2010 - Maatiainen ry
2010 - Maatiainen ry
2010 - Maatiainen ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Siemenluettelo <strong>2010</strong>
<strong>Maatiainen</strong><br />
Det lantliga kulturarvet <strong>ry</strong><br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> on perustettu vuonna 1989. Yhdistys<br />
pyrkii säilyttämään vanhoja viljely- ja<br />
koristekasvikantoja eli maatiaiskasveja sekä<br />
maatiaiseläimiä eli alkuperäisiä kotieläinrotuja.<br />
Lisäksi yhdistys haluaa vaalia perinnemaisemia.<br />
Yhdistyksen toimisto<br />
Osoite Stenbäckinkatu 8<br />
00250 HELSINKI<br />
Puhelin 09 477 5331<br />
ke ja to klo 12-18<br />
Sähköposti toimisto@maatiainen.fi<br />
Kotisivut www.maatiainen.fi<br />
Aukioloajat keskiviikkoisin ja torstaisin<br />
klo 12-18<br />
huhti- ja toukokuussa myös<br />
tiistaisin klo 12- 19<br />
Toimisto sijaitsee Helsingin Taka-Töölössä lähellä<br />
Naistenklinikkaa. Perille pääsee Mannerheimintietä<br />
tai Topeliuksenkatua pitkin kulkevilla<br />
busseilla ja raitiovaunuilla.<br />
Jäsenyys<br />
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun<br />
alla olevalle Suupohjan Osuuspankin<br />
tilille. Kirjoita n i m e s i ja o s o i t t e e s i viestiosaan.<br />
Näin varmistat jäsenyytesi kirjaamisen jäsenrekisteriin.<br />
Voit myös ottaa yhteyttä toimistoon<br />
kirjeellä, sähköpostilla tai puhelimella (ke ja to klo<br />
12-18). Muina aikoina voit jättää vastaajaan<br />
viestin. Sanele nimesi ja osoitteesi hitaasti puhelinvastaajaan!<br />
Voit ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi,<br />
puhelinnumerosi ja erityiset kiinnostuksen<br />
kohteesi kuten omenat, kanat, siemenkeräys<br />
tms.<br />
Jäsenmaksut vuonna <strong>2010</strong><br />
Henkilöjäsenmaksu 25 €<br />
Perhejäsenet, varsinaisen jäsenen ohella 11 €<br />
Opiskelijat 18 €<br />
Tilinumero Suupohjan Osuuspankki<br />
473000-195205<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong><br />
• julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää<br />
jäsenlehteä<br />
• välittää maatiaiskasvien siemeniä<br />
• järjestää kursseja ja yleisöluentoja<br />
• neuvoo ja opastaa jäseniään<br />
• järjestää retkiä kotimaahan ja matkoja<br />
ulkomaille<br />
• järjestää taimipäivät keväisin ja syksyisin<br />
• toimii maatiaiskotieläinten säilyttämisen<br />
puolesta<br />
• paikallis<strong>ry</strong>hmä Turun seudulla, Etelä-<br />
Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa<br />
• maatiaisruoka<strong>ry</strong>hmä, maatiaiseläin<strong>ry</strong>hmä,<br />
museo<strong>ry</strong>hmä.<br />
* * * * * * * * * * * * *<br />
Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
SISÄLLYS<br />
Tilausohjeet 2<br />
Kylvöohjeita 3<br />
Seokset 4<br />
Monivuotiset kasvit 6<br />
Huonekasvit 23<br />
Yksivuotiset kasvit 24<br />
Puuvartiset kasvit 28<br />
Syötävät kasvit 31<br />
Vihannesten siemenet 33<br />
Löytökori 34<br />
Kylmäkäsittely 36<br />
Hakemisto 37<br />
Lisätietoja 44<br />
Siementen kerääjät 45<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
Kannen kuva: Olavi Niemi: Liperi –<br />
vuoden <strong>2010</strong> maatiaiskasvi.<br />
Teksti ja taitto: Anna Lassila.<br />
Asiatarkistus: Pirkko Kahila (kasvit),<br />
Riku Cajander (hyönteiset ja linnut).
Maatiaisen siemenvälitys<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> on välittänyt kotimaisia siemeniä vuodesta 1990 alkaen. Siemenvälityksen tavoitteena<br />
on tukea ja edistää perinne- ja maatiaiskasvien sekä kotimaisten luonnonkasvien viljelyä<br />
ja lisäämistä. Tarjonta on kautta vuosien painottunut koriste- ja luonnonkasveihin, mutta aina<br />
mukana on ollut myös arvokkaita ja mielenkiintoisia hyötykasvien kantoja, kuten kaskinaurista,<br />
härkäpapua ja sipuleita – niin nytkin.<br />
Lumisen talven jälkeen on hienoa valmistautua tulevaan<br />
kasvukauteen. Lämmin kiitos teille siementen<br />
kerääjät siitä suuresta työstä, jonka olette jälleen<br />
tehneet. Erityinen ilo on se, että mukaan on tullut<br />
runsaasti uusia kerääjiä.<br />
Tänä vuonna luetteloon on saatu mukaan lisää todellisia<br />
maatiaisia vihannespuolella: Vienan Karjalasta<br />
aikoinaan sotasaaliina tuotu kaskinauriskanta, vanha<br />
kainuulainen, keltainen kaskinauriskanta sekä vuosikymmeniä<br />
kasvatettua palsternakkaa. Saimme myös<br />
pienen määrän 60 vuotta viljelyssä ollutta nk. potaattitomaattia.<br />
Se tulee luetteloon kunhan saamme sitä<br />
ensin lisättyä. Myös raparperistä löytyy maatiaiskantoja<br />
eri puolilta Suomea. Nämä esimerkit kertovat<br />
kasvattajien ja ylläpitäjien sitkeästä työstä, jonka tuloksista<br />
tämän luettelon välityksellä voivat nyt<br />
muutkin kiinnostuneet nauttia. Myös kuluvan vuoden<br />
maatiaiskasvin l i p e r i n siemeniä on tullut<br />
mukavasti eri puolilta Suomea.<br />
Kokeilimme viime vuonna myös eräiden lajien siementen<br />
syysvälitystä. Erityinen kiitos vielä teille,<br />
jotka ehditte lähettää siemeniä jo syksyllä. Niin että<br />
näitä siemeniä, jotka lähtevät parhaiten kasvamaan<br />
päästessään tuoreena maahan, saatiin jo syksyllä<br />
eteenpäin.<br />
Koristekasvipuolella on tänä vuonna hieno valikoima<br />
p i o n e ja. Pionien ystäville on tarjolla jalopioneja<br />
sekä kiinanpionin kantoja, myös sen valkokukkaista<br />
luonnonkantaa. Pioninsiemenet vaativat<br />
itääkseen ensin 3 kk huoneenlämpöä ja sen jälkeen<br />
kylmäkäsittelyn. Nopeimmat ehtinevät saada pionintaimet<br />
pintaan jo tulevan kesän aikana. Kaiken kaikkiaan<br />
koristekasveja on laaja valikoima, ja myös kesäkukissa<br />
on uutuuksia ja harvinaisiakin lajeja. Huonekasveissakin<br />
löytyy tänä vuonna maatiaisia kun<br />
saimme p a l s a m i n siemeniä välitykseen.<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong> 1<br />
Kasvilajien kohdalle on merkitty tiedot niiden merkityksestä<br />
perhosten, pölyttäjien ja lintujen ravintokasveina.<br />
Välitämme edelleen myös muutamien vihannesten<br />
luomusiemeniä. Ne löytyvät sivulta 33.<br />
Maatiaisen siemenluettelossa on eri-ikäiset siemenkannat,<br />
luonnonkasvit (lk) ja viljelylajikkeet pyritty<br />
erottelemaan. Nämä tiedot löytyvät ikä-sarakkeesta.<br />
Erityisesti vanhimmat **** kannat on pyritty pitämään<br />
erillään, jotta näiden kantojen tilaaminen olisi<br />
mahdollista myös jatkossa. Eri-ikäisten viljelykantojen<br />
ja luonnonkantojen pitäminen erillään on mahdollista<br />
luonnollisesti vain, jos siementen lähettäjä<br />
kertoo kasvin alkuperästä. Kiitos tästä vaivannäöstä!<br />
Tulevaa silmälläpitäen pitäkäähän siemenpussit tallessa.<br />
Niistä löytyvät kasvikannan ikätiedot, jos<br />
myöhemmin haluatte lähettää saman kannan siemeniä<br />
välitykseen.<br />
Perinteisten ja vanhojen kantojen lisäksi luettelossa<br />
on myös uudempia puutarhakasveja. Mukana on nk.<br />
luonnonperennoja ympäri maailmaa ja myös uudempia<br />
viljelylajikkeita ja -kantoja. Siis siemeniä, joita<br />
olette tänne lähettäneet. Antakaahan palautetta toimistolle<br />
siitä, miten haluaisitte siemenvälitystä kehitettävän.<br />
Mikä on teille tärkeää?<br />
Tämä siemenluettelo on hyvin tiiviissä muodossa.<br />
Siemenpusseissa on lisätietoja kasveista ja erityisiä<br />
kylvöohjeita. Huomattava osa lajeista on samoja<br />
kuin aiemminkin. Lisätietoja useista lajeista on siten<br />
esim. vuoden 2007 luettelossa. Sivulta 44 löytyy<br />
vinkkejä lisätietojen etsimiseen internetistä.<br />
Paljon on maailmassa hyviä kasveja, silti on syytä<br />
muistaa suomalaisten maatiaiskasvien suuri arvo.<br />
Pidättehän vanhimpia tarjolla olevia kasvikantoja<br />
niiden ansaitsemassa arvossa kasvattamalla ja vaalimalla<br />
niitä erityisellä huolella!
TILAUSOHJEET<br />
Tilaukset lähetetään osoitteella:<br />
Pirkko Kukkola, Turuntie 500, 31500 KOSKI TL.<br />
Luettelon keskellä on postitettava tilauslomake.<br />
Kirjoittakaa lajinimen lisäksi myös tilausnumero.<br />
Voitte tilata myös sähköpostilla<br />
siemen@maatiainen.fi<br />
Laittakaa silloin viestin aiheeksi Siementilaus ja kirjoittakaa<br />
samat tiedot kuin tilauslomakkeeseen.<br />
Puhelimitse emme valitettavasti pysty ottamaan tilauksia<br />
vastaan.<br />
Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä niin<br />
kauan kuin siemeniä riittää. Varmin tapa saada siemenet<br />
on tilata ne mahdollisimman pian. Maatiaisella<br />
on osasto Oma Piha -messuilla Helsingissä ja<br />
Puutarhan Kevät -messuilla Turussa. Messuilla ja<br />
toimistossa on perusvalikoima siemeniä tarjolla.<br />
SIEMENTEN HINNAT<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n jäsenille:<br />
1,70 euroa / annospussi<br />
Seokset 3 € / 5 g – pioniseos 5 €<br />
muille kuin jäsenille:<br />
2,50 euroa / annospussi<br />
Seokset 4,50 € /5 g – pioniseos 8 €<br />
Vihannesten luomusiemenet:<br />
2,50 € / pussi, kaikille<br />
Toimituskulut<br />
Siemenlaskuun lisätään toimituskuluja 3,50 euroa.<br />
Suosikaa kimppatilauksia, säästätte toimituskuluissa!<br />
TILAUSTEN TOIMITUS JA MAKSAMINEN<br />
Postitamme siemenet tilaajan osoitteeseen. Mukana<br />
seuraa lasku. Muistakaa käyttää viitenumeroa kun<br />
maksatte, muuten emme tiedä mikä lasku on maksettu.<br />
Siementen kerääjät voivat valita siemenluettelosta<br />
yhtä monta siemenpussia kuin ovat lähettäneet eri<br />
siemeneriä. Mainitkaa asiasta tilauksen yhteydessä<br />
niin huomioimme sen laskussa.<br />
TAKUU !<br />
Jos siemenet eivät idä kylvöohjeiden huolellisesta<br />
noudattamisesta huolimatta tai teillä on muuta palautetta,<br />
ottakaa yhteyttä siemen@maatiainen.fi tai pu-<br />
Tilausohjeet<br />
2<br />
helimitse. Siemenpussissa olevasta numerosarjasta<br />
voimme selvittää, mikä siemenerä on kyseessä. Säilyttäkää<br />
siis siemenpussit!<br />
MERKKEJÄ & LYHENTEITÄ<br />
Kasvikannan ikä Suomessa viljeltynä on merkitty<br />
seuraavasti ikä-sarakkeeseen:<br />
* = alle 10 vuotta, nuori kanta<br />
** = 10-20 vuotta, nuorehko kanta<br />
*** = yli 20 vuotta, vanha kanta<br />
**** = yli 50 vuotta, hyvin vanha kanta<br />
lk = luonnonkanta<br />
Luonnonkasveilla ei ole "ikää", nehän ovat kasvaneet<br />
täällä aina ja sopeutuneet oloihimme.<br />
Puuvartisista kasveista tähtien määrä kertoo sen<br />
yksilön iän, josta siemenet on kerätty.<br />
E-S = Etelä-Suomi (noin vyöhykkeet I-II)<br />
K-S = Keski-Suomi (noin vyöhykkeet III-V)<br />
P-S = Pohjois-Suomi (noin vyöhykkeet VI-VIII)<br />
ap. = alun perin<br />
= Hyvä tai erinomainen perhosten<br />
ravintokasvi.<br />
= Hyvä tai erinomainen mehiläisten ja<br />
muiden mesipistiäisten ravintokasvi.<br />
= Hyvä tai erinomainen lintujen<br />
ravintokasvi.<br />
† = Kasvi tai jokin sen osa on myrkyllinen.<br />
Kuvauksissa käytettyjä lyhenteitä:<br />
Suositeltava kasvupaikka:<br />
Aur = aurinkoinen kasvupaikka<br />
Pvar = puolivarjoinen kasvupaikka<br />
Var = varjoinen kasvupaikka<br />
Kukinta-aika:<br />
(V-VI) = kukintakuukaudet on ilmoitettu roomalaisilla<br />
numeroilla, tässä siis touko-kesäkuussa.<br />
Puuvartisille kasveille on ilmoitettu lisäksi menestymisvyöhykkeet<br />
I-VIII.<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>
Monivuotiset kasvit – mv<br />
Siemenpusseista löytyvät lajikohtaiset ohjeet. Luettelon<br />
viimeisessä sarakkeessa (K = kylvö) oleva kirjain<br />
viittaa seuraaviin, lähinnä lajin kylmäkäsittelyn<br />
tarvetta koskeviin ohjeisiin. Tämä tulee huomioida,<br />
koska kylmäkäsittely kestää 6-8 viikkoa.<br />
Monivuotisten kasvilajien kuivat siemenet ovat<br />
usein itämislevossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä,<br />
etteivät siemenet idä ennen kuin itämislepo poistuu.<br />
Luonnossa näin tapahtuu syksyn ja kevään viileiden<br />
kausien aikana, kun siemen on kosteassa<br />
maassa. Keinotekoisesti itämislepo voidaan poistaa<br />
kylmäkäsittelyn avulla. Tästä löytyvät tarkat ohjeet<br />
sivulta 36.<br />
A Siemenet itävät yleensä hyvin ja nopeasti (1-3<br />
viikossa). Kylvä touko-kesäkuussa ulos kylvöpenkkiin<br />
tai -laatikkoon.<br />
B Siementen itämisessä on vaihtelua. Joskus siemenet<br />
itävät helposti (kuten A). Usein kylmäkäsittely<br />
on kuitenkin paikallaan itämisen nopeuttamiseksi<br />
ja tasaistamiseksi.<br />
Kylvä huhtikuun alussa ruukkuun tai laatikkoon ja<br />
vie kylvös ulos suojaiseen paikkaan (harso päälle).<br />
Huolehdi tasaisesta kosteudesta. Siemenet itävät kevätkesällä<br />
sään lämmettyä.<br />
C Siemenet eivät idä ilman kylmäkäsittelyä. Niille<br />
järjestetään keväällä 6-8 viikon pituinen kylmäkäsittely<br />
(ks. ohje sivulla 37) TAI ne kylvetään syksyllä<br />
ulos ja annetaan luonnon hoitaa kylmäkäsittely.<br />
HUOM! Puuvartiset kasvit tarvitsevat pidemmän,<br />
2-3 kuukautta kestävän kylmäkäsittelyn. Usein paras<br />
tulos saadaan, kun siemenet kylvetään syksyllä ulos.<br />
D Saattaa olla vaikeasti itävä laji. Keväällä tehty<br />
kylmäkäsittely ei useinkaan tehoa. Parasta on kylvää<br />
heinäkuussa ulos maahan tai ruukkuun. Multa ei saa<br />
kuivua kertaakaan. Siemenet saavat osakseen ensin<br />
lämpökauden ja talvella kylmäkauden ja itävät seuraavana<br />
kesänä.<br />
H Hernekasvien heimoon (Fabaceae) kuuluvien<br />
kasvien siemenet itävät periaatteessa A-kohdan mukaan.<br />
Kovia siemeniä on hyvä liottaa vedessä yön yli<br />
tai kuorta viilataan varovasti. Taimien juuret kärsivät<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
Kylvöohjeita<br />
3<br />
KYLVÖOHJEITA<br />
koulimisesta, joten siemenet on parasta kylvää suoraan<br />
kasvupaikalle tai yksittäin turveruukkuihin.<br />
Hyvin pienet siemenet (esim. kellokukat) kannattaa<br />
vain ripotella ja painella sormin kylvöastiaan mullan<br />
pintaan. Kylvös sumutetaan melko märäksi ja peitetään<br />
rei'itetyllä muovilla.<br />
Kaksivuotiset kasvit – kv<br />
Siemenet kylvetään alkukesällä ulos, jotta lehtiruusukkeet<br />
ehtivät kasvaa isoiksi kesän aikana. Suuret<br />
lehtiruusukkeet jaksavat talvehtia ja kukinta on komea<br />
seuraavana kesänä. Muista suojata lehtiruusukkeet<br />
havuilla talven kylmyydeltä ja etenkin kevätauringolta!<br />
Auringon paahde + jäinen maa -yhdistelmä<br />
kuivattaa lehdet taatusti. Havut voi vähitellen poistaa<br />
kun maa on täysin sulanut.<br />
Kaksivuotiset kasvit kylväytyvät jatkossa itsekseen<br />
ja kanta säilyy. Aluksi on kuitenkin hyvä vauhdittaa<br />
niitä apukylvöillä muutaman vuoden ajan. Se tapahtuu<br />
yksinkertaisesti niin, että alkukesällä kylvetään<br />
siemeniä (jotka on otettu talteen edellisenä syksynä)<br />
sinne ja tänne. Näitä alkukesän apukylvöjä jatketaan<br />
2-3 vuotta, jotta kanta vakiintuu. Vähitellen maahan<br />
kertyy niin paljon kasvien pudottamia siemeniä, että<br />
aina on sopiva määrä siemeniä itämässä keväisin, aina<br />
on uusia lehtiruusukkeita kasvamassa ja aina on<br />
kukkivia yksilöitä kypsyttämässä uusia siemeniä.<br />
Kasvikanta alkaa pitää itseään yllä.<br />
Kaksivuotiset kasvit löytyvät luettelossa monivuotisten<br />
kasvien <strong>ry</strong>hmästä.<br />
Yksivuotiset kasvit – yv<br />
a Siemenet kylvetään ulos maahan keväällä.<br />
ab Lyhyt taimikasvatus on eduksi etenkin pohjoisemmassa,<br />
mutta siemenet on myös mahdollista<br />
kylvää suoraan maahan ainakin eteläisimmässä<br />
Suomessa<br />
b Taimet vaativat esikasvatuksen sisällä. Esikasvatuksen<br />
pituus vaihtelee lajeittain, mutta<br />
useimmiten se aloitetaan huhtikuussa. Lajikohtaiset<br />
ohjeet löytyvät pusseista.
