. Kauniin tai<br />

vaansinisissä kukissa valkoista häivettä.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

c) “Runsaudensarvi”<br />

Lehtoakileija x jaloakileija. Värejä ja muo<br />

toja riittää.<br />

d) “Samurai”<br />

Lehtoakileija x japaninakileija. Lehdet ku-<br />

ten japaninakileijalla, kukat valkoisia, sini-<br />

siä ja sinivalkoisia. Korkeus 50-70 cm.<br />

e) “Mollamaija”<br />

Lehtoakileija x nukkeakileija.<br />

Vanhempiensa välimuoto, kukat sinivioletit.<br />

Tunnus: mv- 8-25- a / b / c / d / e<br />

KAUKASIANPITKÄPALKO / fagertrav<br />

Arabis caucasica<br />

Mainio peittokasvi luiskiin ja rinteisiin, vihreä<br />

myös kasvukauden ulkopuolella. Mattomainen<br />

kasvutapa, talvivihreät lehdet. Lehdistö 0 cm,<br />

kukkavarret 20 cm. Pienet, valkoiset, tuoksuvat<br />

ristikukat touko-kesäkuussa. Hieman arka talvimärkyydelle.<br />

Aur, kohopenkki, rinne tai luiska.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A<br />

Kanta: xx mm. ‘Schneehaube’ Tunnus: mv- 9-5<br />

SEITTITAKIAINEN / ullig kardborre<br />

Arctium tomentosum<br />

Komea luonnonkasvi, yleinen Etelä-Suomessa,<br />

harvinaisena Tornion seudulle. Haarova varsi<br />

- ,5 m. Isot, pitkäruotiset lehdet (lehtiruusuke<br />

muistuttaa etäisesti raparperia). Mykerön kehto<br />

pallomainen, koukkukärkisten suomujen ja seittikarvojen<br />

peitossa. Punavioletit kukat tupsuna<br />

kehdon päällä. Kukinta heinä-elokuussa. Komea<br />

yksittäiskasvi, kaunis kuivakukka ja talventörröttäjä.<br />

Siemenet tiklien talviravintoa. Aur-pvar.<br />

Tuore, runsasravinteinen multamaa. Kylvö: A.<br />

Kylvöstä kukintaan voi mennä 3- vuotta. Kuolee<br />

kukittuaan. Kylväytyy ja säilyy.<br />

Luonnonkanta P-S (ap. K-S) Tunnus: mv- 52-2<br />

LÄNNENARNIKKI / arnika<br />

Arnica chamissonis<br />

Muistuttaa idänarnikkia (ks. seuraava), mutta hiukan<br />

isommat kukkamykeröt. Aur-pvar. Kuivahko tai tuore,<br />

hiekkapitoinen maa. Kylvö: A, pinta<br />

Kanta: x Tunnus: mv- 59-<br />

IDÄNARNIKKI / trädgårdsarnika<br />

Arnica sachalinensis<br />

Tavallisin Suomessa kasvatetuista arnikkilajeista,<br />

helppo ja viihtyvä perenna. Korkeus 30-50 cm.<br />

Runsaasti pieniä päivänkakkaramaisia, keltaisia<br />

mykeröitä kesä-heinäkuussa. Leviää hiljalleen rönsyil-<br />

lä. Aur-pvar. Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: xx Tunnus: mv- 59-3<br />

PIKKUTÖYHTÖANGERVO / astilbespirea<br />

Aruncus aethusifolius<br />

Siro kivikko- ja peittokasvi, muistuttaa jaloangervoja,<br />

mutta pienempi. Korkeus 20-30 cm. Kermanvalkoiset<br />

kukinnot heinä-elokuussa. Lehdissä loistavan oranssinpunainen<br />

syysväri. Aur-var. Tuore multamaa.<br />

Kylvö: B Kanta: xx Tunnus: mv- 63-<br />

ALPPIASTERI / alpaster<br />

Aster alpinus<br />

Tämä matala (20-30 cm) asteri aloittaa runsaan<br />

kukinnan juhannuksen vaiheilla. Isot mykeröt yksittäin<br />

varsien latvoissa, komea väriläiskä. Arka<br />

talvimärkyydelle, sopii siis kivikkoon, kohopenkkiin<br />

ja luiskiin. Kasvusto jaetaan ja istutetaan uudelleen<br />

muutaman vuoden välein. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A<br />

Kanta: xx siniliila Tunnus: mv- 7 -2<br />

MERIASTERI / strandaster<br />

Aster tripolium<br />

Suomen- ja Pohjanlahden rantasorassa kasvava<br />

kaunis luonnonasteri. Tanakat, haarovat, puolimetriset<br />

varret, kapeat lehdet. Pienehköt (2-3 cm)<br />

mykeröt huiskilomaisesti latvoissa. Keltaiset kehräkukat,<br />

liilat laitakukat, kukinta kesä-elokuussa. Pihan<br />

aurinkoisille, kosteille, soraisille paikoille; kasvatusta<br />

voisi kokeilla myös tavallisessa tuoreessa,<br />

hiekkapitoisessa multamaassa. Kylvö: A. Kaksi- tai<br />

muutamavuotinen, viihtyessään kylväytynee.<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: mv- 7 - 7<br />

KILPIANGERVO / parasollblad<br />

Astilboides tabularis<br />

Hyvä kasvi runsashumuksisiin, kosteapohjaisiin metsäpuutarhoihin.<br />

Huomiota herättävän suuret, pyöreät,<br />

hammaslaitaiset lehdet. Valkoiset angervomaiset kukinnot<br />

heinä-elokuussa. Korkeus 80- 00 cm. Pvarvar.<br />

Tuore tai kostea, runsasravinteinen multamaa.<br />

Kylvö: B, pinta Kanta: xx? (siemeniä on vähän)<br />

Tunnus: mv- 73-<br />

ISOTÄHTIPUTKI / stjärnflocka<br />

Astrantia major<br />

Parhaita luonnonperennoja: rehevä, vähään tyytyvä,<br />

missä vain menestyvä, lähes hoidotta pärjäävä.<br />

Kukkatarhaan, perennaniittyyn, metsäpuutarhaan.<br />

Korkeus kasvupaikan mukaan 30-90 cm. Pitkä kukinta<br />

heinä-syyskuussa. Aur-pvar-var. Tuore, runsasravin-<br />

0

---

teinen maa paras, mutta kasvaa missä vain. Kylvö: C<br />

“Ihana kukkiessaan ja kyllä lehdetkin ovat kauniita.”<br />

Kannat:<br />

a) xx-xxxx<br />

Seoksena vaaleanpunertavaa ja vihertävän<br />

valkoista.<br />

b) xx ‘Primadonna’-lajike, tummanpunainen. Ris<br />

teytymisen takia osa siementaimista voi<br />

olla vaaleakukkaisia.<br />

Tunnus: mv- 75-3- a / b<br />

KAUNOKAINEN / bellis, tusensköna<br />

Bellis perennis<br />

Tämä tuttu pieni kasvi sopii kukka<strong>ry</strong>hmien reunoille,<br />

kivikkoon, nurmikolle ja pihasoraan. Leviää<br />

siementen avulla sekä kasvattamalla sivuruusukkeita.<br />

Osaksi talvivihreät lehtiruusukkeet<br />

maanrajassa, vanat 0- 5 cm. Runsain kukinta<br />

kesäkuussa, harvakseltaan syksyyn saakka. Saattaa<br />

tuhoutua kylminä ja märkinä talvina, mutta<br />

siemenistä kasvaa itsekseen uusia kasveja. Aurpvar.<br />

Kuivahko, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A<br />

Kannat:<br />

a) xxx P-S<br />

Valkomykeröinen luonnonkanta alunperin<br />

Keski-Euroopasta. Viihtynyt Kajaanissa jo<br />

30 vuotta, villiintynyt nurmikolle.<br />

b) xx P-S<br />

Vaaleanpunamykeröinen lajike. Mykeröiden<br />

kerrannaisuus (oik. laitakukkien<br />

luku määrä) vaihtelee yksilöittäin.<br />

Viihtynyt niin ikään pohjoisen oloissa<br />

ja levinnyt pitkin pihaa, myös soraisille<br />

paikoille.<br />

Tunnus: mv- 83- - a / b<br />

“SINIKAUNOKAINEN”<br />

Bellis caerulescens<br />

Samantapainen kuin tavallinen kaunokainen. Pienet,<br />

pyöreähköt lehdet, sinertävät mykeröt. Kukkii<br />

koko kesän. Aur. Kuivahko, hiekkapitoinen<br />

maa. Kylvö: A<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 83-2<br />

HERTTAVUORENKILPI / hjärtbergenia<br />

Bergenia cordifolia<br />

Tämä kasvi ei esittelyä kaivanne, niin yleinen se<br />

on pihoissa. Isot, nahkeat, herttamaisen pyöreät<br />

ja talvellakin vihreät lehdet ovat vuorenkilven paras<br />

puoli. Myös ruusunpunakukkaiset, leveät kukinnot<br />

ovat näyttävät touko-kesäkuussa. Korkeus<br />

30- 0 cm. Monikäyttökasvi: kivikot, reunukset,<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

seinustat, maanpeitto... Aur-pvar-var. Tuore maa<br />

paras, mutta menestyy ihmeen kuivassakin.<br />

Kylvö: A Kanta: xxx K-S Tunnus: mv- 8 -<br />

SOIKKOVUORENKILPI<br />

/ bergenia, vinterblad<br />

Bergenia crassifolia<br />

Tämä on edellistä harvinaisempi ja ehkäpä perinteisempikin<br />

vuorenkilpilaji. Isot, nahkeat, soikeat, talvivihreät<br />

lehdet. Ruusunpunaiset kukat toispuoleisessa<br />

tertussa toukokuussa. Korkeus 30- 0 cm. Aur-pvarvar.<br />

Tuore maa paras, menestyy melko kuivassakin.<br />

Kylvö: A Kanta: xxxx E-S Tunnus: mv- 8 -2<br />

MUSTAKOIRANKÖYNNÖS / hundrova<br />

B<strong>ry</strong>onia alba<br />

Nopeakasvuinen, peittävä köynnös seinustalle,<br />

verkkoaitaan, pergolaan, maanpeitoksi. Ruohovartinen,<br />

2-3 m korkea, kiipeää kärhillä, tarvitsee<br />

tuen. Isot, liuskaiset, herttatyviset lehdet. Valkoiset,<br />

pienet kukat heinä-syyskuussa. Loppukesällä<br />

kypsyvät mustat marjat myrkyllisiä. Pvar. Tuore<br />

tai kostea multamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xxxx E-S Tunnus: mv- 96-<br />

HÄRÄNKUKKA / ljusöga<br />

Buphthalmum salicifolium<br />

Helppohoitoinen ja vanhastaan, mutta harvinaisena<br />

kasvatettu luonnonperenna. Korkeus 30- 0 cm. Suikeat<br />

lehdet. Päivänkakkaramaiset, pienehköt, keltaiset<br />

mykeröt heinäkuussa. Kukkatarhaan, pihan luonnontilaisille<br />

alueille. Aur. Kuivahko, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: x Tunnus: mv-20 -<br />

KULTAJÄNÖNPUTKI / harört<br />

Bupleurum longifolium subsp. aureum<br />

Tämä harvinainen perenna on osoittautunut kestäväksi<br />

ja luotettavaksi kasviksi Pohjois-Suomessakin.<br />

Korkeus 90- 20 cm. Vihertävänkeltaiset, tyräkkimäiset<br />

kukat kesä-elokuussa. Kukkatarhaan<br />

ritarinkannusten seuraksi, hyvä leikkokukka. Aurpvar.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkainen multamaa.<br />

Kylvö: D Kanta: xx? Tunnus: mv-202-<br />

KYLVÖOHJE KELLOILLE (Campanula)<br />

Monivuotiset kellot: yleensä A ja pintakylvö tai<br />

aivan ohuenohut hiekkakerros siementen päälle.<br />

Jos siemenet eivät idä 7- 0 päivässä, kylvöastia<br />

siirretään kuukaudeksi viileään.<br />

Kaksivuotiset kellot: kylvö alkukesällä ulos, jotta<br />

lehtiruusukkeet ehtivät kasvaa isoiksi kesän aikana<br />

ja kukkivat komeasti seuravana kesänä.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

AMERIKANKELLO / amerikansk klocka<br />

Campanula americana<br />

Amerikanserkku kotoisten kellojemme seuraksi.<br />

Kaksivuotinen. Tukevat, lehtevät varret 80- 20<br />

cm. Pitkät lehdet. Leveän avoimet (tähtimäiset),<br />

siniset, valkokurkkuiset kellot lehtihangoissa.<br />

Pitkä kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan, pihan<br />

puolihoidetuille alueille. Aur-pvar-var.<br />

Tuore tai kostea multamaa.<br />

Kanta: x Tunnus: mv-2 3-3<br />

PARTAKELLO / skäggklocka<br />

Campanula barbata<br />

Pieni, soma kellokukka Norjan ja Keski-Euroopan<br />

vuoristoista. Yleensä kaksivuotinen tai muutamavuotinen.<br />

Karvaiset lehdet ruusukkeena, jonka<br />

keskeltä kohoavat 20- 0 cm korkeat kukkavarret.<br />

Liilansiniset, sisältä harvakarvaiset kellot toispuoleisessa,<br />

nuokkuvassa tertussa kesä-elokuussa.<br />

Kivikkotarhaan, rinteisiin. Aur. Kuivahko tai<br />

tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kanta: x Tunnus: mv-2 3-<br />

KARPAATTIENKELLO / karpaterklocka<br />

Campanula carpatica<br />

Tunnettu matala ja sievä kellokukka. Korkeus 0-<br />

30 cm, mätästävä kasvutapa, alalehdet herttamaiset.<br />

Leveät, vaaleansiniset kellot kesä-elokuussa.<br />

Kivikkotarhaan, rinteisiin, reunakasviksi kukkapenkkiin,<br />

myös astioihin. Aur-pvar. Kuivahko tai<br />

tuore, hiekkainen, kalkittu maa.<br />

Kanta: xx sininen, hyvin kestäväksi osoit-<br />

tautunut kanta<br />

Tunnus: mv-2 3-7<br />

HIRVENKELLO / skogsklocka<br />

Campanula cervicaria<br />

Harvinainen niittykukka, tavataan vain paikoin<br />

maan etelä- ja keskiosissa. Kaksivuotinen. Koko<br />

kasvi karheakarvainen, jäykkä varsi 0-80 cm.<br />

Vaaleansiniset kellot mykerömäisesti latvassa ja<br />

lehtihangoissa. Kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

kivikkoon, pihaniitylle. Aur-pvar. Tuore,<br />

hiekkapitoinen maa.<br />

Luonnonkanta K-S Tunnus: mv-2 3-9<br />

PEURANKELLO / ängstoppklocka<br />

Campanula glomerata<br />

Keto-, piennar- ja metsänlaitakasvi etelästä Kuusamon<br />

seudulle saakka. Jäykkä, haaraton varsi 0-80<br />

cm, lehdet suikeita ja karheakarvaisia. Sinivioletit<br />

kellot mykerömäisesti latvassa ja lehtihangoissa.<br />

Komea kukinta kesä-elokuussa. Pihakedolle, tienvarsiin.<br />

Leviää juurirönsyillä ja siemenillä. Aur.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa.<br />

Luonnonkanta K-S Tunnus: mv-2 3-<br />

LOISTOPEURANKELLO / prakttoppklocka<br />

Campanula glomerata ‘Superba’ (“Dahurica”)<br />

Luonnonkantaa matalampi ja vielä komeakukkaisempi<br />

kello. Pysty varsi 0 cm, lehdet suikeita ja<br />

karheakarvaisia. Sinivioletit kellot mykerömäisesti<br />

latvassa ja lehtihangoissa. Kukinta kesä-elokuussa.<br />

Kukkatarhaan. Leviää juurirönsyillä ja siemenillä.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa.<br />

“Useimmat kellokukat eivät juuri loistaneet viime<br />

kesänä kuivuuden takia. Mutta peurankello kukki<br />

uskollisesti.”<br />

Kanta: x Tunnus: mv-2 3- 6<br />

MAITOKELLO / mjölkklocka<br />

Campanula lactiflora<br />

Komea kello kukkatarhaan taustalle. Lehtevät varret<br />

80- 50 cm. Latvassa iso <strong>ry</strong>kelmä vaaleansinertäviä<br />

kelloja heinä-elokuussa. Aur-pvar. Tuore maa.<br />

Kanta: x Tunnus: mv-2 3-22<br />

UKONKELLO / hässleklocka<br />

Campanula latifolia<br />

Komein kelloistamme, perinnepuutarhan perusperenna.<br />

Varret 80- 50 cm. Isot, sinivioletit tai valkoiset<br />

kellot pitkässä, lehtevässä latvatertussa. Kukinta heinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan, pihaniitylle, pihametsään.<br />

Pvar. Tuore tai kostea multamaa. Huom! ukonkelloa<br />

ei pidä istuttaa aurinkoiselle ja kuivalle paikalle, jossa<br />

sen kukinta menee ohi kovin nopeasti.<br />

Kannat: xxx-xxxx<br />

a) E-K-S sinivioletti<br />

b) E-K-S valkoinen<br />

c) E-S sinivioletti ja valkoinen<br />

Tunnus: mv-2 3-23- a / b / c<br />

ISOUKONKELLO / stor hässleklocka<br />

Campanula latifolia var. macrantha<br />

Kuten edellinen, mutta vielä suurempi. Varret jopa<br />

50- 80 cm. Pitkät kellot lehtevässä latvatertussa.<br />

Kukinta heinäkuussa. Kukkatarhaan, pihaniitylle,<br />

pihametsään. Pvar. Tuore tai kostea multamaa.<br />

Kanta: xx sinivioletti<br />

Tunnus: mv-2 3-2<br />

MAARIANKELLO / mariaklocka<br />

Campanula medium<br />

Kaksivuotinen, perinteinen, ihastuttava kellokukka.<br />

2

---

Ensimmäisenä kesänä kasvaa lehtiruusuke, joka talvehtii,<br />

toisena kesänä kukkavarret 50-90 cm. Kellot<br />

suuria, valkoisia sekä sinisen, violetin ja ruusunpunaisen<br />

sävyjä. Kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

upea leikkokukka. Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa.<br />

Lehtiruusukkeet suojataan havuilla<br />

kylmyydeltä ja etenkin kevätauringolta.<br />

Kanta: x väriseos Tunnus: mv-2 3-26<br />

HARAKANKELLO / ängsklocka<br />

Campanula patula<br />

Yleinen ja tunnettu kellokukka lähes koko maassa<br />

niityillä ja pientareilla. Kaksivuotinen. Runsaasti<br />

haarovat ohuet varret 30-80 cm, pienet lehdet. Violetit<br />

kellot kesä-elokuussa. Kukkatarhaan, pihaniitylle,<br />

hyvä leikkokukka. Vinkki: kun kukkatarhassa<br />

kasvaa vain yksi ainoa harakankello, siitä tulee<br />

leveän pensasmainen ja se kukkii valtoimenaan<br />

koko kesän, koska ei pysty yksinään tekemään siemeniä.<br />

Aur-pvar. Kuivahko tai tuore maa.<br />

Luonnonkanta P-S (ap. E-S) Tunnus: mv-2 3-28<br />

KURJENKELLO / stor blåklocka<br />

Campanula persicifolia<br />

Ehkäpä kaunein kelloistamme. Yleinen maan eteläosissa<br />

niityillä ja lehtomaisissa metsissä, vanhastaan<br />

koristekasvinakin kasvatettu. Korkeus<br />

kasvupaikan mukaan 50- 00 cm. Matalana pysyvän<br />

lehdistön joukosta nousee monikelloisia kukkavarsia.<br />

Kellot suuria ja heleänsinisiä. Kukinta<br />

heinäkuussa. Kukkatarhaan, niitylle, hyvä leikkokukka.<br />

Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa.<br />

TARHAKURJENKELLOlla (skålklocka, C. p. subsp.<br />

sessiliflora) on leveänavoimia kelloja tiheästi pitkin<br />

varren latvaosaa. Muilta osin kuten luonnonkanta.<br />

Kasvattajan vinkki: “Kurjenkellon saa kukkimaan pakkasiin<br />

asti poistamalla siemenkodat heti kukkien lakastuttua.<br />

Samaan kohtaan tulee uusia nuppuja joutuisaan.<br />

Olen useana kesänä näin tehnyt. Tällä tavalla kukinta<br />

vain jatkuu eikä perennapenkissä tule kylväytymisongelmaa.<br />

Suosittelen kaunista kellokukkaa muillekin.”<br />

Kannat:<br />

a) luonnonkanta E-K-S<br />

sininen, joukossa jonkin verran<br />

valkokukkaisia<br />

b) xxx K-S<br />

sininen ja valkoinen, joukossa kerran<br />

naiskukkaisia (siemeniä on vähän)<br />

c) lk + xx<br />

sininen ja valkoinen, seoksena luonnonkan-<br />

taa ja tarhakurjenkelloa<br />

Tunnus: mv-2 3-29- a / b / c<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

PISAMAKELLO / prickklocka<br />

Campanula punctata<br />

Aasialainen kellokukka. Herttamaiset lehdet ruusukkeena,<br />

lehtevä varsi 30-60 cm. Suuret, pitkänomaiset<br />

kellot kermanvalkoisia tai marjapuuronpunaisia,<br />

sisältä pilkullisia. Kukinta kesä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

metsäpuutarhaan. Leviää juurirönsyillä.<br />

Aur-pvar. Tuore multamaa.<br />

Kannat: x-xx<br />

a) punainen<br />

b) valkoinen<br />

c) punainen + valkoinen<br />

Tunnus: mv-2 3-35- a / b / c<br />

VUOHENKELLO / knölklocka<br />

Campanula rapunculoides<br />

Perinteinen puutarhakukka ja niittykasvi. Komea<br />

ja elinvoimainen kasvi paikalle, jossa on lupa levitä<br />

vapaasti. Korkeus 0-90 cm kasvupaikan laadun<br />

mukaan, herttamaiset lehdet. Liilansiniset kellot<br />

toispuoleisessa, pitkässä tertussa heinä-syyskuussa.<br />

Leviää juurirönsyillä, juurimukuloilla ja siemenillä,<br />

muttei sentään niin hillittömästi kuin usein<br />

väitetään. Ei kuitenkaan kannata istuttaa paraatikukkatarhaan.<br />

Aur-pvar. Monenlaiset maat.<br />

Kanta: xxxx E-K-S Tunnus: mv-2 3-37<br />

KAURIINKELLO / rapunkelklocka<br />

Campanula rapunculus<br />

Kauriinkelloa on vuohenkellon tapaan kasvatettu<br />

ravintokasvina, mehevät juurimukulathan ovat<br />

syötäviä. Kaksivuotinen. Korkeus 50-80 cm. Kapeat,<br />

liilansiniset kukat samantapaiset kuin harakankellolla.<br />

Kukinta heinä-elokuussa. Pihan luonnontilaisille<br />

alueille, hyvä leikkokukka. Aur-pvar.<br />

Tuore, kalkittu, hiekkapitoinen maa.<br />

Kanta: x Tunnus: mv-2 3-38<br />

KEIJUNKELLO / styvklocka<br />

Campanula rhomboidalis<br />

Kellojahan riittää, jokaiselle jotakin ja kokeilijoille<br />

aina uusia lajeja. Tämä Alpeilta ja Juravuoristosta<br />

kotoisin oleva kello on viime vuosina löytänyt<br />

tiensä valveutuneiden tarhureiden pihoihin<br />

ja tulee varmasti yhä suositummaksi. Lyhyesti<br />

sanoen keijunkello muistuttaa suurta kissankelloa<br />

tai pientä kurjenkelloa. Korkeus puolisen metriä.<br />

Nuokkuvat, siniset kellot kesä-heinäkuussa. Aur.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kanta: x (siemeniä on vähän)<br />

Tunnus: mv-2 3-39<br />

3<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

KISSANKELLO / liten blåklocka<br />

Campanula rotundifolia<br />

Tuttu, pieni kellokukka, yleinen koko maassa kedoilla,<br />

kallioilla, pientareilla ym. kuivilla paikoilla, useita<br />

alalajeja. Hennot, lehtevät varret 20-30 cm tiheinä<br />

mättäinä. Latvassa taajasti pieniä sinisiä, nuokkuvia<br />

kelloja heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan, kivikkoon,<br />

kedolle. Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

a) luonnonkanta E-S<br />

b) luonnonkanta P-S, joukossa mahdollisesti<br />

pieni määrä viljelykantaa<br />

Tunnus: mv-2 3- 0- a / b<br />

VARSANKELLO / nässelklocka<br />

Campanula trachelium<br />

Komea kellokukka, kasvaa luonnossa harvinaisena<br />

Lounais-Suomen lehdoissa, myös pihakukkana<br />

käytetty. Muistuttaa ukonkelloa, varret 80- 00<br />

cm, lehdet nokkosmaiset. Sinivioletit kellot pitkässä,<br />

lehtevässä tertussa heinä-elokuussa. Kukkii<br />

ukonkellon jälkeen. Kukkatarhaan, pihaniitylle,<br />

pihametsään. Aur. Tuore multamaa.<br />

Ilmeisesti alunperin luonnonkanta E-S<br />

Tunnus: mv-2 3- 8<br />

KUMINA / kummin<br />

Carum carvi<br />

Mauste- ja niittykasvi, jonka siemenissä on omaperäinen<br />

aromi. Kasvaa lähes koko maassa kedoilla,<br />

pientareilla ja pihojen laidoilla, myös viljeltynä.<br />

Haarautuneet putkivarret 30-60 cm, kapealiuskaiset<br />

lehdet. Yleensä valkoiset, toisinaan punertavat sarjakukinnot<br />

kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan, pihakedolle.<br />

Siemenet leivän, juuston ja viinan mausteeksi.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore maa. Kylvö: A. Kaksi- tai<br />

muutamavuotinen, kylväytyy ja säilyy.<br />

Luonnonkanta valkoinen, vaaleanpunainen ja pu-<br />

nainen<br />

Tunnus: mv-22 -<br />

HUOPAKAUNOKKI / strävklint<br />

Centaurea dealbata<br />

Sitkeä ja helppohoitoinen perenna, kotoisin Kaukasukselta.<br />

Korkeus yleensä 50-70 cm, toiset<br />

kannat korkeampiakin. Toistamiseen pariliuskaiset<br />

lehdet päältä vihreät, alta lähes valkoiset.<br />

Kirkkaan liilanpunaiset kaunokinkukat kesä-heinäkuussa.<br />

Leviää maanalaisilla rönsyillä tiheäksi<br />

kasvustoksi. Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen,<br />

kalkittu maa. Kylvö: A<br />

Kanta: x Tunnus: mv-223-<br />

AHDEKAUNOKKI / rödklint<br />

Centaurea jacea<br />

Ahdekaunokkia löytää luonnosta kuivahkoilta rinneniityiltä<br />

ja metsänreunoista. Se on yleisin maan lounais-<br />

ja eteläosissa. Kukkamykeröt keskikokoisia, kehrä- ja<br />

laitakukat violetinpunaisia, kukinta heinä-elokuussa.<br />

Niityn ahdekaunokit ovat usein laihanlaisia; tilaa, valoa<br />

ja ravinteita saava kaunokki sen sijaan yltyy monihaaraiseksi<br />

ja venähtää hyvinkin 80-senttiseksi. Aur.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A<br />

Luonnonkanta E-K-S Tunnus: mv-223-<br />

KELTAKAUNOKKI / gulklint<br />

Centaurea macrocephala<br />

Komea, erikoinen kaunokki. Pystyt, tukevat varret<br />

00- 20 cm. Isot, sutimaiset, keltaiset mykeröt<br />

heinä-elokuussa. Kukkatarhaan, hyvä leikko-<br />

ja kuivakukka. Aur, tuore multamaa. Kylvö: A<br />

Kanta: x-xx Tunnus: mv-223-5<br />

VUORIKAUNOKKI / bergklint<br />

Centaurea montana<br />

Perinteinen puutarhakukka. Varret 30-60 cm. Kauniit,<br />

alta hopeanharmaat lehdet. Isot, siniset, ruiskaunokkimaiset<br />

mykeröt kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan,<br />

pihaniitylle. Leviää ja vaeltelee jonkin verran.<br />

Aur. Kuivahko maa. Kylvö: A<br />

“Tämä kasvi koki totaalisen myyrätuhon, ei jäänyt<br />

kuin rippeet. Tosin tämä kyllä leviää nopeasti. Kaunis<br />

perinneperenna, josta en halua luopua.”<br />

“Nätti laajana alueena, mutta pyrkii vaeltelemaan.”<br />

Kannat:<br />

a) xxx E-S<br />

b) xx ‘Grandiflora’ suurimykeröinen<br />

Tunnus: mv-223-6- a / b<br />

MUSTAKAUNOKKI / svartklint<br />

Centaurea nigra<br />

Erikoisen näköinen kaunokki, jonka mykeröistä puuttuvat<br />

isot laitakukat. Pystyt varret 50-80 cm. Lehdet<br />

suikeita. Isot mykeröt hieman sutimaisia, tumman violetinpunaisia.<br />

Kukinta heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan,<br />

pihaniitylle, perhoskasvi. Aur. Kuivahko maa.<br />

Kylvö: A Kanta: x Tunnus: mv-223-7<br />

NURMIKAUNOKKI / ängsklint<br />

Centaurea ph<strong>ry</strong>gia<br />

Näyttävä niitty- ja piennarkasvi, runsain maan kaakkois-<br />

ja itäosassa, sillä levisi aikoinaan kaskiviljelyn<br />

myötä. Pystyt varret 50- 00 cm, suikeat lehdet. Isot<br />

mykeröt violetinpunaisia, kehräkukat toisinaan vaaleita.<br />

Kukinta heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan, niityl-

---

le, hyvä loppukesän perhoskasvi. Aur, tuore maa.<br />

Kylvö: A<br />

Kannat:<br />

a) luonnonkanta K-P-S<br />

b) luonnonkanta P-S<br />

f. discolor eli muoto jonka kehräkukat<br />

lähes valkoisia, laitakukat violetinpunaisia.<br />

Osa siementaimista lienee tavallisia nurmi-<br />

kaunokkeja.<br />

Tunnus: mv-223-8- a / b<br />

KETOKAUNOKKI / väddklint<br />

Centaurea scabiosa<br />

Eteläinen, komea kaunokkilaji, edellistä harvinaisempi.<br />

Pystyt varret 80- 00 cm, liuskaiset lehdet. Isot<br />

mykeröt liilanpunaiset. Kukinta heinä-syyskuussa.<br />

Kukkatarhaan, kedolle, hyvä kuivakukka siementen<br />

karistua. Aur, kuivahko, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

Luonnonkanta P-S (ap. E-S) Tunnus: mv-223- 0<br />

KAUKASIANKIRAHVINKUKKA<br />

/ jättevädd<br />

Cephalaria gigantea<br />

Viime vuosina suosituksi tullut jättiperenna.<br />

Haarautuvat varret 2-2,5 m. Isot, liuskaiset lehdet.<br />

Vaaleankeltaiset, mykerömäiset, 5 cm leveät<br />

kukinnot keikkuvat pitkien varsien latvassa heinä-elokuussa.<br />

Perenna- ja pensas<strong>ry</strong>hmiin, yksittäiskasviksi,<br />

perhos- ja leikkokukka. Aur. Tuore,<br />

runsasravinteinen maa.<br />

Kylvö: C Kanta: xx Tunnus: mv-226-2<br />

HOPEAHÄRKKI / silverarv<br />

Cerastium tomentosum<br />

Tuttu kivikko- ja peittokasvi. Korkeus 20- 0 cm, tiheä<br />

ja lamoava kasvutapa. Pienet lehdet hopeanharmaita.<br />

Valkoiset kukat touko-kesäkuussa. Leviää nopeasti.<br />

Aur, kuiva, niukkaravinteinen maa. Kylvö: A<br />

Kanta: xx-xxxx Tunnus: mv-227-5<br />

KELTAMO / skelört<br />

Chelidonium majus<br />

Vanha kulttuuriympäristössä tavattava rohdoskasvi,<br />

yleinen etelässä, satunnaisempi keskellä maata. Korkeus<br />

noin 50 cm, lehdet heleänvihreät, pehmeät ja unikkomaiset.<br />

Parin sentin levyiset, kirkkaankeltaiset kukat<br />

pienissä sarjoissa. Kukinta kesä-elokuussa. Vapaasti<br />

leviäviksi kasvustoiksi seinustoille, puiden alle, pihan<br />

kivisille paikoille. Ikivanha lääkekasvi. Myrkyllinen.<br />

Pvar. Tuore, runsasravinteinen multamaa. Kylvö: D<br />

Luonnonkanta E-S Siemenet kerätty puoli kerrannaiskukkaisesta<br />

keltamosta. Tunnus: mv-23 -<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

POHJANSINIVALVATTI / torta, älgkål<br />

Cicerbita alpina<br />

Komea ja harvinainen Lapin kasvi. Varsi pysty, tanakka,<br />

haaraton, 00- 50 cm. Lehdet suuria, kolmiomaisia.<br />

Sinivioletit, 3 cm leveät mykeröt terttuna<br />

varren latvassa. Kukinta kesä-heinäkuussa.<br />

Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen maa.<br />

Kylvö: C Luonnonkanta P-S Tunnus: mv-237-<br />

SIKURI / cicoria<br />

Cichorium intybus<br />

Vanha salaattikasvi (lehdet) ja kahvinkorvike (juuret).<br />

Sikuri muistuttaa valvatteja ulkonäöltään ja<br />

kasvutavaltaan. 50- 00 cm korkeat varret haarautuvat<br />

ja pitkin varsia avautuu yhä uusia kauniinsinisiä<br />

mykeröitä. Pitkä kukinta heinä-syyskuussa.<br />

Pihaniitylle. Aur. Kuivahko tai tuore maa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv-238-<br />

OHDAKE / tistel<br />

Cirsium sp.<br />

Tällä erikoisella ohdakkeella on iso, tiheä lehtipehko,<br />

josta kohoaa valtava määrä tanakoita varsia,<br />

50- 80 cm. Lehdet koristeellisesti pariliuskaiset.<br />

Sutimaiset mykeröt kellervänvalkoiset, seassa jokunen<br />

violetinpunainen “haiven”. Kukinta heinäelokuussa.<br />

Komea, pystyssä pysyvä kasvi kukkatarhan<br />

taustalle, pihan luonnontilaisille alueille,<br />

kimalaisten suosikki. Aur. Tuore tai kostea maa.<br />

Kylvö: C Kanta: xx? Tunnus: mv-2 -sp<br />

KELLOKÄRHÖ / helbladig klematis<br />

Clematis integrifolia<br />

Ruohovartinen, kaunis perennakärhö, ei köyntele.<br />

Korkeus 50-90 cm. Soikeat, kiiltävät lehdet.<br />

Nuokkuvat, sinivalkoiset, kärhömäiset kukat<br />

heinä-syyskuussa. Hopeanhaituvaiset siemenhedelmystöt.<br />

Kukkatarhaan, pensas<strong>ry</strong>hmiin. Varret<br />

tuettava. Aur-pvar. Tuore multamaa.<br />

Kylvö: C Kanta: xx Tunnus: mv-2 3-2<br />

MANTŠURIANKÄRHÖ / stor styvklematis<br />

Clematis mandschurica<br />

Mantsuriankärhö muistuttaa kovasti pensaskärhöä,<br />

mutta on hieman matalampi ( 00- 20 cm) ja hieman<br />

suurikukkaisempi kuin pensaskärhö.<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-2 3-3<br />

PENSASKÄRHÖ / styvklematis<br />

Clematis recta<br />

Ruohovartinen, köyntelemätön perennakärhö. Korkeus<br />

20- 50 cm. Liuskaiset lehdet. Pienet, valkoiset,<br />

5<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

tuoksuvat kukat tiheissä, suurissa kukinnoissa<br />

heinä-elokuussa. Valkohaituvaiset siemenhedelmystöt.<br />

Kukkatarhaan, pensas<strong>ry</strong>hmiin. Varret tuettava.<br />

Aur-pvar. Tuore multamaa. Kylvö: C<br />

Kannat:<br />

a) x-xx<br />

b) x ‘Purpurea’-lajike, jonka lehdet nuorina pronssinpunaiset.<br />

Tunnus: mv-2 3- - a / b<br />

LAMOPEIKONKELLO / porslinsklocka<br />

Codonopsis clematidea<br />

Epätavallinen kellokukka. Puolirennot, pienilehtiset<br />

varret 0-60 cm. Suuret kellokukat vaaleansiniset,<br />

sisäpuolelta pohjasta musta-oranssikuvioiset.<br />

Kukinta kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan<br />

tukevavartisten naapurien väliin, pensaikkoon.<br />

Kosketettaessa kasvista lähtee erikoinen, voimakas<br />

haju. Aur-pvar. Tuore, hiekkainen maa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv-2 5-<br />

KIELO / konvalje, liljekonvalj<br />

Convallaria majalis<br />

Tuttu lehtomaisten metsien ihanakukkainen kasvi,<br />

Etelä-Suomessa yleinen, harvinaistuu pohjoiseen päin.<br />

Korkeus 5-20 cm. Kaksi liljamaista lehteä, valkoiset<br />

tuoksuvat kukat touko-kesäkuussa. Syksyllä oranssit<br />

marjat. Myrkyllinen, etenkin marjat. Tiheä peittokasvi<br />

puiden ja pensaiden alle, sopii perennatarhaankin.<br />

Pvar-var. Tuore, runsasravinteinen maa. Kylvö: D<br />

Luonnonkanta K-S Tunnus: mv-2 8-<br />

ISOKAUNOSILMÄ / flicköga<br />

Coreopsis grandiflora<br />

Upeimpia <strong>ry</strong>hmäperennoja, ei totisesti jää kukinta-aikaan<br />

huomiotta. Pensasmainen kasvutapa, kapeat lehdet,<br />

vähähaaraiset varret lajikkeen mukaan 0-80 cm.<br />

Päivänkakkaramaiset mykeröt suuret, laitakukat levenevät<br />

tyvestä kärkeen, ulkoreuna epätasaisesti hampainen.<br />

Väri tavallisimmin loistavan kullankeltainen.<br />

Runsas ja pitkä kukinta kesä-elokuussa. Kukkatarhaan<br />

paraatipaikalle, matalat lajikkeet kukka-astioihin, erinomainen<br />

leikkokukka. Talvenkestävyydessä voi olla<br />

toivomisen varaa, jos esim. yletön kukinta heikentää<br />

kasvia ja talvi hoitelee loput. Siemeniä tapaa kypsyä<br />

runsaasti ja niitä onkin hyvä kerätä talteen, sillä on<br />

syytä kasvattaa vuosittain varataimia. Se on helppoa,<br />

sillä siemenet voi kylvää suoraan ulos alkukesällä. Kohopenkki<br />

tai rinne, talvisuojaus havuilla. Aur. Tuore<br />

hiekkamultamaa. Kylvö: A<br />

a) x ‘Schnittgold’<br />

yksinkertaiset mykeröt, korkeus 60-70 cm<br />

b) x ‘Sunray’<br />

puolikerrannaiset mykeröt, korkeus 0 cm<br />

Tunnus: mv-2 9- - a / b<br />

HEIDINKUKKA / klockviva<br />

Cortusa matthioli<br />

Esikoiden herttainen lähisukulainen. Pyöreät,<br />

hammaslaitaiset lehdet. Kukkavarsien (20-30 cm)<br />

päissä joukoittain nuokkuvia, kellomaisia, sinervänpunaisia<br />

kukkia touko-kesäkuussa. Sopii samanlaisille<br />

paikoille kuin esikot, esim. metsäpuutarhaan.<br />

Pvar-var. Tuore, runsasravinteinen maa.<br />

Kylvö: C Kanta: x-xx Tunnus: mv-252-<br />

JALOKIURUNKANNUS / sibirisk nunneört<br />

Co<strong>ry</strong>dalis nobilis<br />

Varma ja uskollinen kevätkukkija ja perinnekasvi.<br />

Korkeus 0-60 cm, monivartinen. Kukat tiheässä<br />

tertussa, vaaleankeltaisia, ruskeatäpläisiä. Kukinta<br />

touko-kesäkuussa. Varret kuihtuvat jäljettömiin<br />

jo heinäkuussa. Pensaiden alle, pihametsään. Aurpvar.<br />

Tuore multamaa paras, mutta menestyy monenlaisissa<br />

maissa, jopa pihasorassa.<br />

Kylvö: D Kanta: xxxx Tunnus: mv-253-5<br />

PYSTYKIURUNKANNUS / stor nunneört<br />

Co<strong>ry</strong>dalis solida<br />

Melko yleinen lehtokasvi eteläisimmässä Suomessa.<br />

Tukeva varsi 0-20 cm. Kukkaterttu pysty ja<br />

tiheä, purppuranpunainen, joskus valkoinen. Kukinta<br />

huhti-toukokuussa, todella viehättävä kevätkukkija.<br />

Varret kuihtuvat jäljettömiin viimeistään<br />

heinäkuussa. Kivikkoon, metsäpuutarhaan, kevätniitylle,<br />

nurmikolle. Aur-pvar. Tuore multamaa.<br />

Kylvö: D Luonnonkanta E-S Tunnus: mv-253-7<br />

RAUNIOKILKKA / murreva<br />

Cymbalaria muralis<br />

Kasvaa luontaisena ja villiytyneenä meitä etelämpänä<br />

Euroopassa puolivarjoisilla kallioilla,<br />

metsiköissä ja muureilla. Maanmyötäiset, pitkät<br />

varret, kasvuston korkeus alle 0 cm. Pitkäruotiset,<br />

pienet hieman murattimaiset lehdet. Noin<br />

cm leveät kukat liiloja, keltanieluisia, etäisesti<br />

leijonankitamaisia. Pitkä kukinta-aika, alkukesästä<br />

syksyyn. Maanpeitteeksi puiden ja pensaiden<br />

alle, muureille, kivikkoon, laattojen väleihin...<br />

ylipäänsä paikkoihin, joissa saa rönsytä vapaasti<br />

ja joissa vesi ei seisoskele. Myös kukkalaatikoihin<br />

ja amppeleihin. Aur-pvar. Tuore multamaa,<br />

jossa runsaasti hiekkaa tai jopa soraa. Kylvö: A.<br />

Kanta: x Tunnus: mv-262-2<br />

6

---

KOIRANKIELI / hundtunga<br />

Cynoglossum officinale<br />

Karhea lemmikkikasvi. Luonnossa harvinaisena<br />

paikoin Etelä-Suomessa, luonnonkasvustot rauhoitettuja.<br />

Suuret alalehdet, 50-80 cm korkea<br />

varsi tukeva ja lehtevä. Latvassa runsaskukkainen<br />

kukinto, pienet kukat viininpunaisia. Kukinta<br />

kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan, pihan puolihoidetuille<br />

alueille. Aur. Kuivahko tai tuore,<br />

hiekkainen maa. Kylvö: A. Kaksivuotinen, kylväytyy<br />

ja säilyy.<br />

Luonnonkanta ap. E-S<br />

Siemenet kerätty puutarhassa kasvatetuista<br />

koirankielistä.<br />

Tunnus: mv-263-<br />

KIINANRITARINKANNUS<br />

/ kinesisk riddarsporre<br />

Delphinium grandiflorum<br />

Loistavan sinikukkainen kasvi, johon on helppo<br />

ihastua. Lyhytikäinen monivuotinen, kasvatetaan<br />

yleensä yksivuotisena kesäkukkana. Korkeus 30-50<br />

cm, lehdet liuskaiset. Haarautuva, ilmava kasvutapa.<br />

Kirkkaansiniset kukat yksittäin varrenhaarojen<br />

päässä. Kukinta heinäkuussa. Kukkatarhaan, kivikkoon,<br />

kesäkukka<strong>ry</strong>hmiin. Aur. Tuore, hiekkainen maa.<br />

Kylvö: B Kanta: x Tunnus: mv-269-7<br />

JALORITARINKANNUS &<br />

MAATIAISRITARINKANNUS<br />

/ trädgårdsriddarsporre<br />

Delphinium-lajikkeet<br />

Isoritarinkannusta (D. elatum) sekä vanhojen jaloritarinkannusten<br />

siemenjälkeläisiä tavataan kutsua<br />

maatiaisritarinkannuksiksi. Ne ovat varsin yleisiä<br />

puutarhoissa ympäri maata ja pärjäävät pitkään lähes<br />

hoitamattakin. Kukat ovat sinisen sävyisiä: vaaleita,<br />

kirkkaita tai tummiakin. Kukat saattavat olla pienemmät<br />

ja kukinto harvempi kuin jaloritarinkannuksilla<br />

sekä haaroittunut, mutta ei aina - riippuu siitä kuinka<br />

pitkälle kasvi on “maatiaistunut” lähtökohdastaan,<br />

joka siis oli jalostettu lajike. Maatiaisritarinkannukset<br />

sopivat kukkatarhaan ja perennaniitylle.<br />

Nykyisin taimikaupoissa myydään upeita jaloritarinkannuksia,<br />

jotka ovat saaneet alkunsa määrätietoisen<br />

kasvinjalostustyön tuloksena. Niillä on tiheät<br />

kukinnot ja suuret kukat. Jaloritarinkannukset ovat<br />

parhaimmillaan kukkatarhassa näkyvällä paikalla.<br />

Valtaosa ritarinkannuksista, niin vanhat kuin uudemmatkin<br />

kannat, kasvaa hyvin korkeiksi, ,5-2,5<br />

m, joten tukeminen on yleensä välttämätöntä. Aur.<br />

Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

“En ole kovasti hoitanut ja hyvin ovat kasvaneet ja<br />

kukkineet. Kompostia lisään keväällä, en sen kummempaa.”<br />

Huom! Seuraavat siemenet on kerätty kasveista, joilla<br />

on mainitun väriset ja laatuiset kukat. Kaikki siementaimet<br />

eivät välttämättä ole samanlaisia.<br />

Nk. maatiaisritarinkannukset, xxx-xxxx<br />

a) K-S vaaleansininen<br />

b) E-S taivaansininen<br />

“Väri on niin sininen kuin taivas voi par-<br />

haimmillaan kesällä olla.”<br />

c) K-S sinisen sävyt<br />

d) P-S tummansininen<br />

Jaloritarinkannukset x-xx<br />

e) sinisen sävyt<br />

f) kirkkaansininen, matalahko 90-120 cm<br />

“Näin kukkivia ritarinkannuksia naapurin pihassa<br />

ja ihastuin niihin. Piti saada itselle samanlainen.<br />

Ihana se on!”<br />

g) sininen + valkoinen silmä<br />

h) tuplakerrannainen sininen + violetti + vaalea silmä<br />

“Tosi kaunis. Tuli Maatiaisen siemenannoksen mukana<br />

1995; ne siemenet oli kerätty valkokukkaisista.”<br />

i) valkoinen + tumma silmä<br />

Tunnus: mv-269-16- a / b / c / d / e / f / g / h / i<br />

MYKERÖNEILIKKA / knippnejlika<br />

Dianthus armeria<br />

Luontainen Keski.Euroopassa. Kaksivuotinen,<br />

kasvattaa ensin tiheän, kapealehtisen ruusukkeen<br />

ja toisena kesänä 30- 0 cm korkeat kukkavarret.<br />

Huiskilomainen kukinto. Kukkanuput kasvavat<br />

esiin harjamaisten suojuslehtien välistä. Sentin<br />

levyiset, aniliininpunaiset, valkopisteiset kukat<br />

kesä.elokuussa. Paras puolivillinä kasvustona<br />

tienlaidassa, autotallinseinustalla ja pihaniityllä.<br />

Jostain syystä nimenomaan sitruunaperhosten<br />

suosikki. Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen<br />

maa. Kylvö: A, jatkossa kylväytyy.<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-27 -3<br />

HARJANEILIKKA / borstnejlika<br />

Dianthus barbatus<br />

Perinteinen, pidetty ja arvostettu perenna, pihan<br />

peruskasveja. Mainitaan usein kaksivuotiseksi,<br />

kuitenkin käytännössä monivuotinen, sillä osa tyviversoista<br />

säilyy aina talven yli. Lisäksi kylväytyy<br />

hyvin ja uusia siementaimia nousee maasta<br />

sopivasti. Kukkavarret 30-50 cm. Kukat leveissä<br />

viuhkoissa, valkoisia, vaaleanpunaisia, vaalean<br />

7<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

tai tumman ruusunpunaisia. Pitkä kukinta-aika<br />

kesä-elokuussa. Kukkatarhaan, kivikkoon ja pihan<br />

puolihoidetuille alueille, hyvä leikkokukka.<br />

Aur. Tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A<br />

“Kylväytyy ja säilyy kasvupaikallaan. Peitän uudet<br />

taimet talveksi kevyesti havuilla.”<br />

Kannat:<br />

a) xxx E-S väriseos<br />

b) xxxx K-S väriseos<br />

c) xx P-S väriseos<br />

d) xx P-S (lähes) valkoinen<br />

e) xxxx K-S tumman karmiininpunainen<br />

Tunnus: mv-27 - - a / b / c / d / e<br />

MUNKKINEILIKKA / chartreusenejlika<br />

Dianthus carthusianorum<br />

Jälleen yksi keskieurooppalainen neilikka, kasvaa<br />

kotiseudullaan aurinkoisilla, kuivilla, kalkkiperäisillä<br />

niityillä. Vihreät kapeat lehdet, hoikat kukkavarret<br />

30-50 cm. Purppuranpunaiset kukat tiheinä mykeröinä<br />

kesä-heinäkuussa. Erinomainen kuivan ja hiekkaisen<br />

tontin eli harjupuutarhan kasvi. Aur. Kuivahko,<br />

hiekkainen tai sorainen (+ kalkittu) maa. Kylvö: A<br />

“Maatiaiskasvin ainesta! Kylväytyy helposti, varsinkin<br />

sepelikäytäville. Jänikset ja myyrätkin tykkäävät,<br />

mutta tämäpä ei ole moksiskaan, joka vuosi kasvustot<br />

vain lisääntyvät.”<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-27 -5<br />