SEOKSET<br />
Seosten kylväminen<br />
Yksivuotiset seokset kukkivat kylvökesänä. Ne kylvetään<br />
puhdistettuun maahan aikaisin keväällä.<br />
Monivuotiset seokset sisältävät sekä hitaasti että nopeammin<br />
kehittyviä lajeja. Kaikkien lajien kehittyminen<br />
kukkimisikään vie useamman vuoden. Siemenet<br />
voidaan kylvää joko syksyllä tai aikaisin keväällä.<br />
Osa siemenistä vaatii kylmäkäsittelyn itääkseen.<br />
Paras tulos saadaan, kun kylvetään juuririkkaruohoista<br />
puhdistettuun maahan ja maassa on riittävästi<br />
kosteutta.<br />
Yksivuotiset seokset<br />
YKSIVUOTINEN SEOS<br />
100-6<br />
Unikkopelto *-**<br />
Seoksessa on yksivuotisia unikkoja. Valkoisesta punaisen<br />
ja liilan sävyihin yksinkertaisena ja kerrottunakin<br />
(oopiumiunikko, pioniunikko ja silkkiunikko).<br />
Kylväytyy. Läpäisevä maa. Aur.<br />
Annos 5 g riittää noin 30 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
Sekä yksi- että monivuotisia lajeja<br />
YV–PERENNASEOS<br />
203-5<br />
Mesikukkamaa *-**<br />
Seoksessa on perhosten, kimalaisten, mehiläisten ja<br />
muiden mesipistiäisten suosimia puutarhakasveja<br />
pääasiassa punaliilan, roosan ja valkoisen sävyissä.<br />
Illakko (kv), rohtosormustinkukka (kv), myskimalva<br />
(mv) ja aurankukka (yv), loppukesällä keltaisena<br />
kukkivaa iltahelokkia (kv) ja ripaus ruiskaunokkia<br />
(yv). 50-100 cm. Aur.<br />
Annos 5 g riittää noin 5 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
Monivuotiset seokset<br />
Seos maatiaiskasveista<br />
MV – MAATIAISKASVISEOS<br />
201-1<br />
Hämyisä vanha puutarha ****<br />
Tässä on kokoelma vanhojen puutarhojen aarteita.<br />
Kaikki siemenet ovat todellisia maatiaisia (****).<br />
Lajit menestyvät parhaiten puolivarjossa esim. puutarhan<br />
reunalla, missä ne saavat kasvaa sopivasti vil<br />
Seokset<br />
4<br />
liintyneinä. Seoksessa on punaista ja valkoista varjoliljaa,<br />
perinteistä lehtoakileijaa, lehtosinilatvaa (sin<br />
ja valk), ukonkelloa (sin ja valk), ruusunpunaista<br />
kuolanpionia, rohtosormustinkukkaa ja keväällä keltaisena<br />
kukkivaa kevätesikkoa (lk) sekä purppuranpunaista<br />
kevätlinnunhernettä (lk). Pvar.<br />
Annos 5 g riittää noin 5-8 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
Luonnonkantaa olevat seokset<br />
MV – LUONNONKASVISEOS<br />
202-1<br />
Kulttuuriketo - lk<br />
Kylvä kukkiva keto luonnonkasveilla aurinkoiseen<br />
rinteeseen tai kallion koloihin. Seoksessa on aurinkoisella,<br />
kuivalla paikalla läpäisevässä maassa viihtyviä<br />
lajeja: loistavan punaista mäkitervakkoa, sinistä<br />
hirvenkelloa, ketoruusuruohoa, valkoista nurmikohokkia,<br />
koirankieltä, sikoangervoa, keltakukkaista<br />
mäkikuismaa, maarianverijuurta, pukinpartaa ja keltakannusruohoa.<br />
Sekä ripaus ahosuolaheinää, pölkkyruohoa,<br />
partaohraa, tuoksusimaketta, nuokkuhelmikkää,<br />
kevätpiippoa, punaisomaksaruohoa ja kissankäpälää.<br />
Siemenet ovat luonnonkantaa. Aur.<br />
Annos 5 g riittää noin 20 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
MV – LUONNONKASVISEOS<br />
202-3<br />
Perhosniitty - lk<br />
Seoksessa on aurinkoisella paikalla kuivahkossa tai<br />
tuoreessa, läpäisevässä maassa viihtyviä ja perhosten<br />
suosimia luonnonkasveja, pääosassa päivänkakkara<br />
ja keltasauramo. Lisänä nurmi- ja ahdekaunokkia<br />
sekä puna-ailakkia. Siemenet ovat luonnonkantaa.<br />
Aur.<br />
Annos 5 g riittää noin 20 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
MV – LUONNONKASVISEOS<br />
202-2<br />
Rantalehto - lk<br />
Seoksessa on kostealle tai tuoreelle rantaniitylle tai<br />
lammen rannalle soveltuvia luonnonlajeja. Purppuranpunaista<br />
rantakukkaa, puna-ailakkia ja käenkukkaa,<br />
kurjenjalkaa, ojakellukkaa, keltakurjenmiekkaa.<br />
Ripaus sinistä harakankelloa, rohtovirmajuurta, keräpäävihvilää<br />
sekä keväällä keltaisena kukkivaa rentukkaa.<br />
Siemenet ovat luonnonkantaa. Aur-pvar.<br />
Annos 5 g riittää noin 10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>
Perennaseoksia<br />
PERENNASEOS<br />
203-1<br />
Kukkiva kallio *-**<br />
Seoksessa on kallio- ja kivikkopuutarhaan aurinkoiselle<br />
paikalle sopivia puutarhalajeja. Harjaneilikkaa<br />
punaisen sävyissä, aniliinia ketoneilikkaa, tarhakohokkia,<br />
punaista ja valkoista mäkitervakkoa, vaaleansinistä<br />
unelmatädykettä sekä ripaus isorikkoa,<br />
heinäratamoa, siperian- ja mongolianmaksaruohoa<br />
sekä oranssikeltanoa (lk). Aur.<br />
Annos 2 g riittää noin 5 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
PERENNASEOS<br />
203-2<br />
Kukkiva kosteikko ***/lk<br />
Seoksessa on kosteaan tai tuoreeseen paikkaan, esimerkiksi<br />
pihakosteikon ympärille, soveltuvia lajeja.<br />
Sinikukkaista siperiankurjenmiekkaa, lehtosinilatvaa<br />
(sin ja valk), loppukesällä kukkivaa purppuranpunaista<br />
rantakukkaa (lk) ja keväällä keltaista niittykulleroa<br />
(lk). 50-100 cm. Aur-pvar.<br />
Annos 5 g riittää noin 5 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
PERENNASEOS<br />
203-6<br />
Metsäpuutarha *-**<br />
Seoksessa on puolivarjossa, jopa varjossa viihtyviä<br />
perennoja, jotka sopivat pihan reunalle tai puiden alle<br />
tuoreeseen multamaahan. Pääosassa herkkäkukkaiset<br />
isotähtiputket, sinisävyiset tarhaukonhatut,<br />
valkoisen ukonkellot, punaiset varjoliljat ja rohtosormustinkukat.<br />
Sekä maanpeitoksi vaaleakukkaista<br />
tellimaa ja karhunlaukkaa. Pvar-(var).<br />
Annos 5 g riittää noin 10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
PERENNASEOS<br />
203-3<br />
Korkealle kurottajat*-***<br />
Seoksessa on näyttäviä, korkeaksi kasvavia (150-<br />
250 cm) puutarhan katseenvangitsijoita. Pääosassa<br />
ritarinkannukset sinisen sävyissä. Lisänä punasävyisiä<br />
harmaamalvikkeja ja salkoruusuja. Aur.<br />
Annos 5 g riittää noin 5 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
Digitalis spp.<br />
58-2<br />
Sormustinkukkaseos*-**<br />
Seoksessa on sormustinkukkia eri sävyissä. Valkoisesta<br />
punaisen sävyihin (rohtosormustinkukka), keltaista<br />
(kelta- ja pikkusormustinkukka) sekä ripaus<br />
lohenpunaista tarhasormustinkukkaa. Kylväytyy ja<br />
säilyy. Aur-pvar.<br />
Annos 5 g riittää noin 30 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
5<br />
SEOKSET<br />
Paeonia Lactiflora-<strong>ry</strong>hmä<br />
203-7<br />
Pionitarha**<br />
Jalo- eli ns. amerikanpioniseos. Kukat suuria, yksinkertaisia<br />
tai kevyesti kerrottuja, kermanvalkoisia,<br />
vaaleanpunaisia ja pinkkejä. Heleänvihreät, leveäliuskaiset<br />
lehdet. Muistuttavat perinteisiä kiinanpioneja,<br />
mutta ovat niitä rotevampia ja korkeampia.<br />
Kukinta alkaa Etelä-Suomessa kesäkuun puolivälin<br />
jälkeen. Siemenet on kerätty Vihdissä olevasta pionien<br />
viljelykokoelmasta. 80-100 cm. Aurinkoinen,<br />
muhevamultainen kasvupaikka.<br />
Annos n. 50 siementä. Hinta 5 € / 8 €.<br />
SYÖTÄVIÄ LAJEJA<br />
205-1<br />
Ryytimaa **/ lk<br />
Kolme perinteistä, helppohoitoista ja satoisaa kasvimaan<br />
perusyrttiä: liperi, väinönputki (lk) ja saksankirveli.<br />
Nuoria versoja voidaan käyttää keväällä<br />
varhaisvihanneksena. Myöhemmin lehdet ja versot<br />
mausteeksi sekä tuoreena että kuivattuna. Ravinteinen<br />
maa ja aurinkoinen kasvupaikka. Väinönputki<br />
kuolee kukittuaan, mutta siementää sitä ennen runsaasti.<br />
100-200 cm. Aur.<br />
Tutustumistarjous 3 annospussia. Hinta 4 €.<br />
Perennaniityt<br />
Perennoista voidaan kylvää luonnonkasvien tapaan<br />
iloinen, värikäs niitty. Runsaan lajimäärän ansiosta<br />
perennaniityllä riittää kukintaa keväästä syksyyn.<br />
Seokset kylvetään joko aikaisin keväällä tai syksyllä.<br />
Kylvöohjeet siemenpussissa.<br />
PERENNASEOS<br />
204-1<br />
Aurinkoisen paikan seos<br />
Idänunikko, punakärsämö, ukkolaukka, etelänruusuruoho,<br />
jänönputki, isokaunosilmä, keltasormustinkukka,<br />
myskimalva, palavarakkaus, keltahanhikki,<br />
paratiisililja ym. Vähintään 20 lajia. Aur.<br />
Annos 5 g riittää noin 7-10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />
PERENNASEOS<br />
204-2<br />
Seos puolivarjoon tuoreelle maalle<br />
Akileija, ukonkello, rohtosormustinkukka, mooseksenpalavapensas,<br />
kurjenkello, illakko, tähkäkeijunkukka,<br />
kuolanpioni, lehtosinilatva, varjolilja ym.<br />
Vähintään 20 lajia. Pvar.<br />
Annos 5 g riittää noin 7-10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.
MONIVUOTISET KASVIT<br />
Monivuotiset kasvit - mv<br />
Tilaus<br />
nro<br />
NIMI – Namn /<br />
Tieteellinen nimi<br />
Ikä<br />
Kuvaus<br />
K<br />
17-1-8 SIANKÄRSÄMÖ<br />
Röllika / Achillea millefolium<br />
lk Tuttu valkokukkainen niittykasvi ja <strong>ry</strong>ydintuoksuinen lääkeyrtti.<br />
Liuskaiset lehdet. Aur-pvar. 20-70 cm.<br />
A<br />
17-8-7 VALKOUKONHATTU 'Ivorine'<br />
Elfenbensstormhatt / Aconitum<br />
* Tavallista matalampi ukonhattu, jolla on norsunluunvalkoiset<br />
kukat heinäkuussa. 70-90 cm. Pvar. †<br />
C<br />
17-8-9 KELTAUKONHATTU<br />
Alpstormhatt / Aconitum lycoctonum<br />
subsp. lycoctonum<br />
* Harvinainen puutarhakasvi. Tummat lehdet, vaaleankeltaiset<br />
kukat heinä-syyskuussa. 80-120 cm. Pvar. †<br />
C<br />
17-8-9-2 LEHTOUKONHATTU<br />
lk Harvinainen lehtokasvi. Vaalean sinipunaiset kukinnot C<br />
Nordisk stormhatt / Aconitum lycocto- harvahkossa tertussa heinäkuussa. Tämä kanta on matkanum<br />
subsp. septentrionale<br />
muisto Venäjän-Karjalasta. ”Liikuin keväällä Venäjän-<br />
Karjalassa. Siellä Läskelän paikkeilla metsässä maasta<br />
työntyi erikoisen näköisiä ikään kuin suppuisen kouran<br />
muotoisia lehtiä. Kaivoin mukaani muutaman taimen<br />
nähdäkseni mitä niistä kasvoi…ovat voineet hyvin puutarhassani<br />
omenapuiden alla.” 80-120 cm. Pvar. †<br />
17-8-10 AITOUKONHATTU<br />
****<br />
P-S<br />
Stormhatt / Aconitum napellus subsp.<br />
lusitanicum "Tornio"<br />
Maatiaiskanta, jolla on tummansininen, tiivis kukinto. C<br />
17-8-12 UKONHATTU<br />
** Harvinainen laji Venäjältä. Tummansiniset kukat moni- C<br />
Stormhatt / Aconitum soongaricum haaraisissa kukinnoissa (VII-IX). 100-150 cm. Pvar. †<br />
17-8-13 TARHAUKONHATTU<br />
Vaivaton ja varma kukkija. Haarautuva kukinto heinä- C<br />
Trädgårdsstormhatt<br />
Aconitum x stoerkianum<br />
syyskuussa. Kukkatarhan taustalle, pihan laidalle isoksi<br />
kasvustoksi. 80-120 cm. Tuore multamaa. Pvar. †<br />
A. **** ”Sininen/tumma lila, haaroittuva, korkeus lähes 2 m.” C<br />
B. ** ’Album’. Siemeniä valkokukkaisesta lajikkeesta. C<br />
18-3-1 VALKOKONNANMARJA<br />
Vit trolldruva / Actaea alba<br />
* Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva luonnonperenna metsäpuutarhaan<br />
ja katveesen. Koristeelliset lehdet. Valkoiset<br />
marjat myrkyllisiä. Pvar-var. 40-80 cm. †<br />
C<br />
18-3-3 LÄNNENKONNANMARJA<br />
Amerikansk trolldruva / Actaea rubra<br />
*** Kuten edellä, mutta punaiset koristeelliset marjat (myrkyllisiä).<br />
30-50 cm. Pvar-var. †<br />
C<br />
18-3-4 MUSTAKONNANMARJA<br />
Trolldruva / Actaea spicata<br />
lk Kuivien lehtojen, luonnonvarainen laji. Koristeelliset lehdet.<br />
Mustat myrkylliset marjat. 30-60 cm. Var-pvar. †<br />
C<br />
19-13-4 MEKSIKONIISO<br />
* Iisojen ystävälle. Punaliila kukkatähkä. Monivuotinen, A<br />
Mexikansk anisisop<br />
mutta ei yleensä talvehdi Suomessa. 70-80 cm. Aur. Tämä<br />
Agastache mexicana<br />
voi olla jokin muukin iisolaji.<br />
20-6-1 MAARIANVERIJUURI<br />
Agrimonia eupatoria<br />
lk Luonnonvarainen niittykasvi. Keltainen kukinto (VII-<br />
VIII). Lääkekasvi. 50-100 cm. Aur-pvar. "Kauniit lehdet."<br />
C<br />
20-18-1 LIUSKASALKORUUSU<br />
* Tarhasalkoruusua talven- ja taudinkestävämpi. Yksinker- A<br />
Stockros / Alcea ficifolia<br />
taiset kukat. Seos punasävyjä, keltaista ja valkoista. Aur.<br />
20-18-2 TARHASALKORUUSU<br />
Kukkatarhan katseenvangitsija. Upea kukinta heinäkuusta A<br />
Stockros / Alcea rosea<br />
syysmyöhälle. Kv tai lyhytikäinen mv. 1,5-2,5 m. Aur.<br />
A. ** ”Ahkera kukkija, säilynyt vuosikausia paikallaan, tosin A<br />
rinteessä.” Punasävyt, 150 cm.<br />
B. ** Väriseos. ”Kasvaa jopa 2 metriseksi…monet vanhat kasvit<br />
käyttäytyvät kuten perennat: nousevat joka vuosi uudelleen.<br />
Kukka on yksinkertainen, ja värit vaihtelevat hennon<br />
kellertävän-vihertävästä vaaleanpunaiseen, roosaan, kirkkaanpunaiseen<br />
ja hyvin syvään tummanpunaiseen.”<br />
A<br />
6<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>
27-3-4 KANADANAKILEIJA<br />
Scharlakansakleja<br />
Aquilegia canadensis<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
7<br />
MONIVUOTISET KASVIT<br />
C. ”Musta”, hyvin tumman punainen. A<br />
21-6-6 NUOKKULAUKKA<br />
Nicklök / Allium cernuum<br />
** Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva luonnonperenna.<br />
Nuokkuvat sipulinkukat näyttävissä sarjoissa (V-VII). 35<br />
cm. Aur.<br />
C<br />
21-6-14 UKKOLAUKKA<br />
*** Komea, korkea laukka. ”Siementää ja tekee sivusipuleita, C<br />
Kirgislök / Allium hollandicum<br />
oikea alkukesän silmänilo.” Liilanpunainen sipulinkukka<br />
V-VI. 60-80 cm. Aur-pvar.<br />
21-6-16 PALLOLAUKKA<br />
* Leveät sipulinlehdet, joiden keskeltä nousee matalahko C<br />
Boll-lök / Allium karataviense<br />
kukkavarsi. Vaaleanpunertava, suuri kukinto. Aur.<br />
21-6-42 KARHUNLAUKKA<br />
lk Leveälehtinen, Ahvenanmaalla luonnonvarainen lehtokas- C<br />
Ramslök / Allium ursinum<br />
vi. Valkoiset kukinnot kesäkuussa. Siemenet ap. Virosta.<br />
Erinomainen maanpeitekasvi. 20-40 cm. Pvar-var.<br />
24-18-4 ROHTORASTI<br />
lk Harvinaisehko luonnonkasvi. Pienet puna-violetit lemmi- A<br />
Oxtunga / Anchusa officinalis<br />
kinkukat. Värjäyskasvi. Läpäisevä maa. 50-100 cm. Aur.<br />
25-3-1 ALTAINVUOKKO<br />
Anemon / Anemone altaica<br />
** Altain vuoristosta peräisin oleva luonnonlaji. 2-4 cm levyiset<br />
valkoiset kukat. Tuore, multava maa. 50 cm. †<br />
C<br />
25-3-9 HELOVUOKKO<br />
Röd flikanemon / Anemone x lesseri<br />
** Arovuokon tapainen, punakukkainen vuokko (VI). Liuskaiset<br />
lehdet. Tuore, läpäisevä maa. 30-40 cm. Aur-pvar.†<br />
C<br />
25-3-17 AROVUOKKO<br />
* Kaunis ja kestävä suurikukkainen vuokko. Valkoiset kukat B<br />
Tovsippa / Anemone sylvestris<br />
touko-kesäkuussa. Läpäisevä maa. 20-30 cm. Aur-pvar.†<br />
25-4 KANADANVUOKKO<br />
Ängsanemon /Anemonidium canadense<br />
** Perinteinen ja helppohoitoinen luonnonperenna. Valkoiset C<br />
4 cm leveät kukat (VI-VII). Leviää. 40-60 cm. Aur-var. †<br />
26-3-3 JOHANNEKSENSAURAMO<br />
Midsommarkulla<br />
Anthemis sancti-johannis<br />
* Keltasauramoa muistuttava ja sen kanssa helposti risteyty- A<br />
vä luonnonperenna. Oranssit mykeröt kesä-heinäkuussa.<br />
Kv, kylväytyy. Läpäisevä maa. 50-70 cm. Aur.<br />
26-3-4 KELTASAURAMO<br />
Färgkulla / Anthemis tinctoria<br />
lk Syvänkeltainen kukka. Värikasvi. Läpäisevä maa. 50-70<br />
cm. Aur. ”Kukkii kauan ja runsaasti, syksyyn saakka.”<br />
A<br />
26-4-1 TÄHKÄHIETALILJA ’Major’<br />
Stor sandlilja / Anthericum liliago<br />
** Vuosi vuodelta komistuva, helppohoitoinen vanha perenna.<br />
Valkoiset kukat (VI). Läpäisevä maa. 50-70 cm. Aur.<br />
C<br />
! Huomattava akileijoista. Samassa puutarhassa yhtä<br />
aikaa kukkivat akileijat risteytyvät keskenään. Emokasvien<br />
ominaisuudet eivät välttämättä periydy samanlaisina.<br />
27-3-1 ALPPIAKILEIJA<br />
Alpakleja / Aquilegia alpina<br />
* ”Kukkii alkukesästä, muistuttaa japaninakileijaa. Ainoa C<br />
akileija joka onnistui tänä kesänä.” Sinivalkoiset kukat.<br />
30-50 cm. Aur-pvar.†<br />
* Pitkäkannuksinen akileija. Siemenet on kerätty ’Little B/<br />
Lanterns’ -lajikkeesta, jolla on puna-keltaiset kukat. † C<br />
27-3-24 AKILEIJA<br />
Aquilegia clematiflora<br />
27-3-6 JALOAKILEIJA<br />
Pastellakleja<br />
Aquilegia Cultorum-<strong>ry</strong>hmä<br />
* Siemenet on kerätty lajikkeesta ’Pink & Purple Shades’.<br />
Vaaleanpunaiset kerrotut kukat. †<br />
Pitkäkannuksisia, suuri- ja värikäskukkaisia lajikkeita.<br />
Kukinta heinäkuussa. 80-120 cm. Aur-pvar. †<br />
A. *-** Väriseos pitkäkannuksisia jaloakileijoja. B/<br />
C<br />
B. * Matalahko, kukat vaaleanoranssi-punakeltaiset. B/<br />
C<br />
C. * Erikoiset lohenväriset, kapeat, kannuksettomat kukat. B/<br />
D. * ”Kaunis, erittäin runsas- ja pitkäkukintainen, väri hailak- B/<br />
kaa vaaleanpunaista ja keltaista.”<br />
C<br />
27-3-9-1 KÄÄPIÖJAPANINAKILEIJA Matalakasvuinen, suosittu koristekasvi. Herkän kauniit C<br />
Japansk akleja<br />
Aquilegia flabellata var. pumila<br />
kukat alkukesällä. Sopii myös kivikkopuutarhaan. 15-30<br />
cm. Aur-pvar. †<br />
A. *** ’Nana Alba’ - matala, kukat vahamaisen valkoiset. C<br />
B. ** Sinivalkoiset kukat. C<br />
C. * ’Kurilensis’. Vaaleanpunaiset kukat. C<br />
B/<br />
C<br />
B/<br />
C<br />
C
MONIVUOTISET KASVIT<br />
27-3-11 TULIAKILEIJA<br />
Eldakleja / Aquilegia formosa<br />
27-3-12 TUOKSUAKILEIJA<br />
Kashmirakleja / Aquilegia fragrans<br />
27-3-13 KOTKANAKILEIJA<br />