KETONEILIKKA / ängsnejlika<br />

Dianthus deltoides<br />

Pieni, koreakukkainen ketokasvi, melko yleinen maan<br />

etelä- ja keskiosissa kedoilla ja pientareilla. Korkeus<br />

0-20 cm, löyhästi mätästävä, mattomainen kasvutapa.<br />

Pienet ja kapeat lehdet. Pienet kukat loistavan aniliininpunaisia.<br />

Viljelyssä on muutama lajikekin, jotka<br />

ovat muuten samanlaisia kuin luonnon ketoneilikka,<br />

mutta kukat voivat olla esim. valkoisia tai hyvin tumman<br />

punaisia. Runsas kukinta kesä-elokuussa. Kivikkoon,<br />

kukka<strong>ry</strong>hmien reunoille, kedolle, maanpeitoksi.<br />

Aur. Kuivahko, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A<br />

Kannat:<br />

a) luonnonkanta E-S<br />

b) xx aniliininpunaisen sävyjä<br />

c) x ‘Leuchtfunk’ karmiininpunainen<br />

d) x ‘Albus’ valkoinen<br />

Tunnus: mv-27 -8- a / b / c / d<br />

VUORINEILIKKA / bergnejlika<br />

Dianthus gratianopolitanus<br />

Suosittu koristekasvi keskemmällä Eurooppaa,<br />

monia lajikkeita. Suomessa istutetaan yleensä<br />

kivikkokasviksi, ei kuitenkaan kovin tunnettu.<br />

Muodostaa mattomaista kasvustoa. Kapeat, harmaanvihreät<br />

lehdet, kukkavarret 0-20 cm. Isohkot,<br />

lovilaitaiset, vaaleanpunaiset, tuoksuvat kukat<br />

kesä-elokuulla. Kivikkoon ja harjupuutarhamaisiin<br />

oloihin, missä maa on läpäisevää ja vähäravinteista.<br />

Jänisten suurta herkkua, suojattava verkolla talveksi.<br />

Aur. Kuiva, kalkittu hiekka- tai moreenimaa.<br />

Kylvö: A Kanta: x Tunnus: mv-27 -<br />

SULKANEILIKKA / fjädernejlika<br />

Dianthus plumarius<br />

Vuorineilikan tavoin sulkaneilikka muodostaa mattomaista<br />

kasvustoa ja on oiva kivikko- ja reunakasvi<br />

sekä peittokasvi pienille aloille. Lehdet ja varret kauniin<br />

siniharmaat. Kukkavarret kohoavat 20- 0 cm korkeuteen,<br />

isot kukat ripsireunaiset ja tuoksuvat, valkoiset<br />

tai vaaleanpunaiset. Kukinta kesä-heinäkuussa. Aur.<br />

Kuivahko, hiekkapitoinen, kalkittu maa. Kylvö: A<br />

Kanta: x valkoinen ja vaaleanpunainen<br />

Tunnus: mv-27 - 8<br />

PULSKANEILIKKA / praktnejlika<br />

Dianthus superbus<br />

Kaunis neilikka Pohjois-Suomen hiekkaisilta jokivarsilta.<br />

Puolimetriset lehtipehkot. Kukat suuria, ripsireunaisia,<br />

sinervän vaaleanpunaisia. Kukinta heinä-elokuussa.<br />

Niitylle, kukkatarhaan, tuoksuva leikkokukka.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

Luonnonkanta P-S Tunnus: mv-27 -2<br />

MOOSEKSENPALAVAPENSAS<br />

/ diptam, Moses brinnande buske<br />

Dictamnus albus<br />

Komea, aika eksoottisen näköinen perenna. Pysty ja<br />

pensasmainen, korkeus 60- 00 cm. Kankeat lehdet<br />

parilehdykkäisiä. Orkideamaiset kukat pitkissä tertuissa<br />

kesä-heinäkuussa. Kasvista erittyy tuoksuvaa,<br />

haihtuvaa öljyä. Kukkatarhaan taustalle tai keskelle.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen multamaa. Annettava<br />

kasvurauha, vältettävä koskettelua. Kylvö: D<br />

Kannat:<br />

a) xxxx E-S kukat ruusunpunaisen sävyjä<br />

+ monin tavoin täplikkäitä<br />

b) xx P-S ruusunpunainen + valkoinen<br />

Tunnus: mv-273- - a / b<br />

KELTASORMUSTINKUKKA<br />

/ gul fingerborgsblomma<br />

Digitalis grandiflora<br />

Hieno keltakukkainen sormustinkukkalaji. Kukkavarret<br />

60- 00 cm. Tummanvihreä lehtiruusuke,<br />

8

---

lehdet keihäsmäisiä. Kukkakellot sitruunankeltaisia<br />

ja sisältä ruskeapilkkuisia. Kukinta heinäelokuussa.<br />

Kukkatarhaan, metsäpuutarhaan. Aurpvar.<br />

Tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx-xxx Tunnus: mv-27 -2<br />

PIKKUSORMUSTINKUKKA<br />

/ liten fingerborgsblomma<br />

Digitalis lutea<br />

Kuten edellinen, mutta kaikilta osiltaan pienempi.<br />

Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv-27 -<br />

TARHASORMUSTINKUKKA<br />

/ laxröd fingerborgsblomma<br />

Digitalis x mertonensis<br />

Ruotsinkielinen kasvinnimi kertoo oleellisen: lohenpunainen<br />

sormustinkukka. Tämä kelta- ja rohtosormustinkukan<br />

yhteinen jälkeläinen on ominaisuuksiltaan<br />

ja vaatimuksiltaan kuten rohtosormustinkukka.<br />

Kukat oranssiin vivahtavan vaaleanpunaiset.<br />

Kanta: x Tunnus: mv-27 -5<br />

(rohto)SORMUSTINKUKKA<br />

/ fingerborgsblomma<br />

Digitalis purpurea<br />

Kaksivuotinen, perinteinen puutarhakukka. Pehmeäkarvainen<br />

lehtiruusuke. Kukkavarsien korkeus 00- 50<br />

cm. Kukkakellot -7 cm pitkiä, valkoisia, vaaleanpunaisia<br />

tai sinertävän ruusunpunaisia. Kukinta kesä-elokuussa.<br />

Kukkatarhaan, pihaniitylle, metsäpuutarhaan.<br />

Kypsyttää runsaasti pienenpieniä siemeniä, jotka voivat<br />

säilyä maassa vuosikausia, jopa vuosikymmeniä.<br />

Aur-pvar. Tuore, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

“Komea kasvi, mutta kova leviämään eikä hevillä häviä<br />

paikasta, jossa kasvanut joskus.”<br />

“Komea ja kaunis perinnekukka. Ei ole kovin levinnyt,<br />

sen verran siementänyt, että kanta säilyy.”<br />

Kannat:<br />

a) xxx-xxxx punasävyt + valkoinen<br />

b) xxxx ‘Alba’ valkoinen<br />

Tunnus: mv-27 -6- a / b<br />

“SIPERIANSORMUSTINKUKKA”<br />

Digitalis sibirica<br />

Muistuttaa pikkusormustinkukkaa, kukat ehkäpä<br />

vaaleammat. Kasvupaikka ja vaatimukset samat.<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-27 -8<br />

KARSTAOHDAKE / kardvädd<br />

Dipsacus sp.<br />

Kaksivuotinen puutarha- ja kuivakukka. Piikkiset,<br />

haarautuvat varret 20-200 cm. Kukinnot keko-<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

maiset (munan muotoiset ja kokoiset) ja koristeellisen<br />

piikkiset. Pienet liilat kukat elo-syyskuussa.<br />

Kukkatarhaan, kuivakukaksi, talventörröttäjäksi<br />

puutarhaan, erinomainen perhos- ja mehiläiskasvi.<br />

Aur. Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: A<br />

Kanta: x Tunnus: mv-275-sp<br />

KEVÄTVUOHENJUURI / gemsrot<br />

Doronicum orientale<br />

Perinteinen, kevätkesällä kukkiva perenna. Pienehköt,<br />

herttamaiset lehdet, joiden joukosta nousevat<br />

0-60 cm korkeat kukkavarret. Isot, päivänkakkaramaiset,<br />

kirkkaankeltaiset kukinnot<br />

touko-kesäkuussa. Kukkatarhaan, pihan luonnontilaisille<br />

alueille. Leviää juurirönsyillä. Aur-pvar.<br />

Tuore multamaa. Kylvö: A<br />

“Myyrät jättivät rauhaan, tämä ei kuulunut heidän<br />

menuunsa, vaikka miltei kaikki muut alkukesän<br />

kukkijat olivat kelvanneet.”<br />

Kanta: xxxx E-S Tunnus: mv-277-6<br />

ISOAMPIAISYRTTI / drakblomma<br />

Dracocephalum ruyschiana<br />

Harvinainen perinnekasvi. Haarautuvat varret 30-<br />

60 cm, pienet ja kapeat lehdet. Sinivioletit huulikukat<br />

varren latvassa tähkämäisenä kukintona<br />

heinä-elokuussa. Kivikkoon, rinteisiin, hyvä mesikasvi.<br />

Aur. Kuivahko hiekkapitoinen multamaa.<br />

Kylvö: B Kanta: xxx Tunnus: mv-279-6<br />

SIPERIANAMPIAISYRTTI<br />

/ stor drakblomma<br />

Dracocephalum sibiricum<br />

Harvinainen perinnekasvi. Pystyt varret 60-80<br />

cm, suikeat lehdet. Sinivioletit, 2-3 cm pitkät<br />

huulikukat varren latvassa tähkämäisesti. Kukinta<br />

kesä-elokuussa. Kukkatarhaan, pihan puolihoidetuille<br />

alueille. Leviää juurirönsyillä hiljalleen.<br />

Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: B Kanta: xxxx P-S Tunnus: mv-279-7<br />

VALKOHANHIKKI / trollsmultron<br />

D<strong>ry</strong>mocallis rupestris (syn. Potentilla r.)<br />

Puutarhakukka ja luonnonkasvi. Lehdistön korkeus<br />

30 cm, punertavat kukkavarret 60 cm. Isot, valkoiset<br />

“mansikankukat” heinä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

pihakedolle, hyvä leikkokukka. Aur. Kuivahko tai<br />

tuore, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

“Kukki hyvin ja tuotti siemeniä. Ei kiusannut kuivuus<br />

eikä kuumuus. Herttainen kasvi metsän reunalla.”<br />

Kanta: x-xx Tunnus: mv-28 -<br />

9<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

ROHTOPUNAHATTU / läkerudbeckia<br />

Echinacea pallida<br />

Ominaisuuksiltaan ja vaatimuksiltaan kuten kaunopunahattu,<br />

mutta mykeröiden laitakukat kapeammat,<br />

usein vaaleammat ja kääntyneet selvästi alaspäin.<br />

Kanta: x Tunnus: mv-283-2<br />

KAUNOPUNAHATTU / röd rudbeckia<br />

Echinacea purpurea<br />

Upea syyskesän perenna Pohjois-Amerikan preerioilta.<br />

Varret lähes metriset, lehdistö rehevä ja tumma.<br />

Suuret, päivänkakkaramaiset mykeröt houkuttelevat<br />

joukoittain perhosia. Laitakukat erikoisen<br />

liilahtavan punaiset, punaruskeanmustat kehräkukat<br />

korkeana kekona mykerön keskellä. Kukinta<br />

elo-lokakuussa. Kukkatarhaan. Hiukan arka talvimärkyydelle,<br />

joten kohopenkki tai rinne paras kasvupaikka.<br />

Rehevät kasvustot jaettava ja istutettava<br />

uudelleen 3-5 vuoden välein. Aur. Tuore, runsasravinteinen<br />

hiekkamultamaa. Kylvö: A<br />

Kanta: x Tunnus: mv-283-3<br />

PALLO-OHDAKE / bolltistel<br />

Echinops sp.<br />

Kookas, perinteinen puutarhakukka, kehittyy aikaa<br />

myöten pensasmaisen suureksi. Isoissa lehdissä on<br />

reunoilla piikkejä. Kukkavarsien korkeus -2 m. Haaleansiniset,<br />

pallomaiset piikkikukinnot heinä-elokuussa.<br />

Kukka<strong>ry</strong>hmiin taustalle. Hyvä leikko- ja kuivakukka<br />

sekä mesikasvi. Aur. Tuore, muheva multamaa.<br />

Kylvö: A Kanta: xxxx E-S Tunnus: mv-28 -sp<br />

VALKOPALLO-OHDAKE / bolltistel<br />

Echinops sphaerocephalus<br />

Samantapainen kuin edellä kuvattu pallo-ohdake,<br />

mutta kukinnot (harmahtavan) valkoiset.<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-28 -5<br />

KYLÄNEIDONKIELI / blåeld<br />

Echium vulgare<br />

Komea lemmikkikasvi, tavataan satunnaisena<br />

maan etelä- ja keskiosissa tienvarsilla ja kedoilla.<br />

Ensimmäisenä kesänä kehittyy suikealehtinen<br />

ruusuke, josta toisena kesänä kasvaa joukko<br />

vankkoja kukkavarsia. Karheakarvainen, korkeus<br />

kasvupaikan mukaan 30-90 cm. Pienet, siniset<br />

kukat suurissa, tiheissä kukinnoissa kesä-heinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan, kivikkoon, pihakedolle.<br />

Aur. Kuivahko, hiekkainen, kalkittu maa. Kylvö:<br />

A. Kaksivuotinen, kylväytyy ja säilyy.<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: mv-285-<br />

20<br />

KULTAKALLIOINEN / orangebinka<br />

Erigeron aurantiacus<br />

Keski-Aasiasta kotoisin oleva pieni perenna, jolla<br />

on näyttävät, erikoisen kullanoranssin väriset mykeröt.<br />

Karvaiset lehdet suikeat tai puikeat, varret 20-<br />

30 cm. Kukinta heinäkuussa. Kivikkoon, harjupuutarhaan.<br />

Arka kylmyydelle ja etenkin märkyydelle,<br />

rinnepaikka, läpäisevä maa sekä talvisuojaus havuilla<br />

vähimmäisvaatimuksia. Parasta ottaa siemeniä<br />

talteen joka kesä ja kasvattaa varataimia, tämä kasvi<br />

on kyllä vaivan arvoinen. Aur. Kuivahko tai tuore,<br />

hiekkainen, kalkittu maa. Kylvö: A, pinta Kanta: x<br />

(siemeniä on vähän) Tunnus: mv-292-<br />

JALOKALLIOINEN / praktbinka<br />

Erigeron Speciosus-<strong>ry</strong>hmä<br />

Suosittu, vanha perenna. Korkeus 50-70 cm, kasvutapa<br />

pensasmainen. Varret pystyjä ja haarovia, lehdet<br />

suikeita ja karvaisia. Siniliilat mykeröt samantapaiset<br />

kuin astereilla, kapeita laitakukkia monessa kerroksessa.<br />

Kukinta kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan,<br />

hyvä leikkokukka. Kaipaa yleensä tukikeppejä. Aur.<br />

Tuore, hiekkapitoinen multamaa. Kylvö: A, pinta<br />

“Kaunis ja runsaskukkainen, kestää myös maljakossa.”<br />

Kannat:<br />

a) xx-xxxx siniliila<br />

b) xx punavioletti<br />

Tunnus: mv-292-5- a / b<br />

VILLAMO / ullblad<br />

Eriophyllum lanatum<br />

Helppohoitoinen luonnonperenna kuiville paikoille,<br />

melko tuntematon meillä, kuuluu sarjaan “keltaiset<br />

päivänkakkarat”. Korkeintaan puolimetriset varret<br />

lamoavat jonkin verran, lehdet liuskaiset ja alta hopeanharmaanukkaiset.<br />

Mykeröt ohuiden, haarautuvien<br />

varsien päissä, 2-3 cm leveät, päivänkakkaramaiset,<br />

laitakukat leveähköt, tummankeltaiset. Runsas kukinta<br />

heinä-syyskuussa. Kivikkoon, harjupuutarhaan,<br />

pihatien reunalle. Aur. Kuivahko, hiekkainen maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: xx Tunnus: mv-296-<br />

ALPPIPIIKKIPUTKI / alpmartorn<br />

E<strong>ry</strong>ngium alpinum<br />

Metallinhohtoa kukkatarhaan! Tukevat varret 70-90<br />

cm haarautuvat yläosasta. Lehdet piikkiset, metallisen<br />

harmaansiniset. Kukinnot käpymäiset, niiden alla syväliuskaiset<br />

ja sinihohtoiset suojuslehdet. Sinisävyn voimakkuus<br />

vaihtelee eri siementaimissa. Kukinta heinäelokuussa.<br />

Kukkatarhaan, leikko- ja kuivakukka. Aur.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkainen, kalkittu multamaa.

---

Kylvö: C, pinta, syyskylvö paras<br />

“Pitkäikäinen, monivuotinen ainakin täällä Pohjois-Suomessa<br />

hiekkamaassa. Syyskylvö tuoreeltaan<br />

mullan pintaan paras.”<br />

Kannat:<br />

a) xx kestäväksi osoittautunut<br />

b) x ‘Superbum’ -lajike, suuret suojuslehdet,<br />

voimakas violetinsininen sävy<br />

Tunnus: mv-298- - a / b<br />

SINIPIIKKIPUTKI / <strong>ry</strong>sk martorn<br />

E<strong>ry</strong>ngium planum<br />

Edellisen kaltainen, mutta pienikukintoisempi laji.<br />

Tukevat putkivarret 50-90 cm, haarautuvat runsaasti<br />

yläosasta. Lehdet piikkiset. Pyöreän käpymäiset, pienet<br />

kukinnot, joiden alla sinihohtoiset suojuslehdet<br />

tähtimäisesti. Kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

leikko- ja kuivakukka. Aur. Kuivako tai tuore, hiekkainen,<br />

kalkittu multamaa. Kylvö: C, syyskylvö paras<br />

Kanta: xxn Tunnus: mv-298-7<br />

PURPPURAPUNALATVA / rosenflockel<br />

Eupatorium purpureum<br />

Huomiotaherättävän komea ja rehevä loppukesällä<br />

kukkiva perenna. Monivartinen “pensas”, jäykät varret<br />

,5-yli 2 m. Tummat lehdet. Purppuranpunaiset<br />

mykeröt leveissä, huiskilomaisissa kukinnoissa elosyyskuussa.<br />

Pihan laidalle, yksittäiskasviksi kukkatarhaan<br />

tai jopa nurmikolle. Perhosten erityinen suosikki,<br />

varsinainen perhosbaari. Aur-pvar. Tuore tai kostea,<br />

runsasravinteinen maa, menestyy savimaassakin.<br />

Kylvö: B tai C<br />

“Todella näyttävä, pensasmainen perenna ja perhosten<br />

(neitoperhot, amiraalit) suosikki.”<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-30 -<br />

JÄTTIMESIANGERVO / jätteälggräs<br />

Filipendula kamtschatica<br />

Tämä Pohjois-Japanista ja Aasian koillisosista kotoisin<br />

oleva kasvi on lyhyesti sanoen kuin tavallinen<br />

mesiangervo potenssiin kaksi. Korkeutta kasvustolle<br />

kertyy ,5-2 m, hyvässä paikassa enemmänkin.<br />

Komeat lehdet, komeat valkoiset kukinnot heinäelokuussa.<br />

Yksittäiskasviksi pihan laidalle, ojan tai<br />

lammen partaalle, pihametsän painanteeseen. Aur-<br />

pvar-var. Vähintään tuore, mieluummin kostea,<br />

jopa märkä, runsasravinteinen maa.<br />

Kylvö: A Kanta: x? Tunnus: mv-307-<br />

SIKOANGERVO / brudbröd<br />

Filipendula vulgaris<br />

Mäenrinteiden ja kuivien niittyjen siro kasvi<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

2<br />

Lounais-Suomesta. Pystyt, puolimetriset varret,<br />

parilehdykkäiset lehdet ruusukemaisesti tyvellä.<br />

Kermanvalkoinen kukinto kuten mesiangervolla,<br />

mutta pienempi, nuput punertavat. Kukinta kesäheinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan ja pihaniitylle. Aur,<br />

kuivahko tai tuore, hiekkainen, kalkittu maa.<br />

Kylvö: A Luonnonkanta E-S Tunnus: mv-307-6<br />

KEISARINPIKARILILJA / kejsarkrona<br />

Fritillaria imperialis<br />

Tunnettu, isokasvuinen pikarililja, jonka voimakkaanhajuisia<br />

sipuleita on syksyisin myynnissä.<br />

Tukeva, lehtevä varsi kukinta-aikaan 80- 00 cm.<br />

Latvassa on lehtitupsu, jonka alla riippuu kranssina<br />

joukko kellomaisia kukkia, useimmiten oranssinpunaisia.<br />

Kukinta touko-kesäkuussa. Kukkatarhaan.<br />

Jotta kasvi jaksaisi kasvaa ja kukkia vuodesta toiseen,<br />

huolehdittava keväällä hallasuojauksesta ja alkukesällä<br />

lannoitettava runsaasti. Aur-pvar. Tuore,<br />

runsasravinteinen hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx oranssinpunainen Tunnus: mv-309-5<br />

KIRJOPIKARILILJA / kungsängslilja<br />

Fritillaria meleagris<br />

Kaunis alkukesällä kukkiva sipulikasvi. Korkeus 20-<br />

0 cm, kapealehtiset varret. Kukat nuokkuvat, kulmikkaan<br />

kellomaiset, valkoiset tai viininpunaiset,<br />

ruutukuvioiset. Kukinta touko-kesäkuussa. Kukka<strong>ry</strong>hmiin,<br />

kevätniitylle esikkojen ja lemmikkien kanssa.<br />

Pvar. Tuore tai kostea hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx-xxx Tunnus: mv-309-6<br />

SYYSSÄDEKUKKA / kokardblomster<br />

Gaillardia aristata<br />

Pohjois-Amerikan preeriakasveja alunperin.<br />

Matalahko perenna, puolimetrinen. Varsisto tiheä<br />

ja pitkänomaiset lehdet voimakastuoksuisia.<br />

Päivänkakkaramaiset, suuret mykeröt yksittäin<br />

varsien latvoissa, kaksivärisesti lämpimän ja loistavan<br />

kelta-punaisia. Liuskapäisiä laitakukkia on<br />

pari kerrosta päällekkäin. Kukinta heinä-syyskuussa.<br />

Kukkatarhaan väriläiskäksi. Hieman arka<br />

talvimärkyydelle, mutta ainakin kohopenkissä tai<br />

rinteessä ja lumen suojassa näyttää talvehtivan<br />

hyvin. Aur. Kuivahko tai tuore hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: xx Tunnus: mv-3 -<br />

LOISTOSÄDEKUKKA / kokardblomster<br />

Gaillardia x grandiflora<br />

Kuten edellinen, mutta tämä on hieman matalampi.<br />

Sopii kesäkukka-astioihinkin. Kanta: xx<br />

‘Kobold’ -lajike 30 cm Tunnus: mv-3 -2<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

KELTAKATKERO / gullgentiana<br />

Gentiana lutea<br />

Komea, korkea (80- 50 cm) koristekasvi, viljellään<br />

myös lääkekasvina. Suuret lehdet vähintään yhtä koristeelliset<br />

kuin kukat. Keltaiset kukat tiheinä <strong>ry</strong>kelminä<br />

tukevien varsien latvoissa sekä ylimmissä lehtihangoissa.<br />

Kukinta heinäkuussa. Kukka<strong>ry</strong>hmiin,<br />

yrttimaalle. Aur. Tuore, runsasravinteinen, kalkittu<br />

hiekkamultamaa. Kylvö: C, syyskylvö paras<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-3 6-7<br />

KAINOKURJENPOLVI / violnäva<br />

Geranium eriostemon (syn. G. platyanthum)<br />

Tämä kyläkurjenpolvea muistuttava, mutta matalampi<br />

kurjenpolvilaji on kotoisin Kiinasta. Korkeus<br />

0-50 cm. Suurehkot (2,5 cm), punavioletit kukat<br />

kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan ja vaikka ruusupensaiden<br />

seuraksi. Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen<br />

hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx (siemeniä on vähän) Tunnus: mv-3 7- 0<br />

TUMMAKURJENPOLVI / brunnäva<br />

Geranium phaeum<br />

Kasvaa luontaisena Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristometsissä<br />

ja -niityillä. Korkeus 50-80 cm. Erikoista<br />

tässä kurjenpolvessa on sen tummat, lähes “mustat”,<br />

puolinuokkuvat kukat. Ne eivät ole kovin suuria,<br />

mutta niitä on paljon. Kukinta kesä-elokuussa. Metsäpuutarhaan,<br />

koristepensaiden vierelle. Pvar. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx (siemeniä on vähän) Tunnus: mv-3 7-22<br />

KYLÄKURJENPOLVI / ängsnäva<br />

Geranium pratense<br />

Vanha perenna, levinnyt pihoista luontoonkin monin<br />

paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa. Monivartinen,<br />

pensasmaisesti kasvava, korkeus 70-90 cm. Teräväliuskaiset<br />

lehdet värittyvät syksyllä oranssinpunaisiksi.<br />

Violetinsiniset tai valkoiset kukat kesä-heinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan ja pihaniitylle. Aur-pvar. Tuore,<br />

hiekkapitoinen maa. Kylvö: C<br />

Kannat: xxxx<br />

a) E-K-S sinivioletti<br />

b) K-S valkoinen<br />

Tunnus: mv-3 7-25- a / b<br />

VERIKURJENPOLVI / blodnäva<br />

Geranium sanguineum<br />

Melko yleinen luonnonkasvi Ahvenanmaalla ja muualla<br />

maan lounaisosissa, harvinainen Uudellamaalla.<br />

Kasvaa kuivilla, kivikkoisilla rinteillä ja kallioilla<br />

22<br />

kalkkipitoisessa maassa. Viljelyssä on luonnonkannan<br />

lisäksi myös lajikkeita. Muodostaa isoja, pyöreitä,<br />

20- 0 cm korkeita “kukkamättäitä”. Varret rentoja,<br />

haarautuneita ja latvoista kohenevia. Tummat lehdet<br />

muuttuvat syksyllä komean punaisiksi. Kukat 3- cm<br />

leveitä ja loistavan aniliininpunaisia. Kukinta kesäheinäkuussa.<br />

Kuivan paikan kukkatarhaan, kivikkoon,<br />

pihakedolle, harjupuutarhaan. Aur. Kuivahko, runsasravinteinen,<br />

kalkittu, hiekkainen maa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx ‘Vision Violet’ -lajike, purppuranpunainen<br />

Tunnus: mv-3 7-3<br />

TULIKELLUKKA / röd nejlikrot<br />

Geum coccineum ‘Borisii’<br />

Mainio alkukesän kukkija, perinteinen puutarhakukka.<br />

Korkeus 25- 0 cm, suuret, karheat lehdet. Oranssinpunaiset<br />

“mansikankukat” kesäkuussa. Kukkatarhaan,<br />

kivikkoon, reunakasvi, myös leikkokukka.<br />

Aur-pvar. Tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx-xxxx Tunnus: mv-3 8-2<br />

VUORIKELLUKKA / bergnejlikrot<br />

Geum montanum<br />

Pieni kellukka, korkeus 0-20 cm. Karheat, talvivihreät<br />

lehdet ruusukemaisesti, kukkavarret nousevat<br />

keskeltä. Keltaiset “mansikankukat” touko-kesäkuussa.<br />

Kivikkoon, peittokasviksi. Aur-pvar. Kuivahko tai<br />

tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: C “Pieni, herttainen<br />

kasvi luonnonläheiseen ympäristöön.”<br />

Kanta: xxx K-S Tunnus: mv-3 8-6<br />

PERHOANGERVO / gillenia<br />

Gillenia trifoliata<br />

Pohjoisamerikkalainen valoisien metsien luonnonperenna.<br />

Monivartinen, pensasmaisen leveä ja tuuhea,<br />

70-90 cm. Suuret, kolmiosaiset lehdet. Punertavat varret<br />

ja nuput. Kukinta-aikaan heinä-elokuussa varsien<br />

latvaosissa tiheästi 2 cm leveitä, kapeateräisiä, keveän<br />

perhosmaisia, valkoisia kukkia. Kukkatarhaan, metsäpuutarhaan.<br />

Annetaan kasvurauha. Aur-pvar. Tuore,<br />

runsasravinteinen hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-3 9-<br />

KÖYNNÖSPINAATTI / rankspenat<br />

Hablitzia tamnoides<br />

Vanha köynnös- ja hyötykasvi. Kasvaa nopeasti ja rehevästi<br />

jopa nelimetriseksi ja tarvitsee tuen. Pitkänsuikeat,<br />

kolmiomaiset lehdet, tuuheat vihertävät kukinnot.<br />

Sähkötolppien ja verkkoaitojen kaunistaja, hyvä<br />

männynrungolle ja seinustallekin. Nuoria lehtiä voi<br />

syödä pinaatin tavoin. Aur-pvar. Tuore multamaa.<br />

Kylvö: C Kanta: xxx E-S Tunnus: mv-33 -

---

KOREAHOHDEKUKKA / gullstake<br />

Helenium hoopesii<br />

Pohjoisamerikkalainen preerioiden luonnonperenna.<br />

Tukevavartinen (70-90 cm) ja tummalehtinen.<br />

Haarojen latvoissa isot kullankeltaiset,<br />

päivänkakkaramaiset mykeröt heinä-elokuussa.<br />

Kukkatarhaan, hyvä leikkokukka. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore hiekkamultamaa. Kylvö: A, pinta<br />

“Päivänkakkaramaisia kukkia ei ole koskaan liikaa.<br />

Niille löytyy aina paikka puutarhasta.”<br />

Kanta: xx-xxx E-S Tunnus: mv-336-2<br />

PÄIVÄNSILMÄ / dagöga<br />

Heliopsis helianthoides<br />

Kookas loppukesän kukkija. Jäykät varret 00- 50 cm.<br />

Isot, kolmiomaiset lehdet tummat ja isohampaiset. Päivänkakkaramaiset<br />

mykeröt yksittäin varsien päissä, 5-<br />

0 cm leveitä, kullankeltaisia. Kukinta elo-lokakuussa.<br />

Kukkatarhaan, hyvä leikkokukka. Aur. Tuore hiekkamultamaa.<br />

Hiukan arka talvimärkyydelle, kohopenkki<br />

tai rinne paras kasvupaikka. Kylvö: A, pinta<br />

Kanta: xxx E-S Tunnus: mv-3 2-<br />

STEVENINJÄTTIPUTKI / kungsholmsloka<br />

Heracleum stevenii<br />

Steveninjättiputki on mukava poikkeus jättiputkien<br />

pahamaineisessa suvussa, sillä se ei leviä<br />

hillittömästi eikä sisällä auringonsäteille herkistävää<br />

ainetta. Putkivarsi on vain metrinen, jäykät<br />

lehdet koristeellisesti parilehdykkäiset, päältä<br />

tummat ja alta valkokarvaiset. Leveät, kuperat,<br />

valkokukkaiset sarjakukinnot heinäkuussa. Yksittäiskasviksi<br />

pihaan sinne tänne. Kaksivuotinen<br />

- tai kolmevuotinen, sillä usein taimi kerää<br />

voimia kukintaan kahden kesän ajan. Aur-pvar.<br />

Tuore, runsasravinteinen maa. Kylvö: C<br />

“Hyvä kasvi!”<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-3 7-<br />

TARHAILLAKKO / trädgårdsnattviol<br />

Hesperis matronalis<br />

Kaksi- tai monivuotinen perinnekasvi. Haarautuvien<br />

kukkavarsien korkeus 50- 00 cm. Neliteräiset,<br />

liilat tai vaaleanpunaiset kukat tuoksuvat illalla voimakkaasti.<br />

Kukinta kesä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

pihan luonnontilaisille alueille villiintymään. Aurpvar.<br />

Tuore multamaa paras, mutta menestyy monenlaisissa<br />

oloissa. Kylvö: A, jatkossa kylväytyy<br />

“Tuoksu todella ihana!”<br />

Kanta: xxxx K-S liila ja valkoinen<br />

Tunnus: mv-3 8-<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

23<br />

TÄHKÄKEIJUNKUKKA / axalunrot<br />

Heuchera cylindrica<br />

Hyvä peittoperenna. Pyöreän herttamaiset, talvivihreät<br />

lehdet ruusukkeena. Kukkavarret 50-70<br />

cm. Pienet kellertävät kukat tähkämäisessä kukinnossa<br />

kesä-heinäkuussa. Kivikkoon, kukkatarhaan,<br />

metsäpuutarhaan, pensaiden vierelle. Aurpvar.<br />

Tuore maa. Kylvö: C<br />

“Leviää siemenistä melko lailla. On kuitenkin hyvä<br />

peittokasvi.”<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-350-3<br />

KORALLIKEIJUNKUKKA / blodalunrot<br />

Heuchera sanguinea<br />

Kauniskukkainen peittoperenna. Pyöreän herttamaiset,<br />

talvivihreät lehdet. Kukkavarret 0-60 cm.<br />

Pienet, punaiset kukat tiheässä, tähkämäisessä kukinnossa.<br />

Kukinta kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan,<br />

hyvä leikkokukka. Aur-pvar. Tuore hiekkapitoinen<br />

multamaa. Kylvö: A, pinta Kanta: x-xx Tunnus:<br />

mv-350-7<br />

TÄPLÄKELTANO<br />

Hieracium maculatum ‘Leopard’<br />

Tämän matalan kasvin juju ovat punaruskeatäpläiset<br />

lehdet, eivät niinkään keltaiset mykeröt.<br />

Kivikkoon, kuivan paikan peittokasviksi. Aur.<br />

Kuivahko, hiekkainen maa. Kylvö: A, pinta<br />

Kanta: x Tunnus: mv-352-<br />

KUUNLILJAT / funkia, blålilja<br />

Hosta spp.<br />

Komealehtisillä, eksoottisen näköisillä kuunliljoilla<br />

on monta käyttöä puutarhassa. Ne sopivat kukkatarhaan,<br />

lammikon äärelle, pihametsikköön, peittokasviksi<br />

ja leikkokukaksikin. Pvar-var. Tuore tai kostea,<br />

runsasravinteinen multamaa. Kylvö: C<br />

“Oikeastaan komeinta mitä varjoisessa paikassa voi<br />

kasvattaa.”<br />

Kannat:<br />

a) x lehdet keltaisenkirjavat<br />

mahdollisesti keltareunakuunlilja,<br />

H. Fortunei-<strong>ry</strong>hmä ‘Aureomarginata’<br />

b) x mahdollisesti sinikuunlilja, H. sieboldiana<br />

Tunnus: mv-359-sp- a / b<br />

METSÄUNIKKO / skogsvallmo<br />

Hylomecon japonicum<br />

Epätavallinen unikko Itä-Aasiasta. Muodostaa<br />

tiheää, hiljalleen leviävää kasvustoa, korkeus 20-<br />

30 cm. Lehdet isohkoja, päätöparisia ja leveälehdykkäisiä<br />

samaan tapaan kuin vaikkapa vuo-<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

henputken(!) lehdet. Kukinta heinä-syyskuussa.<br />

Kukat 3- cm leveitä, neliteräisiä ja kirkkaan,<br />

kiiltävän keltaisia, keskellä on hedekimppu - kuin<br />

suurennettu keltamon kukka. Peittokasviksi metsäpuutarhaan.<br />

Pvar-var. Tuore tai kostea, runsasravinteinen<br />

multamaa.<br />

Kylvö: C Kanta: x Tunnus: mv-368-<br />

MÄKIKUISMA / äkta mannablod<br />

Hypericum perforatum<br />

Kasvaa Etelä-Suomessa kuivilla rinteillä, pientareilla<br />

ja kivisillä mäillä. Puolimetriset varret pystyjä ja kaksisärmäisiä.<br />

Soikeat lehdet vastakkain varressa. Kukat<br />

melko suuria, kullankeltaisia, tiheässä kukinnossa heinä-elokuussa.<br />

Kukkatarhaan, pihaniitylle, rohdoskasvi.<br />

Aur. Kuivahko, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A<br />

Luonnonkanta E-K-S Tunnus: mv-369-3<br />

ISOINKARVILLEA / rosenincarvillea<br />

Incarvillea delavayi<br />

Eksoottisen kaunis perenna. Isot tummat lehdet<br />

ruusukkeena, kukkavarret 30-60 cm. Kukat isoja,<br />

suppilomaisia, ruusunpunaisia. Kukinta kesä-heinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan. Aur-pvar. Tuore, kalkittu<br />

hiekkamultamaa. Arastelee talvimärkyyttä, kohopenkki<br />

tai rinne paras kasvupaikka. Kylvö: A<br />

Kanta: xxx K-S Tunnus: mv-37 -2<br />

ISOHIRVENJUURI / ålandsrot<br />

Inula helenium<br />

Perinteinen, kookas ja komea perenna, vanha rehu-<br />

ja lääkekasvi. Tukevat varret 50-200 cm. Suuret,<br />

pitkänsoikeat lehdet alta valkokarvaiset. Alalehdet<br />

täysikasvuisessa kasvissa ruoteineen jopa m pitkiä,<br />

ylemmät lehdet pienempiä. Keltaiset, 6-9 cm leveät<br />

mykeröt haarojen päissä heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan,<br />

metsänlaitaan, tontin rajalle. Aur-pvar. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A, pinta<br />

“Kasvi jota ei voi olla huomaamatta. Isot perennat<br />

ovat käyttökelpoisia monessa paikassa.”<br />

Kanta: xxxx E-S Tunnus: mv-375-3<br />

JÄTTIHIRVENJUURI / jättekrissla<br />

Inula magnifica<br />

Hirvenjuurilaji Kaukasukselta. Kookas kuten isohirvenjuuri<br />

ja muutenkin saman tapainen. Lehdet<br />

kuitenkin lyhyemmät ja mykeröt suuremmat, jopa<br />

5 cm leveät ja näyttävämmät. Kukinta loppukesällä.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: xx<br />

(siemeniäon vähän)<br />

Tunnus: mv-375-5<br />

2<br />

IDÄNHIRVENJUURI / praktkrissla<br />

Inula orientalis<br />

Kestävä, kauniskukkainen luonnonperenna Kaukasukselta<br />

ja Vähästä-Aasiasta. Pystyt varret<br />

0-50 cm, leveähköt lehdet. Oranssinkeltaiset,<br />

7- 0 cm leveät mykeröt heinä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

kivikkoon. Passeli laji niille tarhureille,<br />

joiden pihaan suuret hirvenjuurilajit eivät mahdu:<br />

vähemmän vartta, yhtä paljon kukkia. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: xx Tunnus: mv-375-6<br />

“MAATIAISKURJENMIEKKA”<br />

Iris aphylla<br />

Tämä on se siniviolettikukkainen ikivanha ja kestävä,<br />

kansan saksankurjenmiekaksikin puhuttelema iiris,<br />

jota kasvatetaan varsin yleisesti puutarhoissa ympäri<br />

maata. Raikkaanvihreät lehdet 2-3 cm leveitä, 30- 0<br />

cm pitkiä, kaartuvat kärjistään, pitkittäissuonet hiukan<br />

koholla. Kukkavarret 30-50 cm, useita kukkia per<br />

varsi. Tumman violetinsiniset kukat avautuvat kesäkuun<br />

alkupuolella, ulkokehälehtien (ne riippuvat)<br />

tyvi valko-ruskeakuvioinen ja “parta” vaalea. Usein<br />

syyskesällä ilmestyy vielä muutama kukka. Leviää<br />

pinnanmyötäisellä, paksulla juurakollaan isoiksi ja<br />

tiheiksi kasvustoiksi. Kukkatarhaan. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore hiekkamultamaa paras, mutta pärjää melko<br />

huonossakin maassa. Kylvö: D<br />

Kanta: xxxx koko maa Tunnus: mv-376-<br />

TARHAKURJENMIEKKA / trädgårdsiris<br />

Iris Germanica-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet<br />

Nämä siemenet on kerätty kasvinjalostaja Peter Joyn<br />

perustaman kurjenmiekkakokoelman vanhoista ja<br />

uudemmista tarhakurjenmiekkalajikkeista. Mukana<br />

on myös Suomesta löydettyjä vanhoja iiriskantoja,<br />

joiden oikeaa lajikenimeä ei ole useimmiten pystytty<br />

päättelemään. Aiemminhan näistä iiriksistä käytettiin<br />

nimeä saksankurjenmiekka, nyt siis tarhakurjenmiekka.<br />

Lehdet ovat jäykät ja pystyt, leveät (2-5 cm),<br />

useimmiten himmeän- tai harmahtavanvihreät eikä<br />

niissä näy koholla olevia pitkittäissuonia (vrt. I. aphylla).<br />

Kukkavarsien korkeus lajikkeen mukaan tavallisimmin<br />

50-90 cm, hurjimmissa tapauksissa 00- 20<br />

cm. Kukanvärit sinisen, violetin ja keltaisen sävyjä,<br />

myös ruskean- ja viinipunaisia on mukana. Kukinta<br />

kesäkuussa. Kukkatarhaan. Aur. Tuore hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: D<br />

Kannat: x-xxxx E-S (siemeniä on melko<br />

vähän, kuivuus kiusasi)<br />

a) siemeniä korkeista lajikkeista (yli 80 cm)<br />

b) siemeniä puolikorkeista lajikkeista ( 0-70 cm)

---

Siemenistä ei tietenkään kasva samoja lajikkeita<br />

kuin emonsa, mutta saman tapaisia tarhakurjenmiekkoja<br />

kuitenkin, emoaan parempia, hienompia,<br />

jännittävämpiä - tai sitten ei. Itämisen jälkeen ensimmäinen<br />

kesä kuluu taimen kasvuun. Voimakkaimmat<br />

siementaimet kukkivat jo toisena kesänään,<br />

useimmat kuitenkin kolmantena kesänä,<br />

kaikkein hitaimmat vielä myöhemmin.<br />

Tunnus: mv-376-6- a / b<br />

PIKKUKURJENMIEKKA / småiris<br />

Iris Pumila-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet<br />

Matalia, 20-30 cm, kurjenmiekkoja jotka kukkivat<br />

jo toukokuussa. Sukupuuhun kuuluvat mm.<br />

saksankurjenmiekka (I. germanica) jälkeläisineen<br />

sekä Alpeilla luontaisena kasvava kääpiökurjenmiekka<br />

(I. pumila). Mainioita, värikkäästi ja<br />

runsaasti kukkivia kasveja kivikkotarhaan ja vastaaville<br />

paikoille. Pystyt, harmaanvihreät miekkalehdet<br />

pysyvät kauniina koko kesän. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: D<br />

Kannat:<br />

a) xxxx K-S siniviolettikukkainen vanha lajike<br />

b) x-xxxx E-S<br />

nämä siemenet on kerätty samasta kokoel-<br />

masta kuin tarhakurjenmiekkojen siemenet,<br />

ks. edellä<br />

Tunnus: mv-376- 8- a / b<br />

KELTAKURJENMIEKKA / svärdslilja<br />

Iris pseudacorus<br />

Rehevä luonnoniiris, yleinen maan eteläosassa<br />

rannoilla, harvinaistuu keskellä maata, rauhoitettu<br />

Oulun ja Lapin lääneissä. Leveät ja pitkät,<br />

kaartuvat lehdet 70-80 cm, metriset kukkavarret.<br />

Keltaiset, suuret kukat kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan,<br />

ojiin, rannoille. Aur-pvar. Kostea multamaa<br />

paras, mutta menestyy nk. tavallisessakin<br />

puutarhamaassa.<br />

Kylvö: C<br />

“Tosi komea, sekä lehdet että kukinta.”<br />

“Viihtyy puutarhassa. Helppohoitoinen.”<br />

a) luonnonkanta E-S<br />

b) luonnonkanta K-S<br />

c) luonnonkanta P-S (siemenet kerätty<br />

pihaistutuksista)<br />

Tunnus: mv-376- 6- a / b / c<br />

KAUNOKURJENMIEKKA / tuviris<br />

Iris setosa<br />

Vanhastaan, mutta varsin harvinaisena kasvatettu<br />

hieno kurjenmiekka. Korkeus 70-90 cm, kapeah-<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

25<br />

kot lehdet (leveämmät kuin siperiankurjenmiekalla)<br />

kaartuvat latvastaan. Paksuhko juurakko.<br />

Liilansiniset, tummasuoniset kukat kesä-heinäkuussa.<br />

Kukkien alaskääntyneet kolme kehälehteä<br />

ovat isot ja leveät, kun taas pystyt kolme<br />

terälehteä ovat varsin pienet, lähes olemattomat.<br />

Kukkatarhaan, pensas<strong>ry</strong>hmien vierelle. Aur-pvar.<br />

Tuore tai kostea hiekkamultamaa. Kylvö: D<br />

“Komea kasvi kosteahkolle paikalle. Näyttävä ilman<br />

kukkiakin.”<br />

Kanta: xxxx E-K-S Tunnus: mv-376-2<br />

SIPERIANKURJENMIEKKA / strandiris<br />

Iris sibirica<br />

Kapealehtinen, viljelyvarma luonnoniiris, pihan<br />

peruskasveja. Korkeus 70-90 cm, kapeat lehdet<br />

tuuheana mättäänä. Tiukka ohutjuurinen juurakko,<br />

varsinainen vyyhti. Sirot siniset tai valkoiset<br />

kukat kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan, lammen<br />

tai ojan rannalle. Aur-pvar. Tuore tai kostea multamaa.<br />

Kylvö: D<br />

Kannat:<br />

a) xxx-xxxx sininen<br />

b) x-xxx valkoinen<br />

Tunnus: mv-376-22- a / b<br />

MORSINKO / vejde<br />

Isatis tinctoria<br />

Luonnossa harvinainen ristikukkainen Suomen- ja<br />

Pohjanlahden kivisillä rannoilla. Lehtevät varret<br />

0- 00 cm haarovat runsaasti yläosasta. Maanrajassa<br />

lehtiruusuke, lehdet suikeita ja sinivihreitä.<br />

Keltaiset ristikukat taajoina terttuina haarojen<br />

päissä. Kukinta kesä-heinäkuussa. Koristeelliset<br />

isot, tummanruskeat lidut. Kukkatarhaan, kosteapohjaiseen<br />

sorapihaan, kaunis talventörröttäjä.<br />

Ikivanha värikasvi, josta saadaan harvinaista sinistä<br />

väriä. Aur. Tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: A Kaksivuotinen, kylväytyy ja säilyy.<br />

Ilmeisesti viljelykanta xx Tunnus: mv-377-<br />

ETELÄNMUNKKI / franska blåmunkar<br />

Jasione laevis<br />

Tämä kellojen sukulainen (vaikkei heti uskoisi) on<br />

lähtöisin Etelä- ja Keski-Euroopan vuoriniityiltä.<br />

Suikeat lehdet ruusukkeena, kukkavanat 20-30 cm.<br />

Kukinto tiheä ja puolipallomainen, siniliila, noin 3<br />

cm leveä. Kukinta kesä-elokuussa. Rönsyää jonkin<br />

verran. Kivikkoon, pihakedolle, harjupuutarhaan,<br />

leikkokukka. Aur. Kuivahko, hiekkapitoinen,<br />

kalkittu maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: xx Tunnus: mv-379-2<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

KETORUUSURUOHO / åkervädd<br />

Knautia arvensis<br />

Kasvaa Etelä- ja Itä-Suomessa niityillä, mäillä<br />

ja muilla kuivilla paikoilla, karttaa savimaata.<br />

Korkeus 60-80 cm, pysty, haarautuva. Alalehdet<br />

suikeat, ylemmät lehdet syvään pariliuskaiset.<br />

Liilanväriset kukat mykerömäisessä, litteässä kukinnossa<br />

heinä-elokuussa. Kukkatarhaan, pihaniitylle,<br />

runsasmetinen kimalais- ja perhoskasvi.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen multamaa.<br />

Kylvö: C, pinta, itää hitaasti<br />

Luonnonkanta P-S (ap. E-S) Tunnus: mv-387-<br />

ETELÄNRUUSURUOHO / grekvädd<br />

Knautia macedonica<br />

Tässä jälleen yksi uutuusperenna, joka on rantautunut<br />

suomalaisiin puutarhoihin kymmenen viime vuoden<br />

aikana (tosiharrastajilla tietysti jo aiemmin....). Kotiseudut<br />

Balkan ja Romania. Saman näköinen kuin<br />

ketoruusuruoho, ehkä hieman rotevampi kasvussaan.<br />

Kukinnot hehkuvan, tummahkon viininpunaiset.<br />

Käyttö ja kasvupaikka kuten ketoruusuruoho. Risteytyy<br />

ketoruusuruohon kanssa, jos lajit kasvavat<br />

lähekkäin. Kylvö: C, pinta, itää hitaasti<br />

Kanta: x osa siementaimista saattaa olla etelän- ja<br />

ketoruusuruohon välimuotoja<br />

Tunnus: mv-387-2<br />

SÄRKYNYTSYDÄN / löjtnantshjärta<br />

Lamprocapnos spectabilis (syn. Dicentra s.)<br />

Ihastuttava, perinteinen alkukesän kukkija. Vanhemmiten<br />

monivartinen, tuuhean pensasmainen, 60-<br />

90 cm. Liuskaiset lehdet raikkaanvihreät. Sydämen<br />

muotoiset, tumman ruusunpunaiset tai valkoiset kukat<br />

pitkänä sarjana nuokkuvissa varsissa. Kukinta toukokesäkuussa.<br />

Kukkatarhaan, metsäpuutarhaan lemmikkien<br />

kera, leikkokukka. Annettava kasvurauha, ei pidä<br />

siirtämisestä. Pvar. Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xxxx K-S punakukkainen<br />

Tunnus: mv-392-<br />

RUUSUNÄTKELMÄ / rosenvial<br />

Lathyrus latifolius<br />

Kauniisti kukkiva ruohovartinen köynnös. 50-250<br />

cm pitkät varret, kiipeää kärhillä verkkoa, naruja tai<br />

säleikköä pitkin. Lehdet yksipariset, lehdykät pitkiä<br />

ja kapeahkoja. Isot ruusunpunaiset herneenkukat tertuissa<br />

heinä-elokuussa. Seinustalle, aitaan, köynnöspyramidiin.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, melko runsasravinteinen,<br />

hiekkapitoinen maa. Kylvö: H<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-393-<br />

26<br />

METSÄNÄTKELMÄ / skogsvial<br />

Lathyrus sylvestris<br />

Ruohovartinen köynnös, kasvaa melko harvinaisena<br />

maan etelä- ja keskiosissa penkereillä, rinnelehdoissa,<br />

pensaikoissa. 80-200 cm pitkät varret kiipeävät kärhillä.<br />

Lehdet yksipariset, lehdykät pitkiä ja kapeita.<br />

Vaaleanpunaiset “herneenkukat” tertuissa heinä-elokuussa.<br />

Mainio köynnös seinustoille ja aitoihin, peittokasviksi<br />

soraiseen tienluiskaan ja kuivaan katajaan.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa. Kylvö: H<br />

“Kukki runsaasti viime kesänä kuivalla paikalla<br />

kiven kupeessa.”<br />

“Tuuhea köynnös, komistuu vuosi vuodelta.”<br />

“Elinvoimainen, reippaan rotevasti rönsyävä köynnös,<br />

joka tuottaa runsaasti vaaleanpunaisia kukkia ja<br />

tummanpuhuviksi kuivuvia palkoja. Sijoitusta kannattaa<br />

harkita, sillä nätkelmä levittäytyy ajan oloon laajaksi<br />

vyyhdeksi. Meillä se taisi viimeistellä muutenkin<br />

jo ruskettuneen katajan häviön. Mutta suositeltava<br />

köynnös joka tapauksessa! Ilmavasti kurottelevana<br />

se elävöittää hauskasti myös kukkakimppuja ja sopii<br />

vaikkapa tanakoitten daalioitten ja jättipoimulehden<br />

seuraan.”<br />

Luonnonkanta E-K-S Tunnus: mv-393- 0<br />

KEVÄTLINNUNHERNE / vårvial<br />

Lathyrus vernus<br />

Keväällä kukkiva lehtokasvi, yleinen paikoin Etelä-<br />

Suomessa, harvinaisena keskellä maata. Pystyt varret<br />

30- 0 cm. Lehdet raikkaanvihreät, lehdykät pitkiä ja<br />

teräväkärkisiä. Latvassa pysty kukkaterttu. Kukat auetessa<br />

violetinpunaisia, vanhemmiten sinisiä. Kukinta<br />

toukokuussa. Kaunis kevätkukkija kukkatarhaan ja<br />

pihan luonnontilaisille alueille. Pvar. Tuore multamaa.<br />

Kylvö: H Luonnonkanta K-S Tunnus: mv-393- 2<br />

Vuoden <strong>2007</strong> maatiaiskasvi!<br />

HARMAAMALVIKKI / gråmalva<br />

Lavatera thuringiaca<br />

Perinneperennojen ykkönen? Pysty varsi - ,5 m, jopa<br />

2 m. Lehdet suuret, halkoiset ja karhean harmaakarvaiset.<br />

Kukat lehtihangoissa, 5-8 cm leveitä, silkinhohtavan<br />

vaaleanpunaisia. Kukinta heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan<br />

ja yksittäiskasviksi. Kasvaa vuosien mittaan<br />

monivartiseksi ja leveäksi. Hyvä leikkokukka. Aur.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A<br />

“Iso, pensasmainen, haarova. Kukkii ja siementää<br />

runsaasti. Täyttää todella paikkansa. Suosittelen kaikille.<br />

Myyrät jättivät malvakasvit pääosin rauhaan.”

---

Kannat:<br />

a) xxxx E-S<br />

b) xxxx K-S<br />

c) xxxx P-S<br />

d) xx valkokukkainen lajike (mukana saattaa olla<br />

vaaleanpunakukkaisiakin)<br />

Tunnus: mv-395- - a / b / c / d<br />

NUKULA / hjärtstilla<br />

Leonurus cardiaca<br />

Kasvaa harvinaisena Etelä- ja Keski-Suomen pihapiireissä<br />

ja muilla kulttuuripaikoilla vanhan rohdosviljelyn<br />

jäänteenä. Pysty, punertava, metrinen varsi,<br />

lehdet sormijakoiset. Pienet punertavat huulikukat<br />

tiheinä kiehkuroina lehtihangoissa kesä-elokuussa.<br />

Pihan luonnontilaiseen osaan, väri- ja mesikasvi. Aur.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

“Kasvi ilmaantui vanhaan pihapiiriimme, kun sateen<br />

jälkeen ulkorakennuksen purkamispaikalle nousi muutamia<br />

taimia. Talo on rakennettu 1930 lammaslaitumelle.”<br />

Kanta: xxxx K-S Tunnus: mv-398-<br />

ISOPÄIVÄNKAKKARA / jätteprästkrage<br />

Leucanthemum x superbum<br />

Suurennettu versio luonnon päivänkakkarasta.<br />

Lehdet paksuja, kukkavarret 70- 00 cm. Kukkamykeröt<br />

0- 3 cm leveitä. Kukinta heinä-syyskuussa.<br />

Kukkatarhaan, mainio leikkokukka. Aur.<br />

Tuore, hiekkainen maa. Arka talvimärkyydelle,<br />

kohopenkki tai rinne paras kasvupaikka. Kylvö: A<br />

Kanta: xxx P-S Tunnus: mv- 02-<br />

PRINSESSANKAKKARA<br />

Leucanthemum x superbum<br />

‘Silberprinzesschen’ (‘Silver Princess’)<br />

Tämä on isopäivänkakkaran matalavartinen lajike.<br />

Korkeus 25-35 cm, suuret kukinnot. Kukkatarhaan<br />

reunakasviksi, kukka-astioihin. Vaatimukset<br />

kuten isopäivänkakkaralla.<br />

Kanta: x Tunnus: mv- 02-2<br />

PÄIVÄNKAKKARA / prästkrage<br />

Leucanthemum vulgare<br />

Tuttu luonnonkasvi, melko yleinen koko maassa.<br />

Pysty, puolimetrinen varsi. Kapeat, isohampaiset<br />

lehdet. Suuret kukkamykeröt, joiden kehrä<br />

kullankeltainen ja laitakukat valkoisia. Kukinta<br />

kesä-syyskuussa. Kukkatarhaan, kivikkoon, niitylle,<br />

maakellarin päälle, tienvieriin... Aur-pvar. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A<br />

Luonnonkanta P-S Tunnus: mv- 02-3<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

27<br />

“PIHAPÄIVÄNKAKKARA”<br />

Leucanthemum x superbum x vulgare<br />

Maatiaisen siemenvälitykseen tulee silloin tällöin siemeniä,<br />

joiden emokasvia kerääjä arvelee iso- ja luonnonpäivänkakkaran<br />

risteymäksi. Tällaisen risteymän<br />

voisi kuvitella olevan kestävä ja viihtyvä vaihtoehto<br />

hiukan arkajalkaiselle isopäivänkakkaralle - ja vaikka<br />

ei ihan niin suuri ja mahtava, komea kuitenkin.<br />

Vaatimukset kuten luonnonpäivänkakkaralla.<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 02-<br />

RANTAVEHNÄ / strandråg<br />

Leymus arenarius<br />

Kookas heinä, yleinen rannikoilla, leviää hiljalleen<br />

sisämaahan päin tienvierillä. Mätästävä ja pitkärönsyinen,<br />

korret 50- 50 cm. Leveät lehdet kauniin siniharmaanvihreät.<br />

Kellanruskeat tähkät elokuussa.<br />

Suurehkot siemenet (jyvät) kypsyvät syksyllä. Kaunis<br />

koristeheinä, kukka<strong>ry</strong>hmiin tai kasvustoksi ison<br />

kiven ympärille. Erinomainen hiekansitoja. Aur.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa. Kylvö: C<br />

Luonnonkanta P-S (ap. E-S) Tunnus: mv- 05-<br />

KALLIONAUHUS / klippstånds<br />

Ligularia dentata<br />

Suomessa suosituin ja tavallisimmin istutettu nauhuslaji.<br />

Herttamaisen munuaismaiset, pitkäruotiset<br />

lehdet. Kukintovarret haarautuneet, 00- 50<br />

cm. Kullankeltaiset, isot mykeröt huiskilomaisesti<br />

varsien latvoissa. Kukinta elo-syyskuussa.<br />

Kukkatarhaan, tontin laidalle, veden äärelle, metsäpuutarhaan,<br />

perhoskasvi. Aur-pvar. Tuore tai<br />

kostea, runsasravinteinen multamaa.<br />

Kylvö: B Kanta: xxx E-S Tunnus: mv- 07-2<br />

NUKKANAUHUS / spindelstånds<br />

Ligularia fischeri<br />

(syn. L. speciosa, L. sibirica var. speciosa)<br />

Komeita nauhuksia riittää, tässä yksi. Suuret, herttamaiset<br />

lehdet, varsien korkeus -2 m. Keltaiset mykeröt<br />

tähkämäisessä kukinnossa. Kukinta elo-syyskuussa.<br />

Kukkatarhaan, tontin laidalle, veden äärelle,<br />

metsäpuutarhaan, perhoskasvi. Aur-pvar. Tuore tai<br />

kostea, runsasravinteinen multamaa. Kylvö: A<br />

“Pidän nauhuksista, ne eivät jää toisten kasvien ‘jalkoihin’<br />

eivätkä huomaamatta.”<br />

Kanta: xxx Tunnus: mv- 07-3<br />

“VALTIKKA-AURINKONAUHUS”<br />

Ligularia przewalskii x stenocephala tms.<br />

Kerääjä arvelee näiden siementen emokasvia risteymäksi,<br />

joka olisi syntynyt rakettinauhuksen (L.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

‘The Rocket’) ja valtikkanauhuksen (L. przewalskii)<br />

keskinäisen pölyttelyn seurauksena. Koska rakettinauhus<br />

jo itsessään on syntynyt aurinko- ja valtikkanauhuksen<br />

risteydyttyä (L. stenocephala x przewalskii),<br />

siementen emokasvi olisi ainakin teoriassa<br />

L. (stenocephala x przewalskii) x przewalskii. Seuraava<br />

kysymys: minkäs kanssa tämä emokasvi sitten on<br />

pölytellyt, niin että nyt tarjolla olevat siemenet ovat<br />

saaneet alkunsa....? Sukuselvitykset sikseen, sillä<br />

varmasti näistä siemenistä kasvaa oikein hyviä nauhuksia<br />

ja on vain jännittävää seurata, millaisia eroja<br />

siementaimissa on. Todennäköisesti siementaimet<br />

muistuttavat aurinko- ja valtikkanauhusta eli lehdet<br />

ovat tummia ja eriasteisesti liuskottuneita ja kukintolatva<br />

on pitkä ja hoikka. Kylvö: A<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 07-<br />

“SAHALININNAUHUS”<br />

Ligularia sachalinensis<br />

Tällä nauhuksella ei ole toistaiseksi virallista suomenkielistä<br />

nimeä. Siementen kerääjän mukaan suuret<br />

lehdet ovat herttamaiset ja kukintovarsien korkeus<br />

80-200 cm. Keltaiset mykeröt pitkissä, tähkämäisissä,<br />

tiheissä kukinnoissa heinä-elokuussa. Isoksi <strong>ry</strong>hmäksi<br />

lammen rantaan, tontin nurkkaan näkösuojaksi.<br />

Aur-pvar. Tuore tai kostea, runsasravinteinen maa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx? Tunnus: mv- 07-26<br />

“VOROBIEVINNAUHUS”<br />

Ligularia vorobievii<br />

Edellisen kaltainen kookas nauhus vailla suomenkielistä<br />

nimeä (tuo Vorobiev lienee venäläinen kasvitieteilijä).<br />

Suuret lehdet ovat pitkän- ja leveänsoikeat,<br />

herttatyviset, kukintovarret parimetriset. Keltaiset<br />

mykeröt pitkissä, tähkämäisissä, tiheissä kukinnoissa<br />

heinä-elokuussa. Isoksi <strong>ry</strong>hmäksi lammen rantaan,<br />

tontin nurkkaan näkösuojaksi. Aur-pvar. Tuore tai<br />

kostea, runsasravinteinen maa. Kylvö: A<br />

Kanta: xx? Tunnus: mv- 07-27<br />

RUSKOLILJA / brandlilja, brandgul lilja<br />

Lilium bulbiferum<br />

Perinteisin puutarhojemme lilja. Korkeus 60-90 cm. Kapeat<br />

lehdet tiheästi pitkin vartta, mustia itusilmuja lehtihangoissa.<br />

Suuret, kruunumaiset, oranssit kukat latvassa<br />

kesäkuussa. Sipuli valkoinen. Kukkatarhaan, perennaniitylle.<br />

Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: D<br />

Kanta: xxxx P-S (ap. K-S) Tunnus: mv- 09-2<br />

TARHASARJALILJA ‘Citronella’<br />

Lilium Hollandicum-<strong>ry</strong>hmä<br />

Tämän kestävän liljalajikkeen sukupuuhun kuu-<br />

28<br />

luu ainakin tiikerililja (L. lancifolium) siitä päätellen,<br />

että keltaiset, ruskeapilkkuiset kukat ovat<br />

hyvinkin tiikerililjamaiset. Toisinaan ‘Citronella’-liljan<br />

sipuleita myydäänkin virheellisesti<br />

“keltaisena tiikerililjana”. ‘Citronella’ jalostettiin<br />

950-luvulla ja se ei oikeastaan ole jämpti lajike<br />

vaan eräänlainen jalostuslinja tai rotu (engl.<br />

strain). Sitä voi lisätä siemenistä ja pieni vaihtelu<br />

sallitaan jälkeläisten ulkonäössä. Kukkatarhaan.<br />

Aur. Tuore, runsasravinteinen maa.<br />

Kylvö: A Kanta: x Tunnus: mv- 09-<br />

VARJOLILJA / krollilja<br />

Lilium martagon<br />

Perinteinen liljalaji. Korkeus 00- 50 cm. Alemmat<br />

lehdet kiehkuroina, ylemmät kierteisesti pitkin<br />

vartta, lehtilapa soikea. Nuokkuvat kukat tertuissa,<br />

terälehdet kääntyneet taakse. Kukinta kesä-heinäkuussa.<br />

Sipuli keltainen. Siementaimet kukkivat<br />

ensi kerran -5-vuotiaina. Kukka<strong>ry</strong>hmiin, metsäpuutarhaan.<br />

Pvar. Tuore multamaa. Kylvö: D<br />

Kannat:<br />

a) xxxx E-K-S liilanpunainen<br />

b) xxxx E-K-S liilanpunainen + valkoinen<br />

c) xx-xxxx E-K-S valkoinen<br />

Tunnus: mv- 09- 8- a / b / c<br />

MARHANLILJA / mandarinlilja<br />

Lilium Martagon-<strong>ry</strong>hmän lajike<br />

Harvinainen perenna, varjoliljan ja täpläliljan<br />

(L. hansonii) jälkeläinen. Muistuttaa varjoliljaa,<br />

korkeus 00- 50 cm. Nuokkuvat kukat oranssit,<br />

täplikkäät. Kukinta kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan.<br />

Pvar, tuore multamaa. Kylvö: D<br />

Kanta: xxx E-S Tunnus: mv- 09- 9<br />

KELTALILJA / kaukasisk lilja<br />

Lilium monadelphum<br />

Hieno keltakukkainen liljalaji Kaukasukselta, harvinaisuus<br />

puutarhoissa. Korkeus 00- 20 cm. Suurehkot<br />

kukat nuokkuvat ja terälehdet taakse kääntyneet<br />

samalla tavalla kuin varjoliljalla. Väri sitruunan- tai<br />

kirkkaankeltainen, purppuranvärisiä täpliä enemmän<br />

tai vähemmän. Kukinta heinä-elokuussa. Kestävä ja<br />

helppohoitoinen lilja. Kukkatarhaan. Pvar. Tuore hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: D Kanta: xx?<br />

Tunnus: mv- 09-20<br />

KELTAMAITE / käringtand<br />

Lotus corniculatus<br />

Harjujen ja soraisten tienvarsien kasvi, myös merenrannoilla,<br />

paikoin yleinen Etelä-Suomessa, harvinai-

---

sena Lappia myöten. Mätästävä kasvutapa, 5-30 cm<br />

pitkät varret kohenevia. Hernemäiset pienet lehdet ja<br />

kukat. Kukinnossa 2-6 kullankeltaista kukkaa, kukkien<br />

purje punajuovainen. Kukinta heinäkuussa. Kivikkoon,<br />

pihakedolle, pihasoraan, harjupuutarhaan. Aur.<br />

Kuivahko, hiekkainen maa. Kylvö: H<br />

Luonnonkanta P-S (ap. E-S) Tunnus: mv- 8-<br />

KESÄKUURUOHO / judaspenningar<br />

Lunaria annua<br />

Kaksivuotinen koristekasvi ja kuivakukka. Korkeus<br />

60-80 cm. Ensimmäisenä kesänä kasvaa<br />

lehtiruusuke, toisena haarautuvat varret. Punaliilat,<br />

suuret ristikukat kesä-heinäkuussa, minkä<br />

jälkeen kehittyvät pyöreät, isot siemenlidut.<br />

Kukkatarhaan, pihaniitylle. Lidut kuorittuina<br />

kuivakukkia, “hopearahoja”. Kaunis talventörröttäjä.<br />

Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv- 9-<br />

IKIKUURUOHO / (vild) månviol<br />

Lunaria rediviva<br />

Kuten kesäkuuruoho, mutta monivuotinen. Korkeus<br />

60- 00 cm. Siemenlidut pitkänsoikeat. Leviää<br />

maanalaisilla rönsyillä. Käyttö ja kasvuvaatimukset<br />

kuten kesäkuuruoho. Kylvö: C<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 9-2<br />

ALASKANLUPIINI / alaskalupin<br />

Lupinus nootkatensis<br />

Pohjoisamerikkalainen lupiinilaji. Kasvaa suunnilleen<br />

saman korkuiseksi kuin komealupiini, hiukan<br />

pienemmät lehdet, kukinto hoikempi. Kukat sinivalkoiset.<br />

Kukinta alkaa hieman aikaisemmin kuin<br />

muilla lupiineilla. Kukkatarhaan, pihan laidalle.<br />

Aur-pvar. Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa.<br />

Kylvö: H Kanta: xx Tunnus: mv- 20-<br />

KIRJOLUPIINI / regnbågslupin<br />

Lupinus x regalis<br />

Komea, värikäs perenna. Korkeus 70- 00 cm.<br />

Muhkeat kukinnot sini-, puna-, oranssi- tai keltasävyiset<br />

tai valkoiset, yksi- tai kaksiväriset. Kukinta<br />

kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan, pihan laidalle<br />

isoksi <strong>ry</strong>hmäksi. Hyvä leikkokukka. Lupiinin luontoon<br />

leviämistä on syytä rajoittaa katkaisemalla<br />

kukkavarret heti kukinnan jälkeen. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkainen maa. Kylvö: H<br />

Seuraavat siemenet on kerätty kasveista, joilla on<br />

mainitun väriset kukat. Siementaimilla voi olla muitakin<br />

kukanvärejä.<br />

Kannat: x-xx<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

29<br />

a) voimakkaita ja kirkkaita punaisen sävyjä + hyvin<br />

tumma violetti<br />

b) keltainen<br />

c) sinisen ja punaisen sävyjä sekä valkoista<br />

Tunnus: mv- 20-3- a / b / c<br />

“KOMEAKIRJOLUPIINI”<br />

Lupinus polyphyllus x regalis<br />

Näiden siementen emokasvit ovat syntyneet, kun<br />

tavallinen komealupiini ja jalo kirjolupiini ovat<br />

risteytyneet. Tuloksena on komeakukkaisia lupiineja,<br />

jotka ovat todennäköisesti kestävämpiä etenkin<br />

pohjoisen oloissa kuin kirjolupiinit.<br />

Kannat:<br />

a) valkovoittoinen väriseos<br />

b) puna-vaaleanpunaisia, puna-valkoisia<br />

Tunnus: mv- 20-2- a / b<br />

LEIMURAKKAUS / praktklätt<br />

Lychnis x arkwrightii<br />

Kaksi- tai muutamavuotinen puutarhakukka. Matalahko<br />

( 0-50 cm) ja pensasmaiseksi haarautuva.<br />

Punaruskeasävyiset lehdet. Kukkii loppukesällä<br />

pitkään suurin, oranssinpunaisin kukin. Kukka<strong>ry</strong>hmiin,<br />

astioihin. Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen<br />

maa. Kylvö: A. Voidaan kasvattaa yksivuotiskukankin<br />

tavoin, jolloin kylvö sisälle huhtikuussa.<br />

Kanta: x Tunnus: mv- 22-2<br />

PALAVARAKKAUS / brinnande kärlek<br />

Lychnis chalcedonica<br />

Punakukkainen, tuttu ja turvallinen perinnekasvi.<br />

Korkeus 60- 00 cm, pystyvartinen ja karheakarvainen.<br />

Tummat lehdet puikeita. Kirkkaanpunaiset kukat leveässä<br />

viuhkossa heinä-elokuussa. Kukkatarhaan, hyvä<br />

leikkokukka. Aur. Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: A<br />

“Sitkeä ja ahkera kukkija.”<br />

“Piristävä punainen muiden kukkien joukossa.”<br />

Kannat:<br />

a) xxx-xxxx E-S punainen<br />

b) xxx-xxxx K-S punainen<br />

c) xx oranssi<br />

d) xx ‘Carnea’-lajike sinertävän vaaleanpunainen<br />

e) xx ‘Rosea’-lajike vaaleanpunainen<br />

Huom! Luultavasti osa c, d ja e-kohtien siementaimista<br />

tulee olemaan tavallisia punakukkaisia kasveja.<br />

Tunnus: mv- 22-3- a / b / c / d / e<br />

HARMAAKÄENKUKKA / purpurklätt<br />

Lychnis coronaria<br />

Käytännössä kaksivuotinen puutarhakukka. Varret<br />

kohenevat ja haarautuvat, 50-80 cm. Varsissa ja<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

lehdissä hopeanharmaa sävy. Suuret kukat yksittäin<br />

varsien päissä, tavallisimmin loistavan purppuranpunaisia.<br />

Kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan, hyvä<br />

leikkokukka. Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen<br />

maa. Kylvö: A. Kylväytyy ja säilyy kasvupaikalla.<br />

Kannat:<br />

a) xx-xxx purppuranpunainen<br />

b) x pääasiassa valkoista, mukana jonkin verran<br />

purppuranpunaista sekä puna-valkoista<br />

Tunnus: mv- 22- - a / b<br />

KÄENKUKKA / gökblomster<br />

Lychnis flos-cuculi<br />

Hyvin runsaasti kukkiva luonnonkasvi, yleinen maan<br />

etelä- ja keskiosassa kosteilla niityillä ja ojissa. Pystyt<br />

varret 0-60 cm, pienet lehdet. Suuret, vaaleanpunaiset<br />

kukat latvassa kesä-heinäkuussa. Kukat siroja, terälehdet<br />

kapealiuskaisia. Kukkatarhaan, niitylle, rantaan.<br />

Aur-pvar. Tuore tai kostea multamaa. Kylvö: A<br />

“Hyvin siro kasvi. Kasvaa aika kuivallakin paikalla,<br />

vaikka onkin kostean paikan suosija. Levinnyt myös<br />

aika paljon.”<br />

Luonnonkanta E-K-S Tunnus: mv- 22-5<br />

JUPITERINKUKKA / jupitersblomster<br />

Lychnis flos-jovis<br />

Ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan harmaakäenkukan<br />

kaltainen laji. Harmahtavat, vahapintaisen<br />

näköiset lehdet ruusukkeena tyvellä. Kukkavarret<br />

30-50 cm. Ruusunpunaisten kukkien terälehdet<br />

syvään kaksihalkoiset. Kukinta kesä-elokuussa.<br />

Kukka<strong>ry</strong>hmiin, hyvä leikkokukka. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkainen maa. Kylvö: A. Kylväytyy ja<br />

säilyy kasvupaikalla.<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 22-6<br />

HEHKUVARAKKAUS / eldklätt<br />

Lychnis x haageana<br />

Periaatteessa monivuotinen, mutta käytännössä<br />

yksivuotisena kasvatettava puutarhakukka. Matala<br />

(30- 0 cm) ja pensasmaiseksi haarautuva.<br />

Kukkii loppukesällä pitkään suurin oranssin- tai<br />

karmiininpunaisin kukin. Kukka<strong>ry</strong>hmiin ja -astioihin.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa.<br />

Kylvö: A, taimikasvatus keväällä. Kylväytyy<br />

jonkin verran ja saattaa säilyä kasvupaikalla.<br />

Kanta: x-xx Tunnus: mv- 22-7<br />

RANTAYRTTI / strandklo<br />

Lycopus europaeus<br />

Korkea rantakasvi, yleinen maan etelä- ja keskiosissa.<br />

Vajaan metrin korkuinen varsi pysty ja<br />

30<br />

niukkahaarainen. Lehdet varressa pareittain vastakkain,<br />

hieman nokkosmaisia, koristeellisen isohampaisia.<br />

Lehtihangoissa tiheitä, lähes pallomaisia kukkakiehkuroita,<br />

joissa pikkuiset valkoiset kukat heinäkuussa.<br />

Värikasvi, saadaan mustaa väriä. Kaunislehtinen luonnonkasvi<br />

ojiin tai lammen rannalle. Aur-pvar. Kostea<br />

maa. Kylvö: A<br />

“Emokasvin siemenet on kerätty merenrannan leppäkorvesta,<br />

kasvaa pihassa lammen rannalla. Kompostilla<br />

lannoitettuna tuli 1,5 m korkeaksi, hauskaksi ja<br />

koristeelliseksi ilmestykseksi. Kylväytynyt sittemmin<br />

itsekseen. Siemenissä on hyvä, pihkamainen tuoksu.”<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: mv- 23-<br />

TARHA-ALPI / praktlysing<br />

Lysimachia punctata<br />

Tarha-alpi kuuluu vanhaan puutarhakasvislajistoomme.<br />

Korkeus 50- 00 cm. Pystyt, niukkahaaraiset varret,<br />

lehdet pitkiä ja suikeita. Kirkkaankeltaiset, punasilmäiset<br />

kukat terttuna latvassa, loistelias kukinta heinäsyyskuussa.<br />

Kukkatarhaan tietyin varauksin (leviää ja<br />

valtaa tilaa), puolivillille alueelle, sinne “missä mikään<br />

ei kasva” eli esim. pintajuuristen lehtipuiden alle. Aurpvar.<br />

Tuore tai kostea multamaa paras, mutta karumpikin<br />

maa näyttää kelpaavan. Kylvö: B<br />

Kanta: xxx E-S Tunnus: mv- 25-8<br />

ALPI / lysing<br />

Lysimachia sp.<br />

Muuten kuten tarha-alpi, mutta ei leviä juurirönsyillä.<br />

Lisäksi kukinto on harsumpi eikä kukassa ole punaruskeaa<br />

silmää. Käyttö ja kasvatus kuten tarha-alpi.<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 25-sp<br />

(POHJAN)RANTAKUKKA / fackelblomster<br />

Lythrum salicaria<br />

Yleinen rantakasvi etelästä Oulun korkeudelle. Monivartinen,<br />

pensasmaisen leveä kasvutapa. Pysty, jäykkä<br />

ja särmikäs varsi 0- 20 cm, lehdet suikeita. Tumman<br />

ruusunpunaiset kukat tähkämäisissä tertuissa heinäsyyskuussa.<br />

Kukkatarhaan, rannalle. Aur-pvar. Tuore<br />

tai kostea, runsasravinteinen maa.<br />

Kylvö: C, pinta Luonnonkanta P-S<br />

Tunnus: mv- 26-<br />

Vuoden <strong>2007</strong> maatiaiskasvi!<br />

RUUSUMALVA / rosenmalva<br />

Malva alcea<br />

Harvinaisempi perinnekasvi kuin myskimalva. Mo-

---

nivartinen, pensasmainen kasvutapa. Syvälle menevä<br />

voimakas juuristo. Varret 80- 50 cm, hyvässä<br />

paikassa vielä korkeampi, haaroo. Liuskoittuneet,<br />

karheat lehdet. Suuret, ruusunpunaiset kukat heinäsyyskuussa.<br />

Kukkatarhaan yksittäiskasviksi tai taustalle,<br />

pihan laidalle isoksi <strong>ry</strong>hmäksi. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

“Varma, väsymätön loppukesän kukkija.”<br />

“Kestävä kasvi, helppohoitoinen, varma kukkija.”<br />

Kanta: xxxx E-S Tunnus: mv- 30-<br />

Vuoden <strong>2007</strong> maatiaiskasvi!<br />

MYSKIMALVA / myskmalva<br />

Malva moschata<br />

Tuttu ja turvallinen, kaunis vanhan ajan perenna. Varret<br />

0-80 cm, liuskoittuneet lehdet. Vaaleanpunaiset<br />

tai valkoiset malvankukat kesä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

perennaniitylle. Aur. Kuivahko tai tuore hiekkainen<br />

maa. Kylvö: A<br />

“Kaunis, vaatimaton, vanha perenna. Pitäisi löytyä<br />

jokaisesta pihasta.”<br />

Kannat:<br />

a) xxxx vaaleanpunainen<br />

b) xxx-xxxx valkoinen<br />

c) xxx-xxxx vaaleanpunainen ja valkoinen<br />

Tunnus: mv- 30-2- a / b / c<br />

KELTAVALEUNIKKO / engelsk bergvallmo<br />

Meconopsis cambrica<br />

Siperianunikkoa muistuttava, pitkään kukkiva ja<br />

monenlaisilla paikoilla viihtyvä valeunikko. Varret<br />

30- 0 cm, liuskaiset lehdet ruusukkeena. Kukat<br />

unikkomaiset, 5-7 cm leveät, keltaiset tai oranssit.<br />

Kukinta kesä-syyskuussa. Kukkatarhaan, perennaniitylle.<br />

Kylväytyy. Aur-pvar-var. Tuore tai kostea<br />

hiekkamultamaa. Kylvö: B<br />

“Kaunis, sekä lehdet että kukat. Kylväytynyt ja viihtynyt,<br />

ei kuitenkaan leviä liiaksi.”<br />

Kannat:<br />

a) xxx E-S keltainen<br />

b) xxx E-S oranssi<br />

Tunnus: mv- 33-2- a / b<br />

VALKO- & ROHTOMESIKKÄ<br />

/ vit sötväppling & sötväpplin<br />

Melilotus alba & M. officinalis<br />

Näitä kahta toisensa näköistä mesikkälajia kasvaa<br />

luonnossa paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa. Pystyt,<br />

haaraiset varret - ,5 m, lehdet pieniä ja apilamai-<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

3<br />

sia. Pienet valkoiset tai keltaiset kukat tähkämäisinä<br />

terttuina. Runsas kukinta heinä-elokuussa. Niityille<br />

ja joutomaille, maanparannukseen ja viherlannoitukseen,<br />

mesikasviksi. Koko kasvi tuoksuu miellyttävästi<br />

kumariinilta. Aur. Kuivahko maa. Kylvö: A.<br />

Kaksivuotisia, kylväytyvät ja säilyvät.<br />

Luonnonkantoja P-S (ap. E-S) seoksena valko- ja<br />

rohtomesikkää Tunnus: mv- 36-<br />

KARHUNJUURI / björnrot<br />

Meum athamanticum<br />

Mausteyrtiksikin mielletty kasvi, joka kuitenkin<br />

lienee paremmin kotonaan kukkatarhassa. Korkeus<br />

30-50 cm, lehdistö tuuheaa ja hyvin hienoliuskaista.<br />

Lehdissä aromaattinen tuoksu. Punervan valkoiset<br />

kukat sarjakukinnossa kesäkuussa. Hyvä kukka<strong>ry</strong>hmien<br />

reunakasvi, myös peittokasvi, todella kaunis<br />

lehdistö. Kukkavarret voi halutessaan leikata pois.<br />

Aur-pvar. Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: D Kanta: x Tunnus: mv- 0-<br />

KELTA-APINANKUKKA<br />

/ chilenskt gyckelblomma<br />

Mimulus luteus<br />

Käytännössä monivuotinen puutarhakukka, vaikka<br />

yleensä kasvatetaankin yksivuotisena kesäkukkana.<br />

Korkeus 30- 0 cm, vaaleat, mehevät varret ja pienet<br />

lehdet. Pienehköt, keltaiset naamakukat kesäkuusta<br />

myöhälle syksyyn. Komeasti kukkiva ja hallankestävä<br />

kasvi kukka<strong>ry</strong>hmiin ja astioihin. Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen<br />

multamaa. Kylvö: A, pinta. Kylväytyy<br />

ja säilyy kasvupaikallaan.<br />

“Leviämisen mestari! Joudun joka vuosi kitkemään<br />

taimia pois vääristä paikoista. Mutta on kyllä kaunis<br />

keltainen kukkija ja kukinta kestää kauan.”<br />

Kanta: xxx E-S Tunnus: mv- 3-<br />

SITRUUNAKISSANMINTTU / kattmynta<br />

Nepeta cataria ‘Citriodora’<br />

Sitruunalta tuoksuva kissanminttu. Lujat, haarovat<br />

varret 50- 00 cm. Kolmiomaiset, reunoilta isohampaiset<br />

lehdet. Sinivioletit kukat tähkämäisessä<br />

tertussa heinä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

yrttitarhaan, pihaniitylle. Mesikasvi ja teeyrtti.<br />

Aur-pvar. Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: xx Tunnus: mv- 55-<br />

KOLLINMINTTU / blånepeta<br />

Nepeta grandiflora<br />

Vanha rohdoskasvi. Tanakat, haarovat varret 80- 20<br />

cm, pienet lehdet. Ryydintuoksuinen. Laventelinsiniset<br />

huulikukat tähkämäisessä tertussa. Pitkä kukinta<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

heinä-syyskuussa. Kukka<strong>ry</strong>hmiin, perennaniitylle,<br />

seinustoille, kollikissojen riemuksi, perhos- ja mehiläiskasvi.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: xx Tunnus: mv- 55-3<br />

TÄHKÄKISSANMINTTU / axnepeta<br />

Nepeta nervosa<br />

Matala, loistavasti kukkiva kissanminttu, jonka kasvusto<br />

kukkineen tuo ainakin kaukaa katsoen mieleen<br />

rönsyakankaalin (Ajuga reptans). Pystyt, tukevat kukkavarret<br />

20-30 cm. Lehdet pitkänsuikeat, harmahtavanvihreät,<br />

suonet näkyvät selvästi (nervosa = suoninen).<br />

Violetinsiniset huulikukat tiheissä tähkämäisissä kukinnoissa<br />

kesä-elokuussa. Pitkä kukinta-aika. Leviää<br />

hillitysti mattomaisesti. Peittokasviksi vaikkapa belliksen<br />

kera, kukkatarhan reunaan. Aur-pvar. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A, pinta<br />

Kanta: xx mahdollisesti matala ‘Blue Carpet’ -lajike<br />

Tunnus: mv- 55-<br />

ISOKISSANMINTTU Nepeta subsessilis<br />

Tämä kissanminttu on kotoisin Pohjois-Japanin<br />

suunnalta Kuriileilta ja Hokkaidosta. Muodostaa<br />

reheviä, monivartisia pehkoja. Pystyt, lujat varret<br />

60-80 cm. Sinivioletit kukat tiheissä, komeissa<br />

kukinnoissa kesä-elokuussa. Kukkatarhaan. Aur.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: xx Tunnus: mv- 55-7<br />

ILTAHELOKKI / nattljus<br />

Oenothera biennis<br />

Kaksivuotinen kaunis koristekasvi, lisäksi lääke- ja<br />

öljykasvi. Satunnaisia kasvustoja ainakin Etelä-Suomessa<br />

satamissa, kaatopaikoilla, tienvarsilla ym. ihmistoiminnan<br />

piirissä. Varsi pysty, paksu, lehtevä,<br />

50- 00 cm, lehdet suikeita. Keltaiset, hohtavat, isot<br />

kukat pitkänä latvaterttuna. Pitkään kestävä kukinta<br />

heinä-syyskuussa. Kukat avautuvat muutama kerrallaan<br />

iltaisin tertun alaosasta alkaen ja nuutuvat<br />

aamulla. Samaan tahtiin kehittyvät pitkät ja kapeat<br />

siemenkodat. Kelpaa kukkatarhaankin; myös pihaniitylle,<br />

valoisaan pensaikkoon ja metsäpuutarhaan,<br />

joutomaalle. Aur-pvar. Kuivahko, hiekkainen<br />

maa. Kylvö: A. Kylväytyy jatkossa itse.<br />

“Kylväytynyt ja säilynyt ja siirtynyt uusille paikoille.”<br />

Mahdollisesti alkujaan luonnonkanta E-S<br />

Tunnus: mv- 60-<br />

KULTAHELOKKI / gullnattljus<br />

Oenothera fruticosa subsp. glauca<br />

Loistavan keltakukkainen, loppukesällä pitkään kukkiva<br />

perenna. Korkeus 30-50 cm, punertavat lehdet ja<br />

32<br />

nuput. Kukat 2- cm leveät, huiskilomaisessa kukinnossa<br />

heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan, harjupuutarhaan.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv- 60-2<br />

KENTTÄORAKKO / stallört<br />

Ononis arvensis<br />

Kasvaa harvinaisena etelärannikon kosteilla niityillä<br />

ja joutomailla, luonnonkasvustot rauhoitettuja. Tahmeakarvainen,<br />

hevostallilta lemuava hernekasvi. Pysty,<br />

tukeva, yli puolimetrinen varsi, kolmisormiset lehdet.<br />

Ruusunpunaiset kukat tähkämäisissä kukinnoissa<br />

heinä-elokuussa. Kukkatarhaan tai muihin pihaistutuksiin.<br />

Aur. Tuore tai kostea multamaa. Kylvö: H<br />

Alunperin todennäköisesti kotimainen luonnonkanta,<br />

kasvatettu kauan puutarhoissa. Tunnus: mv- 62-<br />

KRUUNUOHDAKE / ulltistel<br />

Onopordum acanthium<br />

Komea ohdake, jota kasvaa luontaisena suuressa<br />

osassa Eurooppaa, Suomessakin muutamin paikoin<br />

tulokkaana. Korkea (yli 2 m) ja vankkavartinen,<br />

kauttaaltaan vaaleakarvainen ja vahvapiikkinen.<br />

Ylös asti leveäpalteinen varsi haarautuu<br />

latvasta. Lehdet isoja, leveitä, isohampaisia ja<br />

piikkisiä. Mykeröt 3-7 cm leveitä, kukat purppuranpunaisia,<br />

kehto piikkinen. Kukinta heinä-syyskuussa.<br />

Todella komea kasvi kukkatarhaan taustalle,<br />

yksittäin tehosteeksi sinne tänne tai vaikka<br />

pieneksi kasvustoksi pihan laidalle. Piikit eivät<br />

kasvia pahenna vaan koristavat. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore hiekkamultamaa. Kylvö: D. Itäminen on<br />

usein hidasta ja satunnaista ja saattaa kestää 2-3<br />

vuotta ennen kuin kylvöpurkkiin ilmestyy taimia.<br />

Kärsivällisyyttä! Parasta kylvää siemeniä joka<br />

vuosi, niin aina on joku itämässäkin.<br />

Kanta: x Tunnus: mv- 63-<br />

IDÄNKEULANKÄRKI / <strong>ry</strong>ssvedel<br />

Oxytropis campestris<br />

Melko harvinainen harjukasvi Etelä- ja Itä-Suomessa,<br />

apiloiden ja nätkelmien sukulainen. Korkeus 0-<br />

20 cm, kohenevat varret, parilehdykkäiset lehdet.<br />

Vaaleankeltaiset kukat pallomaisina kukintoina<br />

kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan, kivikkoon. Aur.<br />

Kuivahko, kalkittu, hiekkainen maa. Kylvö: H<br />

Luonnonkanta K-S Tunnus: mv- 70-<br />

KUOLANPIONI / sibirisk pion<br />

Paeonia anomala<br />

Monivuotinen, perinteinen puutarhojemme pioni. Tukeva,<br />

vanhana komea ja monivartinen, korkeus 60-90

---

cm. Lehdet melko kapealiuskaiset. Kukat yksinkertaiset,<br />

noin 0 cm leveät, ruusunpunaiset. Kukinta kesäkuun<br />

alkupuolella. Kukkatarhaan, metsäpuutarhaan.<br />

Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: D<br />

Kannat: xxxx<br />

a) E-K-S<br />

b) P-S<br />

Tunnus: mv- 73- - a / b<br />

KIINANPIONI / luktpion<br />

Paeonia lactiflora<br />

Tutut pihan pionilajikkeet - ‘Festiva Maxima’,<br />

‘Karl Rosenfield’, ‘Sarah Bernhardt’ ym - joita<br />

on tavattu kutsua jalopioneiksi, ovat jo pari vuotta<br />

totelleet nimeä kiinanpioni. Jalopioneiksi tituleerataan<br />

puolestaan nyt sellaisia pionilajikkeita,<br />

jotka on jalostettu pidemmälle ja monimutkaisemmin<br />

kuin nuo vanhat pioniystävämme.<br />

Korkeita (60- 00 cm) ja monivartisia pehkoja.<br />

Paksu, haarautunut juurakko. Tummat ja kiiltävät<br />

lehdet. Upeat, suuret kukat kesä-heinäkuussa, lajikkeen<br />

mukaan yksinkertaiset tai eri tavoin kerrannaiset,<br />

valkoiset tai ruusunpunaisen sävyiset<br />

haaleanvaaleasta hyvin tummaan. Kukkatarhaan.<br />

Aur. Tuore, runsasravinteinen maa. Kylvö: D<br />

Kanta: siemeniä lajikkeista ‘Bowl of Beauty’ ja<br />

‘Wladyslawa’, molempien kukat vaaleanpunaisia<br />

ja kevyesti kerrannaisia. Siemenistä kasvaa pioneja,<br />

mutta millaisia, se jää nähtäväksenne.<br />

Tunnus: mv- 73-7<br />

KAUKASIANPIONI / svavelpion<br />

Paeonia mlokosewitchii<br />

Harvinainen ja haluttu keltakukkainen pioni. Tukeva,<br />

vanhana monivartinen, korkeus 60-80 cm. Sinivihreät<br />

lehdet leveäliuskaiset ja pyöreäkärkiset. Yksinkertaiset,<br />

vaaleankeltaiset kukat touko-kesäkuussa. Kukkatarhaan.<br />

Pvar. Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: D<br />

“Emokasvit olen kasvattanut toistakymmentä vuotta<br />

sitten Maatiaisesta tilatuista siemenistä. Hyvin ovat<br />

nämä pionit menestyneet vuotuisissa säänvaihteluissa,<br />

ei talvehtimisongelmia. ...Kaukasialaiskaunottaren<br />

vaalean sitruunankeltaisten kukkien keveä tuoksu tuo<br />

mieleeni jonkin tarkentumattoman hajusaippuan. Viime<br />

kesänä en valitettavasti nähnyt kukissa ainuttakaan<br />

kultakuoriaista, jotka ovat tavanneet vierailla niissä<br />

pitkään ja hartaasti, kai siitepölyä ahmimassa.”<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 73-<br />

PALLAKSENPIONI / luddpion<br />

Paeonia mollis<br />

Tätä matalavartista pionia kutsutaan myös hel-<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

33<br />

luntaipioniksi sen aikaisen kukinnan vuoksi. Sukua<br />

vuoripionille (P. officinalis). Korkeus puolisen<br />

metriä tai allekin, varret ja lehdet himmeän harmahtavanvihreät.<br />

Kukat ruusunpunaiset, tavallisesti<br />

kevyesti kerrannaiset. Kukinta Etelä-Suomessa<br />

jo toukokuun lopulla. Kukkatarhaan. Aur.<br />

Tuore, runsasravinteinen maa. Kylvö: D<br />

Kanta: xxx K-S (siemeniä on vähän)<br />

Tunnus: mv- 73- 2<br />

VUORIPIONI / bergpion<br />

Paeonia officinalis<br />

Pionilaji Keski- ja Etelä-Euroopan vuorilta... tai oikeastaan<br />

koko joukko toisiaan muistuttavia (ala)lajeja<br />

tai maantieteellisiä rotuja tai... no, kasvitieteilijätkin<br />

kiistelevät niistä. Vuoripionia pidetään joka tapauksessa<br />

tarhapionien (P. x festiva) toisena kantalajina,<br />

toinen on turkinpioni (P. peregrina). Tarhapionithan<br />

ovat tuttuja pihatarhureille, tavallisin lajike on varmaankin<br />

sinertävän karmiininpunaisin, täyskerrannaisin<br />

kukin loisteleva ‘Rubra Plena’. Vuoripionilla<br />

puolestaan on yksinkertaiset kukat, usein voimakkaan<br />

ruusun- tai violetinpunaiset, keskellä kullankeltaiset<br />

heteet. Kasvin korkeus sekä lehtien vihreän sävy ja<br />

kiilto tai himmeys hieman vaihtelevat siementaimesta<br />

toiseen. Kukinta ennen juhannusta. Kukkatarhaan,<br />

pihan puolihoidetuille alueille. Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen<br />

hiekkamultamaa. Kylvö: D<br />

Kanta: xxx loistavan (sinervän)punainen, 80 cm<br />

Tunnus: mv- 73-<br />

“KRIMINPIONI”<br />

Paeonia daurica (syn. P. triternata)<br />

Suomen useimmat “kriminpionit” (ei ole virallista<br />

suomenkielistä nimeä) lienevät saaneet alkunsa Turun<br />

yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta hankituista<br />

siemenistä. Puutarhan aiempi, jo edesmennyt ylipuutarhuri<br />

Esko Puupponen kirjoitti näin:<br />

“Kriminpioni on 0-60 cm korkuinen ja muodostaa<br />

vanhetessaan taajan puolipallomaisen mättään. Se on<br />

kotoisin Kaakkois-Euroopasta, Krimin niemimaalta ja<br />

Vähä-Aasiasta aina Iraniin asti ulottuvalta alueelta. Sitä<br />

ei ole löydetty koskaan Siperiasta, vaikka lajinimi siihen<br />

viittaakin (davurica, daurica - Taurianmaa Siperiassa).<br />

Sen lehdistö on pyöreäliuskainen ja kaunis, kukat 2<br />

cm levyisiä, ihanan vaaleanpunaisia. Ne aukeavat touko-kesäkuun<br />

vaihteessa, kukinta kestää viikon verran ja<br />

saattaa yllättäen lakastua voimakkaassa auringonpaahteessa.<br />

Lajin löysi venäläis-saksalainen botanisti Peter<br />

Simon Pallas ja se tunnetaan yleisesti Paeonia triternata<br />

-nimellä. Lehtien reunat ovat aaltomaisia ja hieman<br />

koholle taipuneita. Kukat vaihtelevat kooltaan ja väril-<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

tään (mahd. risteymiä). Samaten joidenkin yksilöiden<br />

kukinta osuu viikon verran muita myöhempään.” Kukkatarhaan,<br />

metsäpuutarhaan. Pvar varmaan hyvä, kukat<br />

kestävät kauemmin. Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: D<br />

Kanta: xxx K-S (ap. Ruissalo)<br />

Tunnus: mv- 73-2<br />

SIPERIANUNIKKO / sibirisk vallmo<br />

Papaver croceum<br />

Joka pihan ihana perinnekasvi, lyhytikäinen, mutta<br />

kylväytyy ja säilyy. Korkeus 30- 0 cm, sinivihreät<br />

lehdet löyhinä mättäinä. Yksinkertaiset kukat<br />

keltaisia, valkoisia tai oransseja. Pitkä kukintaaika<br />

touko-syyskuu. Kukkatarhaan, kivikkoon,<br />

perennakedolle, harjupuutarhaan. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

“Levittäytyy yllättävästi. Taimia ilmaantuu ykskaks<br />

milloin minnekin. Säilyy. Helppohoitoinen.”<br />

Kanta: xxx-xxxx väriseos Tunnus: mv- 7 -5<br />

TARHAIDÄNUNIKKO / trädgårdsjättevallmo<br />

Papaver Orientale-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet ym.<br />

Eksoottisen komeakukkainen, alkukesällä kukkiva<br />

unikko. Kukkavarret 60-90 cm, lehdet karvaiset. Yksinkertaiset<br />

kukat 0- 5 cm leveitä, useimmiten oranssin-<br />

tai tummanpunaisia, lajikkeilla myös valkoisia,<br />

vaalean- tai lohenpunaisia; terälehtien tyvessä yleensä<br />

purppuranmusta laikku. Kukinta kesäkuussa. Lehtien<br />

kuihtumisaikatauluun kukinnan jälkeen näyttäisivät<br />

vaikuttavan niin kasvin perimä kuin kasvupaikan ominaisuudet<br />

ja kasvukauden säät, siis melkoisen ennakoimaton<br />

ilmiö. Varmaa kuitenkin on, että kuivuus kuihduttaa.<br />

Kukkatarhaan. Aur. Tuore hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: A Kannat: yksinkertaiskukkaisia<br />

a) xxx E-S “Raakkila”<br />

hieno seos punaisen sävyjä, ks. kasvustoja<br />

www.raakkila.fi<br />

b) xx P-S vaaleanpunainen<br />

c) xxx P-S leiskuvan tummanpunainen<br />

d) xxx P-S väriseos<br />

e) xxxx ikivanha oranssinpunainen<br />

Tunnus: mv- 7 -8- a / b / c / d / e<br />

ESPANJANUNIKKO Papaver rupifragum<br />

Näyttää siltä, että hyvissä tasaisen talven oloissa espanjanunikko<br />

on monivuotinen, juurakko säilyy ja leviääkin.<br />

Hankalan, edestakaisin sahaavan talven alueella<br />

yksi ja sama kasvi ei useinkaan pääse vanhaksi, mutta<br />

kanta säilyy kylväytymällä. Pihan hempeä väriläiskä,<br />

keskikokoinen (30- 0 cm), ohutvartinen. Yksinkertaiset<br />

tai osaksi kerrannaiset, hennon punaoranssit kukat<br />

kesä-elokuussa. Kukkatarhaan, pihakedolle. Aur. Kui-<br />

3<br />

vahko, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 7 - 2<br />

PARATIISILILJA / paradislilja<br />

Paradisea liliastrum<br />

Hieno, vanha perenna. Korkeus 0-60 cm, lehdet<br />

pitkiä ja kapeita. Kukat liljamaisia, puhtaanvalkoisia.<br />

Kukinta kesäkuussa. Kukkatarhaan, hyvä<br />

leikkokukka. Aur-pvar. Kuivahko tai tuore, hiekkainen,<br />

kalkittu multamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx-xxx Tunnus: mv- 75-<br />