Vårakleja / Aquilegia glandulosa<br />
27-3-13-1 PERHOAKILEIJA<br />
Snövitakleja<br />
Aquilegia glandulosa var. jucunda<br />
27-3-16 LAPINAKILEIJA<br />
Aquilegia ’Olympia’<br />
27-3-22 LEHTOAKILEIJA<br />
Akleja / Aquilegia vulgaris<br />
27-3-22-1 LEHTOAKILEIJAMAISET<br />
LAJIKKEET- Aquilegia vulgaris<br />
27-3-23 ”PIHA-AKILEIJA”<br />
Aquilegia vulgaris x cultorum<br />
27-3 AKILEIJASEOS<br />
Aklejamix / Aquilegia sp.<br />
28-3-2 SEITTITAKIAINEN<br />
Ullig kardborre / Arctium tomentosum<br />
28-16-5 TARHALAUKKANEILIKKA<br />
Trädgårdstrift<br />
Armeria Maritima-<strong>ry</strong>hmä<br />
29-1-1 LÄNNENARNIKKI<br />
Arnika / Arnica chamissonis<br />
29-1-2 ETELÄNARNIKKI<br />
Slåttergubbe / Arnica montana<br />
29-6-1 PIKKUTÖYHTÖANGERVO<br />
Astilbespirea / Aruncus aethusifolius<br />
29-6-2 ISOTÖYHTÖANGERVO<br />
Plymspirea / Aruncus dioicus<br />
* Leveähköt, pitkäkannuksiset kirkkaan puna-keltaiset kukat<br />
heinä-elokuussa. Sirot lehdet. 40-60 cm. Aur-pvar. †<br />
** Länsi-Himalajalla luonnonvarainen, kuusamantuoksuinen<br />
laji. Lehdet muistuttavat ängelmän lehtiä. Siemenet on kerätty<br />
sinikukkaisista kasveista. Tuore, ravinteinen maa.<br />
30-45 cm. Aur-pvar. †<br />
** Altain vuoristosta kotoisin oleva komeakukkainen laji.<br />
Loistavan siniset kukat (VI). 30-50 cm. Aur-pvar. †<br />
** Kuten kotkanakileija, mutta kukat sinivalkoiset. Läpäisevä<br />
maa. Aur-pvar. †<br />
**** Kaksiväriset, siniset-vaaleankeltaiset kukat kesäkuussa.<br />
30-40 cm. Aur-pvar. †<br />
Vuoden 1993 maatiaiskasvi!<br />
Ikivanha koriste- ja lääkekasvi. Kukinta alkaa Etelä-Suo-<br />
messa ennen juhannusta. 50-80 cm. Aur-pvar. †<br />
A. **** Seos punaisen sävyjä vaaleasta tummaan. C<br />
B. **** Seos kerrottuja vaalean- ja tummanpunaisia. C<br />
C. **** ”Sirpa 1” - viininpunainen, kerrottu, upea! C<br />
D. **** Seos sinisen ja violetin sävyjä. C<br />
E. **** Valkoinen. C<br />
F. **** Seos eri värejä ja kukan muotoja. C<br />
Jalostustyön seurauksena syntyneitä lehtoakileijamaisia<br />
lajikkeita. ’Nora Barlow’ -lajikkeet ovat kannuksettomia.<br />
Siementaimien ominaisuudet voivat vaihdella. †<br />
A. *-** ’Woodside Variegated’ - vaaleanpunainen, lehdet vaaleankirjavat.<br />
C<br />
B. ** ’Nora Barlow’ - vaaleanpunainen, valkoviiruinen. C<br />
C. * ’Nora Barlow’ - kerrottu, liilanpunainen, kannukseton. C<br />
D. * ’Black Barlow’ - lähes musta, kerrotusta yksinkertaiseen. C<br />
E. * ’Nora Barlow’ - väriseos. C<br />
F. * ’William Guinnes’ eli ’Magpie’. Tumman liilansävyiset C<br />
kukat, joiden torvi puoliksi vaalea.<br />
G. * ’Tower’-seos. Kannuksettomat, umpikerrannaiset, korkeat<br />
kukat. Valkoista, ruusunpunaista ja sinistä.<br />
C<br />
Monenlaisia lehto- ja jaloakileijan risteymiä. Siementaimien<br />
ominaisuudet vaihtelevat. †<br />
C<br />
A. *-** ”Viola” - kukat roosan ja violetin sävyisiä. C<br />
B. * ”Kesätaivas” – sinisissä kukissa valkoista häivettä. C<br />
C. ”Runsaudensarvi” - kukat eri värisiä ja muotoisia. C<br />
Seos eri lajeja ja risteymiä. Kaikenvärisiä ja muotoisia C<br />
akileijoja. †<br />
Komea luonnonkasvi. Karmiininpunaiset kukinnot heinäelokuussa.<br />
100-150 cm. Aur-pvar.<br />
* Kapeat, heinämäiset lehdet. Hyvä kivikkoistutuksiin ja<br />
kuivan paikan peittokasviksi. Kuivahko, läpäiseva maa.<br />
15-40 cm. Aur.<br />
* Runsaasti keltaisia päivänkakkaramaisia mykeröitä kesäheinäkuussa.<br />
30-50 cm. Aur-pvar.<br />
* Keski-Euroopassa luonnonvarainen laji ja tunnettu lääkekasvi.<br />
Keltaiset mykeröt heinäkuussa. 30-50 cm. Aur-<br />
pvar.<br />
** Jaloangervoa muistuttava kivikko- ja maanpeittokasvi.<br />
Kermanvaalea kukinto (VII-VIII). 20-30 cm. Aur-var.<br />
***<br />
P-S<br />
Kookas, kestävä perenna myös pohjoiseen. Kermanvalkoinen<br />
kukinto kesä-heinäkuussa. 150 cm. Aur-var.<br />
8<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
B<br />
B
30-6-2 ALPPIASTERI<br />
37-12-1 KULTAJÄNÖNPUTKI<br />
Harört<br />
Bupleurum longifolium subsp. aureum<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
9<br />
MONIVUOTISET KASVIT<br />
** Matalahko asterilajike kivikkoistutuksiin. Isot, vaaleansiniset<br />
kukat juhannuksesta eteenpäin. 20-30 cm. Aur.<br />
31-1<br />
Alpaster / Aster alpinus ’Goliath’<br />
KILPIANGERVO<br />
Parasollblad / Astilboides tabularis<br />
*** Suurilehtinen perenna metsäpuutarhaan. Valkoiset angervonkukat<br />
heinä-elokuussa. 80-100 cm. Pvar-var.<br />
B<br />
31-3-3 ISOTÄHTIPUTKI<br />
Stjärnflocka / Astrantia major<br />
Kaunis, kiitollinen ja perinteinen koristekasvi. Kukkii pitkään<br />
heinä-syyskuussa. 50 cm. Aur-var.<br />
C<br />
A. **** ”Näsinkallio” - paikalliskanta Tampereelta 1900-luvun alkupuolelta.<br />
Lisää <strong>Maatiainen</strong>-lehdessä 2/08.<br />
C<br />
B. * ’Primadonna’ - punakukkainen lajike. C<br />
33-3-3 KAUNOKAINEN<br />
Bellis, tusensköna / Bellis perennis<br />
** Pieni perenna käytävien reunoille ja nurmikolle. Punaiset,<br />
puolikerrotut kukat. 5-20 cm. Läpäisevä maa. Aur-pvar.<br />
A<br />
33-6-1 HERTTAVUORENKILPI<br />
Hjärtbergenia / Bergenia cordifolia<br />
*** Kestävä perenna. Herttamaiset, talvivihreät lehdet. Ruusunpunaiset<br />
kukat touko-kesäkuussa. 30-50 cm. Aur-var.<br />
A<br />
33-6-2 SOIKKOVUORENKILPI<br />
Vinterblad / Bergenia crassifolia<br />
**** Edellistä harvinaisempi ja perinteisempi laji. Isot soikeat<br />
lehdet. Kukinta toukokuussa. 30-40 cm. Aur-pvar.<br />
A<br />
37-6-2 PUNAKOIRANKÖYNNÖS<br />
Röd hundrova<br />
B<strong>ry</strong>onia cretica subsp. dioica<br />
*** Nopeakasvuinen ja peittävä ruohovartinen köynnös. Kar- C<br />
heakarvainen, kiipeää kärhillä. Tarvitsee tuen. Pienet kukat<br />
heinä-syyskuussa, punaiset marjat. 2-3 m. Pvar. †<br />
37-11 HÄRÄNKUKKA<br />
Ljusöga / Buphthalmum salicifolium<br />
** Helppohoitoinen, puutarhoissa harvinainen luonnonperen- A<br />
na. Keltaiset, pienehköt mykeröt heinäkuussa. 30-40 cm.<br />
Aur.<br />
** Vihertävänkeltaiset, tyräkkimäiset kukat kesä-elokuussa.<br />
Kestävä laji myös pohjoisessa. 90-120 cm. Aur-pvar.<br />
D<br />
39-5-2 RENTUKKA<br />
Kalvleka / Caltha palustris<br />
39-11-1 HERTTAKELLO<br />
Hjärtklocka / Campanula alliariifolia<br />
39-11-4 PARTAKELLO<br />
Skäggklocka / Campanula barbata<br />
39-11-7 KARPAATTIENKELLO<br />
Karpaterklocka<br />
Campanula carpatica<br />
39-11-9 HIRVENKELLO<br />
39-11-14-<br />
2<br />
Skogsklocka / Campanula cervicaria<br />
LOISTOPEURANKELLO<br />
Prakttoppklocka<br />
Campanula glomerata<br />
39-11-19 MAITOKELLO<br />
Mjölkklocka / Campanula lactiflora<br />
39-11-20 UKONKELLO<br />
Hässleklocka / Campanula latifolia<br />
39-11-20-<br />
1<br />
ISOUKONKELLO<br />
Campanula latifolia var. macrantha<br />
39-11-22 MAARIANKELLO<br />
Mariaklocka / Campanula medium<br />
39-11-23 KERMAKELLO<br />
Gulklocka / Campanula ochroleuca<br />
39-11-24 HARAKANKELLO<br />
Ängsklocka / Campanula patula<br />
lk Tuttu kesän tuoja. Runsas keltainen kukinta (V-VI). Kostea<br />
kasvupaikka, purojen ja lampien rannoille. Menestyy<br />
koko Suomessa 15-40 cm. †<br />
D<br />
! Kellot (Campanula) olivat v. 1995 maatiaiskasveja!<br />
* Matalahko, elokuussa kukkiva kello. Isot valkoiset, nuokkuvat<br />
kellokukat pitkin vartta. 35 cm. Aur.<br />
A<br />
* Kaunis pieni kellokasvi kivikkoistutuksiin. Liilansiniset A<br />
kukat kesä-elokuussa. Kv. 20-40 cm. Aur.<br />
** Mätästävä kello. Kukkii elo-syyskuussa. Siemenet on kerätty<br />
valkokukkaisesta ’Alba’-lajikkeesta. 10-30 cm. Aurpvar.<br />
A<br />
lk Luonnonvaraisena harvinainen niittylaji. Vaaleansininen A<br />
kukinto heinäkuussa. Kv. 50-100 cm. Aur-pvar.<br />
* ’Superba’ (”Dahurica”) on peurankellon lajike. Violetit A<br />
kukat, 40 cm. ”Kasvaa kuivassa rinteessä… kukki hyvin,<br />
huonosta kesästä huolimatta.”<br />
** Kookas kello kukkatarhan taustalle. Vaaleansinertävät<br />
kellokukat heinä-elokuussa. 80-150 cm. Aur-pvar.<br />
A<br />
Komea maatiaisperenna. Näyttävä kukinta heinäkuussa. A<br />
80-150 cm. Pvar. Kukkii kauimmin kostealla paikalla.<br />
A. **** Sininen. A<br />
B. **** Valkoinen. A<br />
C. **** Sinistä ja valkoista. A<br />
** Edellistä vieläkin suurempi. Isot sinivioletit kukat heinäkuussa.<br />
Pvar. 1,5-1,8 m<br />
A<br />
* Ihastuttava kellokukka. Seos valkoisia ja sinisen ja punaisen<br />
sävyisiä kukkia (VII-VIII). Kv. 50-90 cm. Aur-pvar.<br />
A<br />
* Kellouutuus kokeilijoille. Muistuttaa herttakelloa, mutta A<br />
matalampi.<br />
lk Yleinen luonnonlaji. Violetit kellokukat kesä-elokuussa.<br />
Kaksivuotinen. 30-80 cm. Aur-pvar.<br />
A<br />
A
MONIVUOTISET KASVIT<br />
39-11-25 KURJENKELLO<br />
Stor blåklocka / Campanula persicifolia<br />
lk Etelä-Suomessa yleinen luonnonkasvi ja myös perinteinen<br />
puutarhakasvi. ”Kurjenkellon saa kukkimaan pakkasiin<br />
asti poistamalla siemenkodat heti kukkien lakastuttua. Samaan<br />
kohtaan tulee uusia kukkia joutuisaan…eikä perennapenkissä<br />
tule kylväytymisongelmaa.” 50-100 cm. Aurpvar.<br />
A. lk Sinikukkainen. A<br />
B. lk Sini- ja valkokukkaisia. A<br />
39-11-30 PISAMAKELLO<br />
Aasialainen kello. Suuret pitkänomaiset kukat kesä- A<br />
Prickklocka / Campanula punctata elokuussa 30-60 cm. Aur-pvar. ”Kaunis kellokukka, leviää<br />
kyllä aika lailla.”<br />
A. *** Punertava kukka. A<br />
B. *-** Seos punertava- ja valkokukkaisia. ”Niin kaunis!” A<br />
39-11-32 VUOHENKELLO<br />
**** ”Pidän tästä nuokkuvine kelloineen. Ei mielestäni leviä A<br />
Knöllklocka<br />
Campanula rapunculoides<br />
niin runsaasti kuin yleensä väitetään.” Alun perin hyötykasvina<br />
viljelty koristekasvi. Violetit kukat pitkässä tertussa<br />
(VII-IX). Leviää. 40-90 cm. Aur-pvar.<br />
39-11-33 KAURIINKELLO<br />
* Edellisen tapaan kasvatettu alkuaan syötävien juurimuku- A<br />
Rapunkelklocka<br />
Campanula rapunculus<br />
loiden vuoksi. Liilansiniset kukat heinä-elokuussa. Kv.<br />
50-80 cm. Aur-pvar.<br />
39-11-35 KISSANKELLO<br />
lk Tuttu luonnonkasvi kuivalle ja läpäisevälle maalle sekä A<br />
Blåkloca / Campanula rotundifolia<br />
kallionkoloihin. Siniset kellokukat (VII-IX). 25 cm. Aurpvar.<br />
39-11-43 VARSANKELLO<br />
Lehdet muistuttavat nokkosta. Vanhoja viljelykantoja, to- A<br />
Nässelklocka / Campanula trachelium dennäköisesti ap. luonnonkantoja. ”Kasvi ilmestyy milloin<br />
minnekin. Ei hevillä häviä vaikka sitä rajoitan." Sinivioletit<br />
kellot (VII-VIII). 40-100 cm. Aur-pvar.<br />
A. **** Sinikukkainen. A<br />
B. *** Valkokukkainen. A<br />
42-6-8 AHDEKAUNOKKI<br />
Rödklint / Centaurea jacea<br />
lk Luonnonvarainen niittylaji. Karmiininpunaiset kukat (VII-<br />
VIII).”Kaunis kukkija. Leviää aika hyvin.” 50-80 cm. Aur.<br />
A<br />
42-6-9 KELTAKAUNOKKI<br />
Gulklint / Centaurea macrocephala<br />
** Komea puutarhakasvi. Sutimaiset, keltaiset kukat heinäelokuussa.<br />
70-100 cm. Aur.<br />
A<br />
42-6-10 VUORIKAUNOKKI<br />
Perinteinen, kiitollinen ja kauniskukkainen koristekasvi. A<br />
Bergklint / Centaurea montana<br />
Siniset kukat (VI-VII). ”Nätti laajana alueena, mutta pyrkii<br />
vaeltelemaan.” 30-60 cm. Aur.<br />
A. *** Vanhahko kanta. A<br />
B. ** ’Grandiflora’-lajikkeen siemeniä. A<br />
42-6-11 MUSTAKAUNOKKI<br />
** Tumman violetinpunaiset mykerökukinnot (VI-VII). A<br />
Svartklint / Centaurea nigra<br />
”Omiaan kuivalla, luonnonläheisellä paikalla.” 50-80 cm.<br />
Aur.<br />
42-6-12 NURMIKAUNOKKI<br />
Yleinen niittykasvi. Sinipunainen kukinto. ”Kaikkein kes- A<br />
Ängsklint / Centaurea ph<strong>ry</strong>gia<br />
tävimpiä tai ehkä kestävin kaunokkilaji”. VII-IX. 50-100<br />
cm. Aur.<br />
A. lk Pohjois-Suomessa jo 20 vuotta kasvanut kanta. A<br />
B. lk Luonnonkanta Etelä-Suomesta. A<br />
42-6-15 KETOKAUNOKKI<br />
lk Etelä-Suomessa harvinainen niittykasvi. Isot liilanpunai- A<br />
Väddklint / Centaurea scabiosa<br />
set kukat heinä-syyskuussa. 80-100 cm. Aur. Tämä kanta<br />
on ap. Saarenmaalta (Virosta) peräisin.<br />
42-11-2 KAUKASIANKIRAHVINKUKKA *** ”Kurottelee kukkiaan muiden takaa eikä jää muiden jal- C<br />
Jättevädd / Cephalaria gigantea<br />
koihin. Erikoinen, omalla tavallaan kaunis.” Kasvierikoisuus.<br />
Korkea ja hoikka kuin kirahvinkaula. Vaaleankeltainen<br />
kukinto (VII-VIII). 2-2,5 m. Aur.<br />
44-2 KELTAMO<br />
Skelört / Chelidonium majus<br />
lk Keltakukkainen vanha lääkekasvi, kaunislehtinen koristekasvi.<br />
40-50 cm. Pvar. †<br />
D<br />
A. lk Luonnonkanta. D<br />
B. lk Osa kukista puolikerrottuja. D<br />
45-4-1 POHJANSINIVALVATTI<br />
Torta, älgkål / Cicerbita alpina<br />
lk<br />
P-S<br />
Komea ja harvinainen Lapin kasvi. Sinivioletit kukkamykeröt<br />
varren päässä (VI-VII). 100-150 cm. Aur-pvar.<br />
C<br />
10<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
A
45-5-2 SIKURI<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
11<br />
MONIVUOTISET KASVIT<br />
Ihanat siniset sikurinkukat. Katkeranmakuinen juuri kah- A<br />
Cicoria / Cichorium intybus<br />
* vinkorvikkeeksi. Monivuotinen. 50-100 cm. VII-IX. Aur.<br />
46-6-10 KELLOKÄRHÖ<br />
** Ruohovartinen kaunis kärhö. Nuokkuvat siniset kukat hei- C<br />
Helbladig klematis<br />
Clematis integrifolia<br />
nä-syyskuussa. 50-90 cm. Aur-pvar.<br />
46-6-17 MANTSURIANKÄRHÖ<br />
** Kuten pensaskärhö, mutta valkoiset kukat hiukan suurem- C<br />
Stor styvklematis<br />
Clematis mandschurica<br />
mat. 100-120 cm. Aur-pvar.<br />
46-6-23 PENSASKÄRHÖ<br />
Ruohovartinen kärhö. Pienet valkoiset, tuoksuvat kukat C<br />
Styvklematis / Clematis recta<br />
heinä-elokuussa. 120-150 cm. Aur-pvar.<br />
A. **** Hyvin vanha kanta. Siemeniä vähän. C<br />
B. ** Nuorehko kanta. C<br />
48-4-1 LAMOPEIKONKELLO<br />
Porslinsklocka<br />
Codonopsis clematidea<br />
** Rentovartinen puoliköynnös, posliininsiniset kellokukat.<br />
”Hyvin on menestynyt puutarhassani. Pieniä siementaimia<br />
ilmestyy runsaasti. Kasvista lähtee kosketeltaessa jonkinsorttisen<br />
kahvin haju.” VII-VIII. 50-70 cm. Aur-pvar.<br />
A<br />
49-14-3 ISOKAUNOSILMÄ<br />
* Upea <strong>ry</strong>hmäperenna. Pitkä ja runsas kukinta kesä-elo- A<br />
Flicköga / Coreopsis grandiflora<br />
kuussa. ’Schnittgold’-lajike, jolla on yksinkertaiset, kullankeltaiset<br />
kukat. 40-80 cm. Aur. ”Kukki taas komeasti.”<br />
50-4 HEIDINKUKKA<br />
Klockviva / Cortusa matthioli<br />
** Esikoiden sukulainen. Sinipunainen kukinto (V-VI). Kas- C<br />
vupaikkavaatimukset kuten esikoilla. Metsäpuutarhaan.<br />
20-30 cm. Pvar-var.<br />
50-5-7 PYSTYKIURUNKANNUS<br />
Stor nunneört / Co<strong>ry</strong>dalis solida<br />
lk Viehättävä kevätkukkija. Purppuranpunaiset kukkatertut D<br />
huhti-toukokuussa. Katoaa myöhemmin maan alle. 10-20<br />
cm. Aur-pvar.<br />
54-8-2 KOIRANKIELI<br />
Hundtunga / Cynoglossum officinale<br />
lk Harvinainen, kookas, luonnonvarainen lemmikkikasvi. A<br />
Pienet sinipunaiset kukat (VII-VIII). Kasvin juuresta on<br />
saatu punaista väriainetta. Kv. 50-80 cm. Aur. Siemenet<br />
on kerätty puutarhassa kasvavista kasveista.<br />
56-4-7 KIINANRITARINKANNUS<br />
Kinesisk riddarsporre<br />
Delphinium grandiflorum<br />
** Loistavan sinikukkainen ritarinkannus. Kukinta heinäkuussa.<br />
Lyhytikäinen, kasvatetaan yleensä yksivuotisena<br />
kesäkukkana. Tuore hiekkainen maa. 30-50 cm. Aur.<br />
B<br />
56-4-4 ISORITARINKANNUS<br />
Stor riddarsporre / Delphinium elatum<br />
Puutarhan katseenvangitsija. Perinteinen ja näyttävä koristekasvi.<br />
150-250 cm. Aur.<br />
C<br />
A. ****<br />
E-S<br />
Seoksessa sinisen sävyjä. Maatiaiskanta Pälkäneeltä. C<br />
B. **** ”Koristekasvi, joka villiintyy…Väri eri yksilöillä vaihtelee C<br />
P-S taivaansinisestä tummansiniseen ja violettiin.” Maatiaiskanta<br />
Kolarista Muonionjoen rannalta.<br />
56-4-5 ”MAATIAISRITARINKANNUS”<br />
Trädgårdsriddarsporre<br />
Delphinium sp.<br />
Maatiaisritarinkannukset (vanhojen jalo- ja isoritarinkannusten<br />
siemenjälkeläiset) ovat nykyisiä jaloritarinkannuksia<br />
pieni- ja harvakukkaisempia. Siementaimien ominaisuudet<br />
voivat vaihdella.<br />
C<br />
A. **** Maatiaiskantoja sinisen sävyissä. C<br />
B. *** Kirkkaansininen. C<br />
C. *** Taivaansininen. ”Väri on niin sininen kuin taivas voi parhaimmillaan<br />
olla.”<br />
C<br />
D. *** Sinisävyt. ”Komea, kukkii ja leviää hyvin.” C<br />
56-4-6 JALORITARINKANNUS<br />
Trädsgårdsriddarborre<br />
Delphinium Elatum- ja Pacific-<strong>ry</strong>hmät<br />
Jaloritarinkannukset ovat näyttäviä, suuri- ja tiheäkukintoisia,<br />
tukea vaativia perennoja. 150-250 cm. Aur. Siementaimien<br />
ominaisuudet voivat vaihdella.<br />
C<br />
E. ** Kirkkaansininen, 2 m korkea. C<br />
F. * Sinisävyt.”Kaunis, uljas kasvi. Pysyy aloillaan.” C<br />
G. ** Matalahko, sinisen sävyjä. ”Ei tarvitse tukemista.” C<br />
H. ** Sinivioletti, tuplakerrottu, vaalea silmä. ”Tosi kaunis.” C<br />
I. * Valkoinen kukka tummalla silmällä. C<br />
J. *** Sinivioletti kukinto. C<br />
56-11-3 MYKERÖNEILIKKA<br />
** Keski-Eurooppalainen luonnonlaji. Pienet aniliininpunai- A<br />
Knippnejlika / Dianthus armeria<br />
set kukat (VI-VIII). Kv. Kylväytyy. 30-40 cm. Aur.