KAKALIA / spjutkakalia<br />

Parasenecio hastatus (syn. Cacalia hastata)<br />

Siperialainen metsäkasvi, harvinainen perenna Suomessa.<br />

Kasvaa hyvässä maassa jopa kaksimetriseksi,<br />

tukevat varret. Leviää juurirönsyillä kasvustoksi.<br />

Isot lehdet leveän keihäsmäiset. Kellanvalkoiset<br />

pikku mykeröt röyhymäisesti varrenlatvoissa syyskesällä.<br />

Kukintaa komeampi ilmestys ovat tuuheat,<br />

hopeanvaaleat siemenhaituvat syksyllä. Metsäpuutarhaan.<br />

Pvar. Tuore, runsasravinteinen maa. Kylvö: C<br />

Kanta: xxxx P-S (ap. E-S) Tunnus: mv- 76-<br />

KAARLENVALTIKKA / kung Karls spira<br />

Pedicularis sceptrum-carolinum<br />

Nimensä mukaan kuninkaallisen näköinen puoliloiskasvi,<br />

joka on Pohjois-Suomessa paikoin yleinenkin,<br />

mutta etelään päin tultaessa harvinaistuu selvästi. Kasvupaikkoja<br />

mm. tulvaniityt ja rannat. Varsi on pysty,<br />

suora, yli puolimetrinen, vähälehtinen ja purppuransävyinen.<br />

Pariliuskaiset lehdet ruusukkeena maanrajassa.<br />

Latvassa tähkämäinen kukinto, jossa keltaiset, punatäplällä<br />

koristellut umpinaiset huulikukat. Kukinta heinäelokuussa.<br />

Aur. Kostea, vähäravinteinen, karunpuoleinen<br />

kasvupaikka. Kylvö: C, syyskylvö lienee paras<br />

Luonnonkanta P-S Tunnus: mv- 80-<br />

VARPUPIPO / buskhatt<br />

Penstemon fruticosus<br />

Harvinainen puutarhakukka. Varpumainen, 20-30<br />

cm korkea kasvi. Pienet, suikeat lehdet osaksi talvivihreät.<br />

Heinä-elokuussa avautuvat isot vaaleansiniset,<br />

torvimaiset kukat. Kivikkoon, viettävän maan<br />

kukkatarhaan reunakasviksi, alppiruusujen seuraan.<br />

Aur-pvar. Tuore, hiekkainen, hapahko maa. Havuja<br />

talvisuojaksi ja varjoksi kevätauringolta. Kylvö: B<br />

Kanta: xx Tunnus: mv- 8 -<br />

MUKULAPALOYRTTI / röd lejonsvans<br />

Phlomis tuberosa<br />

Helppohoitoinen ja kestävä luonnonperenna. Korkeus

---

80- 20 cm, jäykät varret. Soikeat, hammaslaitaiset,<br />

syväsuoniset lehdet. Liilanpunaiset huulikukat latvassa<br />

<strong>ry</strong>kelminä kerroksittain. Kukinta heinä-elokuussa.<br />

Kukkatarhaan, pihan luonnontilaisille alueille. Aurpvar.<br />

Tuore, hiekkainen, kalkittu multamaa. Kylvö:<br />

A Kanta: xx Tunnus: mv- 90-<br />

KIEVARINYRTTI / vårbolmört<br />

Physochlaina orientalis<br />

Erikoinen, koisokasveihin kuuluva perenna. Kotimainen<br />

kanta on löytynyt Pohjois-Pohjanmaalta<br />

erään vanhan talon seinustalta ja otettu lisäykseen.<br />

Korkeus 30- 0 cm. Pehmeät, soikeahkot lehdet ruusukkeina<br />

ja pitkin vartta. Pienet, suppilomaiset, liilat<br />

kukat tiheinä <strong>ry</strong>päsmäisinä kukintoina. Siementen<br />

kerääjä kertoo lisää:<br />

“Tämä kestävä ja paikallaan pysyvä kasvi kukkii<br />

ensimmäisenä keväällä imiköiden aikaan ja myös<br />

tuleentuu ensimmäisenä. Kasvu alkaa toukokuun<br />

alussa, hallayöt eivät haittaa. Koko kasvi on kukkiessaan<br />

liilahtavan sävyinen. Taitaa olla myrkyllinen,<br />

kuten kaikki koisokasvit. Paras kasvupaikka<br />

paahteisella hiekkakummulla, jottei vesi seiso syvällä<br />

olevan paksun juurakon päällä talvella. Siemenet<br />

itävät hyvin. Isona vaikea siirtää. Ei tuholaisia. Ehdottomasti<br />

parhaita kasvejani.”<br />

Kanta: xxxx K-S (siemeniä on vähän)<br />

Tunnus: mv- 95-<br />

SARVITÄHKÄMUNKKI / hornrapunkel<br />

Phyteuma scheuchzeri<br />

Harvinainen perenna, kaukaista sukua kellokasveille.<br />

Korkeus 20-30 cm. Kapeat lehdet. Sinivioletit<br />

kukat pallomaisissa, “sarvekkaissa” kukinnoissa<br />

kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan, kivikkoon. Osoittautunut<br />

hyvin kestäväksi pohjoisessakin. Aur-pvar.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen, kalkittu maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: xxx Tunnus: mv- 97-<br />

VAALEATÄHKÄMUNKKI / vitrapunkel<br />

Phyteuma spicatum<br />

Erikoinen kasvi metsäpuutarhaan ja perennaniitylle.<br />

Ruusukelehdet soikeat, hammaslaitaiset ja pitkäruotiset.<br />

Varret 0-50 cm. Lieriömäiset, kellahtavan valkoiset<br />

kukinnot kesä-heinäkuussa. Tuleentuu varhain.<br />

Aur-pvar. Kuivahko tai tuore maa.<br />

Kylvö: C Kanta: xx Tunnus: mv- 97-5<br />

ISOPUKINJUURI / stor bockrot<br />

Pimpinella major<br />

Isopukinjuuri muistuttaa sukulaistaan ahopukinjuurta,<br />

tuota tuikitavallista, valkosarjaista piennarkas-<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

35<br />

viamme, mutta on rotevampi (50- 00 cm). Kasvaa<br />

meillä luonnossa vain muutamin paikoin ja nämä<br />

luonnonkasvustot ovat rauhoitettuja. Sarjakukat<br />

valkoiset, joskus vaaleanpunertavat. Kukinta heinäelokuussa.<br />

Kukkatarhaan, pihaniitylle, leikkokukka.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore hiekkamultamaa. Kylvö: A<br />

Kanta: xx vaaleanpunertava, tullut alunperin<br />

toisten siementen kylkiäisenä Tunnus: mv-500-2<br />

HEINÄRATAMO / svartkämpar<br />

Plantago lanceolata<br />

Laajalle levinnyt kasvi maailmassa. Suomessa<br />

satunnaisena kedoilla ja pientareilla, vain lounaassa<br />

melko yleinen, vähentynyt vanhojen laidunmaiden<br />

hävittyä. Pitkät, suikeat, pystyt lehdet<br />

ja niiden ylle kohoavat ohuet kukkavanat, yleensä<br />

20- 0 cm. Kukinto on hyvin tiheä ja munanmuotoinen<br />

(jotkin kannat ovat pitkätähkäisiä),<br />

tumma ja keltaisten heteitten koristama. Kukinta<br />

kesä-elokuussa. Erikoinen kasvi pihan kuivahkoille,<br />

puolihoidetuille paikoille, nurmikon laitaan.<br />

Myös lääkekasvi. Aur-pvar. Kuivahko maa.<br />

Kylvö: B<br />

“Pidän tästä kasvista. Se on jotenkin siro ja tyylikäs<br />

vaatimattomuudessaan.”<br />

Mahdollisesti alunperin luonnonkanta.<br />

Tunnus: mv-50 -2<br />

PURPPURARATAMO<br />

Plantago major ‘Rubrifolia’<br />

Tutun piharatamon punertavalehtinen lajike. Reunuskasviksi,<br />

väriä pihakedolle. Aur-pvar. Viihtyy<br />

monenlaisessa maassa.<br />

Kylvö: B Kanta: x Tunnus: mv-50 -5<br />

SOIKKORATAMO / rödkämpar<br />

Plantago media<br />

Söpö ja hauskannäköinen ratamo. Melko yleinen vain<br />

Ahvenanmaan kuivilla, runsaskalkkisilla niityillä,<br />

muualla Suomen luonnossa satunnainen. Leveänsoikeat<br />

lehdet ruusukkeena maanrajassa samaan tapaan<br />

kuin piharatamon lehdet. Liereät varret 20- 0 cm.<br />

Tähkämäinen, valkoinen tai punertava kukinto, pitkät<br />

heteet vaaleanpunaisia. Kukinta kesä-heinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan reunakasviksi, pihakedolle. Aur-pvar.<br />

Kuivahko, kalkittu maa. Kylvö: B<br />

“Vaaleanpunainen nätti kukka, kauniit soikeat lehdet<br />

ruusukkeena.”<br />

“Erikoisen ja mielenkiintoisen näköinen.”<br />

Mahdollisesti alunperin luonnonkanta.<br />

Tunnus: mv-50 -7<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

HIMALAJANJALKALEHTI / indiskt fotblad<br />

Podophyllum hexandrum<br />

Erikoinen, ellei peräti omalaatuinen perenna, nimensä<br />

mukaisesti kotoisin Himalajalta. Suikertava<br />

juurakko. Korkeus kesällä 50-80 cm. Suuret, sormijakoiset<br />

lehdet keväällä ruskeakuvioiset. Yksinkertaiset,<br />

valkoiset tai punertavat kukat toukokuussa<br />

samaan aikaan kuin lehdet kasvavat. Loppukesällä<br />

kypsyvät syötävät, luumunmuotoiset, punaiset hedelmät.<br />

Metsäpuutarhaan. Hedelmiä lukuun ottamatta<br />

kasvi on myrkyllinen. Pvar. Tuore tai kostea<br />

runsasravinteinen multamaa. Suojattava keväthallalta.<br />

Kylvö: D, itäminen voi kestää 2-3 vuotta.<br />

Kanta: xxx K-P-S Tunnus: mv-50 -<br />

KELLOSINILATVA / lappblågull<br />

Polemonium acutiflorum<br />

Monivuotinen, kaunis luonnonkasvi Lapista. Pysty<br />

varsi 0-70 cm. Parilehdykkäiset lehdet. Kukat parin<br />

sentin levyisiä ja kauniin sinisiä. Kukinta heinä-elokuussa.<br />

Kukkatarhaan, rannalle, niitylle. Aur-pvar.<br />

Tuore multamaa. Kylvö: A<br />

Luonnonkanta P-S Tunnus: mv-505-<br />

LEHTOSINILATVA / blågull<br />

Polemonium caeruleum<br />

Perinnekasvi parhaasta päästä. Korkeus 60-80 cm, lehdet<br />

parilehdykkäiset. Kukinto monikukkainen viuhko,<br />

kukat sinisiä tai valkoisia ja makeatuoksuisia, kesäheinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan, rannalle, niitylle. Siementää<br />

runsaasti. Aur-pvar. Tuore maa. Kylvö: A<br />

“Pettämätön talvehtija ja kukkija. Leviää tosin aika<br />

lailla. Parhaita pihan peruskasveja.”<br />

“Mukavasti leviää tuoreessa niittymaassa.”<br />

Kannat: xxxx<br />

a) sininen<br />

b) sininen ja valkoinen<br />

Tunnus: mv-505-3- a / b<br />

VERIHANHIKKI / blodfingerört<br />

Potentilla atrosanguinea<br />

Hätkähdyttävää punaväriä puutarhaan! Korkeus 30-<br />

0 cm, haarautuva- ja lehtevävartinen. Varret hieman<br />

rennot, vaatii tuen, esim. istutetaan matalien pensaiden<br />

väliin. Kolmisormiset lehdet alta vaaleanukkaiset.<br />

Mansikankukkia muistuttavat kukat 2-3 cm leveät, verenpunaiset.<br />

Kukinta kesä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

kivikkoon, leikkokukka. Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen<br />

maa. Ei oikein pidä talvimärkyydestä, joten<br />

kohopenkki tai rinne paras paikka. Kylvö: A<br />

Kanta: x karmiininpunainen, yksinkertainen<br />

Tunnus: mv-5 -3<br />

36<br />

KULTAHANHIKKI / gullfingerört<br />

Potentilla aurea<br />

Keskieurooppalainen vuoristokasvi, viihtyy parhaiten<br />

kivikossa ja vastaavissa oloissa. Korkeus<br />

0- 5 cm, haarautuvat varret ja viisisormiset,<br />

alta silkkikarvaiset lehdet. Isohkot, kirkkaan keltaiset<br />

kukat kesä-heinäkuussa. Aur. Kuivahko tai<br />

tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv-5 -5<br />

KIRJOHANHIKKI / brokfingerört<br />

Potentilla Bicolor-<strong>ry</strong>hmä<br />

Kirjohanhikit ovat hyvä valinta sille, joka kaipaa<br />

lämpimän punasävyisiä kukkia pihaansa. Korkeus<br />

0-60 cm, haarautuva- ja lehtevävartinen. Kolmisormiset<br />

lehdet. Mansikankukkia muistuttavat<br />

kukat 2-3 cm leveät, useimmiten punaiset (sävy<br />

vaihtelee lajikkeen mukaan). Kukinta heinä-elokuussa.<br />

Kukkatarhaan, kivikkoon, hyvä leikkokukka.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen<br />

maa. Talvimärkyys haitaksi, kohopenkki tai rinne<br />

paras kasvupaikka. Kylvö: A<br />

Kannat: x<br />

a) ‘Fireball’ -lajike, punainen, kerrannainen<br />

b) punainen, yksinkertainen<br />

Tunnus: mv-5 -6- a / b<br />

JAPANINHANHIKKI / storblommig fingerört<br />

Potentilla megalantha<br />

Suurikukkainen ja kaunislehtinen kivikkokasvi.<br />

Korkeus 5-20 cm. Mätästävä, tiivis kasvutapa.<br />

Kolmisormiset, isot lehdet pehmeäkarvaiset ja<br />

harmahtavat. Keltaisten kukkien leveys noin 3<br />

cm. Kukinta heinä-elokuussa. Kivikkoon, rinteisiin,<br />

luiskiin. Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen<br />

maa. Kylvö: A<br />

Kanta: xxx P-S Tunnus: mv-5 - 0<br />

“KELTAHANHIKKI” Potentilla sp.<br />

Tämä on se sama keltakukkainen hanhikki, jonka<br />

siemeniä on ollut luettelossamme tarjolla jo<br />

monen vuoden ajan, mutta jonka tarkkaa lajia<br />

ei kukaan liene vieläkään määrittänyt. Kestävä<br />

ja vähään tyytyvä kasvi. Varsilla on korkeutta<br />

puolisen metriä, hanhikeille tyypilliset sormilehdykkäiset<br />

lehdet, kokonaisuutena kaunis lehdistö.<br />

Keltaiset kukat, hyvin runsas kukinta heinä-elokuussa.<br />

Kukkatarhaan, pihakedolle, leikkokukka.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx<br />

Tunnus: mv-5 -sp

---

ETELÄNKEVÄTESIKKO / lundviva<br />

Primula elatior<br />

Kasvaa luontaisena laajalla alueella Euroopassa, muistuttaa<br />

kevätesikkoa ja tuntuu viihtyvän oloissamme<br />

yhtä hyvin eli kylväytyy ja leviää pihassa omia aikojaan.<br />

Kielimäiset, <strong>ry</strong>ppyiset lehdet ruusukkeena, kukkavanat<br />

0-20 cm. Kukat latvassa sarjana, suppilomaiset,<br />

mutta päästä leveänavoimet, hempeän vaaleankeltaiset<br />

(kevätesikolla kokonaan suppilomaisemmat ja sitruunankeltaiset).<br />

Aloittaa kukinnan kevätesikkoa aikaisemmin<br />

toukokuussa, jatkaa kesäkuulle. Kukkatarhan<br />

reunalle, metsäpuutarhaan, pensaiden alle, pihaniitylle.<br />

Pvar. Tuore tai kostea hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xxxx E-S Tunnus: mv-5 3- 2<br />

KESÄESIKKO / sommarviva<br />

Primula florindae<br />

Kookas, kesällä kukkiva esikko kosteille paikoille.<br />

Isot lehdet ruusukkeena. Kukkavarsien korkeus<br />

50-80 cm. Keltaiset, nuokkuvaperäiset kukat isona<br />

kukintona varren päässä heinä-elokuussa. Veden<br />

äärelle tai alppiruusujen seuraan. Pvar-var. Tuore<br />

tai kostea, runsasravinteinen multa- tai turvemaa.<br />

Kylvö: C Kanta: x Tunnus: mv-5 3- 5<br />

JAPANINESIKKO / japansk viva<br />

Primula japonica<br />

Kuuluu nk. kerrosesikoihin, joiden kukat ovat korkean<br />

vanan päässä kiehkuroina ikään kuin useassa<br />

kerroksessa. Vaikuttaa viihtyvältä ja helppohoitoiselta<br />

lajilta, kunhan vain kasvupaikka on mieluinen.<br />

Isot, leveät, rehevät lehdet ruusukkeena. Kukkavanat<br />

20- 0 cm. Hehkeän, tumman ruusunpunaiset tai<br />

lähes karmiininpunaiset kukat. (Myös vaaleanpuna-<br />

ja valkokukkaisia lajikkeita on.) Näyttävä, pitkään<br />

kestävä kukinta kesä-heinäkuussa. Varjonpuolen<br />

kukkatarhaan, pihalammen rannalle, metsäpuutarhaan<br />

isoksi <strong>ry</strong>hmäksi. Pvar. Tuore tai kostea, runsasravinteinen<br />

hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx tumman ruusunpunainen<br />

Tunnus: mv-5 3- 8<br />

LOISTOKEVÄTESIKKO / trädgårdsviva<br />

Primula Polyantha-<strong>ry</strong>hmä<br />

Loistokevätesikot on saatu aikaan risteyttämällä<br />

etelänkevätesikkoa mm. kääpiöesikon (P. vulgaris)<br />

kanssa. Pitkänsoikeat lehdet tyypillisen <strong>ry</strong>ppyisiä,<br />

ruusukkeena. Kukkavanojen korkeus 5-30 cm.<br />

Kukat pari senttiä leveitä ja vanan päässä noin 0<br />

kukan sarjana. Värit useimmiten lämpimiä keltaisen<br />

ja punaisen sävyjä. Kukinta touko-kesäkuussa. Puiden<br />

ja pensaiden alle, kukkatarhaan reunalle. Pvar.<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

37<br />

Tuore tai kostea hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

“Olen heitellyt siemeniä metsäpuutarhaan, siellä kasvavat<br />

yksikseen. Kukkapenkeissä mahtavia puskia.”<br />

Kanta: seoksena xx-xxxx<br />

punaista, oranssia ja keltaista Tunnus: mv-5 3-2<br />

KEVÄTESIKKO / gullviva<br />

Primula veris<br />

Pieni kevätkukkija, melko yleinen Etelä-Suomen<br />

lehtoniityillä. Kukkavanojen korkeus 5-30 cm.<br />

Ryppypintaiset lehdet ruusukkeena. Suppilomaiset,<br />

keltaiset kukat sarjassa vanan päässä touko-kesäkuussa.<br />

Puiden ja pensaiden alle, kukka<strong>ry</strong>hmien<br />

reunalle, kevätniitylle. Leviää itsekseen siemenistä.<br />

Pvar. Tuore tai kostea hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: C Luonnonkanta P-S (ap. E-S)<br />

Tunnus: mv-5 3-29<br />

ISONIITTYHUMALA / praktbrunört<br />

Prunella grandiflora<br />

Loppukesällä kukkiva peittokasvi. Korkeus 20-30<br />

cm, puikeat, hieman liuskaiset lehdet. Ruusunpunaiset<br />

huulikukat tiheissä, tähkämäisissä kukinnoissa.<br />

Kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

peittokasviksi, nurmikolle, hyvä mesikasvi, leikkokukkakin.<br />

Aur-pvar. Tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: B Kanta: xx<br />

Tunnus: mv-5 5-<br />

TARHAKYLMÄNKUKKA / backsippa<br />

Pulsatilla vulgaris<br />

Ihastuttava kevätkukkija. Pehmeän hopeakarvainen,<br />

liuskaiset lehdet ruusukkeena. Pehmeäkarvaiset<br />

kukkanuput alkavat nousta maasta heti kun lumet<br />

ovat sulaneet. Kukkavarret lopulta 5-25 cm.<br />

Ennen lehtien kasvua aukeavat kukat ovat suuret,<br />

kellomaiset, useimmiten violetit. Kukinta toukokesäkuussa.<br />

Koristeelliset siemenhaituvat. Kukkatarhaan,<br />

kivikkoon. Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen,<br />

kalkittu maa. Kylvö: C<br />

Kannat:<br />

a) xx violetti<br />

b) x valkoinen<br />

Tunnus: mv-520-9- a / b<br />

AHOLEINIKKI / backranunkel<br />

Ranunculus polyanthemos<br />

Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen leinikkilaji,<br />

suosii ehkäpä kuivempia kasvupaikkoja kuin niittyleinikki.<br />

Lehdet kapealiuskaisemmat ja kukat<br />

suuremmat kuin niittyleinikillä - tosin vaihteluakin<br />

on puoleen ja toiseen, sillä kumpikin leinikki<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

on monimuotoinen. Kukkatarhaan (kasvaa upeaksi<br />

vähänkin hoidettuna), pihaniitylle. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore maa. Kylvö: C<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: mv-52 -<br />

PUNAKORISTERAPARPERI<br />

/ röd flikrabarber<br />

Rheum palmatum var. tanguticum<br />

Komeimpia lehtiperennoja. Lehdet isot ja liuskaiset,<br />

nuorina tumman punaiset. Kukkavarret 20-<br />

80 cm, kukinnot punaiset. Kukinta kesäkuussa.<br />

Koristeelliset hedelmystöt koko kesän. Komea yksittäiskasvi,<br />

tarvitsee kasvurauhan. Aur-pvar. Tuore<br />

tai kostea, runsasravinteinen multamaa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv-528-3<br />

SYYSPÄIVÄNHATTU / höstrudbeckia<br />

Rudbeckia laciniata<br />

Luonnonperenna Pohjois-Amerikasta. Tuttu perinnekasvi<br />

kultapallo on syyspäivänhatun “kerrannaiskukkainen”<br />

lajike (‘Goldball’). Korkeus 00- 50 cm,<br />

haarautuvat varret. Syväliuskaiset lehdet. Mykeröt päivänkakkaramaiset,<br />

vihertävät kehräkukat kumpuna,<br />

laitakukat kirkkaan keltaiset. Kukinta elo-syyskuussa.<br />

Kukkatarhaan, hyvä leikkokukka. Aur, tuore maa.<br />

Kylvö: C<br />

“Hyvä loppukesän kukkija. Lämpimän kesän ansiosta<br />

siemenetkin ehtivät kypsyä hyvin.”<br />

Kanta: xxx Tunnus: mv-533-3<br />

ALPPIHIERAKKA / alpskräppa<br />

Rumex alpinus<br />

Keski-Euroopasta kotoisin oleva alppihierakka kasvaa<br />

Suomessakin tulokaskasvina muutamin paikoin,<br />

myös puutarhakasvina viljelty. Vankka varsi - ,5<br />

m. Alalehdet 20-30 cm, leveän kolmiomaisia ja poimulaitaisia.<br />

Kukintona leveä, pitkä kerrannaisterttu<br />

kuten hierakoilla yleensä, mutta paljon muhkeampi.<br />

Kukinta heinä-elokuussa, sen jälkeen koristeelliset<br />

hedelmystöt. Komea yksittäiskasvi, vielä komeampi<br />

kasvustona. Vaikka navetan tai autotallin seinustalle.<br />

Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen multamaa.<br />

Kylvö: B Kanta: xxx Tunnus: mv-53 -2<br />

NIITTYSALVIA / ängssalvia<br />

Salvia pratensis<br />

Kestävä, turhan harvoin kasvatettu luonnonperenna.<br />

Monivartinen, tanakat varret 30-70 cm, suikeat lehdet.<br />

Sinivioletit huulikukat pitkissä, tähkämäisissä kukinnoissa<br />

kesä-elokuussa. Kukkatarhaan, perennaniitylle.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen maa. Kylvö:<br />

A Kanta: xx Tunnus: mv-537-6<br />

38<br />

LOISTOSALVIA / skogssalvia<br />

Salvia x sylvestris<br />

Loistosalvioiden kantavanhempiin kuuluvat mm. niitty-<br />

ja lehtosalvia (S. nemorosa). Tukeva, monivartisen<br />

pensasmainen kasvutapa, korkeus 0-60 cm. Suikeat<br />

lehdet harmaanvihreät. Tummanvioletit tai siniset kukat<br />

sekä violetit verhiöt pitkissä, tähkämäisissä kukinnoissa.<br />

Pitkä kukinta kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan,<br />

kivikkoon, reunuskasviksi. Aur. Kuivahko tuore hiekkamultamaa.<br />

Ei pidä talvimärkyydestä. Kylvö: A<br />

Kanta: xx sinivioletti Tunnus: mv-537-9<br />

PUNALUPPIO / blodtopp<br />

Sanguisorba officinalis<br />

Vanha rohdoskasvi. Monivartisen pensasmainen<br />

kasvutapa. Haarautuvat varret 50- 00 cm, parilehdykkäiset<br />

lehdet. Verenpunaiset, pitkänpyöreät<br />

pampulakukinnot latvoissa. Kukinta heinä-elokuussa.<br />

Kukka<strong>ry</strong>hmiin ja yrttitarhoihin, leikko- ja kuivakukka.<br />

Aur-pvar. Tuore tai kostea hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: C Kanta: xx Tunnus: mv-5 0-6<br />

KIVIKKOSUOPAYRTTI / liten såpnejlika<br />

Saponaria ocymoides<br />

Sievä peittokasvi Keski-Euroopasta. Maata pitkin suikertavat<br />

varret jopa puolimetrisiä. Mattomaisesti leviävä<br />

kasvutapa, kasvuston korkeus noin 5 cm. Pienet,<br />

soikeat lehdet. Kasvusto peittyy kesä-heinäkuussa ruusunpunaisiin,<br />

sentin levyisiin kukkiin, jotka tuoksuvat.<br />

Kukat ovat viisiteräisiä “peruskukkia”. Kivikkoon,<br />

muureille, harjupuutarhaan ja vastaaville paikoille,<br />

joihin vesi ei ker<strong>ry</strong> talvella. Aur. Kuivahko, hiekkainen<br />

maa. Lumettomilla alueilla havupeite.<br />

Kylvö: C Kanta: xx Tunnus: mv-5 -<br />

ROHTOSUOPAYRTTI / såpnejlika<br />

Saponaria officinalis<br />

Tuttu loppukesällä kukkiva, ihanantuoksuinen perinnekasvi.<br />

Korkeus 50-80 cm. Kukat yksinkertaiset<br />

tai kerrannaiset, kasvupaikan ja sään mukaan valkoiset<br />

tai hennon vaaleanpunaiset ja voimakkaasti<br />

tuoksuvat. Kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

pihan puolihoidetuille alueille. Leviää maanalaisilla<br />

rönsyillä ja valtaa tilaa naapureiltaan, joten parasta istuttaa<br />

muista perennoista erilleen omaksi kasvustoksi.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore maa. Kylvö: B<br />

“Ihana tuoksu suoraan lapsuudesta mummon puutarhasta.<br />

Hän kutsui kasvia ylioppilaaksi, mitä nimeä<br />

olen sittemmin kuullut muidenkin käyttävän täällä päin<br />

(Satakunta).” “Leviää isoiksi alueiksi ja säilyy.”<br />

Kannat: xxxx<br />

a) E-S yksinkertaiskukkainen

---

Postimerkki<br />

1.lk<br />

<strong>Maatiainen</strong> r.y.<br />

Stenbäckinkatu 8<br />

00250 Helsinki

---

Tilaus saapui: __________ Tilaus käsiteltiin: __________________________________ (pvm, nimi)<br />

Tilaan seuraavat siemenet <strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n <strong>Siemenluettelo</strong>sta <strong>2007</strong>:<br />

Siemenen<br />

tunnus<br />

Kasvin nimi<br />

(suomenkielinen riittää)<br />

Annospusseja<br />

kpl<br />

Hinta yht.<br />

euroa

---

(Tarvittaessa jatka tilausta eri paperille)<br />

Olen <strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n jäsen<br />

Haluan liittyä <strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n jäseneksi<br />

ja saan siemenet heti jäsenhintaan.<br />

Siemenet yhteensä<br />

Toimituskulut<br />

Siementen kerääjän vähennys<br />

Yhteensä<br />

En ole <strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n jäsen<br />

3,50<br />

Olen toimittanut _______ erää siemeniä<br />

siemenvälitykseen. Ottakaa tämä<br />

huomioon laskussani!<br />

Tilaajan nimi: ___________________________________________________________<br />

Lähiosoite: _____________________________________________________________<br />

Postitoimipaikka: ________________________________________________________<br />

Puhelin; _________________ Sähköposti: ________________________________

---

Taita arkki keskeltä ja teippaa

---

) K-P-S kerrannaiskukkainen<br />

Tunnus: mv-5 -2- a / b<br />

MÄKIMINTTU / bergmynta<br />

Satureja vulgaris<br />

Matalahko ketokasvi, yleinen Lounais-Suomessa ja<br />

paikoittain maan kaakkoiskulmalla. Korkeus 20-60<br />

cm, lehdet soikeat, pehmeäkarvainen. Puolipallomaiset<br />

kukinnot, ruusunpunaiset pienet kukat heinä-elokuussa.<br />

Koko kasvissa on mieto, minttumainen tuoksu.<br />

Kedolle, niitylle, pihakalliolle, kivikkoon. Leviää nopeasti<br />

siementen avulla. Aur-pvar. Kuivahko tai tuore,<br />

runsasravinteinen, kalkittu maa. Kylvö: A, pinta<br />

Luonnonkanta P-S (ap. E-S) Tunnus: mv-5 2-<br />

PATJARIKKO / rosenbräcka<br />

Saxifraga Arendsii-<strong>ry</strong>hmä<br />

Patjarikkoja jalosti etenkin saksalainen Georg Arends<br />

satakunta vuotta sitten, ja sittemmin toisetkin kasvinjalostajat<br />

ovat saaneet aikaan joukon lajikkeita.<br />

Kasvutapa mattomainen, ainavihreät neulasmaiset<br />

lehdet muodostavat tiheää, sammalmaista, kumpuilevaa<br />

kasvustoa. Lähes sentin levyiset kukat kohoavat<br />

lehdistön yläpuolelle ohuiden, haaraisten, 0-20<br />

cm korkeiden vanojen varassa. Kukanvärit ovat lajikkeen<br />

mukaan monen sävyiset punaiset, valkoinen<br />

ja keltainen. Kukinta touko-kesäkuussa. Kivikkoon,<br />

harjupuutarhaan, peittokasviksi. Aur-pvar. Tuore,<br />

kalkittu hiekkamultamaa. Kylvö: B, pinta<br />

Kanta: xx karmiininpunainen Tunnus: mv-5 -3<br />

ISORIKKO / pyramidbräcka<br />

Saxifraga hostii<br />

Isorikko kuuluu nk. hopearuusukkeisiin rikkoihin.<br />

Pitkänomaiset, kovapintaiset, hopeanhohtoiset ja<br />

ainavihannat lehdet muodostavat litteän ruusukkeen.<br />

Kukkavanat 0-60 cm korkeita. Pienet, valkoiset<br />

kukat leveissä ja taajoissa, huiskilomaisissa<br />

kukinnoissa touko-kesäkuussa. Kukkinut lehtiruusuke<br />

kuolee, uudet pikkuruusukkeet jatkavat<br />

kasvua. Kivikkoon, kuivan kukkatarhan reunaan,<br />

harjupuutarhaan. Rönsyilevä, peittävä kasvutapa.<br />

Aur. Kuiva tai kuivahko, melko runsasravinteinen,<br />

hiekkainen, kalkittu maa.<br />

Kylvö: B, pinta Kanta: xx Tunnus: mv-5 - 5<br />

LEHTORIKKO / prickbräcka<br />

Saxifraga rotundifolia<br />

Puolivarjoisen paikan mainio peittokasvi. Kasvutapa<br />

löyhästi mätästävä. Talvivihreät, pitkäruotiset, pyöreän<br />

herttamaiset lehdet ruusukkeena. Kukkavarret<br />

20- 0 cm, pienet valkoiset kukat ilmavina terttuina.<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

39<br />

Kukinta kesä-heinäkuussa. Puiden ja pensaiden alle,<br />

metsäpuutarhaan. Pvar. Tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: xxx Tunnus: mv-5 -2<br />

IDÄNSINILILJA / <strong>ry</strong>sk blåstjärna<br />

Scilla siberica<br />

Vanha tuttu, kestävä, sinikukkainen kevään pikkusipulikukka.<br />

Liljamaiset lehdet, kukkavanat 0- 5 cm.<br />

Siniset, tähdenmuotoiset kukat toukokuussa. Kukkatarhaan,<br />

kivikkoon, pensaiden alustoille, valoisaan<br />

metsäpuutarhaan, harvaheinäiseen nurmikkoon esim.<br />

puiden alle. Leviää sivusipuleilla ja siemenillä laajaksi<br />

kasvustoksi. Aur-pvar-var. Tuore multamaa.<br />

Kylvö: C Kanta: x Tunnus: mv-5 8- 0<br />

ALPPIVUOHENNOKKA / alpfrossört<br />

Scutellaria alpina<br />

Matala vuoristokasvi laajalta alueelta Etelä- ja Keski-Euroopasta<br />

sekä Venäjältä. Osaksi pystyt, osaksi<br />

kohenevat varret puutuvat tyvestä lievästi ja juurtuvat<br />

niistä kohdista mistä osuvat maahan. Muodostuu<br />

hiljakseen leviävä, tiheä kasvusto, jolla on korkeutta<br />

20-30 cm. Lehdet tiheästi varsissa, pari senttiä pitkiä,<br />

soikeita ja nyhälaitaisia. Tähkämäinen kukinto koostuu<br />

punertavanvihreistä suojuslehdistä, joiden väleistä tulevat<br />

esille pitkätorviset huulikukat. Kukka liilansininen,<br />

paitsi leveä alahuuli vaaleansinervä. Kukinta kesä-heinäkuussa.<br />

Kivikkoon, harjupuutarhaan. Aur. Kuivahko,<br />

hiekkapitoinen, kalkittu maa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv-553-<br />

“ISOVUOHENNOKKA” / frossört<br />

Scutellaria altissima<br />

Tällä vuohennokalla ei ole vielä virallista suomenkielistä<br />

nimeä, niinpä olkoon toistaiseksi isovuohennokka.<br />

Tämä onkin alppivuohennokkaan verrattuna pysty<br />

ja korkea laji, 0-60 cm. Hieman nokkosmaiset lehdet.<br />

Huulikukat pitkänä, tiheänä, toispuoleisena terttuna<br />

latvoissa. Siniviolettien kukkien alahuuli on vaalea.<br />

Kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan, pihaniitylle,<br />

metsäpuutarhaan, rannalle. Aur-pvar. Tuore maa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv-553-2<br />

SIPERIANMAKSARUOHO / gyllenfetblad<br />

Sedum aizoon<br />

Vanhastaan puutarhoissamme kasvatettu maksaruoho.<br />

Lehtevät varret pystyt, 0-60 cm. Keltaiset<br />

kukat tiheissä latvakukinnoissa, kukinta heinä-elokuussa.<br />

Erinomainen kuivan paikan perenna, hyvä<br />

leikkokukka, kaunis talventörröttäjä. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

Kanta: xxx 0 cm Tunnus: mv-55 -2<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

KOMEAMAKSARUOHO / höstkärleksört<br />

Sedum-lajike<br />

Komeamaksaruohot ovat syysmaksaruohon (S.<br />

spectabile) ja isomaksaruohon (S. telephium) risteymistä<br />

syntyneitä lajikkeita. Pystyt varret noin<br />

50 cm. Suuret, siniharmaanvihreät lehdet. Ruusunpunaiset<br />

kukat leveissä kukinnoissa elo-lokakuussa.<br />

Kukkatarhaan, harjupuutarhaan, perhoskasvi.<br />

Kaunis leikkokukka ja talventörröttäjä. Aur. Tuore,<br />

runsasravinteinen, hiekkapitoinen maa.<br />

Kanta: x Tunnus: mv-55 - 7<br />

PÄÄSKYNMAKSARUOHO<br />

/ blek kamtjatkafetblad<br />

Sedum kamtschaticum var. ellacombianum<br />

Varma, viihtyvä ja suosittu keltakukkainen maksaruoho.<br />

Puolirentovartinen, 0-20 cm korkea. Tiheä,<br />

mattomainen kasvutapa. Vaaleahkon vihreät lehdet<br />

vastapuikeita ja kokonaan hammaslaitaisia.<br />

Sitruunankeltaiset kukat leveinä sarjoina versojen<br />

latvoissa heinäkuussa. Kivikkoon, kuivan paikan<br />

kukkatarhan reunaan, maanpeitoksi. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: A Kanta: xx Tunnus: mv-55 -22<br />

KAUKASIANMAKSARUOHO<br />

/ kaukasiskt fetblad<br />

Sedum spurium<br />

Vanha tuttu, rentovartinen, loppukesällä kukkiva<br />

maksaruoho. Kasvuston korkeus 0- 5 cm. Lamoavat,<br />

juurtuvat, latvoista kohenevat versot. Lehdet<br />

pieniä ja soikeita. Kukat tiheissä sarjoissa, lajikkeen<br />

mukaan ruusunpunaisen sävyjä tai valkoisia. Kukinta<br />

heinä-elokuussa. Kivikkoon, kukka<strong>ry</strong>hmien reunoille,<br />

harjupuutarhaan, peittokasviksi. Aur-pvar. Kuivahko<br />

tai tuore hiekkamultamaa. Kylvö: A<br />

Kannat:<br />

a) x ‘ Voodoo’ ruusunpunaisen eri sävyjä, lehdet<br />

voivat olla punaiset tai vihreät<br />

b) xx ‘Album Superbum’ valkoinen<br />

Tunnus: mv-55 -38- a /b<br />

LÄNNENISOMAKSARUOHO / kärleksört<br />

Sedum telephium subsp. maximum<br />

Iso maksaruoholaji, kasvaa kallioilla Etelä- ja Keski-<br />

Suomessa. Pystyt varret 30-50 cm, leveät ja pitkulaiset<br />

lehdet. Kukinto suuri, vihertävänvalkoinen, tiheä<br />

viuhko heinä-syyskuussa. Pihan kaikille kuiville<br />

paikoille, kaunis kukinnan jälkeenkin ja talvella. Aur.<br />

Kuiva tai kuivahko, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

Luonnonkanta K-S Tunnus: mv-55 - 3<br />

PUNAISOMAKSARUOHO / röd kärleksört<br />

Sedum telephium subsp. telephium<br />

Punaisomaksaruoho kasvaa luonnossa harvinaisena<br />

kallioilla, kivisillä mäenrinteillä, kiviaidoilla ja<br />

muilla kuivilla paikoilla. Se on myös melko tavallinen<br />

koristekasvi maaseudun puutarhoissa. Pysty<br />

varsi 30-50 cm korkea. Leveät ja pitkulaiset lehdet<br />

vihreitä tai punertavia. Kukinto on yleensä vaaleahkon<br />

(sinertävän) punainen. Kukinta heinä-syyskuussa.<br />

Sitkeä ja helppohoitoinen loppukesän kukkija<br />

kuiville ja aurinkoisille paikoille. Aur. Kuiva<br />

tai kuivahko, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

“Komea kuivan paikan perenna. Kukittuaankin koristeellinen.”<br />

Luonnonkanta P-S Tunnus: mv-55 - 5<br />

PUNA-AILAKKI / skogslyst<br />

Silene dioica<br />

Lehtojen ja niittyjen kasvi, melko yleinen lähes koko<br />

maassa. Pysty varsi 20-60 cm, soikeat ja karheat lehdet.<br />

Ruusunpunaiset kukat kesä-heinäkuussa. Kaksikotinen<br />

eli hede- ja emikukat eri kasveissa. Pihaniitylle,<br />

peittokasviksikin. Kukkatarhaan kannattaa istuttaa<br />

vain hedekasveja (“koiraita”), jotka kukkivat pitkään<br />

eivätkä tee siemeniä. Aur-pvar. Tuore maa. Kylvö: A<br />

“Ensimmäiset taimet siirsin luonnosta, ovat levinneet<br />

pitkin ja poikin pihaan. Kukkiessaan ihan nättejä,<br />

varsinkin tällaisessa luonnonläheisessä pihassa.<br />

Kukkivat koko kesän.”<br />

“Kasvaa puutarhassa ja kaikkialla. Levittäytyy mielellään.”<br />

Luonnonkanta E-K-S Tunnus: mv-56 -3<br />

VALKOAILAKKI / åkerlyst<br />

Silene latifolia subsp. alba<br />

Muistuttaa puna-ailakkia, koko maassa, mutta<br />

paikoittain. Pysty varsi 30-60 cm, soikeat lehdet.<br />

Suurehkot, valkoiset kukat avautuvat illalla. Kaksikotinen<br />

eli hede- ja emikukat eri kasveissa. Kukinta<br />

kesä-elokuussa. Pihaniitylle sekakasvustoksi<br />

puna-ailakin kanssa. Kukkatarhaan kannattaa<br />

istuttaa vain hedekasveja (“koiraita”), jotka kukkivat<br />

pitkään eivätkä tee siemeniä. Risteytyy punaailakin<br />

kanssa, siemenjälkeläiset vaaleanpunakukkaisia.<br />

Aur-pvar. Kuivahko tai tuore maa. Kylvö:<br />

A. Yleensä kaksivuotinen, kylväytyy ja säilyy.<br />

Luonnonkanta E-K-S Tunnus: mv-56 -<br />

NUOKKUKOHOKKI / backglim<br />

Silene nutans<br />

Etelä-Suomessa melko yleinen harjukasvi. Kielimäiset<br />

lehdet ruusukkeena. Valkoiset, tuoksuvat<br />

0

---

kukat nuokkuvat toispuoleisesti 20- 0 cm korkeissa<br />

varsissa. Kukat avautuvat iltahämärissä kesäheinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan, kivikkoon, harjupuutarhaan.<br />

Aur-pvar. Kuivahko, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: A<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: mv-56 -5<br />

MERIKOHOKKI / strandglim<br />

Silene uniflora<br />

Länsirannikon matala merenrantakasvi. Kohenevat<br />

varret 0-20 cm. Muodostaa mätäsmäistä ja hyvin<br />

viihtyessään mattomaista kasvustoa. Pienet,<br />

hiukan mehevät lehdet. Valkoiset, pulleaperäiset<br />

kohokinkukat kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan,<br />

kivikkoon sekä pihan soraisille paikoille. Aur.<br />

Kuivahko tai tuore, sorainen maa. Kylvö: A<br />

Luonnonkanta Tunnus: mv-56 -7<br />

NURMIKOHOKKI / ängsglim<br />

Silene vulgaris<br />

Melko yleinen niittyjen luonnonkasvi koko maassa.<br />

Korkeus 30-80 cm, pysty varsi. Sinivihreät,<br />

soikeat lehdet. Valkoiset kukat suurissa kukinnoissa,<br />

kukan alla pullea verhiö. Pitkä kukinta<br />

kesä-syyskuussa. Kukkatarhaan, niitylle. Aurpvar.<br />

Kuivahko tai tuore multamaa.<br />

Kylvö: A Luonnonkanta E-K-S<br />

Tunnus: mv-56 -8<br />

LEVEÄKOMPASSIKUKKA / skålört<br />

Silphium perfoliatum<br />

Tässä yksi kookas “hirvenjuuri” lisää. Kotoisin<br />

Pohjois-Amerikasta, jossa kasvaa kosteassa maassa<br />

valoisissa metsissä, niityillä ja rannoilla. Vanhana<br />

monivartinen, ,5-2 m korkea, suuret ja karheat<br />

lehdet. Loppukesällä latvassa lukuisasti päivänkakkaramaisia,<br />

5- 0 cm leveitä, keltaisia mykeröitä.<br />

Kukkatarhaan taustalle, yksittäiskasviksi etupihalle,<br />

kasvustoksi pihan laidalle, perhoskasvi. Aur.<br />

Tuore tai kostea, runsasravinteinen maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: x Tunnus: mv-562-2<br />

SINISILMIÖ / grenig gräslilja<br />

Sisyrinchium graminoides (syn. S. angustifolium)<br />

Silmiöt ovat kaukaista sukua kurjenmiekoille. Lehdistö<br />

näyttää tiheältä heinämättäältä, korkeus 5-20<br />

cm. Pienet, leveän kellomaiset, siniset, keltanieluiset<br />

kukat avautuvat heinäkuussa. Aur-pvar. Tuore,<br />

hiekkainen maa. Kivikkoon, seinänviereen, muiden<br />

peittokasvien joukkoon. Kohopenkki tai rinne paras<br />

kasvupaikka. Voi olla lyhytikäinen, mutta kylväytyy.<br />

Kylvö: B Kanta: x Tunnus: mv-565-<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

NUKKAPÄHKÄMÖ / lammöron<br />

Stachys byzantina<br />

“Lampaankorva” on mainio kuivien paikkojen<br />

peittokasvi. Muodostaa tiheitä kasvustoja. Soikeat,<br />

pehmeän valkonukkaiset lehdet ovat pääasia tässä<br />

kasvissa. Lehdistön korkeus 20 cm, kukkavarret 0<br />

cm. Pienet, punavioletit huulikukat tähkämäisissä<br />

kukinnoissa heinä-elokuussa. Kukkatarhaan, kivikkoon,<br />

peittokasviksi. Kukkavarret on hyvä katkaista<br />

kukinnan jälkeen, jotta lehdistö pysyy virkeänä.<br />

Aur. Kuivahko, hiekkainen maa. Kylvö: B<br />

Kanta: xxx E-S Tunnus: mv-576-<br />

JALOPÄHKÄMÖ / praktbetonika<br />

Stachys macrantha<br />

Kauniskukkainen, maaseudun puutarhoissa tavallinen<br />

perinnekasvi. Korkeus 0-60 cm. Suuret,<br />

soikeat, herttamaiset lehdet. Isot huulikukat kirkkaan<br />

sinervänpunaiset, leveissä tähkämäisissä kukinnoissa<br />

kesä-elokuussa. Kukkatarhaan, komea<br />

isona kasvustona, hyvä leikkokukka. Aur-pvar.<br />

Tuore hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Kannat:<br />

a) xxx E-S<br />

b) xxxx P-S<br />

Tunnus: mv-576-2- a / b<br />

LEHTOPÄHKÄMÖ / stinksyska<br />

Stachys sylvatica<br />

Harvinainen lehtokasvi maan etelä- ja keskiosissa.<br />

Pysty varsi 50- 00 cm. Suuret nokkosmaiset lehdet.<br />

Isot purppuranpunaiset huulikukat tähkämäisissä<br />

kukinnoissa kesä-elokuussa. Kasvista lähtee<br />

outo haju kosketettaessa. Pihaniitylle, metsäpuutarhaan,<br />

rannalle. Pvar. Tuore multamaa.<br />

Kylvö: C Luonnonkanta Tunnus: mv-576-<br />

KAUKASIANKELLOKKI<br />

Symphyandra pendula<br />

Runsaasti kukkiva kellojen (Campanula) sukulainen.<br />

Korkeus 30- 0 cm, monivartinen ja tuuhea,<br />

vaaleanvihreät lehdet. Nuokkuvat kellot noin 5 cm<br />

pitkiä, kermanvalkoisia. Runsas ja pitkä kukinta<br />

kesä-elokuussa. Kukkatarhaan, kivikkoon. Kaksi-<br />

tai muutamavuotinen, kylväytyy ja säilyy. Aurpvar.<br />

Tuore, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

Kanta: x Tunnus: mv-585-<br />

PUNAPIETARYRTTI / rosenkrage<br />

Tanacetum coccineum<br />

Punapieta<strong>ry</strong>rtti tunnettiin aiemmin nimellä punapäivänkakkara.<br />

Kukkatarhan perusperennoja. Tukevah-<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

kot varret, korkeus 50-80 cm, hienoliuskaiset (pieta<strong>ry</strong>rttimäiset)<br />

lehdet. Kukkamykeröt muodoltaan ja<br />

kooltaan kuten päivänkakkaralla. Kehräkukat keltaisia,<br />

laitakukat punaisen sävyjä vaaleasta tummaan.<br />

Kukinta kesä-elokuussa. Kukkatarhaan, erinomainen<br />

leikkokukka. Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa. Rinne<br />

tai kohopenkki paras kasvupaikka. Kylvö: A<br />

Kanta: xx-xxx punaisen sävyjä Tunnus: mv-588-<br />

HUISKILOPIETARYRTTI / renfanekrage<br />

Tanacetum co<strong>ry</strong>mbosum<br />

Tunnettiin ennen nimellä huiskilopäivänkakkara. Pihoissa<br />

harvinainen luonnonperenna. Tukevat varret<br />

50-60 cm, pienet lehdet. Noin 5 cm leveät, päivänkakkaratyyliset<br />

mykeröt latvassa isoissa huiskiloissa<br />

heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan, erinomainen leikkokukka.<br />

Aur. Kuivahko, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

Kanta: xx Tunnus: mv-588-2<br />

JÄTTIPIETARYRTTI / röllikekrage<br />

Tanacetum macrophyllum<br />

Harvinainen luonnonperenna, muistuttaa lähinnä valtavaa<br />

siankärsämöä. Tavataan muutamissa vanhoissa<br />

puutarhoissa jopa laajoina kasvustoina. Tukevat varret<br />

20- 50 cm, suuret pariosaiset lehdet. Mykeröstö<br />

siankärsämömäinen, mutta paljon suurempi. Kukinta<br />

kesä-heinäkuussa. Kukkatarhan taustalle, pihan laidalle<br />

isoksi kasvustoksi. Kestävä leikkokukka. Aurpvar.<br />

Kuivahko tai tuore maa. Kylvö: A<br />

Kanta: xxxx Tunnus: mv-588-3<br />

“KIINANPIETARYRTTI”<br />

Tanacetum tianschanicum<br />

Luonnonperenna Kaukoidästä, ei vielä virallista suomenkielistä<br />

nimeä. Tukevat varret 50-60 cm. Pariosaiset<br />

lehdet samantapaiset kuin pieta<strong>ry</strong>rtillä. Valkoiset<br />

mykeröt huiskilomaisesti varren latvassa heinä-syyskuussa.<br />

Loppukesän kukkija kukkatarhaan tai pihan<br />

luonnontilaisille alueille, leikkokukka. Aur-pvar. Kuivahko<br />

tai tuore maa. Kylvö: A<br />

Kanta: xx? Tunnus: mv-588-6<br />

AURINGONTÄHTI / strålöga<br />

Telekia speciosa<br />

Vanhojen kartanopuistojen perenna, rehevä pihanlaidan<br />

kaunistaja. Korkeus 50-200 cm. Lehdet leveät,<br />

ohuet ja altakin vihreät (vrt. isohirvenjuuri, jonka<br />

lehdet alta valkonukkaiset). Kullankeltaiset mykeröt<br />

heinä-elokuussa. Verhokasviksi tontin rajalle, aitojen<br />

vierille, korkean kivijalan eteen, kukkatarhaan taustalle.<br />

Pvar-var. Tuore tai kostea multamaa. Kylvö: A<br />

Kanta: xxxx E-K-S Tunnus: mv-590-<br />

TELLIMA / anagrambräcka<br />

Tellima grandiflora<br />

Hyvä varjoisten paikkojen peittokasvi. Lehdistö<br />

20-30 cm, kukkavarret noin 50 cm. Muodostaa<br />

tiheää kasvustoa. Isot, karheat, halkoiset lehdet.<br />

Kellomaiset, vihertävänvaaleat kukat pitkässä<br />

tertussa touko-kesäkuussa. Puiden ja pensaiden<br />

alle, metsäpuutarhaan. Pvar-var. Tuore tai kostea<br />

maa. Kylvö: A<br />

“Hyvä peittokasvi, leviää jopa liikaakin. Kauniit<br />

lehdet. Kukkavarret kukinnan jälkeen jonkin verran<br />

epäsiistin näköiset, mutta voihan ne leikata pois.”<br />

Kanta: x Tunnus: mv-59 -<br />

LEHTOÄNGELMÄ / aklejruta<br />

Thalictrum aquilegiifolium<br />

Kaunis ja kestävä luonnonperenna. Korkeus 50-<br />

50 cm, sirot lehdet muistuttavat akileijan lehtiä.<br />

Tiheä, pitsimäinen, sinertävän vaaleanpunainen<br />

tai kermanvalkoinen kukinto kesä-heinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan, rantaan, pihaniitylle. Pvar-var.<br />

Tuore tai kostea multamaa. Kylvö: C<br />

Kannat:<br />

a) xx liilanvaaleanpunainen<br />

b) xx kermanvalkoinen<br />

Tunnus: mv-593- - a / b<br />

VUORIREVONPAPU / lupinväppling<br />

Thermopsis montana<br />

Lupiinimainen, siistin näköinen kasvi. Jäykät<br />

varret 50-90 cm, lehdet kolmisormiset. Kirkkaankeltaiset<br />

kukat pitkissä latvatertuissa kesä-heinäkuussa.<br />

Kukkatarhaan, kuivalle pihaniitylle.<br />

Leviää maanalaisilla rönsyillä. Aur. Kuiva tai<br />

kuivahko, hiekkainen maa. Viihtyy nk. laihassakin<br />

maassa. Kylvö: H<br />

Kanta: xxxx E-S Tunnus: mv-595-2<br />

REVONPAPU Thermopsis sp.<br />

Tämä on erilaisista siemenistä päätellen jokin toinen<br />

revonpapulaji kuin edellinen. Lienee kuitenkin<br />

samannäköinen, revonpapulajithan muistuttavat<br />

toisiaan kovasti. Kokeilkaa!<br />

Kanta: x Tunnus: mv-595-sp<br />

PUKINPARTA / ängshavrerot<br />

Tragopogon pratensis<br />

Hauska niitty- ja piennarkasvi, melko tavallinen<br />

Etelä-Suomessa, harvinaisehko muualla maassa.<br />

Pysty ja vähähaarainen, 50-80 cm. Varret ja kapeat<br />

lehdet sinivihreät ja sileät. Kirkkaankeltainen,<br />

-5 cm leveä mykerö avautuu aamulla ja sul-<br />

2

---

keutuu keskipäivällä. Kukinta kesä-heinäkuussa.<br />

Pihaniitylle, tienvarteen. Koristeellisen haituvaperäiset,<br />

pitkät siemenet pallonpyöreänä muodostelmana.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore maa.<br />

Luonnonkanta K-S Tunnus: mv-603-2<br />

KALVASAPILA Trifolium ochroleucon<br />

Vaihtelua pihan apilavalikoimaan! Tämä on omista<br />

kookkaista luonnonapiloistamme poikkeava laji<br />

keskemmältä Eurooppaa. Korkeus noin 0 cm,<br />

muistuttaa puna-apilaa, kauttaaltaan hentokarvainen.<br />

Suuret pallomaiset tai pitkulaiset kukinnot<br />

yleensä vaaleankeltaiset, joskus vaaleanpunertavat.<br />

Kukinta kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan, pihaniitylle,<br />

metsäpuutarhaan. Aur-pvar. Kuivahko<br />

tai tuore maa. Kylvö: H<br />

Kanta: x Tunnus: mv-607-5<br />

AASIANKULLERO / orange smörboll<br />

Trollius asiaticus<br />

Harvinainen kullerolaji Koillis-Venäjältä. Viljellyt<br />

aasiankullerot tosin ovat harvoin aivan puhdasta<br />

luonnonkantaa, vaan yleensä enemmän tai vähemmän<br />

risteytyneitä toisten kulleroiden kanssa. Korkeus<br />

50-60 cm, liuskaiset lehdet nuorina kauniin<br />

pronssinvihreät. Loistavan kellanoranssit kukat toukokuussa.<br />

Kukka on samantapainen kuin kesäkullerolla<br />

eli mesilehdet ovat kimppuna avoimen kukan<br />

keskellä. Kukkatarhaan, rannalle, niitylle. Leikkokukka.<br />

Aur-pvar. Tuore tai kostea multamaa.<br />

Kylvö: D Kanta: xx? Tunnus: mv-6 -3<br />

KESÄKULLERO / kinesisk smörboll<br />

Trollius chinensis<br />

Muita kulleroita myöhemmin kukkiva laji. Haarautuvat<br />

varret 70-90 cm, liuskaiset lehdet. Oranssinkeltaiset<br />

kukat laakean maljamaisia, kapeat mesilehdet<br />

pystynä tupsuna. Kukinta kesä-heinäkuussa. Kukkatarhaan,<br />

rannalle. Hyvä leikkokukka, poimitaan nuppuisena.<br />

Aur-pvar. Tuore tai kostea multamaa. Kylvö:<br />

D Kanta: xx Tunnus: mv-6 -<br />

TARHAKULLERO / trädgårdssmörboll<br />

Trollius Cultorum-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet<br />

Varma ja kestävä perenna, jonka sukupuuhun kuuluvat<br />

ainakin niitty-, aasian- ja kesäkullero. Haarautuvat<br />

varret 60-80 cm, liuskaiset lehdet. Keltaiset tai oranssinkeltaiset,<br />

isot pallomaiset kukat touko-kesäkuussa.<br />

Kukkatarhaan, rannalle. Hyvä leikkokukka, poimitaan<br />

nuppuisena. Aur-pvar. Tuore tai kostea multamaa.<br />

Kylvö: D Kanta: xx-xxx keltainen ja kullankeltainen<br />

Tunnus: mv-6 -5<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

(NIITTY)KULLERO / smörboll<br />

Trollius europaeus<br />

Kaunis alkukesän niittykasvi, yleinen Pohjois-Suomessa<br />

ja Itä-Hämeessä, muualla satunnaisempi<br />

tai puuttuu. Haarautuvat varret 50-80 cm, liuskaiset<br />

lehdet. Heleänkeltaiset, pallomaiset, tuoksuvat<br />

kukat touko-kesäkuussa. Kukkatarhaan, rannalle,<br />

niitylle. Hyvä leikkokukka, poimitaan nuppuisena.<br />

Aur-pvar. Tuore tai kostea multamaa. Kylvö: D<br />

“Ilmestyi mökille pellonreunaan, mistä siirsin<br />

kukkapenkkiin. On viihtynyt.”<br />

Luonnonkanta P-S Tunnus: mv-6 -6<br />

PIKKUKULLERO / dvärgsmörboll<br />

Trollius pumilus<br />

Matala kullerolaji Himalajalta. Korkeus 20-25 cm,<br />

liuskaiset ja hieman kurttuiset lehdet. Keltaiset,<br />

leinikkimäisen yksinkertaiset ja avoimet kukat<br />

touko-kesäkuussa. Kivikkoon, kukkatarhan reunaan,<br />

rannalle. Aur-pvar. Tuore tai kostea multamaa.<br />

Kylvö: D Kanta: xx? Tunnus:<br />

mv-6 -8<br />

PARVITULPPAANI / flocktulpan<br />

Tulipa tarda<br />

Monivuotinen, pieni sipulikukka, luonnonlaji eli<br />

nk. kasvitieteellinen tulppaani. Korkeus 0-20 cm.<br />

Samassa varressa 3-5 kermanvalkoista, keltanieluista<br />

kukkaa. Kukinta toukokuussa. Kukkatarhaan,<br />

kivikkoon, puiden ja pensaiden alle. Viihtyessään leviää<br />

kasvustoksi. Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa.<br />

Kylvö: C Kanta: x Tunnus: mv-6 3-26<br />

ROHTOVIRMAJUURI / läkevänderot<br />

Valeriana officinalis<br />

Tuoreiden niittyjen, rantojen ja ojanpientareiden<br />

kasvi, tavallinen Etelä-Suomessa, paikoin myös<br />

keskemmällä maata. Pystyt, usein yli metriset varret,<br />

parilehdykkäiset lehdet. Valkoinen tai vaaleanpunertava,<br />

omaperäisen makeantuoksuinen kukinto<br />

heinäkuussa. Niitylle, rannalle, kukkatarhaankin.<br />

Leikkokukka. Kaunis myös kukinnan jälkeen.<br />

Vanha lääkekasvi. Aur-pvar. Tuore tai kostea,<br />

runsasravinteinen maa. Kylvö: C<br />

Luonnonkanta Etelä-Suomesta. Tunnus: mv-6 7-3<br />

TUMMAPÄRSKÄJUURI / svart nysrot<br />

Veratrum nigrum<br />

Pärskäjuuret ovat kookkaita, liljamaisia, suurilehtisiä<br />

kasveja, joita komeitten perennojen harrastajat ovat<br />

viime vuosina alkaneet erityisesti suosia. Paksusta<br />

juurakosta kasvava jäykkä varsi tulee 00- 30 cm<br />

3<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

korkeaksi. Lehdet isot, soikeat ja silposuoniset. Tähtimäiset,<br />

hyvin tumman viininpunaiset (mustat) kukat<br />

isoissa, kerrannaisissa (haarautuneissa) latvatertuissa<br />

heinä-elokuussa. Myrkyllinen, etenkin juurakko. Kukkatarhaan,<br />

metsäpuutarhaan. Aur-pvar. Tuore tai kostea,<br />

runsasravinteinen multamaa.<br />

Kylvö: D Kanta: xx Tunnus: mv-6 9-<br />

RANSKANTULIKUKKA / franskt kungsljus<br />

Verbascum chaixii ‘Album’<br />

Harrastajien suosima valkokukkainen tulikukka.<br />

Korkeus 60- 00 cm, lehdet kevyesti valkonukkaiset.<br />

Tähkämäinen kukinto, kukat valkoiset ja violettiheteiset.<br />

Kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan.<br />

Aur. Kuivahko, hiekkainen maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: x Tunnus: mv-620-2<br />

TUMMATULIKUKKA / mörkt kungsljus<br />

Verbascum nigrum<br />

Komea luonnonkasvi, paikoittain maan etelä- ja keskiosissa.<br />

Varret 70- 00 cm, lehdet tummanvihreät.<br />

Kukinnot vähähaaraisia. Kukat pari senttiä leveitä,<br />

kirkkaan keltaisia violetein hetein. Kukinta heinä-elokuussa.<br />

Kukkatarhaan, pihaniitylle, pihatien varteen.<br />

Aur. Kuivahko, hiekkapitoinen maa. Kylvö: A, pinta<br />

Kanta: xx? seoksena tavallinen keltainen +<br />

valkokukkainen ‘Album’-lajike Tunnus: mv-620-7<br />

UKONTULIKUKKA / kungsljus<br />

Verbascum thapsus<br />

Yleinen keto- ja piennarkasvi Etelä-Suomessa,<br />

satunnainen muualla. Haaraton kukkavarsi 70-<br />

50 cm, lehdet pehmeät ja valkonukkaiset. Kukat<br />

parin senttiä leveitä, kirkkaan keltaisia. Vain pieni<br />

osa tähkän kukista on kerrallaan auki. Kukinta<br />

heinä-elokuussa. Pihaniitylle, pihatien varteen.<br />

Aur. Kuiva tai kuivahko, hiekkainen maa. Kylvö:<br />

A. Kaksivuotinen, kylväytyy ja säilyy.<br />

“Pidän korkeista kasveista. Tämä pysyy pystyssä,<br />

on näyttävä ja vaatimaton.”<br />

“Ei kukintoja joka vuosi, sitten taas ilmestyy johonkin.”<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: mv-620- 2<br />

UNELMATÄDYKE / porslinsveronika<br />

Veronica gentianoides<br />

Erityisen viehättäväkukkainen ja aikaisin kukkiva<br />

tädykelaji. Talvivihreät lehtiruusukkeet, 0-60<br />

cm korkeat kukkavarret. Vaaleansiniset, isot kukat<br />

tähkämäisissä kukinnoissa toukokuussa. Kukkatarhaan,<br />

kivikkotarhaan, hieno leikkokukka. Viereen<br />

on hyvä istuttaa jotain suurilehtistä kasvia, joka<br />

peittää unelmatädykkeen riutuvat varret kukinnan<br />

jälkeen. Aur-pvar. Tuore, hiekkapitoinen maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: x Tunnus: mv-623-6<br />

RANTATÄDYKE / strandveronika<br />

Veronica longifolia<br />

Yleinen rantakasvi Etelä- ja Pohjois-Suomessa,<br />

keskellä maata harvinaisempi. Varsi 30-90 cm,<br />

lehdet pitkiä ja suikeita. Liilansiniset, pienet kukat<br />

tiheänä latvatähkänä, joka voi olla 30 cm pitkä. Komea<br />

kukinta heinä-elokuussa. Kukkatarhaan, rannalle, niitylle.<br />

Aur-pvar. Tuore tai kostea maa. Kylvö: A, pinta<br />

Luonnonkanta P-S Tunnus: mv-623-9<br />

TÄHKÄTÄDYKE / axveronica<br />

Veronica spicata<br />

Harvinainen kasvi etelärannikon kalliokedoilta, myös<br />

puutarhakasvi. Kaarevat varret 30-50 cm, puikeat<br />

lehdet. Tummansiniset tai sinivioletit, pienet kukat<br />

tiheänä latvatähkänä heinä-elokuussa. Kukkatarhaan,<br />

kivikkoon, pihakedolle, harjupuutarhaan. Aur-pvar.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen, kalkittu maa.<br />

Kylvö: A, pinta Kanta: x Tunnus: mv-623- 5<br />

VIRGINIANTÄDYKE / kransveronika<br />

Veronica virginica<br />

Korkea tädykelaji, jolla on komeat, tähkämäiset<br />

kukinnot. Tukevat varret 00- 50 cm, tummat<br />

lehdet säteittäisesti. Vaaleansiniset, pienet kukat<br />

pitkissä ja tiheissä kukinnoissa. Kukinta heinäsyyskuussa.<br />

Kukkatarhaan, hyvä leikkokukka ja<br />

mesikasvi. Aur-pvar. Tuore tai kostea, runsasravinteinen<br />

multamaa. Kylvö: A, pinta<br />

Kerääjän kertoma tarina on mielenkiintoinen:<br />

“Vanha sinikukkainen kanta, jonka kukinnot ovat<br />

nykyisin käytettyjä kantoja paksumpia ja nuokkuvampia.<br />

Pensasmainen ja tukeva, korkeus 1,5 m,<br />

viihtyy puolivarjossa tuoreessa maassa, ei kestä<br />

paahdetta. Kukat houkuttelevat kimalaisia ja neitoperhosia.<br />

Kantaa on viljelty Suomessa ainakin 75 vuotta.<br />

Kanta on lähtöisin äitini (s. 1926) lapsuuden<br />

kesähuvilan puutarhasta Helsingin Tammisalosta.<br />

Ei ole tiedossa, kuka tädykkeen oli puutarhaan<br />

istuttanut, mahdollisesti äitini äiti tai sitten<br />

joku toinen - huvila oli rakennettu 1897.<br />

Nykyisin kanta on tallella kesämökillä Etelä-Suomessa<br />

sekä toisessakin paikassa, Savossa,<br />

jossa se tekee siementaimia sinne tänne, mm.<br />

hiekkapohjaiselle polulle.”<br />

Kanta: xxxx E-S Tunnus: mv-623- 8

---

MÄKITERVAKKO / tjärblomster<br />

Viscaria vulgaris (syn. Lychnis viscaria)<br />

Keto- ja kalliokasvi, joka värittää Etelä-Suomen<br />

kallionsyrjät ja kuivat tienpenkat loistavan punaisiksi<br />

keskikesällä, satunnaisempi keskellä maata.<br />

Kukkavarret 20- 0 cm, kapeansuikeat lehdet ruusukkeena.<br />

Kirkkaan aniliininpunaiset kukat isossa<br />

tertussa kesä-heinäkuussa. Kivikkoon, kuivan paikan<br />

kukkatarhaan, pihakedolle ja -kalliolle. Aur.<br />

Kuivahko tai tuore, hiekkainen maa. Kylvö: A<br />

Monivuotiset puutarhakukat (perennat) ja luonnonkasvit<br />

Kannat:<br />

a) luonnonkanta E-K-S<br />

b) x palleromäkitervakko eli siemeniä<br />

lajikkeesta ‘Splendens Feuer’, jol-<br />

la puolikerrannaiset kukat<br />

Tunnus: mv-628-2- a / b<br />

Yksivuotiset kesäkukat<br />

ja luonnonkasvit<br />

Kasvikannan ikä mainitaan vain siinä tapauksessa,<br />

kun kantaa on kasvatettu Suomessa yli 0 vuotta<br />

(ikämerkinnät xx-xxxx). Jos ikämerkintää ei ole,<br />

kyseessä on nuori kanta (x).<br />

Kasvupaikka. Jokseenkin kaikki yksivuotiset<br />

kukat kasvavat ja kukkivat parhaiten aurinkoisella<br />

paikalla hyvin lannoitetussa, kuohkeassa maassa.<br />

Kastelua ja reilua lannoitusta tarvitaan pitkin kesää.<br />

Mahdolliset poikkeukset tästä säännöstä kerrotaan<br />

ao. kasvin kohdalla.<br />

Kylväytyy-maininta tarkoittaa sitä, että syksyllä<br />

kasvi pudottaa maahan siemeniä, jotka itävät seuraavana<br />

keväänä. Kasvi kylvää itsensä. Esimerkiksi<br />

ruiskaunokki, keltakakkara, unikot ja orvokit säilyvät<br />

kasvupaikalla parhaassa tapauksessa vuodesta<br />

vuoteen eikä tarhurin tarvitse tehdä mitään - paitsi<br />

harventaa liian tiheät taimikasat.<br />

Kylvöohjeita ei tarvitse noudattaa kirjaimellisesti.<br />

Monet sellaiset lajit, joille tavataan suositella<br />

taimikasvatusta, ehtivät ainakin Etelä-Suomessa<br />

kukkia tyydyttävästi suoraan ulos kylvettyinäkin,<br />

esim. revonhännät, palturitupakka ja kääpiösamettikukka.<br />

Onnistumisen aste riippuu tietysti kasvupaikasta<br />

ja kesän säistä. Ja vastaavasti: mikäpä estää<br />

kasvattamasta vaikka kehäkukan taimia jo sisällä,<br />

jotta kukinta alkaisi mahdollisimman aikaisin.<br />

ADLUMIA / adlumia<br />

Adlumia fungosa<br />

Harvinainen köynnöskasvi. Korkeus 2-3 m, kapuaa<br />

lehtiruotien varassa verkkoa, säleikköä tai muuta tukea<br />

pitkin. Kauniit, liuskaiset lehdet. Kukat tertuissa,<br />

samantapaiset kuin pikkusydämellä, vaalean punavioletit.<br />

Kukinta heinä-syyskuussa. Kylvö varhain<br />

keväällä ruukkuun, jota pidetään huoneenlämmössä<br />

viikon verran ja viedään sitten ulos. Siemenet itävät<br />

ilmojen lämmettyä. Multa ei saa kuivua missään vaiheessa.<br />

Toinen tapa: siemenet kylvetään syksyllä ulos<br />

ja ne itävät seuraavana keväänä. Jatkossa parhaassa<br />

tapauksessa köynnös kylväytyy ja pikkutaimia nousee<br />

keväisin maasta. Puolivarjoinen kasvupaikka. Kiipeää<br />

myös vaikka kuusennärettä tai tuijapensasta pitkin.<br />

Kanta: xxxx P-S (ap. E-S) Tunnus: yv- 03-<br />

AURANKUKKA / åkerklätt<br />

Agrostemma githago<br />

Vanha rukiin ja vehnän kauniskukkainen rikkaruoho,<br />

joka katosi viljapelloista 60-luvulla. Varsi<br />

pysty, 50-80 cm, lehdet tasasoukat. Suuret, leveän<br />

torvimaiset, liilanpunaiset kukat kesä-elokuussa.<br />

Kukkatarhaan, niitylle, leikkokukka. Kylvö keväällä<br />

kasvupaikalle. Taimet harvennetaan, väli 20 cm.<br />

Kylväytyy. Kanta: xx Tunnus: yv- 06-2<br />

5<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Yksivuotiset kesäkukat ja luonnonkasvit<br />

PUNAREVONHÄNTÄ / rävsvans<br />

Amaranthus caudatus<br />

Hauska ja komea <strong>ry</strong>hmäkasvi. Tukevat varret 60-<br />

70 cm, isot lehdet. Pitkät, riippuvat, häntämäiset<br />

kukinnot heinäkuusta syksyyn. Kesäkukka<strong>ry</strong>hmiin<br />

ja suuriin kukka-astioihin, hyvä leikko- ja kuivakukka.<br />

Taimikasvatus, kylvö huhtikuun puolivälissä.<br />

Hallanarat taimet istutetaan ulos kesäkuun<br />

alkupuolella, taimiväli 0 cm.<br />

Kannat:<br />

a) punaiset “hännät”<br />

b) vihreät “hännät”<br />

Tunnus: yv- 2- - a / b<br />

PURPPURAREVONHÄNTÄ / blodamarant<br />

Amaranthus hybridus subsp. cruentus<br />

Erikoinen <strong>ry</strong>hmäkasvi. Tukevat varret 30-50 cm, isot<br />

lehdet. Pystyt, töyhtömäiset kukinnot heinäkuusta<br />

syksyyn. Kesäkukka<strong>ry</strong>hmiin ja kukka-astioihin,<br />

hyvä leikko- ja kuivakukka. Taimikasvatus, kylvö<br />

huhtikuun puolivälissä. Hallanarat taimet istutetaan<br />

ulos kesäkuun alkupuolella, taimiväli 30 cm.<br />

Kannat:<br />

a) punainen “töyhtö”<br />

b) vihreä “töyhtö”<br />

c) ‘Velvet Curtains’ koko kasvi tummanpunainen,<br />

50 cm<br />

Tunnus: yv- 2-2- a / b / c<br />

LEIJONANKITA / lejongap<br />

Antirrhinum majus<br />

Perinteinen <strong>ry</strong>hmäkasvi. Tukevat, haarautuvat ja tiheälehtiset<br />

varret. Isot kukat terttuna varsien latvoissa.<br />

Runsas kukinta heinäkuusta syksyyn. Kesäkukka<strong>ry</strong>hmiin<br />

ja kukka-astioihin, näyttävä leikkokukka. Taimikasvatus,<br />

kylvö huhtikuun puolivälissä. Hallanarat<br />

taimet istutetaan ulos kesäkuun alkupuolella, taimiväli<br />

20 cm. Kanta: seos punaisen sävyjä 0 cm<br />

Tunnus: yv- 22-2<br />

TARHAMALTSA / trädgårdsmålla<br />

Atriplex hortensis<br />

Värikäs lehtikasvi, jota voi myös syödä. Muistuttaa<br />

hieman isoa jauhosavikkaa. Lehdet, varret ja<br />

kukinnot tummanpunaiset. Lehdet isot ja mehevät,<br />

pinnalta jauhoiset. Kasvaa hyvässä maassa - ,5 m<br />

korkeaksi, nopeakasvuinen ja kylmänkestävä. Kukka<strong>ry</strong>hmissä<br />

ja kasvimaalla herättää taattua huomiota.<br />

Lehtiä voi syödä pinaatin tavoin. Kylvö kasvupaikalle.<br />

Taimet harvennetaan, väli 0 cm. Kylväytyy runsaasti.<br />

Kanta: kasvi kokonaan punajuurenvärinen<br />

Tunnus: yv- 33-<br />

AMPPELIRUSOKKI / ampelskära<br />

Bidens ferulifolia<br />

Kotoisin Meksikosta. Puolilamoavat versot 0-60 cm<br />

pitkiä, lehdet hienoliuskaiset. Keltaiset kukat 2-3 cm<br />

leveät. Kukkii runsaasti kesäkuusta pakkasiin. Amppeliin,<br />

parvekelaatikkoon, peittokasviksi. Leikkokukka,<br />

mesikasvi. Taimikasvatus, siemenet kylvetään maaliskuussa.<br />

Istutetaan ulos kesäkuussa, taimiväli 25 cm.<br />

Tunnus: yv- -<br />

PIKKURÄPELÖ / dvärgdarrgräs<br />

Briza minor<br />

Pieni koristeheinä. Korret 20-30 cm. Pienet tähkät<br />

sirossa, röyhymäisessä kukinnossa heinä-syyskuussa.<br />

Kukkatarhoihin ympäri puutarhaa, leikko-<br />

ja kuivakukka. Kylvö keväällä kasvupaikalle.<br />

Taimet harvennetaan, väli 5 cm.<br />

Kanta: xx Tunnus: yv- -2<br />

PELTOKEHÄKUKKA Calendula arvensis<br />

Muuten kuin tavallinen kehäkukka, mutta keltaiset<br />

mykeröt parin sentin levyisiä. Kasvi haarautuu<br />

leveäksi “pensaaksi” ja kukkii koko kesän.<br />

Mykeröt sulkeutuvat iltapäivällä ja pysyvät kiinni<br />

pilvisellä säällä. Kesäkukkaniitylle ja vaikkapa<br />

kasvimaan laidalle tai perunamaan koristeeksi.<br />

Kylvö keväällä kasvupaikalle. Taimet harvennetaan,<br />

väli 30- 0 cm. Kylväytyy runsaasti.<br />

Kanta: xx Tunnus: yv- 5 -2<br />

MAROKONKEHÄKUKKA<br />

Calendula maroccana<br />

Tätä voisi kutsua maatiaiskehäkukaksi. Muuten kuin<br />

tavallinen kehäkukka, mutta oranssit tai keltaiset mykeröt<br />

ovat hiukan pienempiä ja yksinkertaisia. Kukinta<br />

kesäkuusta syksyyn. Kukka<strong>ry</strong>hmiin, kesäkukkaniitylle,<br />

kasvimaalle. Kylvö keväällä kasvupaikalle. Taimet<br />

harvennetaan, väli 20-30 cm. Kylväytyy.<br />

Kanta: xx Tunnus: yv- 5 -<br />

TARHAKEHÄKUKKA / ringblomma<br />

Calendula officinalis<br />

Tuttu, helposti kasvatettava kesäkukka, vanha<br />

koristekasvi. Haarautuvat varret 0-60 cm. Suuret<br />

mykeröt kelta- ja oranssisävyisiä. Runsas kukinta<br />

kesä-syyskuussa. Kukka<strong>ry</strong>hmiin, astioihin,<br />

kesäkukkaniitylle, kasvimaan laidalle. Erinomainen<br />

leikkokukka. Kylvö keväällä kasvupaikalle.<br />

Taimet harvennetaan, väli 20-30 cm. Kylväytyy.<br />

Kuihtuneiden mykeröiden poistaminen pidentää<br />

kukinta-aikaa.<br />

6

---

Kanta: xxx monipuolisesti keltaisen ja<br />

oranssin sävyjä<br />

Tunnus: yv- 5 -3<br />

HIETAPITKÄPALKO / sandtrav<br />

Cardaminopsis arenosa<br />

Harvinainen, ristikukkaisiin kuuluva yksi- tai kaksivuotinen<br />

luonnonkasvi. Lehtiruusukkeen lehdet<br />

parijakoiset. Varsi haarova, usein monivartinen,<br />

korkeus 5-30 cm. Varsi ja lehdet sinipunertavat.<br />

Valkoiset tai punertavat kukat muuttuvat<br />

sinipunaisiksi kukinnan loppupuolella. Kukinta<br />

kesä-heinäkuussa. Hyvä kasvi kuivalle kedolle<br />

ja hiekkaiselle pihamaalle. Aur, kuivahko, hiekkapitoinen<br />

maa. Kylvö keväällä kasvupaikalle.<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: yv- 56-<br />

RUISKAUNOKKI / blåklint<br />

Centaurea cyanus<br />

Tuttu kesäkukka, ennen vanhaan tavallinen rukiin<br />

rikkakasvi. Korkeus 60-80 cm, leveän pensasmainen<br />

kasvutapa. Sini- tai ruusunpunasävyiset kukkamykeröt<br />

heinä-syyskuussa. Kesäkukkaniitylle, kasvimaan<br />

laidalle. Kylvö keväällä kasvupaikalle. Taimet harvennetaan,<br />

väli 30 cm. Kylväytyy runsaasti.<br />

Kanta: xx väriseos Tunnus: yv- 6 -3<br />

“KULTAKAUNOSILMÄ”<br />

Coreopsis stillmanii<br />

Helppo ja nopeakasvuinen kesäkukka Kaliforniasta,<br />

jonka kukkuloilla tätä (ynnä useita muita samannäköisiä<br />

kaunosilmälajeja) kasvaa eekkereittäin mm. tuliunikon<br />

seurassa. Korkeus 30- 0 cm. Kapealiuskaiset<br />

lehdet ruusukkeena. Kokonaan kirkkaankeltaiset, leveälaitakukkaiset<br />

mykeröt vanojen päissä. Kukka<strong>ry</strong>hmiin,<br />

niitylle, hyvä leikkokukka. Kukinta heinäkuusta<br />

syksyyn, ei ole hallanarka. Kylvö keväällä kasvupaikalle.<br />

Taimet harvennetaan, väli 30 cm.<br />

Kylväytyy satunnaisesti. Tunnus: yv- 83-<br />

TIIKERIKAUNOSILMÄ / tigeröga<br />

Coreopsis tinctoria<br />

Hieno kesäkukka, tunnettu värikasvi. Tukeva, 50-<br />

00 cm korkea päävarsi, josta lähtee lukemattomia<br />

sivuhaaroja. Jokaisen pikkuhaaran päässä on 3 cm<br />

leveä, keltaisen ja punaruskean kirjava, korumainen<br />

mykerö. Runsas kukinta heinä-syyskuussa. Kaunis<br />

kukkatarhassa ja ruukussa, hyvä leikkokukka. Kylvö<br />

keväällä kasvupaikalle tai lyhyt taimikasvatus,<br />

jolloin kylvö sisälle huhtikuun lopulla. Taimiväli<br />

0 cm. Melko hallanarka. Kylväytyy satunnaisesti.<br />

Kanta: xx Tunnus: yv- 83-3<br />

7<br />

Yksivuotiset kesäkukat ja luonnonkasvit<br />

PUNAKOSMOS / rosenskära<br />

Cosmos bipinnatus<br />

Tuttu vanhanajan kesäkukka. Tukevat, haarautuvat<br />

varret 80- 20 cm. Hienoliuskaiset lehdet. Mykeröt<br />

valkoisia ja monen sävyisiä ruusunpunaisia. Kukinta<br />

heinäkuusta ensimmäiseen syyshallaan. Kukkatarhaan,<br />

kesäkukkaniitylle, leikkokukka. Kylvö keväällä<br />

kasvupaikalle. Taimet harvennetaan, väli 0<br />

cm. Kylväytyy satunnaisesti.<br />

Kanta: “Viena”, valkovoittoinen seos. Vienan<br />

Karjalasta tuotu vanha kanta, kukkii varmasti<br />

ja aikaisin, ehtii kypsyttää siemenet. Kantaa voi<br />

kotijalostaa punaisemmaksi keräämällä siemeniä<br />

vain punakukkaisista kasveista.<br />

Tunnus: yv- 85-<br />

PUNAKELTTO / rosenfibbla<br />

Crepis rubra<br />

Sikurikasveihin kuuluva harvinainen kesäkukka.<br />

Pystyvartinen, korkeus 30- 0 cm. Lehdet pariliuskaiset,<br />

harmaakarvaiset, samantapaiset kuin syysmaitiaisella.<br />

Vaaleanpunaiset mykeröt yksittäin tai kaksittain<br />

vanojen latvoissa. Kukinta heinä-syyskuussa.<br />

Kukkatarhaan, leikko- ja kuivakukka. Kylvö keväällä<br />

kasvupaikalle. Taimet harvennetaan, väli 20 cm.<br />

Tunnus: yv- 87-<br />

HUMALANVIERAS / nässelsnärja<br />

Cuscuta europaea<br />

Tämä on erikoinen tapaus: toisten kasvien loisena<br />

elävä yksivuotinen luonnonkasvi. Pienet suomumaiset<br />

lehdet, punertavat varret. Punertavat kukinnot<br />

tiheitä sykeröitä, kukinta heinä-elokuussa. Muodostaa<br />

isoja kasvustoja, yksittäinen kasvi saattaa olla<br />

metrinkin mittainen. Sopivia isäntäkasveja ovat mm.<br />

nokkonen, humala, ukonhattu, kasvaa myös rantaheinikossa.<br />

Kylvö keväällä sopivan isäntäkasvin<br />

viereen tai kanssa avomaalle. Siemenet itävät muutaman<br />

vuoden sisällä kylvämisestä. Kasvi kietoutuu<br />

isäntäkasvin ympärille ja katkaisee juurensa. Voisi<br />

olla hauskan (tai omituisen) näköinen vaikkapa kosmoskukan,<br />

kiiltomalvan tai auringonkukan varsissa.<br />

Luonnonkanta K-S Tunnus: yv- 89-<br />

HERKKUHYPPYKURKKU / korila<br />

Cyclanthera pedata<br />

Kotoisin Meksikosta, jossa raa’at hedelmät käytetään<br />

ravinnoksi. Sirolehtinen köynnös, lehdet<br />

muistuttavat villiviiniä. Korkeus 2-3 m. Kellertävät<br />

pienet kukat pitkin kesää. Keskikesästä lähtien<br />

kasvustoon alkaa muodostua pieniä, sileäpintaisia,<br />

harvapiikkisiä ja koukkupäisiä kurkun näköisiä<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Yksivuotiset kesäkukat ja luonnonkasvit<br />

hedelmiä. Kypsyttyään “kurkku” halkeaa ja kaarnanpalasia<br />

muistuttavat ruskeat siemenet tulevat<br />

näkyviin. Tarvitsee pajukehikon, säleikön, verkon<br />

tai muun tuen. Lyhyt taimikasvatus, kylvö toukokuussa<br />

ruukkuihin. Hallanarat taimet istutetaan ulos<br />

kesäkuun alkupuolella. Taimiväli 30- 0 cm.<br />

Tunnus: yv- 90-2<br />

NUKKAHULLURUOHO<br />

/ mexikansk spikklubba<br />

Datura innoxia<br />

Komea ja kiehtova, tavallisuudesta poikkeava kasvi<br />

suuriin kesäkukka-astioihin ja kukkatarhaan.<br />

Kasvaa sateenvarjon tapaan: aluksi tukevasti yksivartinen,<br />

sitten haarautuu, kasvaa korkeutta, haarautuu<br />

jne, kunnes on melkein metrin korkuinen ja<br />

latvuksesta yhtä leveä. Aidon rikkaruohon tavoin<br />

kuitenkin sovittaa kasvunsa kulloisenkin vesi- ja ravinnetilanteen<br />

raameihin. Koko kasvi on himmeän<br />

nukan peitossa ja näyttää harmahtavalta. Isot lehdet<br />

sileät ja suorareunaiset. Ihastuttavat valkoiset suppilokukat<br />

pystyssä, 0- 5 cm pitkät, paraatipuolelta<br />

0 cm leveät, tuoksuvat iltaisin voimakkaasti. Yksi<br />

kukka kestää vain -2 päivää, mutta uusia avautuu<br />

jatkuvasti. Kukkien paikalle kehittyvät koristeellisen<br />

piikkipintaiset, pallomaiset siemenkodat.<br />

Kasvista lähtee koskettaessa voimakas, epämiellyttävä<br />

lemu. Koko kasvi on hyvin myrkyllinen, joten<br />

siihen on parasta koskea vain hansikkaat kädessä,<br />

myös aivan pieniin taimiin. Taimikasvatus, kylvö<br />

huhtikuun alussa. Hallanarat taimet istutetaan ulos<br />

kesäkuun alkupuolella. Piikkipalleroita on hyvä silloin<br />

tällöin kesän aikana leikellä pois (hansikkaat!),<br />

jotta kasvi jatkaa kukkimista hanakasti.<br />

Vinkki siementen nopeaan idättämiseen: siemenet<br />

laitetaan märähkön talouspaperin väliin ja paperi<br />

rei’itettyyn muovipussiin, joka viedään lämpimään<br />

(25-30 astetta) paikkaan. Siemenistä tulee valkoinen<br />

juurenalku näkyviin muutamassa päivässä. Kun<br />

juuri on noin 5 mm pitkä, siemen “istutetaan” varovasti<br />

multaan ruukkuun - juuri tietysti alaspäin ja<br />

siemenosa lähelle mullan pintaa. Ruukku saa olla<br />

huoneenlämmössä ja valoisassa paikassa. Viikon<br />

kuluttua tulee verso näkyviin.<br />

Tunnus: yv- 93-<br />

OKAHULLURUOHO / spikklubba<br />

Datura stramonium<br />

Periaatteessa kuten nukkahulluruoho, mutta raikkaan<br />

tummanvihreä. Ohuet lehdet ovat ikään kuin<br />

matalasti vekeillä pääsuonten kohdalta ja lehden<br />

reuna on terävästi isohampainen. Suppilokukatkin<br />

ovat hieman kulmikkaat ja 5- 0 cm pitkät. Ominaisuudet,<br />

käyttö, kasvatus ja varoitukset kuten<br />

nukkahulluruoholla.<br />

Kannat:<br />

a) valkokukkainen<br />

b) liilakukkainen<br />

Tunnus: yv- 93-3- a / b<br />

KELTASÄÄKUKKA / solvisare<br />

Dimorphotheca sinuata<br />

Sääkukat kuuluvat eteläafrikkalaisiin “päivänkakkaroihin”,<br />

samoin kuin vaikkapa hopeasilmät<br />

(Arctotis), timanttikukat (Gazania), tähtisilmät (Osteospermum)<br />

ja neidonsilmät (Ursinia). Yhteistä näille<br />

kaikille ovat mm. metallinhohtoisina kiiltelevät<br />

tummat kehräkukat sekä pitkät, värikkäät laitakukat.<br />

Ja tietenkin kaikki haluavat paljon lämpöä ja auringonpaistetta,<br />

jopa niin että pilvisellä säällä kukinnot<br />

pysyvät kiinni. Keltasääkukalla on vaaleanvihreät,<br />

kapeat lehdet ruusukkeena, josta nousevat 20-30 cm<br />

korkeat vanat. Mykeröt noin 5 cm leveät, laitakukat<br />

keltaiset, kukinta heinä-syyskuussa. Kukkatarhaan,<br />

astioihin, peittokasviksikin. Kylvö keväällä kasvupaikalle<br />

tai lyhyt taimikasvatus, jolloin kylvö sisälle<br />

huhtikuun lopulla. Taimiväli 5 cm.<br />

Tunnus: yv-20 -2<br />

SYYSHATTU / draköga<br />

Dracopis amplexicaulis<br />

Harvinainen kesäkukka Amerikan preerioilta, ansaitsisi<br />

tulla tunnetummaksi. Haarovat varret 60-80<br />

cm, vahapintaiset lehdet. Mykeröt erikoiset: mustanruskea<br />

kehrä (keskus) pari cm korkea ja sormenpaksuinen,<br />

leveät keltaiset laitakukat alaviistossa.<br />

Runsas kukinta heinäkuusta pitkälle syksyyn. Kukkatarhaan,<br />

leikkokukka. Kylvö keväällä kasvupaikalle<br />

tai lyhyt taimikasvatus, jolloin kylvö sisälle<br />

huhtikuun lopulla. Taimiväli 0 cm. Kylväytyy.<br />

Kanta: xx Tunnus: yv-205-<br />

KORUKÖYNNÖS / fackelranka<br />

Eccremocarpus scaber<br />

Kaunis köynnöskasvi, kasvaa -2 m korkeaksi.<br />

Tummat lehdet parilehdykkäiset ja kärhelliset.<br />

Kapean torvimaiset kukat 3 cm pitkät, keltaoranssit,<br />

tiheissä tertuissa. Kukinta heinäkuusta<br />

syksyyn. Taimikasvatus, kylvö huhtikuun alussa.<br />

Hallanarat taimet istutetaan ulos kesäkuun<br />

alkupuolella. Oikeastaan monivuotinen kasvi, ei<br />

talvehdi ulkona, mutta voidaan talvettaa sisällä<br />

ruukussa viileässä, valoisassa paikassa.<br />

Tunnus: yv-208-<br />

8

---

PIIKKIKURKKU / taggreva<br />

Echinocystis lobata<br />

Rehevä, nopeakasvuinen köynnös, kotoisin Pohjois-Amerikasta.<br />

Yleensä 2-3 m korkea, suuret,<br />

karheat murattimaiset lehdet. Pienet valkoiset ja<br />

tuoksuvat hedekukat isoissa tertuissa heinä-syyskuussa.<br />

Emikukista kehittyy pieniä piikkipintaisia,<br />

koristeellisia kurkkuja.<br />

Vapun tienoilla siemenet laitetaan märähkön<br />

talouspaperin väliin ja paperi muovipussiin, jossa<br />

on ilmareikiä. Pussia pidetään jääkaapissa 3-<br />

viikkoa, kunnes siemenistä kasvaa ulos juuri. Itäneet<br />

siemenet istutetaan varovasti ruukkuihin tai<br />

suoraan maahan kasvupaikalle. Kiipeää kärhillä<br />

verkkoa, naruja tai säleikköä pitkin. Kylväytyy.<br />

Tunnus: yv-2 0-<br />

KALIFORNIANTULIUNIKKO / sömntuta<br />

Eschscholzia californica<br />

Tuttu kylvökukka Kaliforniasta. Lehdet hienoliuskaiset<br />

ja harmahtavan vihreät, kukkavanat 20-30<br />

cm. Kukat leveän torvimaiset, useimmiten kellanoranssit<br />

- muitakin kukanvärejä on toki saatavissa.<br />

Runsas kukinta kesä-elokuussa. Sopii minne<br />

vain missä on aurinkoa ja vapaa maapalanen.<br />

Kylvö keväällä kasvupaikalle. Taimet harvennetaan,<br />

taimiväli 5 cm. Kylväytyy jonkin verran.<br />

Kanta: xx-xxx oranssinkeltainen<br />

Tunnus: yv-2 7-2<br />

HUHTAKURJENPOLVI / svedjenäva<br />

Geranium bohemicum<br />

Yksi- tai kaksivuotinen, suuresti harvinaistunut<br />

palo- ja kulotusalueiden luonnonkasvi. Pysty, kasvuolojen<br />

mukaan 0-50 cm korkea. Lehdet viisijakoiset.<br />

Kukat pareittain, ,5-2 cm leveät, punasiniset<br />

ja tummasuoniset. Kukinta kesäkuusta syksyyn.<br />

Aur, runsasravinteinen maa. Kylvö: A, siemenet<br />

tarvitsevat itääkseen korkean (35-50°C) lämpötilan.<br />

Kerääjä kertoo: “Itämisen olen hoitanut kevätauringon<br />

paahteessa pitämällä siemenet kostean hiekan<br />

seassa mustalla muovialustalla useiden päivien<br />

ajan (seoksen tasaisesta kosteudesta on pidettävä<br />

huoli). Joskus taimia saa useita kymmeniä, joskus<br />

taas vain muutaman isostakin siemenerästä.<br />

On siis haasteellinen laji vaativalle harrastajalle.”<br />

Luonnonkanta K-S Tunnus: yv-230-<br />

KURJENPOLVI / näva<br />

Geranium sp.<br />

Tämä lienee joko pihakurjenpolvi (G. pusillum)<br />

tai sitten pyreneidenkurjenpolven (G. pyrenaicum)<br />

9<br />

Yksivuotiset kesäkukat ja luonnonkasvit<br />

valkokukkainen muoto. Kasvi on yksivuotinen tai<br />

ylitalvinen (loppukesän pikkutaimi talvehtii ja kukkii<br />

seuraavana kesänä) ja muodostaa matalahkoa kasvustoa.<br />

Lehdet melko vähäliuskaiset ja yleismuodoltaan<br />

pyöreät. Noin ,5 cm leveät, valkoiset kukat varsien<br />

latvoissa harsuna muodostelmana. Kukkii koko kesän.<br />

Sopii pihaniitylle tai vaikka perennamaan tai muun istutuksen<br />

välipaikkoihin. Kylvö: B. Jatkossa kylväytyy<br />

runsaasti ja säilyy. Tunnus: yv-230-sp<br />

KIRJOKIURUNKUKKA / bukettgilia<br />

Gilia tricolor<br />

Tämä meillä toistaiseksi melko tuntematon kiurunkukkalaji<br />

on vaivaton kesäkukka. Korkeus 30-50 cm,<br />

haarautuva pensasmainen kasvutapa. Kapealiuskaiset,<br />

himmeänvihreät lehdet. Pienet kukat löyhinä sarjoina,<br />

torvenmuotoisia, leveäsuisia, pääväriltään valkoisen<br />

liiloja, nielusta keltamustia. Kukinta heinä-elokuussa.<br />

Kesäkukkaniitylle tai muuhun sekakasvustoon vaikkapa<br />

harsokukkien ja punapellavan seuraan. Kylvö keväällä<br />

kasvupaikalle. Taimet harvennetaan, väli 30 cm.<br />

Kylväytyy. Tunnus: yv-23 -2<br />

KRUUNUSUVIKAKKARA / kranskrage<br />

Glebionis coronaria<br />

(syn. Ch<strong>ry</strong>santhemum coronarium)<br />

Vanha tuttu ja aina varma kesäkukka. Tukevat,<br />

haarautuvat varret 80- 00 cm, heleänvihreät lehdet<br />

kapealiuskaiset. Mykeröt päivänkakkaramaiset,<br />

yleensä keltaiset tai kermanvaaleat. Pääkukinta<br />

heinä-elokuussa, minkä jälkeen kukkia avautuu<br />

talveen saakka. Kylvö keväällä kasvupaikalle. Taimet<br />

harvennetaan, väli 30- 0 cm. Kylväytyy.<br />

Kannat:<br />

a) “Eesti”<br />

kehräkukat vaaleankeltaiset, laitakukat<br />

kermanvaaleat. Osa mykeröistä<br />

puolikerrannaisia.<br />

b) “Mallorca”<br />

sikäläisistä luonnonkasvustosta<br />

kerättyä siementä kakkaroista, joiden<br />

kehräkukat ja laitakukkien tyvet keltaiset,<br />

loppuosa laitakukista vaalea<br />

(G. coronaria f. discolor)<br />

c) seoksena keltaista ja kermanvaaleaa, yksinkertaista<br />

ja kerrannaista<br />

Tunnus: yv-233-2- a / b / c<br />

KELTASUVIKAKKARA / gullkrage<br />

Glebionis segetum (syn. Ch<strong>ry</strong>santhemum segetum)<br />

Ja tässä toinen tuttu yksivuotinen kakkara. Muistuttaa<br />

päivänkakkaraa, pensastuu voimakkaasti,<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Yksivuotiset kesäkukat ja luonnonkasvit<br />

korkeus 30-50 cm. Lehdet paksuhkot, harmahtavan<br />

vahapeitteiset. Kukkamykeröt kokonaan keltaiset.<br />

Kukinta heinä-lokakuussa. Varma kesäkukka kukkatarhaan,<br />

kasvimaalle ja kesäkukkaniitylle. Satoi tai<br />

paistoi, kukkia riittää talveen saakka. Kylvö keväällä<br />

kasvupaikalle. Taimet harvennetaan, väli 30- 0 cm.<br />

Kylväytyy runsaasti. Alunperin luonnonkanta.<br />

Tunnus: yv-233-<br />

ISOAURINGONKUKKA / solros<br />

Helianthus annuus<br />

Kasvi, joka tuskin esittelyjä kaipaa! Leikkokukka,<br />

kasvimaan tilanjakaja, korkeuskilpailun kohde, siemenpohjat<br />

lintujen talviruokintaan. Kylvö toukokuussa<br />

lämpimään, suojaisaan paikkaan tai lyhyt,<br />

muutaman viikon taimikasvatus. Mitä komeampia<br />

ja korkeampia auringonkukkia halutaan, sitä enemmän<br />

paistetta, hyvää maata, vettä ja lannoitusta tarvitaan.<br />

Taimiväli 0-60 cm, oikein isoilla jopa m.<br />

Kannat:<br />

a) matalahko, yleensä alle metrin, aikainen ja varma<br />

kukkija.<br />

b) korkeampia auringonkukkia, ,5-2 m<br />

c) ‘Kong’-lajikkeesta kerättyä siementä, emokasvit<br />

3-5 m. ‘Kong’ on F -hybridi, joten jälkeläistö voi<br />

olla vaihtelevaa.<br />

Tunnus: yv-2 0- - a / b / c<br />

HULLUKAALI / bolmört<br />

Hyoscyamus niger<br />

Hullukaalia tavataan Suomessa harvinaisena esim.<br />

paikoilla, joissa maata on myllätty pitkästä aikaa.<br />

Siemenet säilyvät maassa itämiskykyisinä satakin<br />

vuotta. Yksi- tai kaksivuotinen. Pysty varsi 30- 00<br />

cm. Suuret lehdet soikeita. Lehtihankoihin avautuu<br />

ruskeankeltaisia, tummasuonisia, suppilomaisia,<br />

2-3 cm leveitä kukkia kesä-elokuussa. Kasvi<br />

on pahanhajuinen, tahmea, karvainen ja hyvin<br />

myrkyllinen, mutta sillä on oma koristearvonsa.<br />

Varsissa vieri vieressä törröttävät maljakkomaiset<br />

pikku siemenkodat näyttävät hauskoilta. Kuuluu<br />

koisokasvien harrastajan kokoelmaan. Kylvö keväällä<br />

kasvupaikalle. Jatkossa kylväytyy.<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: yv-250-<br />