MONIVUOTISET KASVIT<br />
56-11-4 HARJANEILIKKA<br />
Borstnejlika / Dianthus barbatus<br />
Ikivanha, arvostettu ja kestävä koristekasvi. Pitkä kukinta<br />
kesä-elokuussa. Kylväytyy. 30-50 cm. Aur.<br />
A. *** Väriseos. A<br />
B. **** Tummankarmiininpunainen maatiaiskanta. A<br />
C. ** Valkoinen (lähes). A<br />
56-11-6 MUNKKINEILIKKA<br />
** Keskieurooppalainen luonnonlaji. Purppuranpunaiset ku- A<br />
Chartreusenejlika<br />
Dianthus carthusianorum<br />
kat tiheinä mykeröinä. Kapeat lehdet. ”Maatiaiskasvin ainesta!<br />
Kylväytyy helposti, varsinkin sepelikäytävälle.” VI-<br />
VII. Läpäisevä maa. 30-50 cm. Aur.<br />
56-11-12 KETONEILIKKA<br />
Koristekasvi ja kallioketojen ja niittyjen kauniskukkainen, A<br />
Ängsnejlika / Dianthus deltoides<br />
harvinaistunut luonnonkasvi (VI-VIII). 10-20 cm. Aur.<br />
A. lk Luonnonkanta. A<br />
B. ** Liilanpunainen puutarhalajike. A<br />
56-11-26 PULSKANEILIKKA<br />
lk Pohjois-Suomessa yleinen luonnonlaji. Suuret ripsireunai- A<br />
Praktnejlika / Dianthus superbus<br />
set, vaaleanpunaiset kukat (VI-VII). Kuiva, läpäisevä<br />
maa. 20-60 cm. Aur-pv.<br />
57-2-4 KÖYNNÖSPIKKUSYDÄN<br />
Klättrande hjärta / Dicentra scandens<br />
* Aasiasta kotoisin oleva harvinainen pikkuköynnös amp- A<br />
peliin tai seinustalle. Paljon keltaisia, pisaramaisia kukkia.<br />
Hienoliuskainen lehdistö. V-VII. 100 cm. Aur-pvar.<br />
57-8 MOOSEKSENPALAVAPENSAS **** ”Komea, kaunislehtinen perenna.” Tuoksuvat ruusunpu- D<br />
Diptam / Dictamnus albus<br />
naiset kukat (VII-VIII). Kasvin koskettelusta auringonpaisteessa<br />
voi olla seurauksena palovamman tapainen<br />
ihottuma. 60-100 cm. Aur.<br />
58-2-2 KELTASORMUSTINKUKKA<br />
Gul fingerborgsblomma<br />
Digitalis grandiflora<br />
*** Hieno sormustinkukka. Sitruunankeltaiset kukat heinäelokuussa.<br />
60-100 cm. Aur-pvar. †<br />
A<br />
58-2-4 PIKKUSORMUSTINKUKKA<br />
Liten fingerborgsblomma<br />
Digitalis lutea<br />
** Kuten edellinen, mutta pienempi. 50 cm. Aur-pvar. † A<br />
58-2-6 (ROHTO)SORMUSTINKUKKA<br />
Fingerborgsblomma<br />
Digitalis purpurea<br />
Vanha lääkekasvi ja koristekasvi. Näyttävät kukkavanat<br />
kesä-elokuussa. ”Kova leviämään, jos antaa siementen<br />
varista.” 100-150 cm. Aur-pvar. †<br />
A<br />
A. **** Maatiaiskanta Turun seudulta. Pilkullisia, puna- ja valkokukkaisia.<br />
A<br />
B. **** Valkokukkainen. A<br />
C. **** Punakukkainen. A<br />
58-2-5 TARHASORMUSTINKUKKA<br />
Laxröd fingerborgsblomma<br />
Digitalis x mertonensis<br />
* Lohenpunaiset kukat, muuten kuten rohtosormustinkukka.<br />
Kelta- ja rohtosormustinkukan jälkeläinen. †<br />
A<br />
58-2-7 "SIPERIANSORMUSTINKUKKA"<br />
Digitalis sibirica<br />
** ”Muistuttaa pikkusormustinkukkaa, kukat ehkäpä vaaleammat.”<br />
(VII-VIII). 60-100 cm. Aur-pvar. †<br />
A<br />
58-11 KARSTAOHDAKE<br />
Kardvädd / Dipsacus sp.<br />
** Kaksivuotinen, piikikäs puutarha- ja kuivakukka (VIII-<br />
IX). 120-200 cm. Aur.<br />
A<br />
59-5-9 NUOKKUAMPIAISYRTTI<br />
Nepeta / Dracocephalum nutans<br />
* ”Kaksi- tai monivuotinen. Kylväytyy. Korkeampi kuin pikkuampiaisyrtti.”<br />
A<br />
* Matala, loistavasti kukkiva maanpeitekasvi. Violetinsiniset A<br />
huulikukat kesä-elokuussa. 20-30 cm. Aur-pvar.<br />
59-5-5 PIKKUAMPIAISYRTTI<br />
Axnepeta<br />
Dracocephalum nutans var. alpinum<br />
59-5-7 ISOAMPIAISYRTTI<br />
Drakblomma<br />
Dracocephalum ruyschiana<br />
59-5-8 SIPERIANAMPIAISYRTTI<br />
Stor drakblomma<br />
Dracocephalum sibiricum<br />
*** Kiitollinen, voimakastuoksuinen luonnonperenna. Sinivioletti<br />
kukinto (VII-VIII). Kasvaa luonnonvaraisena Laatokan<br />
ympäristössä. Kuivalle paikalle. 20-60 cm. Aur.<br />
****<br />
P-S<br />
Harvinainen maatiaiskasvi. Sinivioletit huulikukat kesäelokuussa.<br />
60-80 cm. Aur-pvar. Maatiaiskanta Melalahdesta.<br />
12<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
A<br />
B<br />
B
9-12 VALKOHANHIKKI<br />
Trollsmultron / D<strong>ry</strong>mocallis rupestris<br />
61-1-1 SINIPALLO-OHDAKE<br />
Blå bolltistel / Echinops bannaticus<br />
61-3-2 KYLÄNEIDONKIELI<br />
Blåeld / Echium vulgare<br />
62-8-4 KARVAHORSMA<br />
Rosendunört / Ebilobium hirsutum<br />
63-1-6 JALOKALLIOINEN<br />
Praktbinka<br />
Erigeron Speciosus-<strong>ry</strong>hmä<br />
63-6 VILLAMO<br />
Ullblad / Eriophyllum lanatum<br />
63-9-1 ALPPIPIIKKIPUTKI<br />
Alpmartorn / E<strong>ry</strong>ngium alpinum<br />
63-9-7 SINIPIIKKIPUTKI<br />
Rysk martorn / E<strong>ry</strong>ngium planum<br />
64-7-4 PURPPURAPUNALATVA<br />
Rosenflockel<br />
Eupatorium purpureum<br />
66-5-6 SININATA<br />
Blåsvingel / Festuca Glauca-<strong>ry</strong>hmä<br />
67-1-1 JÄTTIMESIANGERVO<br />
Jätteälggräs / Filipendula kamtschatica<br />
67-1-6 SIKOANGERVO<br />
Brudbröd / Filipendula vulgaris<br />
67-7-4 AHOMANSIKKA<br />
Smultron / Fragaria vesca<br />
68-4-6 KIRJOPIKARILILJA<br />
Kungsängslilja / Fritillaria meleagris<br />
68-13 KELLOHYASINTTI<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
13<br />
MONIVUOTISET KASVIT<br />
** Luonnonperenna, jolla valkoiset ”mansikankukat” (VII-<br />
VIII). 30-60 cm. Aur. ”Sievä valkokukkainen kukkija.<br />
Puolihoidetussa ympäristössä on aivan omiaan, leviääkin<br />
***<br />
E-S<br />
lk<br />
E-S<br />
kohtalaisesti.”<br />
Koristeellinen ja voimakaskasvuinen, piikikäs perenna.<br />
Metallinhohtoisen siniset kukat (VII-IX). 100 cm. Aur.<br />
Komea, Etelä-Suomessa luonnonvarainen lemmikkikasvi.<br />
Siniset kukat (VII-VIII). Kv. Kylväytyy. 30-90 cm. Aur.<br />
lk Rönsyillä leviävä luonnonlaji. Kauniin ruusunpunaiset 2<br />
cm leveät kukat (VII-VIII). 100-200 cm. Aur-pv. ”Kaiken<br />
kaikkiaan kaunis ja näyttävä kasvi.”<br />
”Kaunis- ja runsaskukkainen, kestää myös maljakossa.”<br />
Suosittu perenna. VI-VII. 50-70 cm. Aur.<br />
A. ** Siniliila. A<br />
B. ** ’Rosa Juwel’, punavioletti. A<br />
** ’Pointe’-lajike. Kivikko<strong>ry</strong>hmiin ja perenna<strong>ry</strong>hmien reunoille<br />
sopiva matalahko asterinsukuinen kasvi. Keltaisia<br />
kukkia kesä-elokuussa. Läpäisevä maa. 25-30 cm. Aur.<br />
A<br />
** ”Upea sininen kukinto ja hopeinen lehdistö.” (VII-VIII).<br />
70-90 cm. Läpäisevä maa. Aur. ”Syyskylvö tuoreeltaan<br />
mullan pintaan paras.”<br />
C<br />
** Edellisen kaltainen, mutta pienikukintoisempi laji (VII-<br />
VIII). 50-90 cm. Aur.<br />
C<br />
** Komea, pensasmainen perenna. Purppuranpunainen kukin- B/<br />
to elo-syyskuussa. Perhosten erityinen suosikki. Runsasravinteinen<br />
tuore tai kostea maa. 150-200 cm. Aur-pvar.<br />
C<br />
* Kapealehtinen heinä, joka muodostaa isoja sinertäviä mättäitä.<br />
35 cm. Aur.<br />
Jättimäinen mesiangervo. Koillis-Aasiasta kotoisin oleva<br />
luonnonperenna kosteaan paikkaan. 150-200 cm. Aur-var.<br />
lk Rinneniityillä ja pientareilla kasvava luonnnonlaji. Vaalea<br />
kukinto (VI-VII). Kulttuuriseuralainen. 30-50 cm. Aur.<br />
lk Kylvä oma mansikkapaikka! Aurinkoinen ja lämmin<br />
paikka. Myös hyvä maanpeittokasvi. 5-20 cm. Aur-pvar.<br />
**/<br />
*<br />
Lehtoniittyjen kaunotar, luonnonvarainen Ahvenanmaalla.<br />
Valkoiset tai punavioletit nuokkuvat kukat toukokuussa.<br />
20-40 cm. Aur-pvar. Siemenet puutarhakantaa.<br />
* Näyttävä sipulikasvi Etelä-Afrikasta. Valkoiset tuoksuvat A<br />
Kaphyacint / Galtonia candicans<br />
kukat (VII-VIII). Sipuli talveksi kellariin. 70-90 cm.<br />
69-9-3 METSÄKATKERO<br />
Knippgentiana / Gentiana asclepiadea<br />
** ”Upein syyskesän kukkijoistani, kirkkaan siniset kellomai- C<br />
set kukat lehtihangoissa pitkin kukkavarren yläosaa... kasvoi<br />
melkein metrin mittaiseksi ja kukki elokuun lopusta<br />
syyskuun loppuun. Tosi kaunis.”<br />
69-9-7 KELTAKATKERO<br />
Gullgentiana / Gentiana lutea<br />
** Näyttävä, kookas keltakukkainen perenna ja tunnettu katkero-<br />
ja lääkekasvi (VII). 80-150 cm. Aur.<br />
C<br />
69-9-12 TÖRMÄKATKERO<br />
Helppo ja näyttävä katkero mm. kivikkoistutuksiin. Kau- C<br />
Fransgentiana / Gentiana septemfida niit tummansiniset kukat heinä-elokuussa. 20-30 cm. Aur.<br />
69-11-25 KYLÄKURJENPOLVI<br />
Vanhojen kylien ja kulttuuriympäristöjen laji. Sinivioletit C<br />
Ängsnäva / Geranium pratense<br />
kukat kesä-heinäkuussa. 70-90 cm. Aur–pvar.<br />
69-11-35 METSÄKURJENPOLVI<br />
lk Tuttu metsäniittyjen laji. Runsas sinipunainen kukinta C<br />
Skogsnäva / Geranium sylvaticum<br />
keskikesällä. Tuore kasvupaikka. 50-70 cm. Pvar.<br />
70-3-11 IDÄNKELLUKKA<br />
* Kyläkellukkaa muistuttava, sitä rotevampi luonnonperen- C<br />
Rysk nejlikrot / Geum aleppicum<br />
na. 50-100 cm. Kyseessä lienee puutarhalajike.<br />
70-3-2 TULIKELLUKKA<br />
Röd nejlikrot / Geum coccineum<br />
****<br />
P-S<br />
Loistavanvärinen alkukesän kukkija. Oranssinpunaiset kukat<br />
kesäkuussa. 25-40 cm. Aur-pvar.<br />
C<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
C
MONIVUOTISET KASVIT<br />
70-3-3 TARHAKELLUKKA<br />
Praktnejlikrot<br />
Geum Cultorum-<strong>ry</strong>hmä<br />
70-3-8 OJAKELLUKKA<br />
Humleblomster / Geum rivale<br />
70-3-10 KYLÄKELLUKKA<br />
Nejlikrot / Geum urbanum<br />
73-12 PÄIVÄNTÄHTI<br />
Helianthella quinquenervis<br />
74-6 PÄIVÄNSILMÄ<br />
Dagöga / Heliopsis helianthoides<br />
74-10-6 KELTAPÄIVÄNLILJA<br />
Gul daglilja<br />
Hemerocallis lilio-asphodelus<br />
74-10-7 KULTAPÄIVÄNLILJA<br />
Orangegul daglilja<br />
Hemerocallis middendorffii<br />
75-3-1 TARHAILLAKKO<br />
Trädgårdsnattviol<br />
Hesperis matronalis<br />
75-7-3 TÄHKÄKEIJUNKUKKA<br />
Axalunrot / Heuchera cylindrica<br />
75-7-6 KORALLIKEIJUNKUKKA<br />
Blodalunrot / Heuchera sanguinea<br />
75-11-2 NIITTYMAARIANHEINÄ<br />
Älvmyskgräs / Hierochloe hirta<br />
76-12-15 SINIKUUNLILJA<br />
Daggfunkia / Hosta sieboldiana<br />
78-5-6 MÄKIKUISMA<br />
Äkta mannablod<br />
Hypericum perforatum<br />
78-9 IISOPPI<br />
Isop / Hyssopus officinalis<br />
78-16-2 ISOINKARVILLEA<br />
Rosenincarvillea/ Incarvillea delavayi<br />
78-16-3 LOISTOINKARVILLEA<br />
Praktincarvillea/ Incarvillea mairei<br />
79-2-2 MIEKKAHIRVENJUURI<br />
Svärdkrissla / Inula ensifolia<br />
79-2-3 ISOHIRVENJUURI<br />
Ålandsrot / Inula helenium<br />
79-2-5 JÄTTIHIRVENJUURI<br />
Jättekrissla / Inula magnifica<br />
79-8-17 KELTAKURJENMIEKKA<br />
Svärdslilja / Iris pseudacorus<br />
** ’Mrs Bradshaw’ -lajikkeen siemeniä. Puolikerrotut, karmiininpunaiset<br />
kukat toukokuusta heinäkuuhun. 40-50 cm.<br />
Aur-pvar.<br />
lk Luonnonvarainen niittylaji. Erikoiset vaalean punaruskeat,<br />
nuokkuvat kukinnot. Metsäpuutarhaan, tuore maa. 25-50<br />
cm. Pvar.<br />
lk Niittykasvi ja vanha lääkekasvi. Pienet keltaiset kukat<br />
(VI-VII). Juurta on käytetty neilikan korvikkeena. 60-70<br />
cm. Aur-pvar. ”Sopiva luonnonläheiselle paikalle pihan<br />
perukoille.”<br />
* Asterikasveihin kuuluva perennauutuus. Keltaiset kukat.<br />
80 cm. ”Itää nopeasti.”<br />
** Kookas loppukesän kukkija. Kullankeltaiset kukinnot<br />
(VIII-X). 100-150 cm. Aur.<br />
*** Kiitollinen, tuoksuvakukkainen lilja. Puhtaankeltaiset kukat<br />
(VI-VII). 80-100 cm. Aur-pvar. ”Helppo, näyttävä kasvusto.”<br />
*** Edellistä aikaisempi. Tumman oranssinkeltaiset kukat.<br />
Kanta ap. Koreasta. 50 cm. Aur-pvar.<br />
****<br />
Vuoden 2005 maatiaiskasvi!<br />
Ihanasti tuoksuva vanhojen pihojen kasvi. Hennon liilat<br />
tai valkoiset kukat (VI-VII). 50-100 cm. Aur-pvar.<br />
Hyvä maanpeittokasvi. Herttamaiset, talvivihreät lehdet<br />
ruusukkeena. Pienet kellertävät kukat (VI-VII). Aur-pvar.<br />
A. ** ”Vaaleanvihreät lehdet. Kukka pitkän (70-80 cm), paksun,<br />
karvaisen varren päässä…Varret ovat mutkalla, siis hyvin<br />
erikoinen näky koko kasvi!...kauniiden lehtien vuoksikin<br />
kannattaa kasvattaa.”<br />
C<br />
B. * Matalamman ’Greenfinch’-lajikeen siemeniä, 30-40 cm. C<br />
** Kauniskukkainen peittoperenna. Lehtiruusuke. Pienet punaiset<br />
kukat 40-60 cm korkeassa kukkavanassa. Aur-pvar.<br />
A<br />
lk Ihanasti kumariinin tuoksuinen luonnonheinä. 35-75 cm.<br />
Aur-pvar. Kuivahkojen ja kosteiden niittyjen laji.<br />
A<br />
** Näyttävälehtinen perenna. ”Oikeastaan komeinta mitä varjoisessa<br />
paikassa voi kasvattaa.” 40-90 cm. Pvar-var.<br />
lk Etelä-Suomessa harvinainen niittykasvi. Tunnetu lääkeyrtti.<br />
Keltainen runsas kukinta loppukesällä. 50 cm.<br />
Aur.<br />
** Pohjolan rosmariini. Lääke- ja koristekasvi. Sinivioletti<br />
kukinto. 30-40 cm. Aur. Erinomainen reunuskasvi.<br />
**** Maatiaiskanta. Eksoottisen kauniit, ruusunpunaiset, isot<br />
suppilokukat kesä-heinäkuussa. 30-60 cm. Aur-pvar.<br />
* Isokukkainen, näyttävä perenna. ”Ruusunpunainen, valkoinen<br />
nielu. Kestävä.” Ravinteikas maa. 10-30 cm. Aur-<br />
pvar.<br />
*** Kapealehtinen, kuivien ja paahteisten paikkojen laji. 25-60<br />
cm. Aur. ”Minun lemppari, syksyinen ilopilleri.”<br />
****<br />
/***<br />
Vuoden 1999 maatiaiskasvi! Kookas perenna, lääkekasvi.<br />
Keltaiset kukinnot (VII-IX). 150-200 cm. Aur-pvar.<br />
** Edellistä muistuttava, sitä isokukkaisempi laji. Luonnonperenna<br />
Kaukasukselta. Mykeröt jopa 15 cm leveät.<br />
”Todella hyväkasvuinen kurjenmiekka. Kukkii ahkerasti ja<br />
pitkään.” Keltaiset kukat (VI-VII). Aur-pvar. ”Siemenestä<br />
kasvatin, aika hitaasti tulee kukkimisikään.”<br />
A. lk Luonnonkantoja Etelä-Suomesta. C<br />
B. lk Luonnonkantoja Keski-Suomesta. C<br />
14<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
C<br />
C<br />
C<br />
A<br />
A<br />
D<br />
D<br />
A<br />
C<br />
C<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
C
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
15<br />
MONIVUOTISET KASVIT<br />
C. lk Luonnonkantoja Pohjois-Suomesta. C<br />
79-8-22 KAUNOKURJENMIEKKA **** Maatiaiskanta. Vanha, hieno kurjenmiekka. ”Helppo ja D<br />
Tuviris / Iris setosa<br />
vaatimaton.” Liilansiniset kukat kesä-heinäkuussa. 70-90<br />
cm. ”Komea kasvi kosteahkolle paikalle.”<br />
79-8-23 SIPERIANKURJENMIEKKA ”Pidän kovasti näistä, sopivat kosteahkolle paikalle, ovat D<br />
Strandiris / Iris sibirica<br />
aika pian näyttäviä, myös kapeat lehdet ovat kauniita.”<br />
Sirot siniset kukat (VI-VII). 70-90 cm. Aur-pvar.<br />
A. **** Sinikukkainen maatiaiskanta ap. Pieksämäeltä 1940-l. D<br />
C. * Emokasvien lehdet ovat tukevammat ja leveämmät ja kukat<br />
suuremmat ja voimakkaamman väriset kuin tavallisella<br />
siperiankurjenmiekalla. Kukat vaaleasta tumman siniseen<br />
ja kirjaviin. 70-90 cm. Kerätty kurjenmiekkojen viljelykokoelmasta<br />
Vihdistä.<br />
D<br />
79-8-<br />
25/15<br />
ETELÄN- JA<br />
IDÄNKURJENMIEKKA<br />
Dansk- / gullbandsiris<br />
Iris spuria & I. orientalis<br />
* Seoksessa on sekä etelän- että idänkurjenmiekkaa. Etelänkurjenmiekalla<br />
on haaleankellertävät tai vaaleansinertävät<br />
kukat. Idänkurjenmiekan kukka on hohtavan valkoinen ja<br />
keltalaikkuinen. Kukinta juhannuksesta eteenpäin. Tuore,<br />
läpäisevä multamaa. 70-80 cm. Aur.<br />
D<br />
79-8-28 KIRJOKURJENMIEKKA * Siperiankurjenmiekkaa muistuttava laji Pohjois-Ameri- D<br />