KEISARINELÄMÄNLANKA / kejsarvinda<br />

Ipomoea nil<br />

Köynnös, joka kiertyy tuen ympärille. Korkeus 2-<br />

3 m. Herttamaiset lehdet. Violetinpunaiset, leveän<br />

torvimaiset kukat aukeavat heinä-syyskuussa. Yksittäinen<br />

kukka kestää vain päivän verran, mutta uu-<br />

50<br />

sia kukkia avautuu jatkuvasti. Pergolaan, aidan vierelle,<br />

kasvimaan tilanjakajaksi. Voi kasvattaa myös<br />

isossa ruukussa esim. pajukehikossa. Taimikasvatus,<br />

kylvö huhtikuun lopussa. Hallanarat taimet istutetaan<br />

ulos kesäkuun alkupuolella, taimiväli 0 cm.<br />

Kanta: nk. päivänpuna, violetinpunakukkainen.<br />

Tunnus: yv-256-3<br />

AITOELÄMÄNLANKA / purpurvinda<br />

Ipomoea purpurea (syn. Pharbitis purpurea)<br />

Kuten edellinen, mutta kukat ovat violetit.<br />

Kylvö ja istutus kuten edellä.<br />

Tunnus: yv-256-<br />

PÄIVÄNSINI / blomman för dagen<br />

Ipomoea tricolor<br />

Kuten edelliset, mutta kukat ovat suuremmat ja<br />

taivaansiniset. Kylvö ja istutus kuten edellä.<br />

Tunnus: yv-256-5<br />

RIIPPALOBELIA / hänglobelia<br />

Lobelia erinus Pendula-<strong>ry</strong>hmä<br />

Tuttu amppeli- ja parvekelaatikkokasvi. Ohuet,<br />

riippuvat versot noin 30 cm, tuuhea versosto, pienet<br />

lehdet. Valtavasti pieniä kukkia koko kesän. Taimikasvatus<br />

aloitetaan maaliskuussa. Erittäin pienet siemenet.<br />

Esim. lyijykynän kärki tökätään siemenkasaan<br />

ja sitten pienen taimiruukun keskelle turpeen pintaan.<br />

Ruukut peitetään mustalla muovilla, sillä siemenet<br />

itävät vain pimeässä. Muovi otetaan pois heti kun<br />

siemenet ovat itäneet. Myöhemmin jos kasvava taimimätäs<br />

näyttää liian tiheältä, koko paakku leikataan<br />

veitsellä kahtia tai useampaankin osaan ja kukin osa<br />

istutetaan omaan ruukkuunsa. Taimet istutetaan ulos<br />

kesäkuun alkupuolella hallojen mentyä.<br />

Kanta: sininen + valkoinen Tunnus: yv-279-<br />

Vuoden <strong>2007</strong> maatiaiskasvi!<br />

KIILTOMALVA / rödmalva<br />

Malva sylvestris<br />

Kuten maurinkiiltomalva, mutta haarautuu enemmän<br />

ja varret lamoavat jonkin verran. Kukat hieman<br />

pienemmät ja himmeämmän violetinpunaiset. Kukkii<br />

runsaasti ja pitkään. Kylväytyy jonkin verran.<br />

Vanha rohdoskasvi. Tunnus: yv-290-<br />

MAURINKIILTOMALVA<br />

Malva sylvestris subsp. mauritiana<br />

Suosittu, komea kesäkukka. Varret pystyt ja tukevat,

---

-2 m. Lehdet isot, pyöreät ja halkoiset. Suuret, tummat,<br />

kiiltävänpurppurat, tummasuoniset kukat pitkin<br />

vartta alhaalta ylös. Kukinta heinäkuusta syysmyöhälle.<br />

Kukkatarhaan, leikkokukka. Kylvö keväällä<br />

kasvupaikalle tai lyhyt taimikasvatus, jolloin kylvö<br />

sisälle vapun tienoilla. Taimiväli 0 cm. Periaatteessa<br />

monivuotinen, muttei talvehdi jäisessä maassa.<br />

Tunnus: yv-290-2<br />

PERUNKOISO / ballongblomma<br />

Nicandra physaloides<br />

Erikoisempi kasvatti kesäkukkamaahan tai kasvihuoneeseen.<br />

Haarautuva, rehevän pensasmainen kasvutapa.<br />

Tukevat, 60-80 cm korkeat varret ja soikeat,<br />

sormihalkoiset lehdet. Kukat kellomaisia, 3-5 cm<br />

leveitä, liilanvärisiä ja valkokurkkuisia. Kukinta heinä-syyskuussa.<br />

Kukinnan jälkeen kehittyy pyöreä hedelmä,<br />

jota ympäröivät vihreän- ja purppurankirjavat<br />

suojuslehdet. Oksia käytetään kuivakukkana. Kylvö<br />

kasvupaikalle tai lyhyt taimikasvatus. Taimiväli 0<br />

cm. Hallanarka ja koisokasvien tapaan myrkyllinen.<br />

Tunnus: yv-306-<br />

PALTURITUPAKKA, KESSU / bondtobak<br />

Nicotiana rustica<br />

Kessua on kasvatettu Suomessa ainakin 700-luvulta<br />

alkaen. Viljely ja lehtien jatkokäsittely poltettavaksi<br />

tupakaksi vaatii tietoa ja kokemusta. Voidaan<br />

kasvattaa myös komeana, rehevänä koristekasvina.<br />

Yli metrin korkuinen, tukeva varsi, leveänsoikeat<br />

lehdet. Latvatertussa torvimaiset, kellanvihreät kukat.<br />

Kukinta heinä-elokuussa. Taimikasvatus, kylvö<br />

huhtikuun puolivälissä. Hallanarat taimet istutetaan<br />

ulos kesäkuun alkupuolella, taimiväli 50 cm. Taimien<br />

kasvua on alkukesällä hyvä vauhdittaa harsolla.<br />

Kylväytyy satunnaisesti. Tunnus: yv-307-<br />

NARSISSITUPAKKA / narcisstobak<br />

Nicotiana sylvestris<br />

Monen mielestä kaunein koristetupakka. Pystyt varret<br />

00- 50 cm, isot lehdet. Pitkän torvimaiset, nuokkuvat,<br />

valkoiset kukat tuoksuvat voimakkaasti yöllä. Kukinta<br />

heinä-syyskuussa. Taimikasvatus ja viljely kuten<br />

palturitupakka. Tunnus: yv-307-6<br />

VIRGINIANTUPAKKA / virginiatobak<br />

Nicotiana tabacum<br />

Komea koristetupakka kukka<strong>ry</strong>hmien taustalle. Pystyt<br />

varret 80- 20 cm ja isot, ohuet lehdet. Pitkän torvimaiset,<br />

vaaleanpunervat kukat heinä-syyskuussa.<br />

Taimikasvatus ja viljely kuten palturitupakka.<br />

Tunnus: yv-307-7<br />

5<br />

Yksivuotiset kesäkukat ja luonnonkasvit<br />

TARHAKÄENKAALI<br />

Oxalis corniculata f. purpurea<br />

Kerääjä kertoo: “Rento, haarainen, noin 60 %:lla<br />

siementaimista on punaruskeat lehdet, lopuilla vihreät.<br />

Tummin väri tulee ulkona auringonpaisteessa.<br />

Kukat ovat melko pienet ja keltaiset ja ne avautuvat<br />

vain täydessä auringonpaisteessa. Jos valoa ei ole<br />

riittävästi, kehittyy vain kleistogaamisia, avautumattomia<br />

kukkia, jotka kuitenkin tekevät siemeniä<br />

normaalisti. Kota sinkauttaa siemenet kosketettaessa<br />

jopa parin metrin päähän. Siemenet ovat aluksi<br />

tahmeita ja tarttuvat esim. ikkunalasiin.<br />

Ilmeisesti alunperin kotoisin Lounais-Kiinasta,<br />

mistä levisi Silkkitietä pitkin Eurooppaan jo ennen<br />

ajanlaskumme alkua ja myöhemmin kaikkialle maapallon<br />

lämpimiin osiin erityisesti kasvihuone- ja taimitarharikkaruohoksi.”<br />

Tarhakäenkaali muistuttaa tuttua metsäkasviamme<br />

käenkaalia, mutta kasvutapa on matalampi ja leviävämpi<br />

ja kasvi näyttää muutenkin siltä, että aurinkoinen<br />

kasvupaikka on sille mieleen. Sopii varmaan<br />

esim. etelänpuolen seinänvierustoille, pihalaattojen<br />

rakosiin ja aurinkoiseen pihasoraan. Kestää vähän<br />

tallaustakin. Kerran kasvun alkuun päästyään hoitanee<br />

leviämisensä ja säilymisensä.<br />

Tunnus: yv-3 7-<br />

SILKKIUNIKKO / kornvallmo<br />

Papaver rhoeas<br />

Kauniskukkainen unikko. Koko kasvi on karvainen.<br />

Hennot varret 20- 00 cm, lehtilapa parijakoinen ja<br />

liuskainen. Kukat 7- 0 cm leveitä, yksinkertaisia,<br />

punaisen sävyjä. Kukinta kesä-syyskuussa. Siemenkota<br />

pallomainen. Kylvö keväällä kasvupaikalle.<br />

Kylväytyy. Taimet harvennetaan, väli 5 cm.<br />

Kanta: xx ‘Shirley’, laajasti punasävyjä<br />

Tunnus: yv-3 9-<br />

OOPIUMIUNIKKO / opievallmo<br />

Papaver somniferum<br />

Tukeva perusunikko. Koko kasvi karvaton ja harmahtavan<br />

vihreä. Varret 50- 00 cm. Isot kukat<br />

yksinkertaisia, useimmiten liilan- tai vaaleanpunaisia,<br />

violetti laikku terälehtien tyvessä. Kukinta<br />

heinä-syyskuussa. Hellekesänä kukinta loppuu<br />

lyhyeen, sadekesänä kestää monta viikkoa. Siemenkota<br />

pallomainen tai lieriömäinen. Kukkatarhaan,<br />

kasvimaalle, joutomaalle, tienvieriin.<br />

Siemenkodat kuivakukaksi, siemenet leivontaan.<br />

Kylvö keväällä kasvupaikalle. Taimet harvennetaan,<br />

väli 20 cm. Kylväytyy.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Yksivuotiset kesäkukat ja luonnonkasvit<br />

Kannat:<br />

a) xxxx P-S liilanvaaleanpunainen,<br />

tummalaikkuinen “perusmalli”<br />

b) xx ‘Danebrog’<br />

kirkkaan puna-valkoinen<br />

(“Tanskanlippu”),<br />

terälehdet ripsureunaiset<br />

c) xxx “Joroinen”<br />

punainen, ripsureunainen<br />

d) seoksena oopiumiunikon punaisen sävyjä äärestä<br />

laitaan sekä jonkin verran pioniunikkoa<br />

Tunnus: yv-3 9-5- a / b / c / d<br />

PIONIUNIKKO / pionvallmo<br />

Papaver somniferum Paeoniflorum-<strong>ry</strong>hmä<br />

Kuten edellinen, mutta kerrannaiskukkainen. Tukevat<br />

varret 50- 00 cm. Varret ja lehdet karvattomia<br />

ja harmaanvihreitä. Kukat 8- 5 cm leveitä, kerrannaisia,<br />

monia värejä lajikkeen mukaan. Kukinta<br />

heinä-elo-syyskuussa. Siemenkota pallomainen tai<br />

lieriömäinen. Kylvö keväällä kasvupaikalle. Taimet<br />

harvennetaan, väli 20 cm. Kylväytyy.<br />

Kanta: xxx P-S, tummanpunainen.<br />

Tunnus: yv-3 9-7<br />

PENSASPETUNIA / vitpetunia<br />

Petunia axillaris<br />

“Maatiaispetunia”, yksi nykyisten petunialajikkeiden<br />

esivanhemmista. Sekä tämä laji että villipetunia<br />

ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Kuten villipetunia,<br />

mutta kukat valkoiset ja suuremmat ja tuoksuvat öisin.<br />

Tosi komea isoissa kukka-astioissa.<br />

Kanta: lienee xx Tunnus: yv-326-<br />

VILLIPETUNIA / violpetunia<br />

Petunia integrifolia<br />

“Maatiaispetunia”, yksi nykyisten petunialajikkeiden<br />

esivanhemmista. Varret puolisen metriä,<br />

jopa 80- 00 cm. Suppilomaiset, pienehköt kukat<br />

liilansinertävät. Kukinta kesä-syyskuussa.<br />

Kukka<strong>ry</strong>hmiin, suuriin kukka-astioihin. Taimikasvatus,<br />

kylvö huhtikuun puolivälissä. Taimet<br />

istutetaan ulos kesäkuun alkupuolella hallojen<br />

mentyä, taimiväli 0 cm. Kanta: lienee ainakin xx<br />

Tunnus: yv-326-3<br />

KELLOHUNAJAKUKKA / klockfacelia<br />

Phacelia campanularia<br />

Matala, mätäsmäisesti kasvava soma kesäkukka.<br />

Korkeus 5-25 cm, leveänsoikeat pienet lehdet.<br />

Kukat leveän kellomaiset, 2 cm leveät, puhtaan<br />

syvänsiniset. Kaunis reunakasvi. Kukkii noin<br />

52<br />

kuukauden ajan, kannattaa kylvää ensimmäinen<br />

siemenerä ulos heti keväällä ja toinen satsi kesäkuussa.<br />

Taimiväli 5 cm. Tunnus: yv-327-<br />

RUUSUPAPU / rosenböna<br />

Phaseolus coccineus<br />

Suurilehtinen ja komeakukkainen ruusupapu kasvaa<br />

2–3 metriä korkeaksi. Se kiipeää kiertymällä tuen<br />

ympäri. Litteitä, nuoria palkoja voi syödä keitettynä.<br />

Kukinta heinä-syyskuussa. Parin kolmen viikon<br />

mittainen taimikasvatus riittää. Siemenet itävät varmasti<br />

lämpimässä ruukkumullassa sisällä ja taimet<br />

pääsevät hyvään kasvun alkuun. Ulkona maan pitää<br />

lämmetä kunnolla ennen kuin taimet istutetaan kasvupaikalle.<br />

Hallanarka. Kanta: punakukkainen<br />

Tunnus: yv-329-<br />

TARHAKOHOKKI / rosenglim<br />

Silene armeria<br />

Sievä ja helppo kesäkukka, maatiaiskasvin ainesta.<br />

Pystyt varret 30-50 cm, pienehköt ja soikeat lehdet.<br />

Leveät, ruusunpunaiset kukintoviuhkot. Runsas kukinta<br />

kesä-syyskuussa. Kukkatarhaan, kesäkukkaniitylle.<br />

Kylvö keväällä kasvupaikalle. Taimet harvennetaan,<br />

väli 5 cm. Kylväytyy runsaasti.<br />

Kanta: xxx P-S Tunnus: yv-362-<br />

ISOSAMETTIKUKKA / stor tagetes<br />

Tagetes erecta<br />

Suosittu ja suositeltava kasvi kesäkukkaistutuksiin.<br />

Tuuhean pensasmainen kasvutapa, korkeus lajikkeen<br />

mukaan yleensä 30-60 cm. Tummanvihreät,<br />

liuskaiset lehdet. Isot ja pörheät mykeröt heinäkuusta<br />

syksyyn. Taimikasvatus, kylvö sisälle huhtikuun<br />

puolivälissä. Taimet istutetaan ulos kesäkuussa hallojen<br />

mentyä, taimiväli 30 cm. Hallanarka.<br />

Kannat:<br />

a) kullankeltainen, haarova, pensasmainen, 0 cm,<br />

itse pidetty yllä vuosikausia<br />

b) siemeniä lajikkeesta ‘Spun Lemon’, jolla sitruunankeltainen,<br />

k<strong>ry</strong>santeemimainen mykerö<br />

Tunnus: yv-369- - a / b<br />

RYHMÄSAMETTIKUKKA / sammetstagetes<br />

Tagetes patula<br />

Tuttu <strong>ry</strong>hmäkasvi. Tuuhean pensasmainen kasvutapa,<br />

korkeus 20-30 cm. Tummanvihreät, kapealiuskaiset<br />

lehdet. Mykeröt 2- cm leveät, keltaiset<br />

tai ruskeanpunaiset monenlaisina yhdistelminä.<br />

Kukinta koko kesän. Taimikasvatus, kylvö sisälle<br />

huhtikuun puolivälissä. Taimet istutetaan ulos<br />

kesäkuussa hallojen mentyä. Taimiväli 20 cm.

---

Hallanarka.<br />

Kannat:<br />

a) seos Hyvin monipuolisesti värejä ja muotoja,<br />

siemenet kerätty kaupallisista lajikkeista, korkeus<br />

20-30 cm. Tätä seosta voi todella suositella sille, joka<br />

pitää <strong>ry</strong>hmäsamettikukista (ja kukapa ei pitäisi).<br />

b) “Kissansilmä” Korkea lajike, ainakin 80 cm. Mykeröt<br />

samanlaiset kuin matalilla lajikkeilla ‘Tiger Eyes’<br />

ja ‘Cat’s Eyes’: keskeltä pörheä ja keltainen, ympärillä<br />

ruskeanpunaiset leveät laitakukat. Varret haarautuvat<br />

runsaasti ja kukintaa riittää ja riittää ja riittää. Mainio<br />

pitkävartinen leikkokukka, kukinnot kestävät sadetta<br />

erinomaisesti. Tosi hyvä kasvi, sanoo kasvattaja.<br />

(Tämä sama lajike oli tarjolla myös <strong>Siemenluettelo</strong>ssa<br />

2006, jossa sen alkuperäksi mainittiin Venäjä ja korkeudeksi<br />

arvailtiin varovasti 0 cm.)<br />

Tunnus: yv-369- - a / b<br />

KÄÄPIÖSAMETTIKUKKA / liten tagetes<br />

Tagetes tenuifolia<br />

Ryhdikäs ja luontevan näköinen samettikukka, sopii<br />

sille jonka mielestä pörheämykeröiset iso- ja<br />

<strong>ry</strong>hmäsamettikukat ovat liian pönäköitä ja hienohelmaisia.<br />

Yleensä 20- 0 cm korkea. Tuuhea<br />

ja leveän pensasmainen kasvutapa, tillimäisesti<br />

liuskaiset lehdet. Pari senttiä leveät mykeröt yksinkertaiset,<br />

keltaiset tai oranssinkeltaiset. Jatkuva<br />

kukinta kesäkuusta syksyyn. Kuihtuneita mykeröitä<br />

ei tarvitse poistaa. Taimikasvatus, kylvö<br />

huhtikuun puolivälissä sisälle. Taimet istutetaan<br />

ulos kesäkuussa hallojen mentyä. Taimiväli 30<br />

cm. Hallanarka. Kylväytyy satunnaisesti.<br />

Kanta: oranssinkeltainen (lienee hyvä peruslajike<br />

‘Golden Gem’) Tunnus: yv-369-5<br />

JÄNÖNAPILA / harklöver<br />

Trifolium arvense<br />

Yksivuotinen söpö apila, Etelä- ja Keski-Suomessa<br />

melko yleisenä kuivilla mäillä, kedoilla,<br />

hiekkarannoilla ja tienvierillä toisinaan laajoinakin<br />

kasvustoina. Varret pystyjä, haarovia, 0-30<br />

cm. Pienet, kolmilehdykkäiset lehdet. Kukinnot<br />

pehmeäkarvaiset, hennon vaaleanpunaiset, kesäheinäkuussa.<br />

Viehättävä pihamaan kasvi. Aur,<br />

kuivahko, hiekkainen maa. Kylvö keväällä kasvupaikalle.<br />

Viihtyessään kylväytyy ja säilyy.<br />

Luonnonkanta E-S (siemeniä on vähän)<br />

Tunnus: yv-380-<br />

KELTA-APILA / gullklöver<br />

Trifolium aureum<br />

Yksi- tai kaksivuotinen, matalahko, melko harvi-<br />

53<br />

Yksivuotiset kesäkukat ja luonnonkasvit<br />

nainen apila. Varret pystyjä ja haarovia, 5-30 cm.<br />

Pienet, kolmilehdykkäiset lehdet. Pieni kukinto pallomainen,<br />

kullankeltainen, heinä-elokuussa. Pihakedolle.<br />

Aur, kuivahko, hiekkainen maa. Kylvö keväällä<br />

kasvupaikalle. Viihtyessään kylväytyy ja säilyy.<br />

Luonnonkanta E-K-S Tunnus: yv-380-2<br />

MUSTA-APILA / brunklöver<br />

Trifolium spadiceum<br />

Yksi- tai kaksivuotinen erikoinen apila. Aiemmin<br />

Oulun korkeudelle saakka yleinen, nyttemmin suuresti<br />

harvinaistunut. Varret pystyjä, 20-35 cm. Lehdet<br />

kolmilehdykkäiset. Kukinnot pitkulaiset, aluksi<br />

keltaiset, muuttuvat lopulta lähes mustiksi. Kukinta<br />

kesä-elokuussa. Kukkaniitylle. Aur-pvar, tuore<br />

maa. Kylvö keväällä kasvupaikalle. Viihtyessään<br />

kylväytyy ja säilyy. Luonnonkanta ap. K-S<br />

Tunnus: yv-380-<br />

ISOKÖYNNÖSKRASSI / indiankrasse<br />

Tropaeolum majus<br />

Komeakukkainen, tuttu köynnös. Parimetriset varret<br />

kapuilevat tukea pitkin lehtihankojen varassa<br />

tai suikertavat maassa. Lehdet kilpimäiset. Kukat<br />

avoimen torvimaiset, keltaiset, oranssit tai punaiset.<br />

Kukinta kesä-syyskuussa. Kylvö kasvupaikalle tai<br />

muutaman viikon taimikasvatus. Ennen kylvöä siemeniä<br />

liotetaan yön yli. Hallanarka. Kanta: xx-xxx<br />

keltaisen, oranssin ja punaisen sävyt ja kuviot.<br />

Tunnus: yv-383-<br />

KANARIANKÖYNNÖSKRASSI<br />

/ fjärilskrasse<br />

Tropaeolum peregrinum<br />

Kuten edellinen, olemukseltaan kuitenkin kevyempi.<br />

Vaaleanvihreät, 5-7-liuskaiset lehdet. Pienet, keltaiset,<br />

perhosmaiset kukat. Hyvä lisä toisten yksivuotisten<br />

köynnösten joukkoon sekä monivuotisten köynnösten,<br />

kuten villiviinin, elävöittäjäksi. Aavistuksen<br />

verran kylmänkestävämpi kuin isoköynnöskrassi.<br />

Tunnus: yv-383-5<br />

SAMETTIVERBENA / skär hängverbena<br />

Verbena elegans var. asperata<br />

Teksasista kotoisin oleva rentokasvuinen kasvi.<br />

Hienoliuskaiset lehdet. Pienet aniliininpunaiset<br />

kukat tiiviissä tertuissa. Runsaskukkainen, kukkii<br />

koko kesän pitkälle syksyyn. Amppeleihin, parvekelaatikoihin,<br />

maanpeitekasviksi kukkapenkkiin,<br />

täyttää helposti neliömetrin tilan. Erinomainen mesikasvi.<br />

Taimikasvatus, kylvö maaliskuussa. Koulitaan<br />

ruukkuihin. Istutetaan ulos kesäkuussa.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Yksivuotiset kesäkukat ja luonnonkasvit<br />

Tunnus: yv-386-<br />

ORVOKKI / viol<br />

Viola spp.<br />

Kesäkukka ja <strong>ry</strong>hmäkasvi, onko orvokin voittanutta?<br />

Korkeus 0-30 cm. Ehtymätön kukinta kesäkuusta<br />

pakkasiin. Kylvö keväällä kasvupaikalle tai<br />

lyhyt taimikasvatus, jolloin kylvö sisälle huhtikuun<br />

lopulla. Voidaan myös kylvää ulos heinäkuussa, taimet<br />

talvehtivat ja alkavat kukkia alkukesällä. Orvokit<br />

kylväytyvät runsaasti ja kasvustot ovatkin käytännössä<br />

monivuotisia, kun maasta nousee jatkuvasti uusia pikkutaimia.<br />

Isommatkin taimet talvehtivat satunnaisesti.<br />

Kannat:<br />

a) xxx sarviorvokkityyppinen, sinisävyvoittoinen<br />

seos, pysynyt itsekseen samalla paikalla<br />

60-luvulta lähtien<br />

b) x sarviorvokkityyppinen, keltainen<br />

c) xx keto-orvokkityyppinen, terälehdet laidoilta<br />

sinivioletit, keskellä kukkaa valkokeltainen<br />

“naama”. Tämä on varsinainen söpöliini.<br />

d) xx keto-orvokkityyppinen väriseos: keltaista,<br />

sinistä ja violettia vaaleana ja tummana,<br />

yksin ja yhdessä.<br />

Tunnus: yv-388-sp- a / b / c / d<br />

ISOTSINNIA / zinnia<br />

Zinnia elegans<br />

Kotoisin Meksikosta. Korkeus 60-70 cm, tukevavartinen.<br />

Lehdet karheita ja soikeita, ristikkäin<br />

vastakkain. Kukkamykeröt suuret, 7- 0 cm, yksinkertaiset<br />

tai kerrannaiset, eri sävyiset punaiset,<br />

oranssit, keltaiset. Kukka<strong>ry</strong>hmiin, hyvä leikkokukka.<br />

Taimikasvatus, kylvö huhtikuussa. Istutus<br />

ulos kesäkuussa 25 cm välein. Hallanarka.<br />

Tunnus: yv-397-2<br />

Kesäkukkia - vai sittenkin perennoja?<br />

Seuraavia kasveja tavataan kasvattaa yksivuotisina<br />

kesäkukkina. Ne ovat oikeasti perennoja,<br />

mutta eivät pysty talvehtimaan jäisessä maassa.<br />

Niistä saa monivuotisen ilon, kunhan sipulit ja<br />

mukulat talvetetaan pakkasettomassa paikassa.<br />

Sipulit ja mukulat kaivetaan maasta myöhään<br />

syksyllä ennen maan jäätymistä (jos pakkanen<br />

yllättää, lehtikerros suojaa ja pitää maan sulana<br />

muutaman päivän), annetaan kuivahtaa puolilämpimässä<br />

paikassa ja pakataan laatikoihin lähes<br />

kuivaan turpeeseen. Laatikot viedään kellariin,<br />

autotalliin tms. paikkaan, jossa lämpötila on noin<br />

5- 0 astetta. Maalis-huhtikuussa - vappunakin<br />

5<br />

ehtii - sipulit ja juurakot istutetaan ruukkuihin<br />

nihkeään kasvuturpeeseen. Aluksi varovainen<br />

kastelu, ja kunnolla vettä ja lannoitusta vasta kun<br />

vartta on jo reilusti.<br />

Kun näitä kasveja lisätään siemenistä, tarvitaan<br />

jonkin verran kärsivällisyyttä, sillä kylvöstä<br />

kukintaan menee ainakin 2-3 vuotta. Kylvö huhtikuussa<br />

ruukkuun tai syvään laatikkoon, joka<br />

pidetään ensin sisällä, mutta viedään ulos heti<br />

kun sää sallii. Pikkuiset sipulit ja mukulat pitää<br />

tietysti talvettaa sisällä. Siemenlisäyksessä on<br />

etunsa: se on mielenkiintoista, saa kerralla paljon<br />

kasveja ja kasvit ovat terveitä, niissä ei ole esim.<br />

virustauteja, jotka toisinaan kiusaavat kaupasta<br />

hankittuja (Hollannin tai Etelä-Afrikan pelloilta<br />

tulleita) sipuleita.<br />

KRUUNUVUOKKO / bukettanemon<br />

Anemone coronaria<br />

Tuttu ja kaunis suurikukkainen ja liuskalehtinen<br />

vuokko, jolla on hassunmuotoinen mukula. Kotoisin<br />

Välimeren alueelta, voi toisinaan talvehtia ulkonakin<br />

maassa. Näiden siementen kerääjä kertoo: “Siemenet<br />

itävät nopeasti, ilman kylmäkäsittelyä. Siementaimet<br />

kukkivat kolmevuotiaina. Syksyllä nostan mukulat<br />

multapaakkuineen pesuvatiin (pohja rikki), jossa annan<br />

niiden olla kevääseen. Toukokuulla alan kastella<br />

ja pian kasvu alkaa. Kesäkuussa istutan paakut perennapenkkiin.<br />

Koko kesän kestävä kukinta ilahduttaa.”<br />

Kanta: x valkoinen Tunnus: (mv)- 39-5<br />

KELLOHYASINTTI / kaphyacint<br />

Galtonia candicans<br />

Kookas sipulikukka eteläisestä Afrikasta. Pyöreähkö<br />

sipuli, löyhän purjomainen kasvutapa, pitkät 2-3<br />

cm leveät lehdet. Tukevat kukkavarret 70-90 cm.<br />

Nuokkuvat, kellomaiset, valkoiset, tuoksuvat kukat<br />

tähkämäisesti varren latvassa. Kukinta heinä-elokuussa.<br />

Kukkatarhaan.<br />

Kanta: x<br />

Tunnus: (mv)-3 5-<br />

MÖKINIHMEKUKKA / underblomma<br />

Mirabilis jalapa<br />

Kotoisin Perusta. Monihaarainen juurakko, leveän<br />

pensasmainen kasvutapa, korkeus 30-60 cm. Lehdet<br />

soikeat, teräväkärkiset, reunoilta aaltolaitaiset. Runsashaaraisten<br />

varsien latvoissa -5 cm leveät kukat.<br />

Kukinta heinäkuusta syksyyn. Kukat aukeavat illalla<br />

ja tuoksuvat voimakkaimmin öisin. Kukkatarhaan,<br />

ruukkuistutuksiin. Yöperhosten mielikasvi.<br />

Kanta: keltakukkainen Tunnus: (mv)- -

---

TIIKERIKUKKA / påfågelslilja<br />

Tigridia pavonia<br />

Meksikosta on tullut tämä iiristen sukuinen sipulikasvi,<br />

jolla on suuret, eksoottisen näköiset ja väriset kukat.<br />

Kuulemma atsteekit kasvattivat tätä jo tuhat vuotta<br />

sitten. Sipulit sormenpään kokoisia, lehdistö tiheää ja<br />

KATSURA / katsura<br />

Cercidiphyllum japonicum<br />

Japanilainen puuerikoisuus, johon monet harvinaisten<br />

kasvien harrastajat ovat ihastuneet, Suomessa kestävyytensä<br />

rajoilla (vaan entäs kun ilmasto lämpenee?)<br />

Kotiseudullaan 20-30 m korkea, meillä 5-8 m. Muistuttaa<br />

äkkiseltään lehmusta. Kauniin pyöreämuotoiset<br />

lehdet keväällä puhjetessaan punaiset, muuttuvat<br />

sitten vihreiksi, syysväri hempeän oranssinpunainen.<br />

Suojaiselle kasvupaikalle puistomaisen kasvillisuuden<br />

joukkoon, ei kuitenkaan varjoon eikä ahtaalle.<br />

Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen, hiekkapitoinen<br />

maa. Vyöhykkeet I-III varauksin. Kylvö: A<br />

Kanta: xxx? E-S Tunnus: pv- 26-<br />

MUSTAMARJAORAPIHLAJA<br />

/ douglashagtorn<br />

Crataegus douglasii<br />

Kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista, meillä kestävä<br />

ja viihtyvä. Kasvaa yleensä pieneksi puuksi, 6-<br />

2 m, käytetään myös leikattavissa pensasaidoissa.<br />

Poikkeaa muista orapihlajista mm. mustien marjojen<br />

ja tukevien, lyhyiden piikkien vuoksi. Komea punainen<br />

syysväri. Aur. Kuivahko, keskiravinteinen, hiekkainen<br />

maa. Vyöhykkeet I-V. Kylvö: D<br />

Kanta: xxx E-K-S Tunnus: pv- 39-<br />

SUIPPOLIUSKAORAPIHLAJA<br />

/ spetshagtorn<br />

Crataegus rhipidophylla<br />

Kauniin liuskalehtinen ja runsaskukkainen orapihlaja,<br />

pieni puu tai korkea pensas. Kasvaa Ahvenanmaalla<br />

ja Turun seudulla luontaisena, muualla Etelä-Suomessa<br />

harvinainen pihakasvi. Korkeus 3-6<br />

m. Aur-pvar. Kuivahko tai tuore, runsasravinteinen,<br />

hiekkainen, kalkittu maa. Vyöhykkeet I-?. Kylvö: D<br />

puut<br />

55<br />

Yksivuotiset kesäkukat ja luonnonkasvit<br />

rehevää, lehdet samantapaiset kuin pienillä kurjenmiekoilla,<br />

mutta ohuemmat ja vekittyneet. Kukkavarret<br />

30- 0 cm, kukat 0 cm leveitä, useimmiten keltaisia<br />

tai aniliininpunaisia ja keskellä on laaja kelta-valkotäplikäs<br />

alue. Viihtyy parhaiten isossa ruukussa tiheänä<br />

kasvustona. Ehtii vain harvoin kypsyttää siemenet<br />

ulkona kasvaessaan, mutta viime kesänä ehti!<br />

Kanta: siemenet on kerätty Kirkkonummelta vanhoista<br />

puista, jotka Kasvimuseon määrityksen mukaan<br />

saattavat olla suippo- ja pyöröliuskaorapihlajan (C.<br />

laevigata) risteymiä. Tämän kannan kestävyyttä on<br />

syytä kokeilla ykkösvyöhykettä pohjoisempanakin!<br />

Tunnus: pv- 39- 9<br />

ISO-ORAPIHLAJA / trädhagtorn<br />

Crataegus submollis<br />

Vanhojen puistojen ja pihojen pikkupuu. Korkeus 3-5<br />

m. Lehdet leveät ja karvaiset. Suuret valkoiset kukat<br />

kesä-heinäkuussa. Isot, halkaisijaltaan 2 cm marjat<br />

ovat punaiset, syötävät. Yksittäiskasvi, suojapensas.<br />

Aidanneistutuksiin tai leikattuun pensasaitaan. Aurpvar.<br />

Kuiva tai tuore hiekkamultamaa, menestyy<br />

myös savimaassa. Vyöhykkeet I-V. Kylvö: D<br />

Kanta: xxx E-S Tunnus: pv- 39-2<br />

TARHAOMENAPUU<br />

/ äpple, äppelträd, trädgårdsapel<br />

Malus domestica<br />

Tuttu hedelmäpuu, korkeus 3-8 m. Valkoiset<br />

tai vaaleanpunertavat kukat touko-kesäkuussa,<br />

hedelmät loppukesällä ja syksyllä. Aur. Tuore,<br />

runsasravinteinen, kalkittu ja hyvin ojitettu maa.<br />

Hedelmätarhaan, pienen pihan koristepuuksi, perusrungoksi.<br />

Vyöhykkeet I-VI. Kylvö: C<br />

Kannat:<br />

a) xxxx E-S kerätty ‘Antonovkasta’ pihalta,<br />

jossa kasvaa muitakin omenapuita<br />

b) xxx K-S kerätty ‘Punakanelista’ pihalta,<br />

jossa kasvaa muitakin omenapuita<br />

Siemenistä ei kasva Antonovkaa eikä Punakanelia,<br />

vaan ominaisuuksiltaan vaihtelevia omenapuita.<br />

Tunnus: pv- 88-3- a / b<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

puut<br />

PARATIISIOMENAPUU / paradisäpple<br />

Malus Prunifolia-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet<br />

Paratiisiomenapuiksi kutsutaan useita vanhoja<br />

lajikkeita, joiden sukupuussa on mahdollisesti<br />

siperianomenapuu (M. prunifolia). Pikkupuu 4-<br />

5 m, kukat yleensä valkoiset. Hedelmät pieniä ja<br />

runsaita. Aur. Tuore, runsasravinteinen, kalkittu<br />

ja hyvin ojitettu maa. Vyöhykkeet I-IV(V).<br />

Kylvö: C Kanta: xxx K-S<br />

siemenet kerätty jostain paratiisiomenalajikkeesta<br />

Tunnus: pv- 88- 0<br />

PURPPURAOMENAPUU<br />

(koristeomenapuu) / purpurapel<br />

Malus Purpurea-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet<br />

Kasvaa 3-6-metriseksi pikkupuuksi, joka kukkii<br />

ylenpalttisesti alku- tai keskikesällä. Lajikkeita<br />

on paljon: kukat vaalean-, ruusun- tai purppuranpunaisia,<br />

lehdet usein punertavan vihreitä tai punaruskeita.<br />

Pienet, koristeelliset hedelmät. Pienen<br />

pihan yksittäispuu tai ison pihan <strong>ry</strong>hmäpuu. Aur.<br />

Tuore, runsasravinteinen, kalkittu ja hyvin ojitettu<br />

maa. Vyöhykkeet I-IV (kestävyys vaihtelee<br />

lajikkeittain).<br />

Kylvö: C Kanta: x<br />

siemenet on kerätty ‘Makamik’-lajikkeesta vyöhykkeeltä<br />

V. Siementaimet eivät ole emonsa kaltaisia,<br />

mutta voivat silti olla erinomaisia koristeomenapuita.<br />

Tunnus: pv- 88-<br />

SIPERIANSEMBRA / sibirisk cembratall<br />

Pinus cembra subsp. sibirica<br />

Tuttu, vanhastaan (jo 700-luvulta) Suomessa kasvatettu<br />

pitkäneulasinen mänty. Puun korkeus 0- 5<br />

m. Kasvaa kauniiksi ja pysyy tuuheana vain runsaasti<br />

valoa ja tilaa saadessaan. Aur. Tuore, keskiravinteinen,<br />

hiekkapitoinen maa. Vyöhykkeet I-VII(VIII).<br />

Kylvö: C Kanta: xxxx K-S<br />

Tunnus: pv-208-5<br />

HAPANKIRSIKKA / surkörsbär<br />

Prunus cerasus<br />

Leveälatvuksinen pikkupuu 2- m. Kukkii toukokuussa<br />

valkoisin kukin. Loppukesällä kypsyvät<br />

tummanpunaiset hedelmät. Hedelmätarhaan, pienen<br />

pihan koristepuuksi. Aur. Tuore, runsasravinteinen,<br />

kalkittu ja hyvin ojitettu maa. Vyöhykkeet I-III(IV).<br />

Kylvö: D Kanta: xx-xxx E-S<br />

siemenet kerätty useasta lajikkeesta<br />

Tunnus: pv-2 2-8<br />

56<br />

PUNATAMMI / rödek<br />

Quercus rubra<br />

Pohjoisamerikkalainen kotoisen tammemme sukulainen.<br />

Korkeus 0-20 m. Lehdet parihalkoiset, lehtien<br />

liuskat otakärkiset. Yksittäiskasvi, puistopuu. Aur.<br />

Tuore, runsasravinteinen hiekkamultamaa. Vyöhykkeet<br />

I-II(III). Kylvö: C<br />

Kanta: xxx E-S Tunnus: pv-2 9-9<br />

KASMIRINPIHLAJA / kashmirrön<br />

Sorbus cashmiriana<br />

Ei ole aivan varmaa, onko tämä kasmirinpihlaja<br />

vai jokin muu valkomarjainen laji (ei ole kuitenkaan<br />

helmipihlaja). Kyseessä on ilmeisesti Mustilasta<br />

hankituista siemenistä kasvatettu pikku puu,<br />

nyt 5-vuotias, osoittautunut kestäväksi vyöhykkeellä<br />

IV. Lehdet ja marjatertut kuin kotipihlajassa,<br />

mutta marjat vitivalkoiset. Hieno pikkupuu.<br />

Aur. Tuore, hiekkapitoinen maa. Vyöhykkeet I-?<br />

Kylvö: C Kanta: xx K-S<br />

Tunnus: pv-237- 5<br />

SUOMENPIHLAJA / finnoxel<br />

Sorbus hybrida<br />

Kotimainen pihlajalaji, kasvaa luontaisena lounaissaaristossa.<br />

Pieni tai suurehko puu, 3- 0 m. Muistuttaa<br />

kotipihlajaa, lehdet kuitenkin liuskattomat (“ehjät”)<br />

paitsi lehden tyvellä irralliset tyviliuskat. Melko<br />

kookkaat kukat ja marjat. Yksittäis-, <strong>ry</strong>hmä- ja kujannepuu.<br />

Aur. Kuivahko, runsasravinteinen, hiekkapitoinen<br />

maa. Vyöhykkeet I-III(IV). Kylvö: C<br />

Kanta: xxx E-S<br />

Tunnus: pv-237-22<br />

TAATANPIHLAJA / hybridoxel, rundoxel<br />

Sorbus x thuringiaca<br />

Suomessa harvinainen pihlaja, saanut alkunsa<br />

koti- ja saksanpihlajan (S. aria) risteydyttyä.<br />

Muistuttaa suomenpihlajaa, mutta lehdet kapeammat<br />

ja niissä on 3- tyviliuskaa. Ominaisuudet,<br />

käyttö ja kestävyys kuten suomenpihlajalla.<br />

Kanta: xx E-S<br />

Tunnus: pv-237-38

---

TÄHKÄVAAHTERA<br />

Acer spicatum<br />

Pohjois-Amerikan koillisosista kotoisin oleva pensasmainen<br />

vaahtera, harvinaisuus pihoissa. Korkeus<br />

2-3 m, lehdet kolmiliuskaiset. Pystyt, noin 0 cm<br />

pitkät, terttumaiset kukinnot alkukesällä, riippuvat<br />

siemenet myöhemmin. Aur-pvar. Tuore tai kostea,<br />

runsasravinteinen, hiekkapitoinen maa. Vyöhykkeet<br />

I-III.<br />

Kylvö: C Kanta: x E-S (ap. Mustila)<br />

Tunnus: pv- 02-3<br />

MONGOLIANVAAHTERA / ginnalalönn<br />

Acer tataricum subsp. ginnala<br />

Kuuluu suomalaisten puistojen ja pihojen peruspensaisiin.<br />

Kasvaa useimmiten harvavartiseksi<br />

pensaaksi, toisinaan pikku puuksikin, korkeus 3-<br />

6 m. Lehdet pienet ja kolmiliuskaiset. Loistavan<br />

oranssinpunainen syysväri. Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen,<br />

hiekkainen maa. Vyöhykkeet I-V.<br />

Kylvö: C Kanta: x emopensas kasvaa<br />

sujuvasti menestymisvyöhykkeellä VI<br />

Tunnus: pv- 02-36<br />

MARJA-ARONIA / bäraronia<br />

Aronia Prunifolia-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet<br />

Suosittu ja viihtyvä pensas, kasvatetaan sekä koristeena<br />

että marjakasvina. Korkeus 2-3 m, pystyhaarainen.<br />

Pienehköt, soikeat lehdet värittyvät syksyllä<br />

loistavan punaisiksi. Valkoiset kukat kesäkuussa,<br />

syksyllä suuret mustat marjat tertuissa. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore maa. Vyöhykkeet I-IV(V).<br />

Kylvö: C Kanta: xx<br />

siemenet kerätty ‘Viking’-lajikkeesta vyöhykkeeltä<br />

VI, jossa pensaat ovat pärjänneet erinomaisesti<br />

Tunnus: pv- 3-<br />

SIPERIANHERNEPENSAS / sibirisk ärtbuske<br />

Caragana arborescens<br />

Tuttu, koko maassa kauan viljelty ja menestyvä koristepensas<br />

ja aitakasvi. Pystyt haarat 3-6 m. Lehdet<br />

vaaleanvihreitä, parilehdykkäisiä. Pienet “herneenkukat”<br />

keltaiset, runsas kukinta kesä-heinäkuussa.<br />

Suojapensas, aidanteeseen, leikattuun pensasaitaan,<br />

voidaan kasvattaa rungolliseksi pikkupuuksikin. Aur,<br />

viihtyy monenlaisilla mailla. Vyöhykkeet I-VIII.<br />

pensaat<br />

57<br />

Kylvö: H<br />

Kanta: xxxx E-S Tunnus: pv- 20-<br />

JAPANINRUUSUKVITTENI<br />

/ liten rosenkvitten<br />

Chaenomeles japonica<br />

Harottavaoksainen, piikkinen ja matala pensas, 50-80<br />

cm. Pienet puikeat lehdet. Kesäkuussa oksat peittyvät<br />

oranssinpunaisiin kukkiin. Myöhään syksyllä kypsyvät<br />

kuhmuraiset, kellanvihreät ja kirpeänhappoiset hedelmät,<br />

joista voi tehdä sosetta. Aur. Kuivahko, ravinteikas,<br />

hiekkainen, kalkittu maa. Vyöhykkeet I-II (III).<br />

Kylvö: C Kanta: xxxE-S Tunnus: pv- 27-<br />

KIILTOTUHKAPENSAS<br />

/ häckoxbär, glansoxbär<br />

Cotoneaster lucidus<br />

Kuuluu yleisimpiin Suomessa kasvatettaviin koristepensaisiin.<br />

Lehdet kauniin kiiltävät ja syysväritys<br />

komean oranssinpunainen. Pensas on pystyhkö,<br />

useimmiten -2 m korkea. Pienet vaaleanpunertavat<br />

kukat alkukesällä, punaiset marjat syksyllä.<br />

Pensas<strong>ry</strong>hmiin ja aidanteeksi. Aur-pvar. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkapitoinen maa. Savimaassa sairastuu<br />

helposti. Vyöhykkeet I-VI. Kylvö: D<br />

Kanta: xxx P-S kolmemetrinen pensas<br />

Tunnus: pv- 38- 2<br />

AITAORAPIHLAJA / häckhagtorn<br />

Crataegus grayana<br />

Tämä Pehr Kalmin 700-luvulla noutama Pohjois-<br />

Amerikan lahja Suomelle on meillä erittäin yleinen<br />

koristekasvi, mutta muissa Pohjoismaissa sitä<br />

ei juuri tunneta. Vapaasti kasvaessaan leveä, monivartinen,<br />

3-6 m korkea pensas. Lehdet kiiltävät,<br />

matalaan liuskoittuneet. Nuorissa oksissa pitkät<br />

piikit. Valkoiset kukat sarjamaisissa kukinnoissa<br />

kesäkuussa. Isot oranssinpunaiset, jauhoiset marjat<br />

kypsyvät syksyllä. Hieno kaarevahaarainen yksittäispensas<br />

tai pikkupuu (vaatii hiukan trimmausta<br />

taimivaiheessa), perinteisen leikattavan pensasaidan<br />

perusmateriaali. Aur. Tuore hiekkamultamaa,<br />

muunlaisetkin maat kelpaavat, myös savi. Vyöhykkeet<br />

I-VII. Kylvö: D<br />

Kanta: xxx E-S Tunnus: pv- 39-6<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

pensaat<br />

(LÄNNEN)HOPEAPENSAS<br />

(aitokilsepensas) / silverbuske<br />

Eleagnus commutata<br />

Viihtyvä, kestävä ja suosittu “hopeinen” pensas.<br />

Korkeus - ,5 m, epäsäännöllinen kasvutapa, tekee<br />

juurivesoja. Pajumaiset lehdet molemmin puolin hopeanväriset.<br />

Pienet keltaiset ja tuoksuvat kukat keskikesällä,<br />

syksymmällä hopeanväriset marjat. Erikoista<br />

väriä pensas<strong>ry</strong>hmiin, harjupuutarhaan. Aur. Kuivahko<br />

tai tuore, hiekkainen maa, pärjää melko karussakin<br />

maassa. Vyöhykkeet I-IV. Kylvö: C<br />

Kanta: xxxx E-S Tunnus: pv- 6-2<br />

EUROOPANSORVARINPENSAS / benved<br />

Euonymus eurapaeus<br />

Suuren pihan ja puiston peruspensaita. Korkeus 2-3<br />

m, tuomimaiset lehdet. Pensaan paras aika on syksyllä,<br />

kun lehdet loistavat punaisina ja oksissa riippuvat<br />

koristeelliset nelilokeroiset, punaiset hedelmät. Aurpvar.<br />

Tuore tai kostea, runsasravinteinen maa. Vyöhykkeet<br />

I-IV. Kylvö: C, syyskylvö paras<br />

Kanta: x K-S Tunnus: pv- 50-2<br />

ONNENPENSAS / forsythia<br />

Forsythia sp.<br />

Kaunis kevätpensas, vähän aranlainen tosin, kukkii<br />

keltaisin kukin ennen lehtien puhkeamista toukokuussa.<br />

Korkeus -2 m. Yksittäispensas, perenna<strong>ry</strong>hmän<br />

taustalle, pihan puu- ja pensasvyöhykkeeseen.<br />

Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa, suojainen paikka.<br />

Vyöhykkeet I(II). Kylvö: C<br />

Kanta: xx E-S Tunnus: pv- 53-sp<br />

KALJUKULTASADE / alpgullregn<br />

Laburnum alpinum<br />

Suosittu, komeakukkainen koristepensas tai pikkupuu,<br />

korkeus 3- m. Kolmisormiset lehdet. Keltaiset<br />

kukat riippuvissa, 20-30 cm pitkissä tertuissa kesäkuussa.<br />

Loppukesällä siemenpalot. Myrkyllinen.<br />

Aur, kuivahko tai tuore, runsasravinteinen, hiekkainen,<br />

kalkittu maa. Yksittäispensas. Suojattava huolellisesti<br />

rusakoilta. Vyöhykkeet I-II. Kylvö: H.<br />

Kanta: xxx K-S Tunnus: pv- 75-<br />

TÄHTIJASMIKE / norrlandsschersmin<br />

Philadelphus lewisii var. lewisii<br />

Tähtijasmike muistuttaa paremmin tunnettua perinnepensasta<br />

pihajasmiketta, mutta on sitä kestävämpi<br />

ja runsaskukkaisempi. Korkeus ,5-2,5 m. Heinäkuussa<br />

aukeavat valkoiset kukat tuoksuvat miedosti.<br />

Monikäyttöpensas: yksittäin, <strong>ry</strong>hmiin, aidanteeksi,<br />

suojaksi. Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen,<br />

58<br />

hiekkapitoinen maa. Vyöhykkeet I-V(VI). Kylvö: C,<br />

pinta Kanta: xx Tunnus: pv-203-7<br />

LÄNNENHEISIANGERVO / smällspirea<br />

Physocarpus opulifolius<br />

Nykyään paljon istutettu, tiheä, leveä, 2-3 m korkea<br />

pensas. Kasvaa nopeasti ja rotevasti. Lehdet<br />

pienehköjä, leveänpuikeita, yleensä halkoisia ja<br />

hammaslaitaisia. Pienet valkoiset kukat huiskilossa<br />

kesä-heinäkuussa. Syyskesällä hedelmystöt<br />

muuttuvat koristeellisen punaruskeiksi. Suoja-,<br />

tausta- ja verhopensas, varma ja nopea vihreyttäjä.<br />

Aur-var. Tuore tai kostea, runsasravinteinen maa.<br />

Vyöhykkeet I-V. Kylvö: A Kanta: x<br />

emopensas kasvaa vyöhykkeellä VI<br />

Tunnus: pv-205-3<br />

PLATAANI / platan<br />

Platanus x acerifolia<br />

Tässä siemeniä puuvartiskasvien extreme-harrastajalle.<br />

Plataanithan ovat tavallisia Etelä- ja Keski-Euroopan<br />

puistoissa ja katujen varsilla ja siellä<br />

yleensä valtavia puita. Lehdet ovat vaahteramaiset.<br />

Onkohan joku joskus kokeillut kasvattaa<br />

plataaneja Suomessa? Tuleeko plataanista täällä<br />

pihapensas vai huonekasvi? Nyt kokeilemaan!<br />

Kylvö: A? Kanta: siemenet kerätty Mallorcalta<br />

Tunnus: pv-209-<br />

KIRSIKKALUUMU, MYROBALAANI<br />

/ körsbärplommon<br />

Prunus cerasifera<br />

Juurivesallinen, orainen pensas, joskus pikkupuukin.<br />

Korkeus -3 m. Valkoiset kukat lehtien puhjetessa<br />

aikaisin toukokuussa. Pienet luumumaiset<br />

hedelmät makeahkoja. Hedelmätarhaan, pienen pihan<br />

koristepuuksi. Aur. Tuore, runsasravinteinen,<br />

hiekkainen maa. Vyöhyke Ia. Kylvö: D<br />

Kanta: xx E-S keltahedelmäinen<br />

Tunnus: pv-2 2-7<br />

LUUMU / plommon<br />

Prunus domestica<br />

Juurivesallinen korkea pensas tai pieni puu, 2- m.<br />

Valkoiset kukat avautuvat lehtien puhkeamisen aikoihin<br />

toukokuussa. Punakuoriset, keskikokoiset hedelmät<br />

kypsyvät syyskesällä. Hedelmä- ja koristepuu.<br />

Aur. Tuore, runsasravinteinen, hiekkainen maa. Vyöhykkeet<br />

I-II(III). Kylvö: D<br />

Kanta: xxxx E-S siemeniä punaluumusta<br />

Tunnus: pv-2 2- 0

---

ORATUOMI / slån<br />

Prunus spinosa<br />

Piikikäs, Ahvenanmaalla luontaisena kasvava pensas.<br />

Korkeus -3 m, leviää juurivesoilla kasvustoiksi.<br />

Kukkii aikaisin keväällä runsaasti valkoisin kukin.<br />

Pieniä luumumaisia hedelmiä voi käyttää<br />

taloudessa niiden saatua syksyllä pakkasta. Aur.<br />

Tuore, runsasravinteinen, hiekkainen maa. Vyöhyke<br />

I, kokeilkaa II:llakin. Kylvö: D<br />

Kanta: xx E-S (ap. Ruotsi)<br />

Tunnus: pv-2 2-<br />

PUNALEHTIRUUSU / daggros<br />

Rosa glauca<br />

Luontoonkin Etelä- ja Keski-Suomessa villiintynyt,<br />

alkujaan keskieurooppalainen ruusulaji. Harva- ja<br />

kaarevavartinen. Korkeus -3 m. Tummanpunertavat,<br />

sinihärmeiset lehdet. Yksinkertaiset, pienet,<br />

vaalean ruusunpunaiset kukat heinäkuussa. Runsaasti<br />

pieniä, pallomaisia kiulukoita. Tekee juurivesoja<br />

hyvin vähän, ei leviä. Erikoisen värinen<br />

yksittäiskasvi, pensas<strong>ry</strong>hmiin. Aur-pvar. Tuore,<br />

runsasravinteinen maa. Vyöhykkeet I-VII. Kylvö:<br />

D<br />

Kanta: xxxx E-K-S Tunnus: pv-225-26<br />

IHARUUSU / hartsros<br />

Rosa mollis<br />

Kotimainen luonnonruusu. Pystykasvuinen,<br />

0,5- ,5 m. Lehdet harmaanvihreät ja pehmeäkarvaiset.<br />

Yksinkertaiset -5 cm leveät, vaaleanpunaiset<br />

kukat kesä-heinäkuussa. Punaiset,<br />

pallomaiset, nystykarvaiset kiulukat kypsyvät<br />

varhain elokuussa. Tekee jonkin verran juurivesoja.<br />

Suojapensas, puistoon ja puistometsään.<br />

Aur. Kuivahko, runsasravinteinen maa. Menestymisvyöhykkeet<br />

I-III. Kylvö: D<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: pv-225- 3<br />

BLANDARUUSU / blandaros<br />

Rosa ‘Betty Bland’ (Blanda-<strong>ry</strong>hmä)<br />

Kanadanruusun (R. blanda) jälkeläinen, sukupuussa<br />

jotain toistakin ruusua. Tiheä pensas ,5-<br />

2 m, vähäpiikkinen, punaruskeakuoriset versot<br />

kauniita talvella. Kukat puolikerrannaisia, ruusunpunaisia,<br />

kesä-heinäkuussa. Punaiset kiulukat.<br />

Yksittäin, pensas<strong>ry</strong>hmiin, aidanteeksi. Aur.<br />

Tuore, runsasravinteinen maa. Vyöhykkeet I-IV.<br />

Kylvö: D Kanta: siemeniä ‘Betty Bland’ -ruususta.<br />

Siementaimet eivät ole samaa lajiketta, vaan hiukan<br />

toisennäköisiä kanadanruusun tyyppisiä pensaita.<br />

Tunnus: pv-225-6<br />

59<br />

pensaat<br />

KARTANORUUSU / centifoliaros<br />

Rosa ‘Pikkala’ (Centifolia-<strong>ry</strong>hmä)<br />

Eteläsuomalainen vanha löytöruusu. Korkeus 0,5-<br />

m. Keskikokoiset lehdet säilyvät pensaassa pitkälle<br />

syksyyn. Kukat suuret, kerrannaiset, hempeän aniliininpunaiset,<br />

miellyttävän tuoksuiset. Kukinta heinäkuussa.<br />

Tekee kohtalaisen runsaasti juurivesoja.<br />

Yksittäispensas, pensas<strong>ry</strong>hmiin. Aur. Tuore, runsasravinteinen<br />

maa. Vyöhykkeet I-III. Kylvö: D<br />

Kanta: xxxx Siemeniä ‘Pikkala’-ruususta. Siementaimet<br />

eivät ole samaa lajiketta, vaan samantapaisia,<br />

yksinkertais- tai kerrannaiskukkaisia,<br />

emoaan vaatimattomampia tai sitten komeampia<br />

ruusuja, kuinka kulloinkin.<br />

Tunnus: pv-225- 2<br />

TARHAPIMPINELLARUUSU<br />

/ pimpinellifoliaros<br />

Rosa Pimpinellifolia-<strong>ry</strong>hmä<br />

Juhannusruusun sukulaisia. Korkeus -3 m, pienet lehdet.<br />

Yksinkertaiset tai eriasteisesti kerrannaiset kukat<br />

kesä-heinäkuussa, kukanväri useimmiten valkoinen tai<br />

vaaleanpunainen. Pensas<strong>ry</strong>hmiin, aidanteeseen, yksittäispensaaksi.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, hiekkapitoinen<br />

maa. Vyöhykkeet lajikkeen mukaan I-III-VII.<br />

Kylvö: D Kanta: seoksena siemeniä lajikkeista<br />

‘Linnanmäki’ ja ‘Papula’ sekä parista tarkemmin määrittelemättömästä<br />

yksinkertaiskukkaisesta pensaasta<br />

Tunnus: pv-225-56<br />

TARHAKURTTURUUSU / rugosaros<br />

Rosa “Havukka” (Rugosa-<strong>ry</strong>hmä)<br />

Löytöruusu Pohjois-Suomesta. Korkeus - ,5 m,<br />

lehdet kuten kurtturuusulla. Siemenet on kerätty<br />

ruususta, jonka kukat ovat yksinkertaiset, samettisen<br />

tummanruusunpunaiset. Pitkä kukinta-aika kesäkuusta<br />

syksyyn. Kiulukat suuria. Yksittäispensas,<br />

aidanteeseen, suojapensas. Aur. Kuivahko tai tuore<br />

hiekkamultamaa. Vyöhykkeet I-VIII. Kylvö: D.<br />

Kanta: xxxx K-S (ap. P-S) Siementaimet eivät<br />

välttämättä ole emonsa kaltaisia.<br />

Tunnus: pv-225-66<br />

MUSTASELJA / fläder<br />

Sambucus nigra<br />

Nopeakasvuinen 2-3-metrinen pensas. Samantapaiset<br />

lehdet kuin terttuseljalla, mutta isommat.<br />

Valkoiset kukat laakeissa kukinnoissa heinäkuussa,<br />

mustat marjat isoissa tertuissa. Rehevä yksittäispensas.<br />

Kukista saa hyvää teetä, myös marjat<br />

(ilman siemeniä!) käyttökelpoisia taloudessa. Aurpvar.<br />

Suojainen paikka, tuore, runsasravinteinen,<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

pensaat<br />

hiekkainen maa. Vyöhykkeet I-II. Kylminä talvina<br />

saattaa paleltua, mutta toipuu nopeasti.<br />

Kylvö: D Kanta: xxx E-S<br />

Tunnus: pv-228-<br />

VALKOLUMIMARJA / snöbär<br />

Symphoricarpos albus var. laevigatus<br />

Vanhojen puutarhojen pensas. Korkeus - ,5 m.<br />

Versot pystyjä, ohuthaaraisia ja tiheitä. Pienet vaaleanpunaiset<br />

kellomaiset kukat kesäkuussa. Syyskesällä<br />

muodostuvat valkoiset kuivamaltoiset marjat,<br />

jotka säilyvät pensaissa koko talven. Myrkyllinen.<br />

Saattaa levitä sivuversoilla isoksi kasvustoksi. Yksittäispensas,<br />

aidanteeseen, suojapensas. Aur-pvar.<br />

Tuore tai kostea, kaikenlaiset maat.<br />

Kylvö: D Kanta: xxxx E-P-S<br />

Tunnus: pv-2 2-<br />

PUISTOSYREENI / norrlandssyren<br />

Syringa x hen<strong>ry</strong>i<br />

Tuttu puistojen ja pihojen komeasti kukkiva koristepensas.<br />

Korkeus 2- m. Kukat suurissa tertuissa<br />

kesä-heinäkuussa, useimmiten siniliiloja,<br />

saatavana on myös valko- ja vaaleanpunakukkaisia<br />

lajikkeita. Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen,<br />

hikevä maa. Vyöhykkeet I-VI(VII). Kylvö: C<br />

Kannat:<br />

a) P-S siemeniä kestävästä kotimaisesta lajikkeesta<br />

‘Tammelan Kaunotar’ (valkoinen)<br />

b) K-P-S siemeniä kestävästä kotimaisesta lajikkeesta<br />

‘Oulu’ (ruusunpunainen) sekä kalajokisesta<br />

paikalliskannasta (liilanruusunpunainen)<br />

Tunnus: pv-2 3-3- a / b<br />

KAARISYREENI / hybridsyren<br />

Syringa x josiflexa<br />

Kaarisyreeni on saanut alkunsa unkarinsyreenin (S.<br />

josikaea) ja nuokkusyreenin (S. reflexa) risteydyttyä.<br />

Puistosyreenimäinen pensas 2-3 m. Kukinnot<br />

suuret, osittain nuokkuvat. Ominaisuudet, viljely ja<br />

käyttö kuten puistosyreeni. Vyöhykkeet I-VI.<br />

Kanta: K-S siemeniä kalajokisesta paikalliskannasta,<br />

jolla suuret punaliilat kukinnot<br />

Tunnus: pv-2 3-<br />

ISABELLANSYREENI / prestonsyren<br />

Syringa Preston-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet<br />

Isabellansyreenit ovat alkujaan kanadalaisia syreenilajikkeita,<br />

sukupuussa ainakin puisto- ja nuokkusyreeni.<br />

Puistosyreenimäinen pensas 3- m. Kukinto<br />

suuri, 5-25 cm pitkä, leveä, haarainen, haarojen<br />

latvat nuokkuvat. Ominaisuudet, viljely ja käyttö<br />

60<br />

kuten puistosyreeni. Vyöhykkeet I-VI.<br />

Kanta: P-S siemeniä kestävistä lajikkeista<br />

‘Royalty’ (siniliila) ja ‘Holger’ (valkoinen)<br />

Tunnus: pv-2 3- 0<br />

NUKKASYREENI / luddssyren<br />

Syringa tomentella<br />

Meillä harvinainen koristepensas, kotoisin alunperin<br />

Kiinasta. Korkeus 2-3 m, pystykasvuinen, hentohaarainen.<br />

Nuoret versot ja kukkaperät karvaiset, myös<br />

lehdet alta karvaiset. Kukinnot 0- 6 cm pitkät, puolinuokkuvat,<br />

sinipunertavan valkoiset kesä-heinäkuussa.<br />

Yksittäispensas. Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen<br />

multamaa. Vyöhykkeet I-?. Kylvö: C<br />

Kanta: xx E-S Tunnus: pv-2 3- 7<br />

KOREANSYREENI / koreansk syren<br />

Syringa wolfii<br />

Meillä harvinainen koristepensas, kotoisin alunperin<br />

Koreasta. Pysty pensas 2- m, muistuttaa<br />

puistosyreeniä. Kukinto 20-30 cm pitkä, pysty,<br />

tiheä, punaliila. Kukinta kesä-heinäkuussa. Yksittäispensas.<br />

Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen<br />

multamaa. Vyöhykkeet I-?. Kylvö: C<br />

Kanta: x siemenet on kerätty vyöhykkeellä<br />

V kasvavasta pensaasta<br />

Tunnus: pv-2 3-2<br />

VILLAHEISI / parkolvon<br />

Viburnum lantana<br />

Pysty, vanhemmiten leveälatvuksinen pensas, 2-<br />

3 m. Tummat lehdet soikeita, paksuja, nahkeita.<br />

Pienet valkoiset kukat 0 cm leveissä kukinnoissa.<br />

Kukinta kesä-heinäkuussa. Marjat aluksi punertavia,<br />

kypsinä mustia. Yksittäis- ja <strong>ry</strong>hmäpensas,<br />

suoja- ja verhopensas. Jäykkälehtisenä hyvä meluntorjuntakasvi.<br />

Aur-pvar. Kuivahko tai tuore,<br />

runsasravinteinen, kalkittu maa. Vyöhykkeet I-V.<br />

Kanta: xx P-S Tunnus: pv-25 - 0<br />

KOIRANHEISI / skogsolvon<br />

Viburnum opulus<br />

Luonnonvarainen lehto- ja korpikasvi etelästä<br />

Pohjois-Pohjanmaalle. Pystyhaarainen, leveä, 2-<br />

m korkea pensas. Valkoiset suuret kukinnot kesäkuussa,<br />

punaiset myrkylliset marjat syyskesällä.<br />

Pvar. Tuore tai kostea runsasravinteinen multamaa.<br />

Menestymisvyöhykkeet I-VI. Kylvö: D<br />

Luonnonkanta E-K-S Tunnus: pv-25 - 3

---

SIPERIANKÄRHÖ / sibirisk klematis<br />

Clematis alpina subsp. sibirica<br />

Aloittelevan kärhöharrastajan ensihankintoja,<br />

kasvaa Suomessa luonnonvaraisenakin, tosin hyvin<br />

harvinaisena. Rehevä köynnös, korkeus 2-<br />

m. Lehtihangoissa isohkot, nuokkuvat, kellomaiset,<br />

valkoiset kukat. Runsas kukinta kesäkuussa.<br />

Loppukesällä koristeelliset siemenhaituvat. Seinustoille,<br />

aidoille, puunrungolle, kallion päälle.<br />

Tuettava säleiköllä, naruilla tai voi kasvaa maata<br />

pitkin. Pvar. Tuore, runsasravinteinen multamaa.<br />

Vyöhykkeet I-V(VI). Kylvö: C<br />

Kanta: xx-xxxx E-S Tunnus: pv- 32-2<br />

TARHA-ALPPIKÄRHÖ<br />

Clematis Alpina-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet<br />

Alppikärhön ja mm. kruunukärhön (C. macropetala)<br />

risteymistä valittuja lajikkeita. Kukat suuria, usein<br />

avonaisia, valkoisia sekä vaaleanpunaisen, sinisen<br />

ja violetin sävyissä lajikkeen mukaan. Käyttö, kasvuvaatimukset<br />

ja kylvö kuten siperiankärhö. Menestymisvyöhyke<br />

vaihtelee lajikkeittain I-V.<br />

Kanta: xx violetti- ja valkokukkaisesta kärhöstä<br />

kerättyä siementä Tunnus: pv- 32-3<br />

TIUKUKÄRHÖ / fransk klematis<br />

Clematis x diversifolia<br />

Tiukukärhöt ovat saaneet alkunsa kellokärhön<br />

(C. integrifolia) ja viinikärhön (C. viticella) risteydyttyä.<br />

Ne ovat osin perennamaisia, osin puutuvavartisia<br />

köynnöksiä, korkeus 2 m tai ylikin.<br />

Kukat suuret (5-7 cm), komeat, sinivioletit. Runsas<br />

kukinta kestää kauan, kesä-heinäkuusta jopa<br />

syksyyn. Tuenta säleikköön tai nk. köynnöspyramidiin.<br />

Aur. Tuore, runsasravinteinen maa. Vyöhykkeet<br />

I-IV(V). Kylvö: C<br />

Kanta: x ‘Eriostemon’-lajikkeesta sekä jostain toisesta<br />

lajikkeesta (sekin kenties ‘Eriostemon’?) kerättyä<br />

siementä. Tunnus: pv- 32-5<br />

puuvartiset köynnökset<br />

6<br />

KIINANKELTAKÄRHÖ / gullklematis<br />

Clematis tangutica<br />

Kuten siperiankärhö, mutta kukat keltaiset ja kukinta<br />

myöhemmin, kesä-heinäkuussa. Erityisen<br />

koristeelliset siemenhaituvat. Aur-pvar. Runsasravinteinen,<br />

kalkittu multamaa. Vyöhykkeet I-V.<br />

Käyttö ja kylvö kuten siperiankärhö.<br />

Kanta: x Tunnus: pv- 32-22<br />

PUNAKOISO / besksöta<br />

Solanum dulcamara<br />

Luonnonvarainen köynnös, tavallinen Etelä-Suomessa,<br />

harvinaisena Tornioon saakka. Rantapensaikoissa,<br />

ojissa, ruovikoissa, myös pihoissa<br />

koristekasvina. Tyvestä puutuneet varret kiemurtelevat<br />

muun kasvillisuuden seassa tai kiipeilevät<br />

pensaikossa. Lehdet yleensä kolmilehdykkäiset.<br />

Violetit “perunankukat” harvassa viuhkossa. Munanmuotoiset,<br />

pienet marjat ovat aluksi vihreät,<br />

kypsyessään kiiltävänpunaiset, myrkylliset. Rehevä,<br />

kauniisti kukkiva ja marjova köynnöskasvi.<br />

Aur-var. Tuore tai kostea, runsasravinteinen maa.<br />

Vyöhykkeet I-VI(VII).<br />

Luonnonkanta E-S Tunnus: pv-23 -<br />

TÖRMÄVIINI / doftvin<br />

Vitis riparia<br />

Pohjoisamerikkalainen viiniköynnös, 2-5 m pitkät<br />

versot kiipeilevät kärhillä. Suuret halkoiset lehdet.<br />

Pienet tummanvioletit <strong>ry</strong>päleet tertuissa. Marjojen<br />

maku vaihtelee eri köynnösyksilöissä, nämä siemenet<br />

on kerätty melko makeamarjaisesta köynnöksestä.<br />

Aur. Tuore tai kostea, runsasravinteinen hiekkamultamaa.<br />

Vyöhykkeet I-III. Kylvö: C<br />

Kanta: xx E-S Tunnus: pv-256-5<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

YRTTI-IISO / anisisop<br />

Agastache foeniculum<br />

Monivuotinen, mutta yleensä yksivuotisena kasvatettava<br />

mauste- ja teeyrtti ja kesäkukka. Talvehtii usein<br />

Etelä-Suomessa tai ainakin kylväytyy. Korkeus 70- 00<br />

cm, lehdet nokkosmaiset. Pienet kukat pitkissä tähkämäisissä<br />

kukinnoissa heinä-elokuussa. Koko kasvissa<br />

on miellyttävä tuoksu ja maku, sekoitus anista ja lakritsia.<br />

Muutaman viikon taimikasvatus sisällä TAI kylvö<br />

toukokuussa kasvupaikalle. Taimiväli 30 cm. Lehtiä<br />

käytetään tuoreena ja pakastettuna teeksi sekä teen ja<br />

jälkiruokien mausteena. Hyvä mehiläis- ja perhoskasvi,<br />

kaunis koristekasvinakin ja leikkokukkana.<br />

Kannat:<br />

a) x-xx violetti<br />

b) x-xx valkoinen<br />

c) x siemeniä lajikkeesta ‘Golden Jubilee’, jolla<br />

kellanvihreät lehdet<br />

Tunnus: yr- 0 -3- a / b / c<br />

VÄINÖNPUTKI / kvanne, angelica<br />

Angelica archangelica<br />

Lapin lahja muulle Suomelle. Kaksi- tai muutamavuotinen<br />

“putkikasvi”. Muistuttaa karhunputkea, mutta<br />

tanakampi, vihertävä kukintosarja pallonpyöreä ja lehtiruoti<br />

liereä (karhunputken lehtiruoti on kouruinen).<br />

Viljeltynä pari metriä korkea. Nuoria versoja käytetään<br />

vihanneksen tapaan salaateissa ja keitoissa, lehdet tuoreina<br />

ja kuivattuina ruokien mausteena. Maku on kyllä<br />

eksoottinen ja vaatii tottumista. Lisäksi koristeellinen.<br />

Aur. Tuore maa. Taimiväli 70 cm. Kylvö: D<br />

Luonnonkanta P-S Tunnus: yr- 0 -<br />

ROHTOPURASRUOHO (kurkkuyrtti)<br />

/ gurkört<br />

Borago officinalis<br />

Yksivuotinen mesikasvi ja kesäkukka. Käytettiin<br />

aiemmin rohdoksenakin, mutta ei enää, sillä kasvi<br />

sisältää terveydelle haitallisia alkaloideja. Karheakarvainen<br />

ja suurilehtinen, korkeus 0-80 cm. Sinisiä<br />

ratasmaisia kukkia runsaasti koko kesän. Kukkia käytetään<br />

salaattien ja kakkujen koristeena. Erinomainen<br />

mesikasvi mehiläisille. Kylvö keväällä kasvupaikalle.<br />

Taimet harvennetaan, väli 30- 0 cm. Aur Tuore,<br />

runsasravinteinen maa. Kylväytyy runsaasti.<br />

Kanta: xx-xxx Tunnus: yr- 09-<br />

Mauste- ja lääkeyrtit<br />

62<br />

ROHTOMARALJUURI / maralrot<br />

Leuzea carthamoides<br />

Monivuotinen lääkeyrtti ja koristekasvikin. Hieman<br />

huopaohdakkeen näköinen, metrin korkuinen, isot<br />

liuskaiset lehdet. Purppuranpunaiset mykeröt heinäelokuussa.<br />

Komea kukkatarhassa, hyvä mesikasvi.<br />

Juuriuutetta käytetään vahvistavana rohtona. Aur.<br />

Tuore, kuohkea hiekkamulta. Kylvö: C<br />

Kanta: x-xx Tunnus: yr- 2 -<br />

LIPERI (lipstikka) / libbsticka<br />

Levisticum officinale<br />

Vanha perinteinen yrtti, käytetty aikoinaan eläinten<br />

lääkintään. Monivuotinen, pensasmainen, onttovartinen,<br />

korkeus ,5-2 m. Lehdet suuria ja liuskaisia,<br />

sarjakukinnot kellertäviä. Lehtiä käytetään keittojen<br />

ja liharuokien mausteena. Maku on voimakas, sellerimäinen.<br />

Lehdet säilötään kuivaamalla tai pakastamalla.<br />

Aur-pvar. Hyvä multamaa. Kylvö keväällä<br />

kasvupaikalle tai muutaman viikon taimikasvatus.<br />

Kasvaa parissa vuodessa niin suureksi, että yksi kasvi<br />

riittää kotitalouden tarpeisiin.<br />

Kanta: x-xxx Tunnus: yr- 22-<br />

SAKSANKIRVELI / spansk körvel<br />

Myrrhis odorata<br />

Monivuotinen vanha yrtti. Korkeus 50- 50 cm. Suuret<br />

pehmeät, saniaismaiset lehdet ja leveät valkoiset<br />

sarjakukinnot. Pitkät siemenet kypsinä mustat, hyvin<br />

koristeelliset. Koko kasvi maistuu makealta anikselta<br />

ja lakritsalta. Nuoria versoja käytetään vihanneksena,<br />

lehtiä mausteena. Vihreät siemenet hyvänmakuista pureskeltavaa.<br />

Kaunis koristekasvina. Aur-pvar. Monenlaiset<br />

läpäisevät maat. Kylvö: D. Kylväytyy ja leviää.<br />

Kanta: xxxx E-K-S Tunnus: yr- 28-<br />

ROHTOPÄHKÄMÖ / läkebetonika<br />

Stachys officinalis<br />

Monivuotinen, ikiaikainen lääkeyrtti, muistuttaa jossain<br />

määrin peltopähkämöä. Pysty, noin puolimetrinen<br />

varsi. Pitkulaiset, karheat lehdet. Violetinpunaiset<br />

huulikukat tähkämäisissä kukinnoissa heinä-elokuussa.<br />

Rohto (parantavia ja rauhoittavia ominaisuuksia),<br />

koristekasvi ja perhoskasvi. Aur. Kuivahko tai tuore<br />

hiekkamultamaa. Kylvö: C<br />

Kanta: xx Tunnus: yr- -

---

ILMASIPULI / luftlök<br />

Allium cepa Proliferum-<strong>ry</strong>hmä<br />

Monivuotinen, vanhastaan viljelty sipuli. Isot,<br />

pillimäiset, puolimetriset lehdet, joiden päihin<br />

kasvaa röykkiö pikkusipuleita. Tuottaa naattisatoa<br />

jo keväällä. Pikkusipulit istutetaan keväällä<br />

maahan muutaman sentin syvyyteen. Taimiväli<br />

0 cm. Aur, kuivahko, kuohkea maa. Kaikki kasvinosat<br />

kelpaavat syötäväksi, vahvan makuinen.<br />

Kanta: xxx-xxxx Annoksessa 2 pikkusipulia<br />

Tunnus: ra- 0 -9<br />

PILLISIPULI (talvisipuli) / piplök<br />

Allium fistulosum<br />

Monivuotinen sipuli. Puolimetriset, ontot lehdet, joiden<br />

päässä suuret, pyöreät, vaaleat kukinnot. Kylvö<br />

kasvupaikalle tai muutaman viikon taimikasvatus<br />

sisällä. Taimiväli 30- 0 cm. Aur, runsasravinteinen<br />

hiekkamultamaa. Lehtiä käytetään ruoho- ja purjosipulin<br />

tavoin ruoissa, salaateissa ja leivän päällä.<br />

Satoa saadaan jo keväällä. Myös varsinaisia sipuleita<br />

voi käyttää ruoanlaitossa. Melko miedon makuinen.<br />

Kanta: xx Tunnus: ra- 0 - 3<br />

TALVIVALKOSIPULI / vitlök<br />

Allium sativum<br />

Talvivalkosipuli on isokyntinen, voimakkaan makuinen<br />

valkosipulin kanta. Tarjolla on itusilmuja eli talvivalkosipulin<br />

kukintoon kasvavia pikkuisia “kynnenalkuja”.<br />

Itusilmut kasvatetaan ensin kynsiksi, mihin<br />

kuluu tavallisesti kaksi kesää. Keväällä silmut<br />

peitetään 0 cm välein matalaan maavakoon, annetaan<br />

kasvaa rauhassa ja jätetään talveksi maahan.<br />

Kasvu jatkuu kesällä 2. Syksyllä 2 normaalin<br />

kynnen kokoisiksi kasvaneet itusilmut nostetaan<br />

maasta ja niiden annetaan kuivahtaa. Ennen maan<br />

jäätymistä kynnet istutetaan takaisin maahan ( 0<br />

cm syvälle, 20 cm välit) ja ne tuottavat seuraavana<br />

kesänä useampikyntisen valkosipulin.<br />

Toinen käyttötapa: itusilmusta kasvava nuori<br />

ja mehevä, purjomainen varsi on maukasta salaattiainesta<br />

ja leivänpäällystettä.<br />

Kanta: x-xx Itusilmuja, pieniä ja suurempia,<br />

runsas annos.<br />

Tunnus: ra- 0 - 5<br />

keittiökasvit<br />

63<br />

RUOHOSIPULI / gräslök<br />

Allium schoenoprasum<br />

Monivuotinen, tuttu vihannessipuli. Tiheän mätäsmäinen<br />

kasvutapa, korkeus 20-30 cm. Ontot<br />

lehdet, sinertävän punaiset kukinnot. Kylvö kasvupaikalle<br />

tai muutaman viikon taimikasvatus sisällä.<br />

Taimiväli 20 cm. Aur, kuivahko, kuohkea<br />

maa. Lehtiä käytetään ruoissa, salaateissa, leivän<br />

päällä. Kaunis koristekasvinakin.<br />

Kanta: xx-xxx E-K-S Tunnus: ra- 0 - 7<br />

KÄÄRMEENLAUKKA / skogslök<br />

Allium scorodoprasum<br />

Hiukan erikoisen näköinen, monivuotinen sipulilaji.<br />

Kasvaa harvinaisena etelärannikon ja Ahvenanmaan<br />

niityillä ja lehdoissa. Metrinkin korkuiseksi kasvava<br />

kukintovarsi, vain muutama lehti. Maan alla munanmuotoinen<br />

sipuli. Kukinnossa on kymmenittäin violettikuorisia<br />

itusilmuja, samaan tapaan kuin talvivalkosipulilla.<br />

Helposti kasvatettava, itsestään huolta pitävä ja<br />

leviävä “mökkiläisen sipuli”. Sopii myös niittykasviksi.<br />

Itusilmut kylvetään matalaan vakoon hiekkapitoiseen<br />

maahan. Ravinnoksi käytetään nuorta vartta<br />

sekä maassa olevia sipuleita.<br />

Kanta: x Ap. luonnonkanta Hiidenmaalta,<br />

runsas annos. Tunnus: ra- 0 - 9<br />

KIINANSIPULI / höstlök, kinesisk gräslök<br />

Allium tuberosum<br />

Monivuotinen salaattisipuli, kutsutaan myös “kiinanruohosipuliksi”.<br />

Mätäsmäinen kasvutapa, tummat<br />

litteät lehdet, kukkavarret 30-50 cm. Melko suuret<br />

valkoiset, tuoksuvat kukat puolipallomaisissa kukinnoissa<br />

alkukesällä. Käytetään kuten ruohosipulia, koko<br />

kasvissa valkosipulimainen aromi. Kaunis koristekasvinakin.<br />

Kylvö kasvupaikalle tai muutaman viikon taimikasvatus<br />

sisällä. Aur-pvar. Tuore hiekkamultamaa.<br />

Kanta: xxxx E-S Tunnus: ra- 0 -20<br />

PARSA / sparris<br />

Asparagus officinalis<br />

Vanha viljelykasvi, kasvatettu Suomen kartanoissa jo<br />

700-luvulla. Kylvö keväällä ruukkuihin tai suoraan<br />

maahan. Itäminen voi olla hidasta ja taimikasvatus<br />

kestää 2-3 vuotta. Satoa saadaankin sitten vuosikym-<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

keittiökasvit<br />

menten ajan. Aur, suojainen kasvupaikka. Tuore, runsasravinteinen,<br />

kalkittu, kuohkea hiekkamultamaa.<br />

Keväisin herkutellaan rapeilla versonaluilla, jotka leikataan<br />

irti noin 20 cm pitkinä. Kesällä parsa kasvaa ,5<br />

m korkeaksi ja oksia voi käyttää leikkovihreänä. Onpa<br />

parsaa istutettu oleskelupaikan näkösuojaksikin.<br />

Kanta: xxxx “Teuva” Tämä vanha, alunperin<br />

Teuvalta lähtöisin oleva kanta on lisäyksessä jo monella<br />

Maatiaisen jäsenellä ympäri maata.<br />

Tunnus: ra- 08-<br />

KAURA / havre<br />

Avena sativa<br />

Tarjolla on nk. mustakuorinen, vanha kaurakanta<br />

Etelä-Karjalasta. Korren korkeus on 70- 00 cm. Leveä<br />

röyhy on koristeellinen, sillä jyvissä on tummanruskea<br />

kuori. Linnunjyviksi, lyhteiksi, kuivakukiksi.<br />

Lyhde- ja kuivakukkatarkoituksiin korret leikataan<br />

syyskesällä sopivassa tuleentumisvaiheessa niin että<br />

röyhyt ovat kauniin keltaiset eivätkä jyvät vielä varise.<br />

Kylvö kasvupaikalle mahdollisimman aikaisin<br />

toukokuussa. Orasväli 5 cm.<br />

Kanta: xxxx “Savitaipale” annos 30 g<br />

Tunnus: ra- 09-<br />

KASKINAURIS / rova<br />

Brassica rapa<br />

‘Eno’ on vanha suomalainen kaskinauriskanta, viljelyssä<br />

Enossa Pohjois-Karjalassa. Nauriit kelta-,<br />

sini- , puna- ja kirjavakuorisia. Hyvin muokattu,<br />

lämmin hiekkamultamaa. Kylvö keväällä tai alkukesällä<br />

riviin. Kylvös on hyvä heti suojata kasvuharsolla<br />

tuhohyönteisiltä, etenkin kirpoilta. Taimien<br />

harvennus 0 cm välein. Ei voimakasta lannoitusta.<br />

Kastellaan jos kuivaa. Nauriita voi syödä pitkin kesää.<br />

Korjuu syysmyöhällä, varastointi kellariin.<br />

Kanta: xxxx ‘Eno’ annos 3 g<br />

Tunnus: ra- 2-22<br />

RUISTANKIO / oljedådra<br />

Camelina sativa<br />

Yksivuotinen, ristikukkainen öljykasvi ja kuivakukka.<br />

Hoikat varret 50-70 cm, suikeat lehdet. Keltaiset<br />

ristikukat heinä-elokuussa. Soikeat, pulleahkot siemenlidut.<br />

Kylvö toukokuussa kasvupaikalle. Kasvaa<br />

monenlaisissa maissa, ei erityisvaatimuksia. Varret<br />

leikataan syksyllä ja kasvusto viedään sisälle jälkituleentumaan<br />

ja kuivumaan. Kuivuneet varret laitetaan<br />

säkkiin, jonka päällä kävellään niin että lidut hajoavat<br />

ja siemenet irtoavat. Sitten seulotaan. Siemenistä saadaan<br />

rasvahappokoostumukseltaan hyvää ruokaöljyä,<br />

käyvät lintujenkin ruokintaan. Lituvarret ovat myös<br />

6<br />

kauniita kuivakukkia.<br />

Kanta: x Tunnus: ra- 3-<br />

HYVÄNHEIKINSAVIKKA / lungmålla<br />

Chenopodium bonus-henricus<br />

Monivuotinen, vanha, luotettava hyötykasvi. Rehevä<br />

kasvutapa, noin puolimetrinen pysty ja vähähaarainen<br />

varsi. Suuret lehdet pitkäruotisia ja leveän kolmiomaisia.<br />

Tähkämäinen kukinto. Kylvö kasvupaikalle.<br />

Aur-pvar. Runsasravinteinen maa. Lehtiä käytetään<br />

pinaatin tavoin, kaunis koristekasvinakin ja niityllä.<br />

Kanta: xx Tunnus: ra- 6-2<br />

KURPITSASEOS Cucurbita spp.<br />

Seoksena kesä- ja talvikurpitsoiden siemeniä, useita<br />

lajikkeita. Siemenistä kasvaa emonsa kaltaisia kasveja<br />

TAI risteytymisen takia aivan toisenlaisia. Taimikasvatus<br />

aloitetaan vapun jälkeen, ulosistutus kesäkuussa.<br />

Lämmin ja suojainen paikka. Kohopenkki on<br />

hyvä, runsas lannoitus ja kastelu tarpeen. Kurpitsoita<br />

voi syödä keskenkasvuisina tai antaa kasvaa niin pitkälle<br />

syksyyn kuin mahdollista. Kasvusto suojataan<br />

hallalta moninkertaisella harsolla.<br />

Kanta: x Öljysiemenkurpitsasta, koristekurpitsasta,<br />

kesäkurpitsasta sekä oranssista ja vihreästä talvikurpitsasta<br />

kerättyjä siemeniä. Runsas annos.<br />

Tunnus: ra- 23-sp<br />

PALSTERNAKKA / palsternacka<br />

Pastinaca sativa<br />

Ikivanha lääkekasvi ja vasta keskiajalla ruokakäyttöön<br />

siirtynyt juures, myös villiytyneenä teiden<br />

varsilla. Porkkanan tavoin elinkierroltaan kaksivuotinen;<br />

ravinnoksi käytetään ensimmäisen kesän<br />

juurta. Ensimmäisenä kesänä kasvaa naatti eli<br />

kimppu parilehdykkäisiä lehtiä. Valkoiset juuret<br />

korjataan syksyllä tai aikaisin seuraavana keväänä.<br />

Maahan jätetyt juuret kasvattavat toisena kesänä<br />

60- 20 cm korkean varren, ja keskikesällä avautuvat<br />

vihreänkeltaiset kukkasarjat. Syksyllä kypsyvät<br />

vaaleanruskeat siemenet varisevat herkästi.<br />

Aur. Kuivahko tai tuore, melko runsasravinteinen<br />

hiekkamultamaa. Kylvö kasvupaikalle varhain<br />

toukokuussa.<br />

Kanta: x Tunnus: ra- 37-<br />

TARHARAPARPERI / matrabarber<br />

Rheum rhabarbarum<br />

Raparperi on jokaisen puutarhan vaivattomimpia ja<br />

välttämättömiä vihanneksia. Hyvässä maassa venyttää<br />

ruotinsa lähes metrisiksi. Aur-pvar. Tuore, runsasravinteinen,<br />

syvämultainen maa, jossa saa olla saveakin

---

mukana. Lämpimällä paikalla satoa saadaan aikaisin.<br />

Maata lannoitetaan hyvällä kompostilla. Yksinkertaisinta<br />

on kylvää keväällä ulos maahan suoraan. Siementaimien<br />

varttuminen isoksi kestää 3- vuotta.<br />

Kanta: Seoksena siemeniä viidestä vanhasta (xxxx)<br />

raparperikannasta eri puolilta maata. Vaihtelua varmasti<br />

löytyy, kokeilkaa!<br />

Tunnus: ra- -<br />

MUSTAJUURI / svartrot<br />

Scorzonera hispanica<br />

Monivuotinen, mustakuorinen ja vaaleasisustainen<br />

herkkujuures. Voidaan viljellä yksivuotisena juureksena<br />

porkkanan tavoin, jolloin siemenet kylvetään<br />

varhain keväällä ja juuret kaivetaan maasta varovasti<br />

talikolla myöhään syksyllä ja varastoidaan kellariin.<br />

Osa juurista on kuitenkin hyvä jättää maahan ja nostaa<br />

vasta seuraavana keväänä syötäväksi tai sitten antaa<br />

olla maassa jatkamassa kasvua. Viime mainituista<br />

kasvaa kesällä lehtien lisäksi 50-80 cm korkeita varsia,<br />

joihin aukeaa runsaasti suuria keltaisia kukkamykeröitä.<br />

Kukinta on komea (käyvät leikkokukiksikin), ja sen<br />

jälkeen kehittyvät vielä koristeellisen haituvaiset “siemenpallot”.<br />

Siemenet kannattaa kerätä talteen uusia<br />

kylvöjä varten. Myös vanhemmat, jo kukintakykyiset<br />

juuret ovat hyvää syötävää, kunhan kukkavarret katkaistaan<br />

heti alkuunsa. Miedon, makeahkon makuisia<br />

juuria syödään sellaisenaan keitettyinä (kuoritaan ennen<br />

tai jälkeen keittämisen, makuasia) tai niistä valmistetaan<br />

maukasta sosekeittoa maa-artisokan tapaan.<br />

Tuore, runsasravinteinen, syvälle kuohkeutettu maa.<br />

Kanta: x Tunnus: ra- 3-<br />

TOMAATTI / tomat<br />

Solanum lycopersicum<br />

Kerääjä kertoo: “’Black Russian’ (“Musta Ryssä”) on<br />

pihvi- tai puolipihvitomaatti. Itää hitaammin kuin muut<br />

lajikkeet, mutta kun pääsee alkuun, on kasvu rotevaa.<br />

Kypsän tomaatin kuori on melko ohut. Hedelmälihaa<br />

on paljon, siemeniä melko vähän. Rumanvärinen kuori<br />

ja hedelmäliha, violettiin vivahtava ruskeanpunainen.<br />

Mutta ah! niin ihanan makuinen! Viljelykokemusteni<br />

perusteella (6 kesää, kylmä kasvihuone) suosittelen<br />

latvomaan kolmen kukkatertun jälkeen ja jättämään<br />

2- hedelmää per terttu. Hedelmä ei irtoa helposti kannastaan<br />

joten se on parasta saksia irti.”<br />

Kanta: xx ‘Black Russian’ Tunnus: ra- 6-2<br />

KAURAJUURI / havrerot<br />

Tragopogon porrifolius<br />

Kaurajuuri on niityillämme kasvavan pukinparran<br />

sukulainen ja vanha vihanneskasvi, jonka viljely on<br />

65<br />

keittiökasvit<br />

kuitenkin melko harvinaista. Kaksivuotinen. Kylvökesänä<br />

kehittyy suikealehtinen ruusuke ja pitkä valkoinen<br />

juuri. Seuraavana kesänä kasvaa metrin korkuinen<br />

varsi, jonka päähän aukeaa liilanvärisiä, 5 cm leveitä<br />

kukkamykeröitä. Lopuksi kehittyvät isot siemenhaituvapallot.<br />

Ruoaksi käytetään hienonmakuisia juuria<br />

samaan tapaan kuin mustajuurta. Viljely kuten mustajuuri,<br />

paitsi koska kaurajuuri kaksivuotisena kuolee<br />

siemenet kypsytettyään, lisäkylvöjä pitää tehdä joka<br />

kevät. Myös huomiota herättävä ja hieno koristekasvi,<br />

sopii niityllekin leviämään omia aikojaan.<br />

Kanta: xx Tunnus: ra- 50-<br />

HÄRKÄPAPU / bondböna<br />

Vicia faba<br />

Vanha viljelykasvi niin Suomessa kuin koko maailmassa.<br />

Tukeva varsi 70- 50 cm, kauniit lehdet. Valkoiset<br />

mustatäpläiset tuoksuvat kukat lehtihangoissa<br />

kesä-heinäkuussa. Pulleat palot loppukesällä. Kylvö<br />

varhain toukokuussa. Hyvin muokattu multasavimaa<br />

paras, mutta pärjää monenlaisissa maissa. Taimet kestävät<br />

hallaa. Taimiväli 20-30 cm, riviväli 50 cm. Kuivina<br />

kausina on kasteltava. Pehmeitä, vihreitä papuja<br />

käytetään keittoihin, paistoksiin, salaatteihin (kiehautettava).<br />

Tuleentuneista, kuivista pavuista valmistetaan<br />

mm. perinteistä papurokkaa (pavut liotettava yön yli ja<br />

kiehautettava ennen varsinaista kypsentämistä).<br />

Kannat:<br />

a) xxxx ‘Savitaipale’ maatiaishärkäpapu<br />

70- 00 cm, tuleentuneet siemenet keskikokoisia,<br />

vaaleanruskeita ja violetteja. Perinteinen rokkapapu.<br />

Annos 50 g.<br />

b) xxxx ‘Aunus’ maatiaishärkäpapu Kuten<br />

‘Savitaipale’ mutta siemenet tummia. Annos 50 g.<br />

c) x “Swedish Purple” 50-70 cm, tuleentunet<br />

siemenet keskikokoisia, vaaleanruskeasta vaaleanviolettiin.<br />

Kanta alunperin Ruotsista, Suomessa<br />

kasvatettua siementä. Annos 20 g.<br />

Tunnus: ra- 55-<br />

ERIKOISSALAATTISEOS<br />

Tästä siemenseoksesta kasvaa yksivuotisia, hieman<br />

tavallisuudesta poikkeavia kasveja, joiden lehtiä ja<br />

nuoria versoja voi käyttää salaateissa, muissa kasvisruuissa<br />

ja leivän päällä. Kylvö keväällä kasvupaikalle<br />

harvakseltaan. Mukana ovat seuraavat lajit: japaninkaali<br />

(Brassica rapa Mizuna-<strong>ry</strong>hmä), vihannesportulakka<br />

(Portulaca oleracea subsp. sativa), rohtosarviapila<br />

(Trigonella foenum-graecum) ja salaattivuonankaali<br />

(Valerianella locusta var. oleracea). Kanta: x<br />

(siemeniä on melko vähän) Tunnus: salamix<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Monivuotiset kukat<br />

Laukka, Allium sp., valkoinen<br />

Tuoksuakileija, Aquilegia fragrans, vaalea<br />

Siperianasteri, Aster sibiricus, liila<br />

Herttakello, Campanula alliariifolia, valkoinen<br />

Ritarinkello, Campanula pyramidalis, sininen<br />

Ruohokanukka, Cornus suecica, luonnonkanta<br />

Kultalakka, E<strong>ry</strong>simum cheiri, oranssi<br />

Tuoksumatara, Galium odoratum, valkoinen<br />

Idänkurjenpolvi, Geranium himalayense, sinivioletti<br />

Metsäkurjenpolvi, Geranium sylvaticum,<br />

väriseos, luonnonkanta<br />

Sulkakellukka, Geum triflorum<br />

Talvisaippo, Iberis sempervirens, valkoinen<br />

Miekkahirvenjuuri, Inula ensifolia, keltainen<br />

Rantahirvenjuuri, Inula salicina, keltainen<br />

Lapinnauhus, Ligularia ‘Hietala’, keltainen, vanha<br />

Pikkutervakko, Lychnis alpina, punainen<br />

Sinivaleunikko, Meconopsis betonicifolia, sininen<br />

Tarhaväriminttu, Monarda Media-<strong>ry</strong>hmä, punainen<br />

Preeriaväriminttu, Monarda fistulosa, vaal.punainen<br />

Helmililja, Muscari sp., sininen<br />

Mirrinminttu, Nepeta x faassenii, siniliila<br />

Kissanminttu, Nepeta coerulea, sininen<br />

Punahuisku, Prenanthes purpurea, viol.punainen<br />

Pihaesikko, Primula x pubescens, väriseos<br />

Purppuraesikko, Primula saxatilis, purpp. punainen<br />

Kevätesikko, Primula veris, punainen, vanha<br />

Pohjanruusujuuri, Rhodiola rosea, keltainen<br />

Mustapäivänhattu, Rudbeckia occidentalis, keltainen<br />

Lehtosalvia, Salvia nemorosa, sinivioletti<br />

Kaukasianmaksaruoho, Sedum spurium,<br />

ruusunpunainen, vanha<br />

(Tarha?)maksaruoho, Sedum-lajike,<br />

valkoinen, 30 cm<br />

Maksaruoho, Sedum sp., valkoinen, 0 cm<br />

Liuskalääte, Serratula gmelinii<br />

Tarhajalomalva, Sidalcea x cultorum, vaal.punainen<br />

Tähtirotkokielo, Smilacina stellata,<br />

valkoinen, pun. marjat<br />

Rohtoraunioyrtti, Symphytum officinale,<br />

punaliila, vanha<br />

Metsävirna, Vicia sylvatica,<br />

sini-valkoinen, luonnonkanta<br />

löytökori<br />

Seuraavia perennojen ja kesäkukkien siemeniä on varastossa vain pieni määrä, -5 annospussia / laji.<br />