Brokiris / Iris versicolor<br />
kasta. Yläosastaan monihaaraisessa kukkavarressa on sinisiä<br />
kukkia, joissa vaaleaa kuviointia. Kostea, muheva<br />
multamaa. 50-80 cm. Aur-pvar.<br />
80-1 MORSINKO<br />
Vejde / Isatis tinctoria<br />
**<br />
Luonnonvaraisenakin meillä kasvava ikivanha värikasvi.<br />
Indigonsinistä värjäreille ja muutenkin komea, keltakukkainen<br />
kasvi. 40-100 cm. Kv. Kylväytyy. Aur.<br />
A<br />
80-10-3 VUORIMUNKKI<br />
lk Harvinainen luonnonkasvi. Vaaleansininen kukinto (VII- A<br />
Blåmunkar / Jasione montana<br />
VIII). 10-50 cm. Aur. ”Kasvihan on kaksivuotinen ja kasvimaassa<br />
kukkii tuuheina pehkoina.” Siemenet on kerätty<br />
puutarhasta.<br />
81-9 BALKANINMALVA<br />
Balkanmalva / Kitaibela vitifolia<br />
* Kookaskasvuinen malvauutuus. Valkoiset kukat syyskesällä.<br />
100-200 cm. Aur. ”Helppo ja näyttävä.”<br />
A<br />
81-11-1 KETORUUSURUOHO<br />
lk Kuivien ja läpäisevien maiden niittykasvi. Vaalean liilan C<br />
Åkervädd / Knautia arvensis<br />
väriset kukat heinä-elokuussa. 60-80 cm. Aur.<br />
81-11-2 ETELÄNRUUSURUOHO ** Kotimaista sukulaistaan rotevampi perenna. Tumman vii- C<br />
Grekvädd / Knautia macedonica<br />
ninpunaiset kukinnot (VII-VIII). Aur.<br />
83-7-13 METSÄNÄTKELMÄ<br />
lk ”Elinvoimainen, reippaan rotevasti rönsyävä köynnös, jo- H<br />
Skogsvial / Lathyrus sylvestris<br />
ka tuottaa runsaasti vaaleanpunaisia kukkia ja tummanpuhuviksi<br />
kuivuvia palkoja. Sijoitusta kannattaa harkita,<br />
sillä nätkelmä levittäytyy ajan oloon laajaksi vyyhdeksi.”<br />
VII-VIII. 0,8-2 m. Aur- pvar.<br />
84-3-3 HARMAAMALVIKKI<br />
Gråmalva / Lavatera thuringiaca<br />
Vuoden 2007 maatiaiskasvi!<br />
A<br />
Näyttävä ja kiitollinen kukkija. Vaaleanpunaiset kukat<br />
(VII-IX). 150-200 cm. Aur.<br />
A. **** Hyvin vanhoja kantoja Etelä-Suomesta. A<br />
B. **** Hyvin vanhoja kantoja Keski-Suomesta. A<br />
C. **** ”Alavieskalainen” - paikalliskanta Pohjois-Suomesta. A<br />
D. ** Pääasiassa valkokukkaisia, mukana myös punaisia. A<br />
84-15-1 NUKULA<br />
Hjärtstilla / Leonurus cardiaca<br />
****<br />
K-S<br />
Vanha nokkosta muistuttava lääkekasvi. Pienet kukat<br />
kiehkuroina. 100 cm . ”Ei koreile kauneudellaan, mutta<br />
on toki mielenkiintoinen lääkekasvihistoriansa vuoksi.”<br />
A<br />
85-1-1-1 PRINSESSANKAKKARA * ’Silver Princess’ - isopäivänkakkarasta jalostettu matala- A<br />
Leucanthemum x superbum<br />
vartinen lajike. VII-IX. 25-30 cm. Aur.<br />
85-1-2 PÄIVÄNKAKKARA<br />
Prästkrage / Leucanthemum vulgare<br />
lk Tuttu luononkasvi kesantomaille ja pihaniitylle. VI-IX.<br />
40-50 cm. Aur-pvar. ”En ole koskaan ennen nähnyt pelloilla<br />
moista päivänkakkarapaljoutta kuin kesällä 2009.”<br />
A<br />
85-12 RANTAVEHNÄ<br />
Srandråg / Leymus arenarius<br />
lk Merenrannoilla yleinen, kookas heinä. Siniharmaanvihreät<br />
lehdet. Erinomainen hiekansitoja. 50-150 cm. Aur.<br />
C
MONIVUOTISET KASVIT<br />
85-8-1 ROHTOMARALJUURI<br />
Maralrot / Leuzea carthamoides<br />
85-16-2 KALLIONAUHUS<br />
Klippstånds / Ligularia dentata<br />
85-16-3 NUKKANAUHUS<br />
Spindelstånds / Ligularia fischeri<br />
85-16-13 NIKONNAUHUS<br />
Nikkostånds / Ligularia x palmatiloba<br />
86-4-2 RUSKOLILJA<br />
Brandlilja / Lilium bulbiferum<br />
86-4-15 VARJOLILJA<br />
Krollilja / Lilium martagon<br />
86-4-16 MARHANLILJA<br />
Mandarinlilja<br />
Lilium Martagon-<strong>ry</strong>hmä<br />
89-7-1 KESÄKUURUOHO<br />
Judaspenningar / Lunaria annua<br />
89-8-7 ALASKANLUPIINI<br />
Alaskalupin / Lupinus nootkatensis<br />
89-8-8 KOMEALUPIINI<br />
Lupin / Lupinus polyphyllus<br />
89-8-10 KIRJOLUPIINI<br />
Regnbågslupin / Lupinus x regalis<br />
89-11-3 PALAVARAKKAUS<br />
Brinnande kärlek<br />
Lychnis chalcedonica<br />
89-11-4 HARMAAKÄENKUKKA<br />
Purpurklätt / Lychnis coronaria<br />
89-11-5 KÄENKUKKA<br />
Gökblomster / Lychnis flos-cuculi<br />
89-11-6 JUPITERINKUKKA<br />
Jupitersblomster / Lychnis flos-jovis<br />
** Kookas ohdakemainen lääkekasvi. Ruusunpunaiset kukinnot<br />
heinä-elokuussa. 100-150 cm. Aur.<br />
*** Tuttu loppukesän kukkija. Kullankeltaiset kukinnot (VII-<br />
IX). Aur-pvar. Ilmeisesti ’Desdemona’-lajike , jolla puner-<br />
tavat varret ja lehdet.<br />
*** Keltamykeröinen, elo-syyskuussa kukkiva komea nauhus.<br />
100-200 cm. Aur-pvar.<br />
** Nauhusten ystäville uusi laji, joka on syntyjään idän- ja<br />
kallionauhuksen risteymä.<br />
****<br />
K-S<br />
Perinteisin puutarhojemme lilja. Loistavan oranssinpunaiset<br />
kukat kesäkuussa. 60-90 cm. Maatiaiskanta.<br />
Vanhojen ja hämyisten puutarhojen kestävä ja perinteinen<br />
lilja. VI-VII. Siementaimet kukkivat 4-5-vuotiaina. Pvar.<br />
A. **** Liilanpunainen maatiaiskanta. D<br />
B. **** Maatiaiskanta, jossa liilanpunaisia ja valkoisia kukintoja. D<br />
C. **** Valkoinen maatiaiskanta. D<br />
D. **** ”Puistola” - liilanpunainen paikalliskanta Helsingistä. D<br />
*** Varjoliljan ja täpläliljan jälkeläinen. Muistuttaa varjoliljaa,<br />
nuokkuvat täplikkäät kukat. 100-150 cm. Pvar. ’Unto<br />
Wannas’ -kantaa olevia siemeniä.<br />
** Kaksivuotinen koristekasvi ja kuivakukka. Kukkii toisena<br />
vuotena (VI-VII). 60-80 cm. Aur-pvar.<br />
A. ** Seos violetti- ja valkokukkaisia. A<br />
B. ** Punavioletti. A<br />
*** ”Haarova ja hennompi kuin komealupiini. Kukat sini-valko-violetit.<br />
Pitää hiekkamaasta.” Aur-pvar.<br />
H<br />
Väriseos. Luonnonvarainen lupiinimme. Aur. Lupiineista H<br />
kannattaa katkoa kukkavarret heti kukinnan jälkeen, jos ei<br />
halua niiden leviävän.<br />
* Kookas ja värikäs perenna. Kukinta kesä-heinäkuussa.<br />
Siementaimien väri voi vaihdella. 70-100 cm. Aur.<br />
H<br />
A. * ”Erikoisen tumman liilan sävyinen”. H<br />
B. * Keltainen. H<br />
C. * Valkoinen. H<br />
D. * ’Tutti Frutti’ - ”Kukinto paksumpi kuin tavallisessa kirjolupiinissa.<br />
Puna- ja sinivalkoisen yhdistelmä.”<br />
H<br />
E. ** Punasävyt H<br />
Hehkuvanpunainen, vanha koristekasvi. ”Kukkii pitkään,<br />
näyttävä kukinta, helppohoitoinen.” VII-VIII. 60-100 cm.<br />
Aur.<br />
A<br />
A. **** Perinteinen loistavan punainen maatiaiskanta Eurajoelta. A<br />
B. ** Oranssikukkainen uudempi lajike. A<br />
C. * ’Carnea’ - sinertävän vaaleanpunainen. A<br />
D. Tummanpunakukkainen lajike. A<br />
Harmaalehtinen. Suuret kukat heinä-elokuussa. 50-80 cm.<br />
Kv. Kylväytyy. Aur.<br />
A<br />
A. ** Seoksessa purppuranpunaisia, valkoisia sekä punavalkoisia<br />
kukkia.<br />
A<br />
B. ** Siemenet kerätty punakukkaisista. A<br />
C. ** Siemenet kerätty valkokukkaisista. A<br />
lk ”Hyvin siro kasvi. Kasvaa aika kuivallakin paikalla vaikka<br />
onkin kostean paikan suosija. Levinnyt myös aika pal-<br />
A<br />
jon.” Vaaleanpunainen (VI-VII). 40-60 cm. Aur-pvar.<br />
** Muistuttaa harmaakäenkukkaa. Ruusunpunaiset kukat<br />
(VI-VIII). Hyvä leikkokukka. Aur.<br />
16<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
C<br />
A<br />
A<br />
A<br />
D<br />
D<br />
D<br />
A<br />
A
89-16-1 (POHJAN)RANTAKUKKA<br />
Fackelblomster / Lythrum salicaria<br />
91-1-1 RUUSUMALVA<br />
Rosenmalva / Malva alcea<br />
91-1-2 MYSKIMALVA<br />
Myskmalva / Malva moschata<br />
Ryssveddel / Oxytropis campestris<br />
99-18-1 KUOLANPIONI<br />
Sibirisk pion / Paeonia anomala<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
lk<br />
****<br />
E-S<br />
17<br />
MONIVUOTISET KASVIT<br />
Luonnonvarainen rantakasvi, jolla aniliininpunainen näyttävä<br />
kukinto (VII-IX). 40-120 cm. Aur-pvar. Menestyy<br />
hyvin myös kukkapenkissä.<br />
Vuoden 2007 maatiaiskasvi!<br />
”Yksi josta en luopuisi. Muistan jo lapsuudenkodista tämän<br />
kasvin. Helppo, kukkii runsaasti ja pysyy aloillaan.”<br />
Vaaleanpunaiset kukat (VII-IX). 80-100 cm. Aur. Maatiaiskanta<br />
Lappeenrannan seudulta.<br />
Vuoden 2007 maatiaiskasvi!<br />
”Kaunis, vaatimaton, vanha perenna. Pitäisi löytyä jokaisesta<br />
puutarhasta.” Edellistä hentokasvuisempi. 40-80<br />
cm. Aur.<br />
B. **** ”Asikkala” - valkokukkaisvoittoinen paikalliskanta. A<br />
C. **** Vaaleanpunainen. A<br />
92-5-1 SINIVALEUNIKKO<br />
Blå bergvallmo<br />
Meconopsis betonicifolia<br />
** Isot, taivaansiniset, nuokkuvat unikonkukat. Menestyy B<br />
parhaiten läpäisevässä maassa, rinteessä tai kohopenkissä.<br />
Usein kaksivuotinen, kylväytyy. 60-100 cm. Aur-pvar.<br />
92-5-2 KELTAVALEUNIKKO<br />
Engelsk bergvallmo<br />
Meconopsis cambrica<br />
*** Pitkään kukkiva unikkomainen kasvi. ”Kukkii runsaasti ja<br />
siemeniä tulee valtavasti.” Keltaiset tai oranssit kukat (VI-<br />
IX). 30-40 cm. Aur-var.<br />
B<br />
92-12-1 VALKOMESIKKÄ<br />
lk Pienilehtinen pystykasvuinen maanparannus ja mesikasvi. A<br />
Vit sötväppling / Melilotus alba<br />
Tuoksuvat valkoiset kukat heinä-elokuussa. 100-150 cm.<br />
93-9 KARHUNJUURI<br />
Björnrot / Meum athamanticum<br />
*** Valkoinen, sarjakukkainen vanha rohdoskasvi. ”Tuuheat,<br />
hienoliuskaiset lehdet. Kaunis, kuin havukasvi.” 30-50<br />
cm. Aur-pvar.<br />
D<br />
94-2-1 SINIHEINÄ<br />
Blåtåtel / Molinia caerulea<br />
lk Luonnonvarainen heinä kivikkoisille rannoille ja kosteille<br />
niityille. Muodostaa tiiviitä mättäitä. 30-70 cm. Aur-var.<br />
A<br />
94-16-1 TUMMAHELMILILJA<br />
* Tuttu kevätkukkija. Siniset kukkatähkät touko-kesäkuus- D<br />
Armenisk pärlhyacint<br />
Muscari armeniacum<br />
sa. 25 cm. Aur-var.<br />
96-11-1 SITRUUNAKISSANMINTTU ’Citriodora’-lajike eli sitruunatuoksuinen aitokissanmint- A<br />
Kattmynta / Nepeta cataria<br />
tu. Teeyrtti. Sinivioletit kukat (VII-VIII). 50-100 cm. Aurpvar.<br />
96-11-2 MIRRINMINTTU<br />
** Siemeniä vaaleanpunakukkaisesta ’Snowflake’-lajikkees- A<br />
Kantnepeta / Nepeta x faassenii<br />
ta. 30-40 cm. Hyvä peittokasvi. Aur.<br />
96-11-3 KOLLINMINTTU<br />
** Vanha rohdoskasvi. Laventelinsiniset kukat (VII-VIII). A<br />
Blånepeta / Nepeta grandiflora<br />
Kissojen ja perhosten suosikki. 80-120 cm. Aur.<br />
96-11-4 TÄHKÄKISSANMINTTU<br />
Axnepeta / Nepeta nervosa<br />
* Loistavasti kukkiva, mattomaisesti leviävä harmahtavalehtinen<br />
kissanminttu. Siniset kukat kesä-elokuussa. 20-30<br />
cm. Aur-pvar.<br />
A<br />
96-11-7 ISOKISSANMINTTU<br />
** Tuuheakasvuinen, Pohjois-Japanista kotoisin oleva peren- A<br />
Nepeta subsessilis<br />
na. Sinivioletit kukat kesä-elokuussa. 60-80 cm. Aur.<br />
97-14-1 ILTAHELOKKI<br />
** Heinä-syyskuussa isoin hohtavankeltaisin kukin kukkiva A<br />
Nattljus / Oenothera biennis<br />
koriste-, öljy- ja lääkekasvi. Kv. Kylväytyy. 50-100 cm.<br />
Aur-pvar.<br />
98-8 KRUUNUOHDAKE<br />
Ulltistel / Onopordum acanthium<br />
* Komea, kookas, piikikäs ohdake. Purppuranpunaiset kukinnot<br />
heinä-syyskuussa. Yli 200 cm. Kv. Aur.<br />
D<br />
99-9 IDÄNKEULANKÄRKI<br />
lk Luonnonvarainen harjukasvi kuivalle paikalle. Vaaleankeltaiset<br />
kukat kesä-heinäkuussa. 10-20 cm. Aur.<br />
H<br />
99-18-6 KARTANOPIONI<br />
Herrgårdspion / Paeonia x hybrida<br />
Pionit olivat vuoden 1997 maatiaiskasveja!<br />
Suuret ruusunpunaiset, yksinkertaiset kukat (V-VI). Kestävä<br />
maatiaispioni! Aur-pvar.<br />
D<br />
A. **** Hyvin vanhoja kantoja Etelä- ja Keski-Suomesta. D<br />
B. **** Hyvin vanhoja kantoja Pohjois-Suomesta. D<br />
** Tillipionin ja kuolanpionin risteymä. Kapealiuskaiset lehdet,<br />
yksinkertaiset loistavanpunaiset kukat. Aur-pvar.<br />
D<br />
C<br />
A<br />
A
MONIVUOTISET KASVIT<br />
99-18-7 KIINANPIONI<br />
Luktpion / Paeonia lactiflora<br />
99-18-2 "KRIMINPIONI<br />
Krimpion<br />
Paeonia daurica (syn. P. triternata)<br />
99-18-8 JALOPIONI<br />
Ädelpion / Paeonia Lactiflora-<strong>ry</strong>hmä<br />
99-18-11 KAUKASIANPIONI<br />
Svavelpion<br />
Paeonia mlokosewitschii<br />
99-18-12 PALLAKSENPIONI<br />
Luddpion / Paeonia mollis<br />
99-18-14 VUORIPIONI<br />
Bergpion / Paeonia officinalis<br />
99-18 PIONISEOS<br />
Pionmix / Paeonia sp.<br />
99-8 HAPRO<br />
Fjällsyra / Oxyria digyna<br />
100-6-6 SIPERIANUNIKKO<br />
Sibirisk vallmo / Papaver croceum<br />
100-6-11 TARHAIDÄNUNIKKO<br />
Trädsgårdsjättevallmo<br />
Papaver Orientale-<strong>ry</strong>hmä<br />
100-6-16 ESPANJANUNIKKO<br />
Spansk vallmo / Papaver rupifragum<br />
101-1 PARATIISILILJA<br />
Paradislilja / Paradisea liliastrum<br />
101-2 KAKALIA<br />
Spjutkakalia / Parasenecio hastatus<br />
102-5-6 VARPUPIPO<br />
Buskhatt / Penstemon fruticosus<br />
Kiinanpioni on jalopionien kantalaji, joka kasvaa luonnonvaraisena<br />
Kaakkois-Aasiassa. Aur.<br />
A. *-** ”Emokasvit ovat perinteisten jalopionien näköisiä kasvutavaltaan<br />
ja lehdiltään. Kukat yksinkertaisia, eriasteisesti<br />
kerrannaisia, jokunen täyskerrannainenkin…Värit tumman<br />
viininpunainen, kirkas violetinpunainen sekä vaalean<br />
punaliila. Kukinta juhannuksen jälkeen.” Siemenet on kerätty<br />
pionien viljelykoelmasta Vihdistä. 60-80 cm.<br />
D<br />
B. Valkoiset yksinkertaiset kukat. Luonnonkanta. D<br />
C. Valkoiset yksinkertaiset kukat. Seos puutarhalajikkeista:<br />
’White Wings’,’Krinkled White’,’Isani Kiovi,’Whitleyi Major’,<br />
’Le Jour’, ’La Fiancee’<br />
D<br />
D. Tummanpunainen puolikerrottu lajike. D<br />
***<br />
K-S<br />
Krimin niemimaalta kotoisin oleva pioni. Vaaleanpunaiset<br />
(12 cm) kukat touko-kesäkuussa. Pyöreäliuskainen ja<br />
kaunis lehdistö. Tuore hiekkamultamaa. 40-60 cm. Pvar.<br />
** ”Emokasvit ovat rotevampia ja korkeampia kuin perinteiset<br />
jalopionit. Lehdet heleänvihreät ja leveämpiliuskaiset<br />
kuin jalopioneilla. Kukat suuria, yksinkertaisia tai monissa<br />
on 2-3 terälehtikerrosta. Värit kermanvalkoinen, vaaleanpunainen<br />
sekä edellistä voimakkaampi pinkki. Kukinta<br />
kesäkuun puolenvälin jälkeen”. Siemenet ovat peräisin<br />
pionien viljelykokoelmasta Vihdistä. 80-100 cm.<br />
Kyseessä ovat samat pionit, jotka viime vuonna olivat<br />
siemenluettelossa amurinpionin (P. obovata) nimellä.<br />
Harvinainen keltakukkainen pioni. Leveäliuskaiset, pyöreäkärkiset<br />
sinivhreät lehdet. Yksinkertaiset vaaleankeltaiset<br />
kukat touko-kesäkuussa. 60-80 cm. V-VI. Pvar.<br />
**** Nk. helluntaipioni. Matalakasvuinen vuoripionin sukulainen.<br />
Tumman ruusunpunaiset, kevyesti kerrotut kukat jo<br />
toukokuun lopulla. 50 cm. Aur<br />
**** Tarhapionien toinen kantalaji. Kevyesti kerrotut, vaalean D<br />
ruusunpunaiset kukat ennen juhannusta. Aur-pvar.<br />
Seoksessa ainakin kuolan-***, ruusu-*** ja silkkipionia. D<br />
lk Tanakka, 20-30 cm korkea suolaheinää muistuttava luonnonlaji<br />
Pohjois-Suomesta Lehdet ruusukkeena. Ne ovat<br />
happaman makuisia ja niitä onkin käytetty ravintona. Me-<br />
nestyy kosteassa maassa.<br />
** Yleinen maatiaiskasvi. Keltaisia ja oransseja kukkia. Kv<br />
tai lyhytikäinen perenna, kylväytyy. 30-40 cm. Aur.<br />
A<br />
Alkukesän komeakukkainen unikko. Kukinnan jälkeen<br />
lehdet yleensä kuihtuvat pois, mutta eivät aina. 80-100<br />
cm. Aur.<br />
A<br />
A. *** ”Raakkila” - hieno seos punaisen sävyjä. Katso<br />
A<br />
E-S www.raakkila.fi<br />
B. *** Vaaleita punaisen sävyjä. A<br />
C. *** Leiskuvan tummanpunainen kanta Pohjois-Suomesta. A<br />
E. **** Ikivanha oranssinpunainen kanta. A<br />
** Muistuttaa siperianunikkoa. Hennon punaoranssit kukat A<br />
kesä-elokuussa. Kukkii toisena kesänä. Kv, kylväytyy. Aur<br />
****<br />
/ ***<br />
Hieno vanha lilja. ”Vaatimaton, viehättävä vanhan ajan<br />
kukka.” Puhtaanvalkeat kukat kesäkuussa. Hyvä leikko-<br />
kukka. Aur-pvar.<br />
*** Perennaharvinaisuus Siperiasta. Isot keihäsmäiset lehdet.<br />
Leviää. Metsäpuutarhaan. Jopa 200 cm. Pvar.<br />
*** Varpumainen puutarhakasvi. Vaalean siniliilat, torvimaiset<br />
kukat heinä-elokuussa. 20-30 cm. Aur-pvar.<br />
18<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
D<br />
D<br />
D<br />
D<br />
D<br />
A<br />
C<br />
C<br />
B
102-5-12 HERTTAPIPO<br />
Hjärtpenstemon / Penstemon ovatus<br />
105-4 MUKULAPALOYRTTI<br />
Röd lejonsvans / Phlomis tuberosa<br />
106-13-4 SARVITÄHKÄMUNKKI<br />
Hornrapunkel / Phyteuma scheuchzeri<br />
106-13-5 VAALEATÄHKÄMUNKKI<br />
Vitrapunkel / Phyteuma spicatum<br />
107-5-1 ORANSSIKELTANO<br />
Rödfibbla / Pilosella aurantiaca<br />
108-3-3 HEINÄRATAMO<br />
Svartkämpar / Plantago lanceolata<br />
108-3-4-2 PURPPURARATAMO<br />
Plantago major ’Rubrifolia’<br />
108-3-6 SOIKKORATAMO<br />
Rödkämpar / Plantago media<br />
109-8-1 HIMALAJANJALKALEHTI<br />
Indiskt fotblad<br />
Podophyllum hexandrum<br />
109-11-1 KELLOSINILATVA<br />
Lappblågull / Polemonium acutiflorum<br />
109-11-3 LEHTOSINILATVA<br />
Blågull / Polemonium caeruleum<br />
109-11-4 ”KASHMIRINSINILATVA”<br />
Kaskad blågull<br />
Polemonium ’Cashmerianum’<br />
109-14-4 KALLIOKIELO<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
19<br />
MONIVUOTISET KASVIT<br />
** Edellistä rotevampi ja leveälehtisempi. Matalahko kasvi,<br />
jolla kauniit sinipunaiset, torvimaiset kukat näyttävissä<br />
kukkatähkissä. Aur.<br />
** Helppohoitoinen ja kestävä luonnonperenna. Liilanpunaiset<br />
kukat heinä-elokuussa. 80-120 cm. Aur-pvar.<br />
*** Sinivioletit kukinnot kesä-elokuussa. Ollut kestävä myös<br />
pohjoisessa. 20-30 cm. Aur-pvar.<br />
*** Erikoinen kasvi metsäpuutarhaan. Vaaleat kukinnot kesäelokuussa.<br />
40-50 cm. Aur-pvar.<br />
** Kellanpunaiset mykeröt vanan päässä. VI-VII(VIII). 25-<br />
60 cm. ”Luonnonkasvi Euroopan vuoristoista. Kasvanut<br />
pihassamme yli 20 vuotta ja levinnnyt voimakkaasti.”<br />
lk Harvinaistunut keto- ja piennarkasvi. Lääkekasvi. "Kasvoi<br />
villinä, runsaina mättäinä kallioilla." 20-40 cm. Aur-pvar.<br />
"Kukkapenkissä hyvässä maassa kasvaa todella komeaksi.<br />
** Piharatamon puutarhalajike, jolla on viininpunaiset lehdet.<br />
Läpäisevä ja vähäravinteinen maa. 10-30 cm. Aur-pvar.<br />
lk ”Vaaleanpunainen nätti kukka, kauniit soikeat lehdet ruusukkeena.”<br />
VI-VIII. Aur-pvar.<br />
** Harvinainen luonnonperenna ja lääkekasvi. Valkoiset tai<br />
punertavat kukat toukokuussa lehtien puhjetessa. Koristeelliset<br />
punaiset hedelmät. Metsäpuutarhaan. 50-80 cm.<br />
lk<br />
P-S<br />
Pvar. †<br />
Pohjois-Suomen kauniskukkainen luonnonkasvi. Tämä<br />
kanta alun perin Ivalosta. Kukinta kesä-heinäkuussa. 50-<br />
80 cm. Aur-pvar.<br />
Hyvin vanha, kiitollinen ja kauniskukkainen maatiaisperenna.<br />
Kukinta kesä-heinäkuussa. 60-80 cm. Aur-pvar.<br />
A. **** Sinikukkainen. A<br />
B. **** Sekä valko- että sinikukkaisia. A<br />
C. **** Kerätty valkokukkaisista kasveista. A<br />
* Lienee tutun lehtosinilatvan kashmirilainen kanta. A<br />
”…jotenkin isomman oloinen ja korkeampi kuin lehtosinilatva.”<br />
Siniset kukat. 60-90 cm.<br />
lk Koristeellinen luonnonkasvi kalliopuutarhoihin. Valkoiset D<br />
Getrams / Polygonatum odoratum<br />
kukat keväällä (V-VI). 20-40 cm. Aur-var. †<br />
111-5-3 VERIHANHIKKI<br />
** Puolirento- ja haarautuvavartinen. Verenpunaiset kukat A<br />
Blodfingerört/Potentilla atrosanguinea kesä-elokuussa. 30-40 cm. Aur.<br />
111-5-4 KULTAHANHIKKI<br />
** Keskieurooppalainen vuoristokasvi. Kirkkaankeltaiset ku- A<br />
Gullfingerört / Potentilla aurea<br />
kat kesä-heinäkuussa. 10-15 cm. Aur.<br />
111-5-5 KIRJOHANHIKKI<br />
* Uudempia hanhikkiristeymiä. Lajike, jolla punakeltaiset A<br />
Brokfingerört<br />
Potentilla Bicolor-<strong>ry</strong>hmä<br />
yksinkertaiset mansikankukkia muistuttavat kukat heinäelokuussa.<br />
Läpäisevä maa. 40-60 cm. Aur.<br />
111-5-9 JAPANINHANHIKKI<br />
*** Suurikukkainen ja kaunislehtinen kivikkokasvi. Mätästä- A<br />
Storblommig fingerört<br />
Potentilla megalantha<br />
vä, tiivis kasvutapa. Keltaiset kukat heinä-elokuussa. Läpäisevä,<br />
tuore tai kuiva maa. 15-20 cm. Aur.<br />
C<br />
111-9-13 ETELÄNKEVÄTESIKKO<br />
Lundviva / Primula elatior<br />
111-9-18 JAPANINESIKKO<br />
Japansk viva / Primula japonica<br />
111-9-25 LOISTOKEVÄTESIKKO<br />
Trädgårsviva<br />
Primula Polyantha-<strong>ry</strong>hmä<br />
****<br />
E-S<br />
Hempeän vaaleankeltainen kevään kukkija (V-VI). Hyvin<br />
vanha kanta. Kylväytyy. 10-20 cm. Pvar.<br />
Kosteassa, puolivarjossa viihtyvä pitkään kukkiva esikko.<br />
Kukat kiehkurassa vanan päässä. 40-60 cm. Pvar.<br />
A. ** Vaaleanpunaiset kukat. ”Yksi suosikeistani.” C<br />
B. ** ’Alba’ - valkoiset kukat. C<br />
**** Esikkoristeymä. ”Olen heitellyt siemeniä metsäpuutarhaan,<br />
siellä kasvavat yksikseen. Kukkapenkissä mahtavia<br />
puskia.” Kelta-, oranssi- ja punasävyiset kukat. Touko-kesäkuussa.<br />
15-30 cm. Aur.<br />
C<br />
B<br />
A<br />
A<br />
C<br />
A<br />
B<br />
B<br />
B<br />
D<br />
A<br />
A<br />
C
MONIVUOTISET KASVIT<br />
111-9-34 KEVÄTESIKKO<br />
Gullviva / Primula veris<br />
111-9-34-<br />
1<br />
VENÄJÄNKEVÄTESIKKO<br />
Stor gullviva<br />
Pimula veris subsp. macrocalyx<br />
112-6-1 ISONIITTYHUMALA<br />
Praktbrunört / Prunella grandiflora<br />
114-7-8 TARHAKYLMÄNKUKKA<br />
Backsippa / Pulsatilla vulgaris<br />
123-1-3 SYYSPÄIVÄNHATTU<br />
Höstrudbeckia / Rudbeckia laciniata<br />
123-1-6 MUSTAPÄIVÄNHATTU<br />
Trollrudbeckia<br />
Rudbeckia occidentalis<br />
123-3-3 ALPPIHIERAKKA<br />
Alpsyra / Rumex alpinus<br />
123-6 TUOKSURUUTA<br />
Vinruta / Ruta graveolens<br />
125-2-11 LEHTOSALVIA<br />
Stäppsalvia / Salvia nemorosa<br />
lk<br />
Vanhojen puutarhojen kevään tuoja. Etelä-Suomessa<br />
luonnonvarainen. Keltaiset kukat. 15-30 cm. V-VI. Pvar.<br />
A. lk Keltainen. C<br />
B. **** Punasävyisiä kukkia. Vanha lajike. C<br />
lk Kevätesikon alalaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Kuolan C<br />
niemimaalla. Muistuttaa kevätesikkoa, suuremmat kukat,<br />
kukkii aikaisemmin.<br />
** Kukkiva maanpeittokasvi. ’Rosea’-lajike, jolla ruusunpunaiset<br />
kukkatähkät heinä-elokuussa. 20-30 cm. Aur-pvar.<br />
* Ihastuttava kevätkukkija. Väriseos valkoisia, punaisia ja<br />
violettikukkaisia. 15-25 cm. Läpäisevä maa. Aur.<br />
*** ”Kaunis, korkea, vaatimaton loppukesän kukkija. Lisääntyy<br />
hyvin.” Keltainen. 100-200 cm. Aur.<br />
* Mustat kehräkukat korkeana kekona vihreiden verholehtien<br />
ympäröimänä, laitakukat puuttuvat. Erikoinen! Aur.<br />
**** Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristosta kotoisin oleva kookas<br />
hierakkalaji, jonka lehtiä on syöty pinaatin tapaan. Ra-<br />
vinteinen maa. 100-150 cm. Aur-pvar.<br />
* Pensasmainen kasvutapa ja koristeelliset sinivihreät lehdet.<br />
Vanha lääkekasvi. Läpäisevä maa. 40 cm. Aur. Tal-<br />
vehtiminen epävarmaa.<br />
”Sinivioletit, tähkämäiset kukinnot. Ehytlaitaiset lehdet.<br />
Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kukkii aurinkoisella<br />
125-2-14 NIITTYSALVIA<br />
*<br />
paikalla pitkään. Houkuttelee päiväperhosia.”40 cm. Aur.<br />
Loistavansiniset huulikukat kesä-elokuussa. Kaunis ja A<br />
Ångssalvia / Salvia pratensis<br />
kestävä perenna. 30-70 cm. Aur.<br />
125-2-23 SALVIA<br />
Salvia / Salvia verbenaca<br />
* Salviauutuus kokeilijoille, muistuttaa lehtosalviaa. A<br />
125-9-6 PIKKULUPPIO<br />
** Keski-Euroopassa luonnonvarainen laji, jonka miedonma- C<br />
Pimpinell / Sanguisorba minor<br />
kuisia lehtiä käytetään salaattina. 50-60 cm.<br />
126-4-1 KIVIKKOSUOPAYRTTI ** Runsaskukkainen peittokasvi kalliolle ja läpäisevälle maal- C<br />
Liten såpnejlika /Saponaria ocymoides le. Ruusunpunaisia kukkia kesä-heinäkuussa. 15 cm Aur.<br />
126-4-2 ROHTOSUOPAYRTTI<br />
**** Vuoden 2009 maatiaiskasvi!<br />
B<br />
Såpnejlika / Saponaria officinalis<br />
”Ihana tuoksu suoraan lapsuudesta mummon puutarhasta.<br />
Hän kutsui kasvia ylioppilaaksi…” Vanha, hempeän roosanvärinen<br />
rohto- ja koristekasvi. Juurista on keitetty suopaa<br />
pesuaineeksi. Sekoitus kerrottuja ja yksinkertaisia<br />
kukkia. Siementaimilla on yleensä yksinkertaiset kukat.<br />
50-80 cm. Aur-pvar.<br />
126-9-5 MÄKIMINTTU<br />
lk Kyntelin sukuinen, matalakasvuinen luonnonyrtti pihake- A<br />
Bergmynta / Satureja vulgaris<br />
dolle tai -kalliolle. Kalkinsuosija. Aur-pvar. 20-60 cm.<br />
126-12-3 PATJARIKKO<br />
** Tuttu ainavihreä, sammalmaista kasvustoa tekevä maan- B<br />
Rosenbräcka<br />
Saxifraga Arendsii-<strong>ry</strong>hmä<br />
peitekasvi. Neulasmaiset lehdet. Punasävyiset kukat touko-kesäkuussa.<br />
Läpäisevä maa. Aur-pvar.<br />
126-12-<br />
15<br />
ISORIKKO<br />
Pyramidbräcka / Saxifraga hostii<br />
** Kauniskukkainen rikko kalliopuutarhaan. Ainavihannat A<br />
lehtiruusukkeet. Valkoisia pieniä kukkia huiskilossa 40-60<br />
cm korkeassa kukkavanassa. (V-VI). Aur.<br />
126-12-<br />
24<br />
LEHTORIKKO<br />
Prickbräcka / Saxifraga rotundifolia<br />
*** Mainio löyhästi mätästävä maanpeitekasvi puolivarjoon. A<br />
Pienet valkoiset kukat kesä-heinäkuussa. 20-40 cm. Pvar.<br />
128-6-2 ”ISOVUOHENNOKKA”<br />
** Pystykasvuinen. Vaalean sinivioletit huulikukat toispuo- A<br />
Stor frossört / Scutellaria altissima leisesti kukkatähkässä. 40-60 cm. Aur-pvar.<br />
127-1-3 KIVIKKOTÖRMÄKUKKA * Viron ja Etelä-Ruotsin kalkkialueilla luonnonvarainen laji. A<br />
Fältvädd / Scabiosa columbaria<br />
Kivikkoistutuksiin. Vaaleansiniset mykerömäiset kukinnot<br />
heinä-elokuussa. 20-60 cm.<br />
128-9-3 SIPERIANMAKSARUOHO *** Vanhojen kivikkopuutarhojen peruskasvi. Näyttävä keltai- A<br />
Gyllenfetblad / Sedum aizoon<br />
nen kukinta heinä-elokuussa. 40-60 cm. Aur.<br />
20<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
C<br />
B<br />
C<br />
C<br />
C<br />
B<br />
A<br />
A
128-9-54-<br />
3<br />
128-9-54-<br />
1<br />
PUNAISOMAKSARUOHO<br />
Sedum telephium subsp. telephium<br />
LÄNNENISOMAKSARUOHO<br />
Kärleksört<br />
Sedum telephium subsp. maximum<br />
130-1-11 JAAKONVILLAKKO<br />
Stånds / Senecio jacobea<br />
131-1-6 PUNA-AILAKKI<br />
Skogslyst / Silene dioica<br />
131-1-8 VALKOAILAKKI<br />
Åkerlyst / Silene latifolia subsp. alba<br />
131-1-9 NUOKKUKOHOKKI<br />
Backglim / Silene nutans<br />
131-1-13 NURMIKOHOKKI<br />
Ängsglim / Silene vulgaris<br />
131-7-1 SINISILMIÖ<br />
Grenig gräslilja<br />
Sisyrinchium graminoides<br />
132-4-11 KULTAPIISKU<br />
Gullris / Solidago virgaurea<br />
134-4-2 NUKKAPÄHKÄMÖ<br />
Lammöron / Stachys byzantina<br />
134-4-3 JALOPÄHKÄMÖ<br />
Praktbetonika / Stachys macrantha<br />
135-3-1 HEINÄTÄHTIMÖ<br />
Grasstjärnblomma<br />
Stellaria graminea<br />
135-21 PURTOJUURI<br />
Ängsvädd / Succisa pratensis<br />
136-2-3 BALKANINKELLOKKI<br />
Elfenbensklocka<br />
Symphyandra hofmannii<br />
136-2-4 KAUKASIANKELLOKKI<br />
Symphyandra pendula<br />
137-6-3 PUNAPIETARYRTTI<br />
Rosenkrage / Tanacetum coccineum<br />
137-6-4 HUISKILOPIETARYRTTI<br />
Renfanekrage<br />
Tanacetum co<strong>ry</strong>mbosum<br />
137-6-8 ”KIINANPIETARYRTTI”<br />
Tanacetum tianschanicum<br />
137-12 AURINGONTÄHTI<br />
Strålöga / Telekia speciosa<br />
137-13 TELLIMA<br />
Anagrambräcka / Tellima grandiflora<br />
138-2-1 LEHTOÄNGELMÄ<br />
Aklejruta / Thalictrum aquilegiifolium<br />
138-2-8 PIKKUÄNGELMÄ<br />
Stor kustruta / Thalictrum minus<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
21<br />
MONIVUOTISET KASVIT<br />
lk Kestävä luonnonkasvi kalliopuutarhaan ja kiviaidoille.<br />
Punertava kukinto loppukesällä. 30-50 cm. Aur.<br />
lk ”Kaunis, helppohoitoinen kuivien paikkojen takuuvarma<br />
kasvi.” Suuri vihertävänvalkoinen kukinto loppukesällä.<br />
Näyttävä luonnonvarainen kalliokasvi. 30-50 cm. Aur.<br />
lk ”Parhaita perhos-hyönteiskasveja, linnuille siemeniä,<br />
upea luonnonläheiseen puutarhaan.” Keltaiset kukat. ap.<br />
lk<br />
lk<br />
lk<br />
Viro<br />
”Kuuluu Suomen luontoon kuin päivänkakkara. Kaunis ja<br />
vaatimaton. Leviää tosin aika lailla.” Kukkaniityn perus-<br />
lajeja. Punainen. 30-60 cm. Aur-pvar.<br />
Suurehkot valkoiset kukat avautuvat iltaisin. 30-60 cm.<br />
Aur-pvar. Risteytyy edellisen kanssa.<br />
Kuivan paikan valkokukkainen ja tuoksuva, iltahämärissä<br />
kukkiva kohokki. 20-40 cm. Aur-pvar. Läpäisevä maa.<br />
lk Valkokukkainen niittykasvi. Kukissa pulleat verhiöt. Sinivihreät<br />
lehdet. 30-80 cm. Aur-pvar.<br />
A<br />
* Kurjenmiekkojen kaukainen sukulainen. Heinämäisten B<br />
lehtien keskeltä nousee heinäkuussa sinisiä, keltanieluisia<br />
kukkia. Kuivalle paikalle. 15-20 cm. Aur.<br />
lk Yleinen luonnonkasvi ja tunnettu lääkekasvi. 30-100 cm.<br />
Aur-pvar.<br />
A<br />
*** Mainio kuivien paikkojen peittokasvi. Erikoiset valkonukkaiset,<br />
pehmeät lehdet. 20 cm. Aur.<br />
B<br />
****<br />
Maaseudun puutarhoissa yleinen maatiaisperenna. Näyttävä<br />
sinipunainen kukinto (VI-VIII). 40-50 cm. Aur-pvar.<br />
lk Valkoisia tähtikukkia (VI-VIII) hennon, haarovan varren<br />
ympärillä. Yleinen luonnonkasvi. Pientareille, rannalle ja<br />
metsäpuutarhaan aluskasviksi. 20-40 cm. Aur-pvar.<br />
lk Rinneniittyjen ja kaskimaiden kasvi. Siniset kukat elosyyskuusssa.<br />
30-60 cm. Läpäisevä maa. Aur-pvar.<br />
* Perennauutuus. Matalahko kasvi, jolla on valkoiset, nuokkuvat,<br />
kellomaiset kukat heinä-elokuussa. 40 cm. Aur.<br />
* Tuuheakasvuinen kuivan paikan kasvi. Runsaasti kermanvaaleita<br />
kellokukkia. 30-40 cm. Aur-pvar.<br />
*** ”Punapäivänkakkara”. Päivänkakkaramaiset mykeröt punaisen<br />
sävyissä (VI-VIII). Aur-pvar.<br />
A<br />
** Harvinainen luonnonperenna. Pienehköt valkoiset kukkamykeröt<br />
leveissä huiskilossa heinä-syyskuussa. 50-60 cm.<br />
Aur.<br />
A<br />
** Valkokukkainen pieta<strong>ry</strong>rtti. Kukkii heinä-syyskuussa.<br />
Luonnonperenna Kaukoidästä. 50-60 cm. Aur-pvar.<br />
**** Isolehtinen vanhojen kartanopuistojen jättiperenna. Keltaiset<br />
mykeröt heinä-syyskuussa. 150-200 cm. Pvar-var.<br />
* Hyvä varjopaikkojen peittokasvi, lehdet talvivihreät. Vihervänvaaleat<br />
kukkatähkät (50 cm) alkukesällä. Pvar-var.<br />
Koristeellinen ja kaunislehtinen varjoisten puutarhojen<br />
luonnonperenna. Kukinta kesä-heinäkuussa. Pvar-var.†<br />
A. ** Liilanpunertava. C<br />
B. ** Kermanvalkoinen. C<br />
C. ** Seos liilanpunaisia ja valkoisia. C<br />
* Kaunislehtinen perinteinen koristekasvi. Kukkii kesä-elokuussa<br />