Nopeat ehtivät ensin! Tilauslomakkeeseen tunnukseksi “löytökori”.<br />

66<br />

Yksivuotiset kukat<br />

Kesäkaunokainen, Bellis annua, valkoinen<br />

Pallerokiurunkukka, Gilia capitata<br />

Kirjosuvikakkara, Glebionis carinata,<br />

puna-keltainen<br />

Sarjasaippo, Iberis umbellata, valkoinen<br />

Mummonpalsami, Imbatiens balsamina,<br />

valk. + vaal.punainen, vanha<br />

Tuoksuherne, Lathyrus odoratus, väriseos<br />

Kesämalvikki, Lavatera trimestris,<br />

valk. + vaal.punainen<br />

Tarhaneito, Nigella damascena, sininen<br />

Ruisunikko, Papaver dubium, oranssinpunainen<br />

Isosamettikukka, Tagetes erecta, kermanvaalea<br />

Reunuspäivänkakkara, Tanacetum parthenium,<br />

valkoinen<br />

Kotimaista<br />

VALKOAPILAN siementä<br />

‘ISOKALLIO’<br />

Ainoa markkinoilla oleva kotimainen<br />

valkoapilalajike<br />

Ainoa markkinoilla oleva nk. nurmikkotyypin<br />

valkoapila: kasvaa hillitysti,<br />

ei rehota, pienilehtinen<br />

Sopeutunut Suomen hankaliin kasvuoloihin,<br />

talvehtii erinomaisesti<br />

00 g siementä riittää -2 aarin suuruisen<br />

valkoapilakedon perustamiseen<br />

Mainio lisä nurmikkoon ja pihakedolle,<br />

hyvä mesikasvi mehiläisille ja kimalaisille.<br />

Tunnus: mv-607-7<br />

Hinta: 100 g:n pussi 4,50 e

---

SUOMENKIELISET NIMET<br />

aasiankullero 3<br />

adlumia 5<br />

ahdekaunokki<br />

aholeinikki 37<br />

aitaorapihlaja 57<br />

aitoelämänlanka 50<br />

aitoukonhattu 5<br />

alaskanlupiini 29<br />

alpi 30<br />

alppiakileija 8<br />

alppiasteri 0<br />

alppihierakka 38<br />

alppipiikkiputki 20<br />

alppivuohennokka 39<br />

amerikankello 2<br />

amppelirusokki 6<br />

arovuokko 7<br />

aurankukka 5<br />

auringontähti 2<br />

blandaruusu 59<br />

erikoissalaattiseos 65<br />

espanjanunikko 3<br />

etelänkevätesikko 37<br />

etelänmunkki 25<br />

etelänruusuruoho 26<br />

euroopansorvarinpensas 58<br />

hapankirsikka 56<br />

harakankello 3<br />

harjaneilikka 7<br />

harmaakäenkukka 29<br />

harmaamalvikki 26<br />

hehkuvarakkaus 30<br />

heidinkukka 6<br />

heinäratamo 35<br />

helminukkajäkkärä 7<br />

helovuokko 7<br />

herkkuhyppykurkku 7<br />

herttavuorenkilpi<br />

hietapitkäpalko 7<br />

himalajanjalkalehti 36<br />

himalajanvuokko 7<br />

hirvenkello 2<br />

hopeahärkki 5<br />

huhtakurjenpolvi 9<br />

huiskilopieta<strong>ry</strong>rtti 2<br />

hakemisto<br />

hullukaali 50<br />

humalanvieras 7<br />

huopakaunokki<br />

hyvänheikinsavikka 6<br />

härkäpapu 65<br />

häränkukka<br />

idänarnikki 0<br />

idänhirvenjuuri 2<br />

idänkeulankärki 32<br />

idänsinililja 39<br />

iharuusu 59<br />

ikikuuruoho 29<br />

ilmasipuli 63<br />

iltahelokki 32<br />

isabellansyreeni 60<br />

isoampiaisyrtti 9<br />

isoauringonkukka 50<br />

isohirvenjuuri 2<br />

isoinkarvillea 2<br />

isokaunosilmä 6<br />

isokissanminttu 32<br />

isoköynnöskrassi 53<br />

isoniittyhumala 37<br />

iso-orapihlaja 55<br />

isopukinjuuri 35<br />

isopäivänkakkara 27<br />

isorikko 39<br />

isosamettikukka 52.<br />

isotsinnia 5<br />

isotähtiputki 0<br />

isoukonkello 2<br />

isovuohennokka 39<br />

jaloakileija 9<br />

jalokallioinen 20<br />

jalokiurunkannus 6<br />

jalopähkämö<br />

jaloritarinkannus 7<br />

japaninesikko 37<br />

japaninhanhikki 36<br />

japaninruusukvitteni 57<br />

johanneksensauramo 7<br />

jupiterinkukka 30<br />

jänönapila 53<br />

jättihirvenjuuri 2<br />

jättimesiangervo 2<br />

67<br />

jättipieta<strong>ry</strong>rtti 2<br />

kaarisyreeni 60<br />

kaarlenvaltikka 3<br />

kainokurjenpolvi 22<br />

kakalia 3<br />

kaliforniantuliunikko 49<br />

kaljukultasade 58<br />

kallionauhus 27<br />

kalvasapila 3<br />

kanarianköynnöskrassi 53<br />

karhunjuuri 3<br />

karhunlaukka 6<br />

karpaattienkello 2<br />

karstaohdake 9<br />

kartanoruusu 59<br />

kaskinauris 6<br />

kasmirinpihlaja 56<br />

katsura 55<br />

kaukasiankellokki<br />

kaukasiankirahvinkukka 5<br />

kaukasianmaksaruoho 0<br />

kaukasianpioni 33<br />

kaukasianpitkäpalko 0<br />

kaunokainen<br />

kaunokurjenmiekka 25<br />

kaunopunahattu 20<br />

kaura 6<br />

kaurajuuri 65<br />

kauriinkello 3<br />

keijunkello 3<br />

keisarinelämänlanka 50<br />

keisarinpikarililja 2<br />

kellohunajakukka 52<br />

kellohyasintti 5<br />

kellokärhö 5<br />

kellosinilatva 36<br />

kelta-apila 53<br />

kelta-apinankukka 3<br />

keltahanhikki 36<br />

keltakatkero 22<br />

keltakaunokki<br />

keltakurjenmiekka 25<br />

keltalilja 28<br />

keltamaite 28<br />

keltamo 5<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

keltasauramo 7<br />

keltasormustinkukka 8<br />

keltasuvikakkara 9<br />

keltasääkukka 8<br />

keltaukonhattu 5<br />

keltavaleunikko 3<br />

kenttäorakko 32<br />

kessu 5<br />

kesäesikko 37<br />

kesäkullero 3<br />

kesäkuuruoho 29<br />

ketokaunokki 5<br />

ketoneilikka 8<br />

ketoruusuruoho 26<br />

kevätesikko 37<br />

kevätlinnunherne 26<br />

kevätvuohenjuuri 9<br />

kielo 6<br />

kievarinyrtti 35<br />

kiiltomalva 50<br />

kiiltotuhkapensas 57<br />

kiinankeltakärhö 6<br />

kiinanpieta<strong>ry</strong>rtti 2<br />

kiinanpioni 33<br />

kiinanritarinkannus 7<br />

kiinansipuli 63<br />

kilpiangervo 0<br />

kirjohanhikki 36<br />

kirjokiurunkukka 9<br />

kirjolupiini 29<br />

kirjopikarililja 2<br />

kirsikkaluumu 58<br />

kissankello<br />

kivikkosuopayrtti 38<br />

koiranheisi 60<br />

koirankieli 7<br />

kollinminttu 3<br />

komeakirjolupiini 29<br />

komeamaksaruoho 0<br />

korallikeijunkukka 23<br />

koreahohdekukka 23<br />

koreansyreeni 60<br />

koruköynnös 8<br />

kotkanakileija 8<br />

kriminpioni 33<br />

kruunuohdake 32<br />

kruunusuvikakkara 9<br />

kruunuvuokko 5<br />

kultahanhikki 36<br />

kultahelokki 32<br />

kultajänönputki<br />

kultakallioinen 20<br />

kultakaunosilmä 7<br />

kumina<br />

kuolanpioni 32<br />

kurjenkello 3<br />

kurjenpolvi 9<br />

kurkkuyrtti 62<br />

kurpitsaseos 6<br />

kuunliljat 23<br />

kyläkurjenpolvi 22<br />

kyläneidonkieli 20<br />

käenkukka 30<br />

kääpiöjapaninakileija 8<br />

kääpiösamettikukka 53<br />

käärmeenlaukka 63<br />

köynnöspinaatti 22<br />

lamopeikonkello 6<br />

lapinakileija 8<br />

lehtoakileija 9<br />

lehtolaukka 6<br />

lehtopähkämö<br />

lehtorikko 39<br />

lehtosinilatva 36<br />

lehtoukonhattu 5<br />

lehtoängelmä 2<br />

leijonankita 6<br />

leimurakkaus 29<br />

leveäkompassikukka<br />

liperi 62<br />

litulaukka 6<br />

liuskasalkoruusu 6<br />

loistokevätesikko 37<br />

loistopeurankello 2<br />

loistosalvia 38<br />

loistosädekukka2<br />

luumu 58<br />

lännenarnikki 0<br />

lännenheisiangervo 58<br />

lännenhopeapensas 58<br />

lännenisomaksaruoho 0<br />

lännenkonnanmarja 5<br />

maariankello 2<br />

maarianverijuuri 6<br />

maatiaiskurjenmiekka 2<br />

maatiaisritarinkannus 7<br />

maitokello 2<br />

mantsuriankärhö 5<br />

marhanlilja 28<br />

marja-aronia 57<br />

marokonkehäkukka 6<br />

masmalo 8<br />

maurinkiiltomalva 50<br />

meriasteri 0<br />

merikohokki<br />

metsänätkelmä 26<br />

metsäunikko 23<br />

mongolianvaahtera 57<br />

mooseksenpalavapensas 8<br />

morsinko 25<br />

68<br />

mukulapaloyrtti 3<br />

munkkineilikka 8<br />

musta-apila 53<br />

mustajuuri 65<br />

mustakaunokki<br />

mustakoiranköynnös<br />

mustamarjaorapihlaja 55<br />

mustaselja 59<br />

mykeröneilikka 7<br />

myrobalaani 58<br />

myskimalva 3<br />

mäkikuisma 2<br />

mäkiminttu 39<br />

mäkitervakko 5<br />

mökinihmekukka 5<br />

narsissitupakka 5<br />

niittykullero 3<br />

niittysalvia 38<br />

nukkahulluruoho 8<br />

nukkanauhus 27<br />

nukkapähkämö<br />

nukkasalkoruusu 6<br />

nukkasyreeni 60<br />

nukkeakileija 8<br />

nukula 27<br />

nuokkukohokki 0<br />

nurmikaunokki<br />

nurmikohokki<br />

ohdake 5<br />

okahulluruoho 8<br />

onnenpensas 58<br />

oopiumiunikko 5<br />

oratuomi 59<br />

orvokki 5<br />

palavarakkaus 29<br />

pallaksenpioni 33<br />

pallo-ohdake 20<br />

palsternakka 6<br />

palturitupakka 5<br />

paratiisililja 3<br />

paratiisiomenapuu 56<br />

parsa 63<br />

partakello 2<br />

parvitulppaani 3<br />

patjarikko 39<br />

peltokehäkukka 6<br />

pensaskärhö 5<br />

pensaspetunia 52<br />

perhoakileija 8<br />

perhoangervo 22<br />

perunkoiso 5<br />

peurankello 2<br />

piha-akileija 9<br />

pihapäivänkakkara 27<br />

piikkikurkku 9

---

pikkukullero 3<br />

pikkukurjenmiekka 25<br />

pikkuräpelö 6<br />

pikkusormustinkukka 9<br />

pikkutöyhtöangervo 0<br />

pillisipuli 63<br />

pioniunikko 52<br />

pisamakello 3<br />

plataani 58<br />

pohjanrantakukka 30<br />

pohjansinivalvatti 5<br />

prinsessankakkara 27<br />

puistosyreeni 60<br />

pukinparta 2<br />

pulskaneilikka 8<br />

puna-ailakki 0<br />

punaisomaksaruoho 0<br />

punakeltto 7<br />

punakoiso 6<br />

punakonnanmarja 5<br />

punakoristeraparperi 38<br />

punakosmos 7<br />

punakärsämö<br />

punalehtiruusu 59<br />

punaluppio 38<br />

punapieta<strong>ry</strong>rtti<br />

punarevonhäntä 6<br />

punatammi 56<br />

purppuraomenapuu 56<br />

purppurapunalatva 2<br />

purppuraratamo 35<br />

purppurarevonhäntä 6<br />

pystykiurunkannus 6<br />

päivänkakkara 27<br />

päivänsilmä 23<br />

päivänsini 50<br />

pääskynmaksaruoho 0<br />

ranskantulikukka<br />

rantatädyke<br />

rantavehnä 27<br />

rantayrtti 30<br />

rauniokilkka 6<br />

revonpapu 2<br />

riippalobelia 50<br />

rohtomaraljuuri 62<br />

rohtomesikkä 3<br />

rohtopunahattu 20<br />

rohtopurasruoho 62<br />

rohtopähkämö 62<br />

rohtorasti 7<br />

rohtosormustinkukka 9<br />

rohtosuopayrtti 38<br />

rohtovirmajuuri 3<br />

ruiskaunokki 7<br />

ruistankio 6<br />

ruohosipuli 63<br />

ruskolilja 28<br />

ruusumalva 30<br />

ruusunätkelmä 26<br />

ruusupapu 52<br />

<strong>ry</strong>hmäsamettikukka 52<br />

sahalininnauhus 28<br />

saksankirveli 62<br />

samettiverbena 53<br />

sarvitähkämunkki 35<br />

seittitakiainen 0<br />

sikoangervo 2<br />

sikuri 5<br />

silkkiunikko 5<br />

sinikaunokainen<br />

sinipiikkiputki 2<br />

sinisilmiö<br />

siperianampiaisyrtti 9<br />

siperianhernepensas 57<br />

siperiankurjenmiekka 25<br />

siperiankärhö 6<br />

siperianlaukka 6<br />

siperianmaksaruoho 39<br />

siperiansembra 56<br />

siperiansormustinkukka 9<br />

siperianunikko 3<br />

sitruunakissanminttu 3<br />

soikkoratamo 35<br />

soikkovuorenkilpi<br />

steveninjättiputki 23<br />

suippoliuskaorapihlaja 55<br />

sulkaneilikka 8<br />

suomenpihlaja 56<br />

syyshattu 8<br />

syyspäivänhattu 38<br />

syyssädekukka 2<br />

särkynytsydän 26<br />

taatanpihlaja 56<br />

talvivalkosipuli 63<br />

tarha-alpi 30<br />

tarha-alppikärhö 6<br />

tarhaidänunikko 3<br />

tarhaillakko 23<br />

tarhakehäkukka 6<br />

tarhakohokki 52<br />

tarhakullero 3<br />

tarhakurjenmiekka 2<br />

tarhakurtturuusu 59<br />

tarhakylmänkukka 37<br />

tarhakäenkaali 5<br />

tarhamaltsa 6<br />

tarhaomenapuu 55<br />

tarhapimpinellaruusu 59<br />

tarharaparperi 6<br />

tarhasalkoruusu 6<br />

69<br />

tarhasarjalilja 28<br />

tarhasormustinkukka 9<br />

tarhaukonhattu 5<br />

tellima 2<br />

tiikerikaunosilmä 7<br />

tiikerikukka 55<br />

tiukukärhö 6<br />

tomaatti 65<br />

tuliakileija 8<br />

tulikellukka 22<br />

tummakurjenpolvi 22<br />

tummapärskäjuuri 3<br />

tummatulikukka<br />

tähkähietalilja 7<br />

tähkäkeijunkukka 23<br />

tähkäkissanminttu 32<br />

tähkätädyke<br />

tähkävaahtera 57<br />

tähtijasmike 58<br />

täpläkeltano 23<br />

törmäviini 6<br />

ukkolaukka 6<br />

ukonhattu 5<br />

ukonkello 2<br />

ukontulikukka<br />

unelmatädyke<br />

vaaleatähkämunkki 35<br />

valkoailakki 0<br />

valkohanhikki 9<br />

valkokonnanmarja 5<br />

valkolumimarja 60<br />

valkomesikkä 3<br />

valkopallo-ohdake 20<br />

valkoukonhattu<br />

valtikka-aurinkonauhus 27<br />

varjolilja 28<br />

varpupipo 3<br />

varsankello<br />

verihanhikki 36<br />

verikurjenpolvi 22<br />

villaheisi 60<br />

villamo 20<br />

villipetunia 52<br />

virginiantupakka 5<br />

virginiantädyke<br />

vorobievinnauhus 28<br />

vuohenkello 3<br />

vuorikaunokki<br />

vuorikellukka 22<br />

vuorineilikka 8<br />

vuoripioni 33<br />

vuorirevonpapu 2<br />

väinönputki 62<br />

yrtti-iiso 62<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

RUOTSINKIELISET NIMET<br />

adlumia 5<br />

akleja 9<br />

aklejruta 2<br />

alaskalupin 29<br />

alpakleja 8<br />

alpaster 0<br />

alpfrossört 39<br />

alpgullregn 58<br />

alpmartorn 20<br />

alpskräppa 38<br />

alpstormhatt 5<br />

amerikansk klocka 2<br />

amerikansk trolldruva 5<br />

ampelskära 6<br />

anagrambräcka 2<br />

anisisop 62<br />

arnika 0<br />

astilbespirea 0<br />

axalunrot 23<br />

axnepeta 32<br />

axveronica<br />

backglim 0<br />

backranunkel 37<br />

backsippa 37<br />

ballongblomma 5<br />

bellis<br />

benved 58<br />

bergenia, vinterblad<br />

bergklint<br />

berglök 6<br />

bergmynta 39<br />

bergnejlika 8<br />

bergnejlikrot 22<br />

bergpion 33<br />

besksöta 6<br />

björnrot 3<br />

blandaros 59<br />

blek kamtjatkafetblad 40<br />

blodalunrot 23<br />

blodamarant 6<br />

blodfingerört 36<br />

blodnäva 22<br />

blodtopp 38<br />

blomman för dagen 50<br />

blåeld 20<br />

blågull 36<br />

blåklint 7<br />

blålilja 23<br />

blånepeta 3<br />

bolltistel 20<br />

bolmört 50<br />

bondböna 65<br />

bondtobak 5<br />

borstnejlika 7<br />

brandgul lilja 28<br />

brandlilja 28<br />

brinnande kärlek 29<br />

brokfingerört 36<br />

brudbröd 2<br />

brunklöver 53<br />

brunnäva 22<br />

bukettanemon 5<br />

bukettgilia 9<br />

buskhatt 3<br />

bäckanemon 7<br />

bäraronia 57<br />

centifoliaros 59<br />

chartreusenejlika 8<br />

chilenskt gyckelblomma 3<br />

cicoria 5<br />

daggros 59<br />

dagöga 23<br />

diptam 8<br />

dockakleja 8<br />

doftvin 61<br />

douglashagtorn 55<br />

drakblomma 9<br />

draköga 8<br />

dvärgdarrgräs 6<br />

dvärgsmörboll 3<br />

eldakleja 8<br />

eldklätt 30<br />

elfenbensstormhatt 4<br />

engelsk bergvallmo 3<br />

fackelblomster 30<br />

fackelranka 48<br />

fagertrav 10<br />

fingerborgsblomma 19<br />

finnoxel 56<br />

fjädernejlika 18<br />

fjärilskrasse 53<br />

flicköga 16<br />

flocktulpan 43<br />

fläder 59<br />

forsythia 58<br />

fransk klematis 61<br />

franska blåmunkar 25<br />

franskt kungsljus 44<br />

frossört 39<br />

funkia 23<br />

färgkulla 7<br />

gemsrot 9<br />

getväppling 8<br />

gillenia 22<br />

70<br />

ginnalalönn 57<br />

grekvädd 26<br />

grenig gräslilja<br />

gråmalva 26<br />

gräslök 63<br />

gul fingerborgsblomma 18<br />

gulklint<br />

gullfingerört 36<br />

gullgentiana 22<br />

gullklematis 6<br />

gullklöver 53<br />

gullkrage 9<br />

gullnattljus 32<br />

gullstake 23<br />

gullviva 37<br />

gurkört 62<br />

gyllenfetblad 39<br />

gökblomster 30<br />

harklöver 53<br />

hartsros 59<br />

harört<br />

havre 6<br />

havrerot 65<br />

helbladig klematis 5<br />

hjärtbergenia<br />

hjärtstilla 27<br />

hornrapunkel 35<br />

hundrova<br />

hundtunga 7<br />

hybridoxel 56<br />

hybridsyren 60<br />

häckhagtorn 57<br />

häckoxbär, glansoxbär 57<br />

hänglobelia 50<br />

hässleklocka 2<br />

höstkärleksört 0<br />

höstlök 63<br />

höstrudbeckia 38<br />

indiankrasse 53<br />

indiskt fotblad 36<br />

japansk akleja 8<br />

japansk viva 37<br />

judaspenningar 29<br />

jupitersblomster 30<br />

jättekrissla 2<br />

jätteprästkrage 27<br />

jättevädd 5<br />

jätteälggräs 2<br />

kaphyacint 5<br />

kardvädd 9<br />

karpaterklocka 2<br />

kashmirrön 56

---

katsura 55<br />

kattmynta 3<br />

kaukasisk lilja 28<br />

kaukasiskt fetblad 40<br />

kejsarkrona 2<br />

kejsarvinda 50<br />

kinesisk gräslök 63<br />

kinesisk riddarsporre 7<br />

kinesisk smörboll 3<br />

kirgislök 6<br />

klippstånds 27<br />

klockfacelia 52<br />

klockviva 6<br />

knippnejlika 7<br />

knölklocka 3<br />

kokardblomster 2<br />

konvalje 6<br />

koreansk syren 60<br />

korila 7<br />

kornvallmo 5<br />

kranskrage 9<br />

kransveronika<br />

krollilja 28<br />

kummin<br />

kung Karls spira 3<br />

kungsholmsloka 23<br />

kungsljus<br />

kungsängslilja 2<br />

kvanne, angelica 62<br />

käringtand 28<br />

kärleksört 0<br />

körsbärplommon 58<br />

lammöron<br />

lappblågull 36<br />

laxröd fingerborgsblomma 19<br />

lejongap 6<br />

libbsticka 62<br />

liljekonvalj 6<br />

liten blåklocka<br />

liten fingerborgsblomma 19<br />

liten rosenkvitten 57<br />

liten såpnejlika 38<br />

liten tagetes 53<br />

ljusöga<br />

luddpion 33<br />

luddssyren 60<br />

luftlök 63<br />

luktpion 33<br />

lundviva 37<br />

lungmålla 6<br />

lupinväppling 2<br />

lysing 30<br />

läkebetonika 62<br />

läkerudbeckia 20<br />

läkevänderot 3<br />

löjtnantshjärta 26<br />

löktrav 6<br />

mandarinlilja 28<br />

maralrot 62<br />

mariaklocka 2<br />

matrabarber 6<br />

mexikansk spikklubba 8<br />

midsommarkulla 7<br />

mjölkklocka 2<br />

Moses brinnande buske 8<br />

murreva 6<br />

myskmalva 3<br />

månviol 29<br />

mörkt kungsljus<br />

narcisstobak 5<br />

nattljus 32<br />

nordisk stormhatt 5<br />

norrlandsschersmin 58<br />

norrlandssyren 60<br />

nässelklocka<br />

nässelsnärja 7<br />

näva 9<br />

oljedådra 6<br />

opievallmo 5<br />

orange smörboll 3<br />

orangebinka 20<br />

oxtunga 7<br />

palsternacka 6<br />

paradislilja 3<br />

paradisäpple 56<br />

parasollblad 0<br />

parkolvon 60<br />

pastellakleja 8, 9<br />

pimpinellifoliaros 59<br />

pionvallmo 52<br />

piplök 63<br />

platan 58<br />

plommon 58<br />

porslinsklocka 6<br />

porslinsveronika<br />

praktbetonika<br />

praktbinka 20<br />

praktbrunört 37<br />

praktklätt 29<br />

praktkrissla 2<br />

praktlysing 30<br />

praktnejlika 8<br />

prakttoppklocka 2<br />

prestonsyren 60<br />

7<br />

prickbräcka 39<br />

prickklocka 3<br />

prästkrage 27<br />

purpurapel 56<br />

purpurklätt 29<br />

purpurvinda 50<br />

pyramidbräcka 39<br />

påfågelslilja 55<br />

pärleternell 7<br />

ramslök 6<br />

rankspenat 22<br />

rapunkelklocka 3<br />

regnbågslupin 29<br />

renfanekrage 42<br />

ringblomma 6<br />

rosenbräcka 39<br />

rosenböna 52<br />

rosenfibbla 47<br />

rosenflockel 21<br />

rosenglim 52<br />

rosenincarvillea 2<br />

rosenkrage<br />

rosenmalva 30<br />

rosenskära 7<br />

rosenvial 26<br />

rova 6<br />

rugosaros 59<br />

rundoxel 56<br />

<strong>ry</strong>sk blåstjärna 39<br />

<strong>ry</strong>sk martorn 2<br />

<strong>ry</strong>ssvedel 32<br />

rävsvans 6<br />

röd flikanemon 7<br />

röd flikrabarber 38<br />

röd kärleksört 0<br />

röd lejonsvans 3<br />

röd nejlikrot 22<br />

röd rudbeckia 20<br />

röd trolldruva 5<br />

rödek 56<br />

rödklint<br />

rödkämpar 35<br />

rödmalva 50<br />

röllika<br />

röllikekrage 2<br />

sammetstagetes 52<br />

sandtrav 7<br />

sibirisk cembratall 56<br />

sibirisk klematis 6<br />

sibirisk nunneört 6<br />

sibirisk pion 32<br />

sibirisk vallmo 3<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

sibirisk ärtbuske 57<br />

silverarv 5<br />

silverbuske 58<br />

skelört 5<br />

skogsklocka 2<br />

skogslyst 0<br />

skogslök 63<br />

skogsolvon 60<br />

skogssalvia 38<br />

skogsvallmo 23<br />

skogsvial 26<br />

skålklocka<br />

skålört<br />

skäggklocka 2<br />

skär hängverbena 53<br />

slån 59<br />

småborre 6<br />

småiris 25<br />

smällspirea 58<br />

smörboll 3<br />

snöbär 60<br />

snövitakleja 8<br />

solros 50<br />

solvisare 8<br />

sommarviva 37<br />

spansk körvel 62<br />

sparris 63<br />

spetshagtorn 55<br />

spikklubba 8<br />

spindelstånds 27<br />

spjutkakalia 3<br />

stallört 32<br />

stinksyska<br />

stjärnflocka 10<br />

stockros 6<br />

stor blåklocka 3<br />

stor bockrot 35<br />

stor drakblomma 9<br />

stor hässleklocka 2<br />

stor nunneört 6<br />

stor sandlilja 7<br />

stor styvklematis 5<br />

stor tagetes 52<br />

storblommig fingerört 36<br />

stormhatt 5<br />

strandaster 0<br />

strandglim<br />

strandiris 25<br />

strandklo 30<br />

strandråg 27<br />

strandveronika<br />

strålöga 2<br />

strävklint<br />

styvklematis 5<br />

styvklocka 3<br />

surkörsbär 56<br />

svart nysrot 3<br />

svartklint<br />

svartkämpar 35<br />

svartrot 65<br />

svavelpion 33<br />

svedjenäva 9<br />

svärdslilja 25<br />

såpnejlika 38<br />

sömntuta 9<br />

sötväppling 3<br />

taggreva 9<br />

tigeröga 7<br />

tistel 5<br />

tjärblomster 5<br />

tomat 65<br />

torta 5<br />

tovsippa 7<br />

trollsmultron 9<br />

trädgårdsapel 55<br />

trädgårdsarnika 0<br />

trädgårdsiris 2<br />

trädgårdsjättevallmo 3<br />

trädgårdsmålla 6<br />

trädgårdsnattviol 23<br />

trädgårdsriddarsporre 7<br />

trädgårdssmörboll 3<br />

72<br />

trädgårdsstormhatt 5<br />

trädgårdsviva 37<br />

trädhagtorn 55<br />

tusensköna<br />

tuviris 25<br />

ullblad 20<br />

ullig kardborre 0<br />

ulltistel 32<br />

underblomma 5<br />

vejde 25<br />

vildanemon 7<br />

viol 5<br />

violnäva 22<br />

violpetunia 52<br />

virginiatobak 5<br />

vit sötväppling 3<br />

vit trolldruva 5<br />

vitlök 63<br />

vitpetunia 52<br />

vitrapunkel 35<br />

vårakleja 8<br />

vårbolmört 35<br />

vårvial 26<br />

väddklint 5<br />

zinnia 5<br />

åkerklätt 5<br />

åkerlyst 0<br />

åkervädd 26<br />

ålandsrot 2<br />

äkta mannablod 2<br />

älgkål 5<br />

ängsglim<br />

ängshavrerot 2<br />

ängsklint<br />

ängsklocka 3<br />

ängsnejlika 8<br />

ängsnäva 22<br />

ängssalvia 38<br />

ängstoppklocka 2<br />

äppelträd 55<br />

äpple 55

---

TIETEELLISET NIMET<br />

Acer spicatum 57<br />

Acer tataricum subsp. ginnala 57<br />

Achillea millefolium 4<br />

Aconitum lycoctonum<br />

subsp. lycoctonum 5<br />

Aconitum ‘Ivorine’<br />

Aconitum lycoctonum<br />

subsp. septentrionale 5<br />

Aconitum napellus<br />

subsp. lusitanicum 5<br />

Aconitum soongaricum 5<br />

Aconitum x stoerkianum 5<br />

Actaea alba 5<br />

Actaea e<strong>ry</strong>throcarpa 5<br />

Actaea rubra 5<br />

Adlumia fungosa 45<br />

Agastache foeniculum 62<br />

Agrimonia eupatoria 6<br />

Agrostemma githago 5<br />

Alcea ficifolia 6<br />

Alcea rosea 6<br />

Alcea rugosa 6<br />

Alliaria petiolata 6<br />

Allium cepa Proliferum-<strong>ry</strong>hmä 63<br />

Allium fistulosum 63<br />

Allium hollandicum 6<br />

Allium obliquum 6<br />

Allium oreophilum 6<br />

Allium sativum 63<br />

Allium schoenoprasum 63<br />

Allium scorodoprasum 63<br />

Allium tuberosum 63<br />

Allium ursinum 6<br />

Amaranthus caudatus 6<br />

Amaranthus hybridus<br />

subsp. cruentus 6<br />

Anaphalis margaritacea 7<br />

Anchusa officinalis 7<br />

Anemone coronaria 5<br />

Anemone rivularis 7<br />

Anemone sylvestris 7<br />

Anemone x lesseri 7<br />

Angelica archangelica 62<br />

Anthemis sancti-johannis 7<br />

Anthemis tinctoria 7<br />

Anthericum liliago 7<br />

Anthyllis vulneraria 8<br />

Antirrhinum majus 6<br />

Aquilegia ‘Olympia’ 8<br />

Aquilegia alpina 8<br />

Aquilegia Cultorum-<strong>ry</strong>hmä 9<br />

Aquilegia ecalcarata 8<br />

Aquilegia flabellata var. pumila 8<br />

Aquilegia formosa 8<br />

Aquilegia glandulosa 8<br />

Aquilegia glandulosa var. jucunda 8<br />

Aquilegia vulgaris 9<br />

Arabis caucasica 0<br />

Arctium tomentosum 0<br />

Arnica chamissonis 0<br />

Arnica sachalinensis 0<br />

Aronia Prunifolia-<strong>ry</strong>hmä 57<br />

Aruncus aethusifolius 10<br />

Asparagus officinalis 63<br />

Aster alpinus 0<br />

Aster tripolium 0<br />

Astilboides tabularis 0<br />

Astrantia major 0<br />

Atriplex hortensis 6<br />

Avena sativa 6<br />

Bellis caerulescens<br />

Bellis perennis<br />

Bergenia cordifolia 11<br />

Bergenia crassifolia 11<br />

Bidens ferulifolia 46<br />

Borago officinalis 62<br />

Brassica rapa 6<br />

Briza minor 6<br />

B<strong>ry</strong>onia alba<br />

Buphthalmum salicifolium 11<br />

Bupleurum longifolium<br />

subsp. aureum<br />

Calendula arvensis 6<br />

Calendula maroccana 6<br />

Calendula officinalis 46<br />

Camelina sativa 6<br />

Campanula americana 2<br />

Campanula barbata 2<br />

Campanula carpatica 2<br />

Campanula cervicaria 2<br />

Campanula glomerata ‘Superba’ 2<br />

Campanula glomerata 2<br />

Campanula lactiflora 12<br />

Campanula latifolia 12<br />

Campanula latifolia<br />

var. macrantha 2<br />

Campanula medium 2<br />

Campanula patula 3<br />

Campanula persicifolia 13<br />

Campanula persicifolia<br />

subsp. sessiliflora 13<br />

Campanula punctata 3<br />

Campanula rapunculoides 3<br />

Campanula rapunculus 3<br />

73<br />

Campanula rhomboidalis 3<br />

Campanula rotundifolia 14<br />

Campanula trachelium<br />

Caragana arborescens 57<br />

Cardaminopsis arenosa 7<br />

Carum carvi<br />

Centaurea cyanus 7<br />

Centaurea dealbata<br />

Centaurea jacea<br />

Centaurea macrocephala<br />

Centaurea montana<br />

Centaurea nigra<br />

Centaurea ph<strong>ry</strong>gia<br />

Centaurea scabiosa 5<br />

Cephalaria gigantea 5<br />

Cerastium tomentosum 5<br />

Cercidiphyllum japonicum 55<br />

Chaenomeles japonica 57<br />

Chelidonium majus 5<br />

Chenopodium bonus-henricus 6<br />

Cicerbita alpina 5<br />

Cichorium intybus 5<br />

Cirsium sp. 5<br />

Clematis alpina subsp. sibirica 6<br />

Clematis Alpina-<strong>ry</strong>hmä 6<br />

Clematis integrifolia 15<br />

Clematis mandschurica 5<br />

Clematis recta 5<br />

Clematis tangutica 6<br />

Clematis x diversifolia 61<br />

Codonopsis clematidea 6<br />

Convallaria majalis 6<br />

Coreopsis grandiflora 16<br />

Coreopsis stillmanii 7<br />

Coreopsis tinctoria 7<br />

Cortusa matthioli 6<br />

Co<strong>ry</strong>dalis nobilis 6<br />

Co<strong>ry</strong>dalis solida 6<br />

Cosmos bipinnatus 7<br />

Cotoneaster lucidus 57<br />

Crataegus douglasii 55<br />

Crataegus grayana 57<br />

Crataegus rhipidophylla 55<br />

Crataegus submollis 55<br />

Crepis rubra 7<br />

Cucurbita spp. 6<br />

Cuscuta europaea 7<br />

Cyclanthera pedata 7<br />

Cymbalaria muralis 6<br />

Cynoglossum officinale 17<br />

Datura innoxia 8<br />

Datura stramonium 8<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Delphinium grandiflorum 17<br />

Delphinium-lajikkeet 7<br />

Dianthus armeria 7<br />

Dianthus barbatus 7<br />

Dianthus carthusianorum 8<br />

Dianthus deltoides 8<br />

Dianthus gratianopolitanus 8<br />

Dianthus plumarius 8<br />

Dianthus superbus 8<br />

Dictamnus albus 8<br />

Digitalis grandiflora 18<br />

Digitalis lutea 9<br />

Digitalis purpurea 9<br />

Digitalis sibirica 9<br />

Digitalis x mertonensis 9<br />

Dimorphotheca sinuata 8<br />

Dipsacus sp. 9<br />

Doronicum orientale 9<br />

Dracocephalum ruyschiana 9<br />

Dracocephalum sibiricum 9<br />

Dracopis amplexicaulis 8<br />

D<strong>ry</strong>mocallis rupestris 9<br />

Eccremocarpus scaber 8<br />

Echinacea pallida 20<br />

Echinacea purpurea 20<br />

Echinocystis lobata 9<br />

Echinops sp. 20<br />

Echinops sphaerocephalus 20<br />

Echium vulgare 20<br />

Eleagnus commutata 58<br />

Erigeron aurantiacus 20<br />

Erigeron Speciosus-<strong>ry</strong>hmä 20<br />

Eriophyllum lanatum 20<br />

E<strong>ry</strong>ngium alpinum 20<br />

E<strong>ry</strong>ngium planum 2<br />

Eschscholzia californica 49<br />

Euonymus eurapaeus 58<br />

Eupatorium purpureum 2<br />

Filipendula kamtschatica 2<br />

Filipendula vulgaris 2<br />

Forsythia sp. 58<br />

Fritillaria imperialis 2<br />

Fritillaria meleagris 2<br />

Gaillardia aristata 2<br />

Gaillardia x grandiflora 21<br />

Galtonia candicans 5<br />

Gentiana lutea 22<br />

Geranium bohemicum 9<br />

Geranium eriostemon 22<br />

Geranium phaeum 22<br />

Geranium pratense 22<br />

Geranium sanguineum 22<br />

Geranium sp. 9<br />

Geum coccineum ‘Borisii’ 22<br />

Geum montanum 22<br />

Gilia tricolor 9<br />

Gillenia trifoliata 22<br />

Glebionis coronaria 9<br />

Glebionis segetum 9<br />

Hablitzia tamnoides 22<br />

Helenium hoopesii 23<br />

Helianthus annuus 50<br />

Heliopsis helianthoides 23<br />

Heracleum stevenii 23<br />

Hesperis matronalis 23<br />

Heuchera cylindrica 23<br />

Heuchera sanguinea 23<br />

Hieracium maculatum ‘Leopard’ 23<br />

Hosta spp. 23<br />

Hylomecon japonicum 23<br />

Hyoscyamus niger 50<br />

Hypericum perforatum 24<br />

Incarvillea delavayi 2<br />

Inula helenium 2<br />

Inula magnifica 24<br />

Inula orientalis 2<br />

Ipomoea nil 50<br />

Ipomoea purpurea 50<br />

Ipomoea tricolor 50<br />

Iris aphylla 2<br />

Iris Germanica-<strong>ry</strong>hmä 2<br />

Iris pseudacorus 25<br />

Iris Pumila-<strong>ry</strong>hmä 25<br />

Iris setosa 25<br />

Iris sibirica 25<br />

Isatis tinctoria 25<br />

Jasione montana 25<br />

Knautia arvensis 26<br />

Knautia macedonica 26<br />

Laburnum alpinum 58<br />

Lamprocapnos spectabilis 26<br />

Lathyrus latifolius 26<br />

Lathyrus sylvestris 26<br />

Lathyrus vernus 26<br />

Lavatera thuringiaca 26<br />

Leonurus cardiaca 27<br />

Leucanthemum vulgare 27<br />

Leucanthemum x superbum 27<br />

Leuzea carthamoides 62<br />

Levisticum officinale 62<br />

Leymus arenarius 27<br />

Ligularia dentata 27<br />

Ligularia fischeri 27<br />

Ligularia przewalskii<br />

x stenocephala 27<br />

Ligularia sachalinensis 28<br />

Ligularia vorobievii 28<br />

Lilium bulbiferum 28<br />

Lilium Hollandicum-<strong>ry</strong>hmä 28<br />

Lilium martagon 28<br />

7<br />

Lilium Martagon-<strong>ry</strong>hmä 28<br />

Lilium monadelphum 28<br />

Lobelia erinus Pendula-<strong>ry</strong>hmä 50<br />

Lotus corniculatus 28<br />

Lunaria annua 29<br />

Lunaria rediviva 29<br />

Lupinus nootkatensis 29<br />

Lupinus polyphyllus x regalis 29<br />

Lupinus x regalis 29<br />

Lychnis chalcedonica 29<br />

Lychnis coronaria 29<br />

Lychnis flos-cuculi 30<br />

Lychnis flos-jovis 30<br />

Lychnis x arkwrightii 29<br />

Lychnis x haageana 30<br />

Lycopus europaeus 30<br />

Lysimachia punctata 30<br />

Lysimachia sp. 30<br />

Lythrum salicaria 30<br />

Malus domestica 55<br />

Malus Prunifolia-<strong>ry</strong>hmä 56<br />

Malus Purpurea-<strong>ry</strong>hmä 56<br />

Malva alcea 30<br />

Malva moschata 3<br />

Malva sylvestris 50<br />

Malva sylvestris subsp. mauritiana 50<br />

Meconopsis cambrica 3<br />

Melilotus alba 3<br />

Melilotus officinalis 31<br />

Meum athamanticum 3<br />

Mimulus luteus 3<br />

Mirabilis jalapa 5<br />

Myrrhis odorata 62<br />

Nepeta cataria ‘Citriodora’ 3<br />

Nepeta grandiflora 31<br />

Nepeta nervosa 32<br />

Nepeta subsessilis 32<br />

Nicandra physaloides 5<br />

Nicotiana rustica 5<br />

Nicotiana sylvestris 5<br />

Nicotiana tabacum 5<br />

Oenothera biennis 32<br />

Oenothera fruticosa subsp. glauca 32<br />

Ononis arvensis 32<br />

Onopordum acanthium 32<br />

Oxalis corniculata f. purpurea 51<br />

Oxytropis campestris 32<br />

Paeonia anomala 32<br />

Paeonia daurica 33<br />

Paeonia lactiflora 33<br />

Paeonia mlokosewitchii 33<br />

Paeonia mollis 33<br />

Paeonia officinalis 33<br />

Papaver croceum 3<br />

Papaver Orientale-<strong>ry</strong>hmä 3

---

Papaver rhoeas 5<br />

Papaver rupifragum 34<br />

Papaver somniferum 51<br />

Papaver somniferum<br />

Paeoniflorum-<strong>ry</strong>hmä 52<br />

Paradisea liliastrum 3<br />

Parasenecio hastatus 3<br />

Pastinaca sativa 6<br />

Pedicularis sceptrum-carolinum 3<br />

Penstemon fruticosus 34<br />

Petunia axillaris 52<br />

Petunia integrifolia 52<br />

Phacelia campanularia 52<br />

Phaseolus coccineus 52<br />

Philadelphus lewisii var. lewisii 58<br />

Phlomis tuberosa 3<br />

Physocarpus opulifolius 58<br />

Physochlaina orientalis 35<br />

Phyteuma scheuchzeri 35<br />

Phyteuma spicatum 35<br />

Pimpinella major 35<br />

Pinus cembra subsp. sibirica 56<br />

Plantago lanceolata 35<br />

Plantago major ‘Rubrifolia’ 35<br />

Plantago media 35<br />

Platanus x acerifolia 58<br />

Podophyllum hexandrum 36<br />

Polemonium acutiflorum 36<br />

Polemonium caeruleum 36<br />

Potentilla atrosanguinea 36<br />

Potentilla aurea 36<br />

Potentilla Bicolor-<strong>ry</strong>hmä 36<br />

Potentilla megalantha 36<br />

Potentilla sp. 36<br />

Primula elatior 37<br />

Primula florindae 37<br />

Primula japonica 37<br />

Primula Polyantha-<strong>ry</strong>hmä 37<br />

Primula veris 37<br />

Prunella grandiflora 37<br />

Prunus cerasifera 58<br />

Prunus cerasus 56<br />

Prunus domestica 58<br />

Prunus spinosa 59<br />

Pulsatilla vulgaris 37<br />

Quercus rubra 56<br />

Ranunculus polyanthemos 37<br />

Rheum palmatum var. tanguticum 38<br />

Rheum rhabarbarum 6<br />

Rosa Pimpinellifolia-<strong>ry</strong>hmä 59<br />

Rosa ‘Betty Bland’ 59<br />

Rosa ‘Pikkala’ 59<br />

Rosa “Havukka” 59<br />

Rosa glauca 59<br />

Rosa mollis 59<br />

Rudbeckia laciniata 38<br />

Rumex alpinus 38<br />

Salvia pratensis 38<br />

Salvia x sylvestris 38<br />

Sambucus nigra 59<br />

Sanguisorba officinalis 38<br />

Saponaria ocymoides 38<br />

Saponaria officinalis 38<br />

Satureja vulgaris 39<br />

Saxifraga Arendsii-<strong>ry</strong>hmä 39<br />

Saxifraga hostii 39<br />

Saxifraga rotundifolia 39<br />

Scilla siberica 39<br />

Scorzonera hispanica 65<br />

Scutellaria alpina 39<br />

Scutellaria altissima 39<br />

Sedum aizoon 39<br />

Sedum kamtschaticum<br />

var. ellacombianum 0<br />

Sedum spurium 0<br />

Sedum telephium<br />

subsp. maximum 0<br />

Sedum telephium<br />

subsp. telephium 0<br />

Sedum-lajike 0<br />

Silene armeria 52<br />

Silene dioica 0<br />

Silene latifolia subsp. alba 40<br />

Silene nutans 0<br />

Silene uniflora 41<br />

Silene vulgaris<br />

Silphium perfoliatum 41<br />

Sisyrinchium graminoides<br />

Solanum dulcamara 6<br />

Solanum lycopersicum 65<br />

Sorbus cashmiriana 56<br />

Sorbus hybrida 56<br />

Sorbus x thuringiaca 56<br />

Stachys byzantina<br />

Stachys macrantha<br />

Stachys officinalis 62<br />

Stachys sylvatica<br />

Symphoricarpos albus<br />

var. laevigatus 60<br />

Symphyandra pendula<br />

Syringa Preston-<strong>ry</strong>hmä 60<br />

Syringa tomentella 60<br />

75<br />

Syringa wolfii 60<br />

Syringa x hen<strong>ry</strong>i 60<br />

Syringa x josiflexa 60<br />

Tagetes erecta 52<br />

Tagetes patula 52<br />

Tagetes tenuifolia 53<br />

Tanacetum coccineum<br />

Tanacetum co<strong>ry</strong>mbosum 2<br />

Tanacetum macrophyllum 2<br />

Tanacetum tianschanicum 2<br />

Telekia speciosa 2<br />

Tellima grandiflora 42<br />

Thalictrum aquilegiifolium 42<br />

Thermopsis montana 2<br />

Thermopsis sp. 2<br />

Tigridia pavonia 55<br />

Tragopogon porrifolius 65<br />

Tragopogon pratensis 2<br />

Trifolium arvense 53<br />

Trifolium aureum 53<br />

Trifolium ochroleucon 43<br />

Trifolium spadiceum 53<br />

Trollius asiaticus 3<br />

Trollius chinensis 3<br />

Trollius Cultorum-<strong>ry</strong>hmä 3<br />

Trollius europaeus 3<br />

Trollius pumilus 3<br />

Tropaeolum majus 53<br />

Tropaeolum peregrinum 53<br />

Tulipa tarda 3<br />

Valeriana officinalis 43<br />

Veratrum nigrum 3<br />

Verbascum chaixii ‘Album’<br />

Verbascum nigrum<br />

Verbascum thapsus<br />

Verbena elegans var. asperata 53<br />

Veronica gentianoides<br />

Veronica longifolia 44<br />

Veronica spicata<br />

Veronica virginica<br />

Viburnum lantana 60<br />

Viburnum opulus 60<br />

Vicia faba 65<br />

Viola spp. 5<br />

Viscaria vulgaris 5<br />

Vitis riparia 6<br />

Zinnia elegans 5<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> - siemenluettelo <strong>2007</strong><br />

Muistiinpanoja<br />

76

---

Leila Akkanen, Kyrö<br />

Anja Alanko, Helsinki<br />

Pentti Alanko, Helsinki<br />

Senja Arkko, Ilmajoki, Laukaa<br />

Ritva Aulasmaa, Lappeenranta<br />

Sisko Chase, Porvoo, Helsinki<br />

Lea Eriksson, Helsinki<br />

Eija Granlund, Pudasjärvi<br />

Marketta Grönman, Helsinki<br />

Anja Haapamäki, Kristiinankaupunki<br />

Pirjo Hakulinen-Koelle, Sulkava<br />

Hilkka Happo, Lahti<br />

Raili Heikkilä, Honkajoki<br />

Kyllikki Heikkinen, Puolanka<br />

Elli Helenius, Parkano, Ylöjärvi<br />

Marja Hintikka, Konnevesi<br />

Tiina Husu, Oulu<br />

Marja Hämäläinen, Pertunmaa, Luhanka<br />

Wilhelmiina Hämäläinen, Tuusniemi<br />

Tuulikki Härkönen, Järvenpää<br />

Raila Jokitulppo, Nakkila<br />

Pirkko Jäntti, Konnevesi<br />

Pirkko Kahila, Vihti, Karkkila<br />

Vuokko Kangas, Kalvola<br />

Hikka Kohvakka, Lappeenranta<br />

Ritva Kokkola, Espoo<br />

Vuokko Kolppanen, Kälviä<br />

Kaija Korhonen, Viitasaari<br />

Anna-Liisa Korte, Ruovesi<br />

Marja Koskimo, Mynämäki<br />

Sinikka Kovalainen, Kerava<br />

Aune Kämäräinen, Lohja<br />

Minna Kärkkäinen, Helsinki, Mäntsälä<br />

Hannu Laatikainen, Kajaani, Kolari<br />

Maarit Laarinen, Vesanto<br />

Seija Laitala, Oulunsalo, Hailuoto<br />

Marjatta Laukkanen, Orimattila<br />

Erkki Lehtimaa, Leppävirta<br />

Suvi Lehtoranta, Espoo<br />

Siementen kerääjät <strong>2007</strong><br />

Tämän siemenluettelon monipuolinen anti on lähtöisin seuraavilta kerääjiltä ja seuraavilta paikkakunnilta:<br />

Arja Linnavuori , Helsinki<br />

Iris Lundqvist, Vantaa<br />

Helka Mannila, Puumala<br />

Matti Miettinen, Lieksa<br />

Tuovi Mutanen, Polvijärvi<br />

Riitta Narikka, Espoo<br />

Eija Niemi, Längelmäki<br />

Leena Niemi, Vihti<br />

Olavi Niemi, Vihti<br />

Eeva-Marja Nieminen-Luotola, Saarijärvi<br />

Inkeri Niska, Rovaniemi<br />

Riitta Nuorivaara-Luhtanen, Lahti, Luhanka,<br />

Kuhmoinen, Porvoo<br />

Pekka Nurminen, Luhanka<br />

Tuovi Nöjd, Helsinki<br />

Inkeri Oikkonen , Lappeenranta<br />

Tuula Ollinen, Koski Tl<br />

Irja Peräniitty, Iitti<br />

Seija Pirinen, Maaninka<br />

Terttu Rajala, Kuortane<br />

Timo Rantakaulio, Savitaipale<br />

Ulla Relas, Nurmijärvi<br />

Sointu Rinne, Eurajoki<br />

Sirkka Salin, Vihti<br />

Lumi Sammallahti, Rantasalmi<br />

Kaj Simberg, Kirkkonummi<br />

Raimo Sivonen, Sipoo<br />

Kerttuli Suni, Noormarkku<br />

Sanni Särkkä, Raahe<br />

Satu Tegel, Helsinki<br />

Liisa Tolonen, Karjaa<br />

Katja Turunen, Kuopio, Heinävesi, Pielavesi<br />

Michael Turunen, Tuusula<br />

Ritva Vaari, Alavieska<br />

Johanna Viitaharju, Lieto<br />

Juha Vuorio, Oulu<br />

Anna Wahlberg, Ilmajoki<br />

Lämpimät kiitokset kaikille siementen kerääjille!

---

Sisältö<br />

1 Yleistä, tilausohjeet<br />

4 Monivuotiset puutarhakukat<br />

(perennat) ja luonnonkasvit<br />

45 Yksivuotiset kesäkukat ja<br />

luonnonkasvit<br />

55 Puut<br />

57 Pensaat<br />

61 Puuvartiset köynnökset<br />

62 Mauste- ja lääkeyrtit<br />

63 Keittiökasvit<br />

66 Löytökori<br />

67 Hakemisto<br />

77 Siementen kerääjät