pienin kukin. Aur-pvar. †<br />
C<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
C<br />
A<br />
C<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
C
MONIVUOTISET KASVIT<br />
138-2-10 POHJANÄNGELMÄ<br />
Nordlig backruta<br />
Thalictrum simplex subsp. boreale<br />
138-7-2 VUORIREVONPAPU<br />
Lupinväppling / Thermopsis montana<br />
139-10 PUNAKATKO<br />
Rödkörvel / Torilis japonica<br />
140-1-2 PUKINPARTA<br />
Ängshavrerot / Tragopogon pratensis<br />
140-7-4 KELTA-APILA<br />
Gullklöver / Trifolium aureum<br />
140-7-9 KALVASAPILA<br />
Blekklöver / Trifolium ochroleucon<br />
140-11-2 MERISAUNIO<br />
Kustbaldersbra<br />
lk<br />
P-S<br />
****<br />
Pohjoisten tulvaniittyjen, rantalehtojen ja kyläketojen laji.<br />
Koristeelliset lehdet, vaatimaton sinipunertava kukinto,<br />
jossa pitkät heteet. 40-80 cm. Aur-var. †<br />
Lupiinia muistuttava vanha koristekasvi. Vaaleankeltaiset<br />
kukinnot kesä-heinäkuussa. 50-90 cm. Aur.<br />
lk Rinneniittyjen ja kyläketojen kirveliä muistuttava kaksivuotinen<br />
luonnonlaji. Tämä kanta ap. Virosta. Valkoinen<br />
kukinto. Aur. 5-90 cm.<br />
lk Ketokasvi. Keltaiset, vain aamupäisin auki olevat mykeröt<br />
kesä-heinäkuussa. 70-80 cm. Aur.<br />
lk Kuivien niittyjen ja rinneketojen harvinaistunut laji. Kellanruskeat<br />
kukat (VII-VIII). 15-35 cm. Aur-pvar.<br />
** Keskieurooppalainen apila. Suuret vaaleankeltaiset-punertavat<br />
kukinnot (VI-VII). 40 cm. Aur-pvar.<br />
lk Kallionkoloissa viihtyvä matalahko luonnonlaji. Punertavat<br />
varret. Päivänkakkaramaiset kukinnot heinä-elokuussa.<br />
30 cm. Aur.<br />
141-1<br />
Tripleurospermum maritimum<br />
KULLEROSEKOITUS<br />
Smörbollmix / Trollius sp.<br />
** Seoksessa ainakin tarha-, niitty- ja pikkukulleroa. Aurpvar.<br />
D<br />
141-1-3 AASIANKULLERO<br />
** Harvinainen kullerolaji Koillis-Venäjältä. Keltaoranssit D<br />
Orange smörboll / Trollius asiaticus kukat toukokuussa. 50-60 cm. Aur-pvar.<br />
141-1-4 KESÄKULLERO<br />
*** Muita kulleroita myöhäisempi. Oranssinkeltaiset kukat D<br />
Kinesisk smörboll / Trollius chinensis maljamaisen laakeita (VI-VII). 70-90 cm. Aur-pvar.<br />
141-1-6 NIITTYKULLERO<br />
Smörboll / Trollius europaeus<br />
lk<br />
P-S<br />
”Meidän ilonaiheemme: jokitörmät kultakulleroita huojuttelevat<br />
suvituulessa.” Hyvässä maassa miltei 1,5 m! V-VI.<br />
Aur-pvar.<br />
D<br />
141-1-5 TARHAKULLERO<br />
Varma ja kestävä aikainen perenna. Kelta-oranssit kukka- D<br />
Trädgårdssmörbolla<br />
Trollius Cultorum-<strong>ry</strong>hmä<br />
pallot touko-kesäkuussa. Aur-pvar.<br />
A. **** Hyvin vanhaa kantaa (siemeniä vähän). D<br />
B. ** Nuorehko kanta. D<br />
143-3-4 LEHTOVIRMAJUURI<br />
Flädervänderot<br />
Valeriana sambucifolia<br />
lk<br />
E-S<br />
Valeriaana, rantalehtojen luonnonkasvi. Samantapaisia C<br />
rauhoittavia ominaisuuksia kuin rohtovirmajuurella. Vaaleanpunertavat<br />
kukkasarjat. 80-100 cm. Aur-pvar. Tuore<br />
maa.<br />
143-10-3 TUMMAPÄRSKÄJUURI ** Suurilehtinen, liljamainen perenna. Tummat kukat heinäelokuussa.<br />
100-130 cm. Aur-pvar. †<br />
D<br />
Svart nysrot / Veratrum nigrum<br />
143-11-2 RANSKANTULIKUKKA<br />
Franskt kungsljus / Verbascum chaixii<br />
143-11-4 TARHATULIKUKKA<br />
Trädgårdskungsljus<br />
143-11-<br />
10<br />
Verbascum ’Densiflorum’<br />
PURPPURATULIKUKKA<br />
Trädgårdskungsljus<br />
Verbascum phoenicum<br />
143-11-<br />
12 UKONTULIKUKKA<br />
Kungsljus / Verbascum thapsus<br />
143-12-5 TÄHKÄVERBENA<br />
Blåverbena / Verbena hastata<br />
** ’Album’. Kaunis valkokukkainen tulikukka. Kukkii heinä-elokuussa.<br />
Kuivahko, hiekkainen maa. 60-100 cm.<br />
Aur.<br />
** Näyttävät, todella isot keltaiset kukat. Todennäköisesti<br />
’Densiflorum’-lajike tai laji V. densiflorum. Kaksivuotinen.<br />
Isokukkainen tulikukka. Valkoisia ja punasävyisiä kukkatähkiä<br />
heinä-syyskuussa. Kaksivuotinen, kylväytyy. 50-90<br />
cm. Kuiva, läpäisevä maa. Aur.<br />
lk Näyttävä luonnonkasvi läpäisevään maahan. Keltainen<br />
kukkatähkä heinä-elokuussa. 70-150 cm. Aur.<br />
Pohjois-Amerikasta peräisin oleva komea luonnonperenna.<br />
Intiaanien lääkekasvi. Tiiviit kukkatähkät sarjamaisena<br />
kukintona (VI-IX). Pitkät, suikeat lehdet. Läpäisevä<br />
maa. 70-100 cm. Aur.<br />
A. * ’Alba’ - valkokukkainen puutarhalajike. C<br />
B. * ’Rosa’ - ruusunpunainen puutarhalajike. C<br />
22<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
C<br />
H<br />
a<br />
A<br />
H<br />
H<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
C
143-12-6 ROHTOVERBENA<br />
Järnört / Verbena officinalis<br />
144-2-6 UNELMATÄDYKE<br />
Porslinsveronika<br />
Veronica gentianoides<br />
144-2-9 RANTATÄDYKE<br />
Strandveronika / Veronica longifolia<br />
144-2-18 TÄDYKE<br />
Veronika / Veronica thessalica ’Rosea’<br />
145-4-1 PIKKUTERVAKKO<br />
Fjällnejlika / Viscaria alpina<br />
145-4-3 MÄKITERVAKKO<br />
Tjärblomster / Viscaria vulgaris<br />
144-5-1 HIIRENVIRNA<br />
Kråkvicker / Vicia cracca<br />
144-5-4 METSÄVIRNA<br />
Skogsvicker / Vicia sylvatica<br />
145-14 TUOKSUORVOKKI<br />
Luktviol / Viola odorata<br />
Tilaus<br />
nro<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
23<br />
MONIVUOTISET KASVIT<br />
* Eli rautayrtti. Keski-Euroopassa luonnonvarainen laji.<br />
Lääkeyrtti. Pienet kukat pitkissä huiskiloissa. 50-60 cm.<br />
Aur. Kalkinsuosija.<br />
** Viehättäväkukkainen ja aikainen tädyke. Vaaleansiniset<br />
kukkatähkät toukokuussa. Kivikkotarhaan. Läpäisevä<br />
maa. 40-60 cm. Aur-pvar.<br />
lk Kaunis rantakasvi. Liilansiniset kukkatähkät heinäelokuussa.<br />
Aur-pvar.<br />
* Puolilamoava peittokasvi, vaaleanpunaiset kukinnot kesäheinäkuussa.<br />
Kasvuston korkeus noin 15 cm.<br />
lk Erinomainen kivikkokasvi. Luonnonvarainen laji. Vaaleanpunaiset<br />
tiiviit kukinnot kesä-elokuussa. 10-20 cm. Aur.<br />
lk<br />
Tervakukka. Kallioketojen kauniskukkainen luonnonlaji.<br />
Aniliininpunaiset kukat (VI-VII). 20-40 cm. Aur.<br />
lk Tuttu sinikukkainen luonnonkasvi niitylle tai pientareille. H<br />
lk Kaunis siniviiruinen herneenkukka (V-X). Vaatimattomassakin<br />
maassa menestyvä ja pitkään kukkiva luonnonköyn-<br />
nös (30-200 cm).<br />
**** Tuoksuvat tummansiniset kukat aikaisin keväällä ja viimeisenä<br />
syksyllä. Leviää. Hyvä peittokasvi. 5-20 cm.<br />
Aur-pvar.<br />
Huonekasvit - hk<br />
NIMI – Namn /<br />
Tieteellinen nimi<br />
40-9-1-3 KORISTEPAPRIKA<br />
P<strong>ry</strong>dnadspaprika<br />
Capsicum Conoides-<strong>ry</strong>hmä<br />
78-14-2 MUMMONPALSAMI<br />
Balsamin / Impatiens balsamina<br />
131-14-6 ”KENGURUNOMENAKOISO”<br />
Känguruäpple, engl. kangaroo apple<br />
Solanum laciniatum<br />
Ikä<br />
Kuvaus<br />
”Turkinpippuri” oli vanhimpia huonekasveja, jota käytettiin<br />
myös lääkekasvina. Pienet punaiset koristeelliset tuliset<br />
paprikat. 30-40 cm. Aur.<br />
**** Vanhimpia koristekasveja. Ruusunpunaiset kukat. Kylvö<br />
maaliskuussa. Yv. Kerää siemenet talteen. Tätä palsamia<br />
on kasvatettu jo 60 vuoden ajan. Aur.<br />
* Koisokasvi Australiasta. Pysty puolipuutuva varsi, tummanvihreät<br />
lehdet. Kasvaa jo ensimmäisenä kesänä 1-2 m<br />
korkeaksi. Kookkaat violetit ”perunankukat”. Soikeat hedelmät<br />
kypsinä punaiset ja kitkerät. Voidaan kasvattaa yksivuotisena<br />
kesäkukkana tai talvehdittaa kasvihuoneessa<br />
(+9˚C). Täysin kypsät hedelmät syötäviä, muuten koko<br />
kasvi myrkyllinen. Aur.<br />
a<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
A<br />
H<br />
C<br />
K<br />
A<br />
b<br />
A
YKSIVUOTISET KASVIT<br />
Tilaus<br />
nro<br />
Yksivuotiset kasvit - yv<br />
NIMI – Namn /<br />
Tieteellinen nimi<br />
20-8-2 AURANKUKKA<br />
Åkerklätt / Agrostemma githago<br />
23-11-2 PUNAREVONHÄNTÄ<br />
Rävsvans / Amaranthus caudatus<br />
23-11-3 PURPPURAREVONHÄNTÄ<br />
Blodamarant / Amaranthus hybridus<br />
subsp. cruentus<br />
28-5 HUOPAKULTASILMÄ<br />
Gasellöga / Arctotheca calendula<br />
28-6-2 JALOHOPEASILMÄ<br />
Silveröga / Arctotis x hybrida<br />
33-3-1 KAUNOKAINEN<br />
Bellis, tusensköna / Bellis annua<br />
34-2 AMPPELIRUSOKKI<br />
Ampelskära / Bidens ferulifolia<br />
34-13-1 ROHTOPURASRUOHO<br />
Gurkört / Borago officinalis<br />
36-5-3 PIKKURÄPELÖ<br />
Dvärgdarrgräs / Briza minor<br />
38-7-2 PELTOKEHÄKUKKA<br />
Äkerringblomma / Calendula arvensis<br />
38-7-4 TARHAKEHÄKUKKA<br />
Ringblomma / Calendula officinalis<br />
43-5 ISOVAHAKUKKA<br />
Stor vaxblomma / Cerinthe major<br />
49-3-2 TARHASOLJO<br />
Himmelsblomma /Commelina coelestis<br />
49-14-6 ”KULTAKAUNOSILMÄ”<br />
Coreopsis stillmanii<br />
Ikä<br />
24<br />
Kuvaus<br />
** Vanhanajan viljapeltojen kauniskukkainen rikkaruoho.<br />
Suuret liilanpunaiset kukat. Kylväytyy. 30-80 cm. Aur. †<br />
* Komea kasvi, jolla pitkät, riippuvat, häntämäiset kukinnot.<br />
Annoksessa on sekä puna- että vihreäkukintoisia. 60-<br />
70 cm. Aur-pvar.<br />
* Edellistä matalampi muoto. Pystyt, töyhtömäiset, punaiset<br />
kukinnot heinäkuusta syksyyn. 30-40 cm.<br />
A. * Punainen töyhtö. b<br />
B. * Vihreä töyhtö. b<br />
C. * ’Velvet Curtains’ - koko kasvi tummanpunainen, 150 cm. b<br />
D. * ’Pygmy Torch’ - matala, 50 cm. Pystyt punaiset kukinnot. b<br />
* Kapin niemimaalta Etelä-Afrikasta kotoisin oleva luonnonkasvi.<br />
Keltaruskeat mykeröt ja liuskaiset, karvaiset<br />
lehdet. ”Kimalaiset tykkäävät kovasti.” Kylvö sisälle vii-<br />
b<br />
meistään huhtikuun alussa. 30-50 cm.<br />
* Asterikasveihin kuuluva kasviuutuus. Hopeanukkaiset<br />
lehdet, suuret päivänkakkaramaiset mykeröt.<br />
* ’Mallorca’- ap. Mallorcalta kerätty luonnonlaji. Tavallista<br />
bellistä pienempi, sinivioletit kukat. Kukkii 2 kk:n kulut-<br />
tua kylvöstä.<br />
* Runsaasti ja pitkään kukkiva amppelikasvi. Keltaiset, 2-3<br />
cm leveät kukat kesäkuusta eteenpäin. Esikasvatus.<br />
b<br />
** Eli kurkkuyrtti on pitkään kukkiva, sinikukkainen lääkekasvi.<br />
Kukat koristeeksi. Kylväytyy. 40-80 cm. Aur.<br />
a<br />
** Pieni, koristeellinen heinä. 20-30 cm. a<br />
** Pensastuva, pieni- ja keltakukkainen kehäkukka. Kukkii<br />
koko kesän. Keski-Euroopassa peltorikkaruoho. 50-70<br />
cm. Kylväytyy.<br />
*** Ikivanha lääke- ja koristekasvi, ”rinkikukka”. Keltaoranssi<br />
seos. Kylväytyy. 40-70 cm. Aur.<br />
* Erikoinen Välimeren alueelta peräisin oleva kasvi, jonka<br />
lehdet muuttuvat sinivioleteiksi purppuransinisen kukan<br />
ympärillä. Yksivuotinen tai lyhytikäinen perenna. Läpäisevä,<br />
tuore, humuspitoinen maa. 30-60 cm. Aur-pvar.<br />
Siemenet ilmeisesti ’Purpurascens’- lajikkeesta.<br />
* Sykähdyttävän siniset kolmiteräiset kukat. Heinämäiset<br />
lehdet. Juurakko voidaan talvehdittaa sisällä. 15-30 cm.<br />
* Keltamykeröinen, helppo ja nopeakasvuinen kesäkukka.<br />
Kylväytyy satunnaisesti. 30-40 cm. Aur.<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
K<br />
a<br />
b<br />
b<br />
b<br />
ab<br />
a<br />
a<br />
b<br />
b<br />
a
50-10-1 PUNAKOSMOS<br />
Rosenskära / Cosmos bipinnatus<br />
54-1-2 HERKKUHYPPYKURKKU<br />
Korila / Cyclanthera pedata<br />
55-11-1 NUKKAHULLURUOHO<br />
Mexikansk spikklubba<br />
Datura innoxia<br />
55-11-3 OKAHULLURUOHO<br />
Spikklubba / Datura stramonium<br />
58-5-2 KELTASÄÄKUKKA<br />
Solvisare / Dimorphotheca sinuata<br />
59-6 SYYSHATTU<br />
Draköga / Dracopis amplexicaulis<br />
60-6 KORUKÖYNNÖS<br />
Fackelranka / Eccremocarpus scaber<br />
60-12 PIIKKIKURKKU<br />
Taggreva / Echinocystis lobata<br />
61-3-1 PIIANKIELI<br />
Blå snökört / Echium plantagineum<br />
63-14-2 KALIFORNIANTULIUNIKKO<br />
Sömntuta / Eschscholzia californica<br />
69-11-3 HUHTAKURJENPOLVI<br />
Svedjenävä / Geranium bohemicum<br />
70-4-1 PALLEROKIURUNKUKKA<br />
Bollgilia / Gilia capitata<br />
70-4-2 KIRJOKIURUNKUKKA<br />
Bukettgilia / Gilia tricolor<br />
71-10-2 KRUUNUSUVIKAKKARA<br />
Kranskrage / Glebionis coronaria<br />
71-10-4 KELTASUVIKAKKARA<br />
Gullkrage / Glebionis segetum<br />
76-10-1 PARTAOHRA<br />
Ekorrkorn / Hordeum jubatum<br />
78-4 HULLUKAALI<br />
Bolmört / Hyoscyamus niger<br />
84-5 TIPSU<br />
Guldgrävarblomma /Layia platyglossa<br />
87-6-7 PELLAVA<br />
Lin / Linum usitatissimum<br />
87-16-2-1 RIIPPALOBELIA<br />
Hänglobelia / Lobelia Pendula-<strong>ry</strong>hmä<br />
91-1-3 KIILTOMALVA<br />
Rödmalva / Malva sylvestris<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
25<br />
YKSIVUOTISET KASVIT<br />
Tillilehtinen vanhanajan kesäkukka. Kukkii runsaasti punaisin<br />
ja valkoisin kukin. 80-120 cm. Aur.<br />
A. **** ”Viena.” Vienan Karjalasta tuotu valkovoittoinen ja tavallista<br />
aikaisempi kanta.<br />
B. **** Vanha kanta Iisalmesta, kasvatettu 50-luvulta lähtien.<br />
Vaalean- ja tummanpunaisia sekä valkoisia kukkia. 50-60<br />
cm.<br />
* Sirolehtinen, rehevä köynnös (2-3 m). Kotoisin Meksikosta,<br />
jossa raa'at kurkut käytetään ravinnoksi. Aur.<br />
* Kookas ja erikoinen kasvi. Suuret valkoiset, iltaisin tuoksuvat<br />
suppilokukat (10-15cm). Voidaan talvettaa sisällä.<br />
100 cm. †<br />
* Kuten edellä, mutta valkoiset kukat pienemmät (5-10 cm).<br />
†<br />
* Keltaiset päivänkakkaratyyliset mykeröt tummalla keskustalla,<br />
heinä-syyskuussa. 20-30 cm. Aur.<br />
** Kasviharvinaisuus Amerikan preerioilta. Mykerössä tumma,<br />
korkea keskusta ja keltaiset laitakukat (VII-IX). Kyl-<br />
väytyy satunnaisesti.<br />
* Kaunis köynnös (2-3 m). Keltaoranssit, kapean torvimaiset<br />
kukat tertuissa (VII-VIII). Aur. Esikasvatus.<br />
* Rehevä, nopeakasvuinen köynnös. Emikukista kehittyy<br />
koristeellisia kurkkuja (ei syötäviä). 3-4 m. Aur-pvar.<br />
b<br />
* Karheakarvainen kesäkukka. Pienet lehdet. Sinivioletit a<br />
”lemmikin” kukat kesä-syyskuussa. 50 cm. Kylväytyy.<br />
* Tuttu liuskalehtinen kesäkukka. Leveän torvimaiset kukat a<br />
(VI-VIII). Väriseos. Kylväytyykin joskus. Aur.<br />
lk Harvinaistunut paloalueiden luonnonkasvi. Sinipunaiset<br />
kukat kesäkuusta syksyyn. Yv-kv. 10-50 cm. Aur.<br />
* Vaivaton, liuskalehtinen kesäkukka. Runsaasti pallomaisia,<br />
vaaleansinisiä kukkia (VII-IX). 50-60 cm. Kylväytyy.<br />
Aur.<br />
* Vaivaton kesäkukka. Pienet kelta-liilat kukat löyhinä sarjoina<br />
(VII-VIII). 30-50 cm. Kylväytyy. Aur.<br />
A. **<br />
Varma ja tuttu kesäkukkija. Päivänkakkaramaiset kukinnot<br />
loppukesällä. 80-100 cm. Kylväytyy.<br />
”Eesti” - kermanvaaleat laitakukat vaaleankeltaisen keskustan<br />
ympärillä. Osa kukista puolikerrottuja.<br />
B. * ”Mallorca” – luonnonkanta Mallorcalta. ”Mykeröt muuten<br />
keltaisia, mutta laitakukkien kärjet valkoiset.”<br />
** Voimakkaasti pensastuva. Keltainen loppukesän kukkija.<br />
30-50 cm. Kylväytyy runsaasti.<br />
lk Suomessa harvinainen, 20-40 cm korkea, mätästävä heinä.<br />
Tienvierustojen tulokas, myös koristekasvi. Tämä kanta<br />
on peräisin Karjalasta ja talvehtinut.<br />
Tummasuoniset suppilokukat kesä-elokuussa, koristeelliset<br />
siemenkodat. Yv-kv. Kylväytyy. †<br />
* Helppo kesäkukka. Kellanvalkoiset, tuoksuvat mykeröt<br />
kesä-syyskuussa. Korkeus 30-60 cm. Aur.<br />
lk<br />
E-S<br />
**** ’Helmi’. Perinteinen kotimainen öljypellava. Kauniit, siniset<br />
kukat. Annos 20 g riittää noin 1-2 m 2 .<br />
* Tuttu amppelikasvi. Runsas, pitkä kukinta. Versot noin 30<br />
cm. Seoksessa sini- ja valkokukkaisia. Esikasvatus.<br />
** Vanha rohdoskasvi. Runsaasti violetinpunaisia, tummasuonisia<br />
kukkia VII-IX. 90-150 cm. Aur-pvar.<br />
a<br />
a<br />
a<br />
b<br />
b<br />
b<br />
b<br />
b<br />
b<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
ab<br />
a<br />
b<br />
a
YKSIVUOTISET KASVIT<br />
91-1-3-1 MAURINKIILTOMALVA<br />
Rödmalva<br />
Malva sylvestris subsp. mauritiana<br />
93-23-1 MÖKINIHMEKUKKA<br />
Underblomma / Mirabilis jalapa<br />
96-4-1 KIRJOKOHTALONKUKKA<br />
Nemesia / Nemesia strumosa<br />
96-17 PERUNKOISO<br />
Ballongblomma<br />
Nicandra physaloides<br />
96-19-1 VALKOTUPAKKA<br />
Stor blomstertobak<br />
Nicotiana alata<br />
96-19-5 KORISTETUPAKKA<br />
Blomstertobak<br />
Nicotiana Sanderae-<strong>ry</strong>hmä<br />
96-19-6 NARSISSITUPAKKA<br />
Narcisstobak / Nicotiana sylvestris<br />
96-19-4 KESSU<br />
Bondtobak / Nicotiana rustica<br />
96-19-7 VIRGINIANTUPAKKA<br />
Virginiatobak / Nicotiana tabacum<br />
99-6-4 TARHAKÄENKAALI<br />
Blodoxalis<br />
Oxalis corniculata var. atropurpurea<br />
100-6-17 OOPIUMIUNIKKO<br />
Opievallmo / Papaver somniferum<br />
100-6-17-<br />
1<br />
”PERHOSUNIKKO”<br />
Fjädervallmo / Papaver somniferum<br />
Laciniatum-<strong>ry</strong>hmä<br />
103-14-1 PENSASPETUNIA<br />
Vitpetunia / Petunia axillaris<br />
103-14-4 VILLIPETUNIA<br />
Violpetunia / Petunia integrifolia<br />
104-4-1 KELLOHUNAJAKUKKA<br />
Klockfacelia / Phacelia campanularia<br />
110-2 SUKAHEINÄ<br />
Skägg-gräs / Polypogon monspeliensis<br />
114-14-2 LIUSKAMIINANKÖYNNÖS<br />
Spanska flaggan / Quamoclit lobata<br />
116-7 KEIJUNMEKKO<br />
Törnrosas kjörtel<br />
Rhodochiton atrosanguineum<br />
125-1 TORVIKUKKA<br />
Trumpetblomma / Salpiglossis sinuata<br />
* Komea kesäkukka. Pystyt, tukevat varret. Suuret, kiiltävät<br />
tummanpurppurat, tummasuoniset kukat pitkin vartta.<br />
Kukinta heinäkuusta syysmyöhälle. 100-200 cm.<br />
* Pensasmainen, Perusta kotoisin oleva kasvi. Kukat tuoksuvat<br />
etenkin öisin. Juurakot talveksi kellariin. 30-60 cm.<br />
Aur. Seoksessa pääasiassa keltakukkaisia.<br />
* Kukkatarhan väriläiskä. Kiitollinen ja runsaskukkainen<br />
<strong>ry</strong>hmäkasvi. Väriseos. 15-40 cm. Aur-pvar. Esikasvatus.<br />
* Kasvierikoisuus lämpimään paikkaan tai kasvihuoneeseen.<br />
Liilat kukinnot. Kasvin sanotaan karkottavan tuholaisia<br />
kasvihuoneissa. 60-80 cm. Aur. †<br />
* Voimakkaasti illalla ja yöllä tuoksuvat valkoiset, suppilomaiset<br />
kukat (VI-IX). Esikasvatus. 30-80 cm. Aur. †<br />
* Näyttävä kesäkukka kukkatarhaan ja astioihin. Punaiset<br />
kukat heinäkuusta syksyyn. 40-50 cm. Esikasvatus. Aur.<br />
†<br />
* Komeimpia koristetupakoita. Pitkät, riippuvat, valkeat,<br />
yöllä tuoksuvat kukat (VII-IX). 100-150 cm. Aur. †<br />
*<br />
A. ****<br />
P-S<br />
B. ****<br />
E-S<br />
Kessu eli ”nurkantakunen.” Myös koristekasviksi. Vaatii<br />
paljon lämpöä ja ravinteita. Latvatertussa kellanvihreät,<br />
torvimaiset kukat. Esikasvatus. 60-120 cm. Aur.<br />
** Tällä toisella oikealla tupakalla on kauniit, vaaleanpunaiset<br />
kukat. Esikasvatus. 60-120 cm. Aur. †<br />
* Viininpunainen käenkaali, keltaiset kukat. ”Laji on alun<br />
perin kotoisin Kiinan Yunnanin maakunnasta, mutta levisi<br />
jo varhain silkkitietä pitkin ihmisen mukana Välimeren<br />
maihin.” Kanta ap. Mallorcalta. Kylväytyy. 10-20 cm<br />
Aur.<br />
Ikivanha lääke- ja koristekasvi. Yksinkertaiset kukat<br />
tummalla silmällä. Kylväytyy. 50-100 cm. Aur.<br />
Liilan vaaleanpunainen, tummalaikkuinen ”perusmalli”.<br />
Hyvin vanha kanta Pohjois-Suomesta.<br />
Liilanpunainen, vaihtelevasti rimpsureunainen. Paikalliskanta<br />
Kemiönsaarelta.<br />
** Siemeniä lajikkeesta ’Danebrog’. Kirkkaan punavalkoiset,<br />
ripsureunaiset terälehdet.<br />
** ”Maatiaispetunia”, jolla valkoiset, yöllä tuoksuvat suppilokukat<br />
(VI-IX). Varret jopa 80-100 cm. Aur. Esikasva-<br />
tus.<br />
** Kuten edellä, mutta kukat pienemmät ja liilansiniset. Esikasvatus.<br />
* Kasvaa mätäsmäisesti, hyvä reunuskasvi. Syvänsiniset<br />
kellomaiset kukat. 15-25 cm. Aur.<br />
* Matala, mättäitä muodostava heinä. Koristeelliset pehmeäkarvaiset<br />
tiheät kukintotähkät. Menestyy kosteassa.<br />
* Torvimaiset kukat tertuissa, nuppuisina punaisia ja auenneena<br />
keltaisia. ”Parhaita kesäköynnöksiä.” Lämmin kas-<br />
vupaikka. 120-200 cm. Aur. Esikasvatus.<br />
** Suosittu köynnös- ja amppelikasvi. Kukkii runsaasti punaisin<br />
kukin kesä-syyskuussa. Herttamaiset lehdet. Suojaisa<br />
kasvupaikka. Esikasvatus jo maaliskuussa. 180-300<br />
cm. Aur-pvar.<br />
* Koisokasveihin kuuluva kesäkukka. Koristeelliset punakirjavat<br />
petunian tapaiset kukat. 50-75 cm. Aur.<br />
26<br />
ab<br />
ab<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
b<br />
ab<br />
b<br />
b<br />
b<br />
b<br />
b<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
b<br />
b<br />
a<br />
a<br />
b<br />
b<br />
b
131-1-2 TARHAKOHOKKI<br />
Rosenglim / Silene armeria<br />
131-14-6 ”KENGURUNOMENAKOISO”<br />
Känguruäpple, engl. kangaroo apple<br />
Solanum laciniatum<br />
137-2-1 ISOSAMETTIKUKKA<br />
Stor tagetes / Tagetes erecta<br />
137-2-4 RYHMÄSAMETTIKUKKA<br />
Sammetstagetes / Tagetes patula<br />
137-2-5 KÄÄPIÖSAMETTIKUKKA<br />
Liten tagetes / Tagetes tenuifolia<br />
137-6-6 REUNUSPIETARYRTTI<br />
Mattram / Tanacetum parthenium<br />
139-6 TITONIA<br />
Inkakrage / Tithonia rotundifolia<br />
140-7-3 JÄNÖNAPILA<br />
Harklöver / Trifolium arvense<br />
141-2-2 ISOKÖYNNÖSKRASSI<br />
Indiankrasse / Tropaeolum majus<br />
141-2-5 KANARIANKÖYNNÖS-<br />
KRASSI<br />
Fjärilskrasse / Tropaeolum peregrinum<br />
143-12-4 SAMETTIVERBENA<br />
Skär hängverbena<br />
Verbena elegans var. asperata<br />
145-3 ORVOKKI<br />
Viol / Viola sp.<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
27<br />
YKSIVUOTISET KASVIT<br />
*** Kiitollinen kesäkukka. Runsaasti ruusunpunaisia kukkaviuhkoja<br />
kesä-syyskuussa. Kylväytyy. 30-60 cm. Aur.<br />
* Koisokasvi Australiasta. Pysty puolipuutuva varsi, tummanvihreät<br />
lehdet. Kasvaa jo ensimmäisenä kesänä 1-2 m<br />
korkeaksi. Kookkaat violetit ”perunankukat”. Soikeat hedelmät<br />
kypsinä punaiset ja kitkerät. Voidaan kasvattaa yksivuotisena<br />
kesäkukkana tai talvehdittaa kasvihuoneessa<br />
(+9˚C). Täysin kypsät hedelmät syötäviä, muuten koko<br />
kasvi myrkyllinen. Aur.<br />
Kesäistutusten suosikki. Pensasmainen kasvutapa. Kukinta<br />
heinäkuusta syksyyn. Aur-pvar. Esikasvatus.<br />
A. ** Kullankeltainen, haarova ja pensasmainen kanta, jota on<br />
kasvatettu vuosikausia. 40 cm.<br />
b<br />
B. ** Jättisamettiruusu, jopa yli 100 cm! b<br />
Tuttu <strong>ry</strong>hmäkasvi. 2-4 cm leveitä kukkia riitää koko kesän.<br />
Aur-pvar. Esikasvatus.<br />
b<br />
A. * Seos matalista (20-30 cm) erivärisistä ja -muotoisista lajikkeista.<br />
b<br />
B. * Kanta ap. Venäjältä peräisin. b<br />
* Sirokasvuinen, voimakkaasti haarova ja runsaskukkainen b<br />
(20-30 cm). Pienehköt, oranssinkeltaiset, yksinkertaiset<br />
kukat. Kaunis reunakasvi myös kasvimaalle! Aur-pvar.<br />
* Tunnetaan myös nimellä reunuspäivänkakkara. Hyvä leikkokukka.<br />
Kylväytyy. Lääkekasvi. 20 cm. Aur.<br />
a<br />
* Kookas (90 cm) kasvi, jolla daalian tyyppiset kukinnot<br />
(VII-IX). Siemenet ’Torch’-lajikkeesta.<br />
lk Viehättävä kuivien paikkojen luonnonkasvi. 10-30 cm.<br />
E-S Kylväytyy. Aur. Kanta ap. Ruotsista.<br />
** Kiitollinen kesäköynnös. Kelta-puna-oranssi väriseos.<br />
Syötävät kukat koristeeksi. Hallanarka. 200 cm. Aur-pvar.<br />
* Edellistä sirompi köynnös. Keltaiset ripsureunaiset kukat<br />
ja liuskaiset lehdet. Kukkii heinä-syyskuussa. Esikasvatus<br />
aikaistaa kukintaa. Hallanarka. 200-500 cm. Aur-pvar.<br />
* Rentovartinen kesäkukka amppeliin. Pieniä violetinpunaisia<br />
kukkia koko kesän. Esikasvatus.<br />
Kiitollinen kukkija. Käytännössä orvokit ovat monivuotisia,<br />
sillä jos viihtyvät paikallaan, kylväytyvät.<br />
A. **** Sarviorvokkityyppinen sinisävyinen seos. Kylväytyy. ab<br />
K-S ”Kukki vielä 31.10.09.”<br />
B. ** ”Kukat keskikokoiset tai suurehkot, värit sinisen ja violetin<br />
monissa sävyissä…useissa keltainen silmä…Viime kesänä<br />
kun oli aika viileää kukinta jatkui tauotta syksyyn<br />
saakka…olen aivan lääpälläni näihin, ovat jotenkin luonnollisemman<br />
näköisiä kuin kaupan orvokit.”<br />
ab<br />
146-1 SULOKELLO<br />
Revklocka / Wahlenbergia hederacea<br />
* Viehättävä ”murattilehtinen”, matala, rento ja hento kellokukka.<br />
Amppeliin ja kesäkukkalaatikon reunaan. Pvar.<br />
ab<br />
a<br />
b<br />
b<br />
b<br />
a<br />
ab<br />
ab<br />
b<br />
ab
PUUVARTISET KASVIT<br />
Tilaus<br />
nro<br />
16-10-14 VAAHTERA<br />
Puuvartiset kasvit - pv<br />
NIMI – Namn /<br />
Tieteellinen nimi<br />
Lönn / Acer platanoides<br />
16-10-22 MONGOLIANVAAHTERA<br />
Ginnalalönn<br />
Acer tataricum subsp. ginnala<br />
Ikä<br />
***<br />
K-S<br />
A. ***<br />
E-S<br />
B. *<br />
P-S<br />
18-4-3 KIINANLAIKKUKÖYNNÖS<br />
Kameleontbuske / Actinidia kolomikta<br />
E-S<br />
40-10-1 SIPERIANHERNEPENSAS<br />
Sibirisk ärtbuske<br />
Caragana arborescens<br />
43-8-1 JAPANINRUUSUKVITTENI<br />
Liten rosenkvitten<br />
Chaenomeles japonica<br />
50-13-12 KIILTOTUHKAPENSAS<br />
Häckoxbär / Cotoneaster lucidus<br />
51-5-6 AITAORAPIHLAJA<br />
Häckhagtorn / Crataegus grayana<br />
51-5-19 SUIPPOLIUSKAORAPIHLJA<br />
Spetshagtorn<br />
Crataegus rhipidophylla<br />
51-5-20 SIPERIANORAPIHLAJA<br />
Sibirisk hagtorn /Crataegus sanguinea<br />
61-8 HOPEAPENSAS<br />
Silverbuske / Elaeagnus sp.<br />
75-13 TYRNI<br />
Havtorn / Hippophaë rhamnoides<br />
82-7-1 KALJUKULTASADE<br />
Alpgullregn / Laburnum alpinum<br />
46-6-1 ALPPIKÄRHÖ<br />
Alpklematis / Clematis alpina<br />
46-6-1-1 SIPERIANKÄRHÖ<br />
Sibirisk klematis<br />
Clematis alpina subp. sibirica<br />
46-6-2 TARHA-ALPPIKÄRHÖ<br />
Klematis / Clematis Alpina-<strong>ry</strong>hmä<br />
E-S<br />
***<br />
E-S<br />
***<br />
K-S<br />
***<br />
E-S<br />
****<br />
E-S<br />
***<br />
P-S<br />
***<br />
E-S<br />
***<br />
***<br />
E-S<br />
***<br />
P-S<br />
E-S<br />
28<br />
Kuvaus<br />
Hyvin itäviksi todettuja, Ilmajoella kasvavan ison, vanhan<br />
puun siemeniä. 10-20 m. I-IV(V). Aur-var.<br />
Puutarhan peruspensaita. Komea punaoranssi syysväri.<br />
3-6 m. I-VI. Aur-pvar.<br />
Siemenet ovat Kemiönsaarelta.<br />
Emopensas on kasvanut hyvin vyöhykkeellä VI.<br />
Tukeen kiertyvä köynnös tai rento suojapensas. Lehtien<br />
kärjissä punaisia ja valkoisia laikkuja. 3-5 m. I-II(III).<br />
Aur-pvar.<br />
Perinteinen keltakukkainen (VI-VII) aidanne- ja koristepensas,<br />
myös pikkupuu. 3-6 m. I-VIII. Aur. Siemenissä<br />
runsaasti proteiinia (36 %) ja rasvaa.<br />
Oranssikukkainen (VI) pikkupensas. Hedelmistä sosetta.<br />
0.5-0.8 m. I-II(III). Aur.<br />
Ison pensaan siemeniä Ilmajoelta. Pystyhaarainen kuivassakin<br />
viihtyvä pensas. 1-2 m. I-V(VI). Aur-pvar. †<br />
Leikattaviin pensasaitoihin, myös vapaasti kasvavaksi<br />
suureksi pensaaksi sekä pikkupuuksi. 3-6 m. I-VII. Aur.<br />
Kauniin liuskalehtinen ja runsaskukkainen pikkupuu. Siementen<br />
emopuut lienevät suippo- ja pyöröliuskaorapihlajan<br />
(C. laevigata) risteymiä. 3-6 m. I-? Aur-pvar.<br />
Pohjoisessakin ja monenlaisilla kasvupaikoilla menestyvä<br />
yksittäis- ja aidannepensas. ”Komea punainen syysväri.”<br />
2-3 m. I-VII. Aur.<br />
Kauniit hopeanharmaat lehdet. Juurivesoja muodostava<br />
pikkupensas. Läpäisevä maa. 1-1.5 m. I-V.<br />
Hopealehtinen, kaunis pensas. Siementaimien marjomisominaisuudet<br />
vaihtelevat. Ravinteinen, läpäisevä ja kalk-<br />
kipitoinen maa. 1-1,5m. I-VI. Aur.<br />
Pitkät ja komeat riippuvat keltaiset kukinnot (VI). 3-4 m.<br />
I-II. Aur. †<br />
Kemiläinen vanha kanta – seassa saattaa olla jokunen siperiankärhökin.<br />
Alpeilta kotoisin oleva sinikukkainen,<br />
kestävä köynnös. 3-4 m. I-IV(V). Pvar. †<br />
Pohjoisessakin menestyvä Siperiassa luonnonvaraisena<br />
kasvava köynnös. Kellanvalkoiset, kellomaiset, nuokkuvat<br />
kukat. 3-4 m. I-V. Ravinteinen maa. Pvar. †<br />
Suurikukkaisia risteymälajikkeita. Menestymisvyöhyke<br />
vaihtelee lajikkeittain. 2-4 m. I-V. Ravinteinen maa. Pvar.<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
K<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
A<br />
H<br />
C<br />
C<br />
D<br />
D<br />
D<br />
C<br />
D<br />
H<br />
C<br />
C<br />
C
A. **<br />
E-S<br />
B. **<br />
E-S<br />
C. **<br />
E-S<br />
46-6-34 VIINIKÄRHÖ<br />
E-S<br />
**<br />
Italiensk klematis / Clematis viticella<br />
90-15-3 TARHAOMENAPUU<br />
Trädgårdsäppel / Malus domestica<br />
107-10-3-<br />
3<br />
107-10-<br />
12<br />
SIPERIANSEMBRA<br />
Sibirisk cembratall<br />
Pinus cembra subsp. sibirica<br />
MAKEDONIAN MÄNTY<br />
Makedonisk tall / Pinus peuce<br />
112-7-6 KIRSIKKALUUMU<br />
Körsbärsplommon / Prunus cerasifera<br />
112-7-8 LUUMU<br />
Plommon / Prunus domestica<br />
112-7-29 LAMOHIETAKIRSIKKA<br />
Sandkörsbär / Prunus pumila var. depressa<br />
112-7-36 ORATUOMI<br />
Slån / Prunus spinosa<br />
113-4 DOUGLASKUUSI<br />
Douglasgran / Pseudotsuga menziesii<br />
114-13-1 PÄÄRYNÄ<br />
Pärön / Pyrus communis<br />
115-15-4 KORPIPAATSAMA<br />
Brakved / Rhamnus frangula<br />
119-2-27 PUNALEHTIRUUSU<br />
Daggros / Rosa glauca<br />
119-2-45 METSÄRUUSU<br />
Kanelros / Rosa majalis<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
A. ****<br />
E-S<br />
B. ****<br />
E-S<br />
C. ***<br />
E-S<br />
***<br />
K-S<br />
****<br />
E-S<br />
**<br />
E-S<br />
Siemenet ovat violetti- ja valkokukkaisista kärhöistä.<br />
Siemenet on kerätty liilanvärisestä kärhöstä.<br />
Siemenet on kerätty valkokukkaisesta kärhöstä.<br />
29<br />
PUUVARTISET KASVIT<br />
Tukeen kiinnittyvä köynnös. Tummansiniset kukinnot.<br />
Kostea, ravinteinen kasvupaikka. 2-3 m. I-II(III). Aurpvar.†<br />
Vuoden 1992 maatiaiskasvi!<br />
Puutarhan peruspuu. 3-8 m. I-VI. Aur.<br />
’Antonovka’-lajikkeen siemeniä. Perinteinen, kestävä lajike,<br />
joka soveltuu erityisesti perusrungoksi.<br />
Siemeniä on kerätty ’Punakaneli’-omenoista sekä tunnistamattomasta<br />
lajikkeesta.<br />
”Omenapuu on kasvanut Huittisissa vuosikymmeniä ja on<br />
erittäin satoisa syöntiomena. Lajike tuntematon.”<br />
Pohjoisessakin menestyvä komea yksittäispuu, jonka suuret<br />
siemenet ovat arvostettua ravintoa Venäjällä. 10-15 m.<br />
(I)II-VII. Aur. Siemenet ovat Joensuusta.<br />
Hyvä yksittäispuu joka pysyy alas asti oksaisena. 6-8 m.<br />
I-IV(V). Aur. Siemenet ovat Kemiönsaarelta.<br />
Orainen koristepensas. Valkoiset kukat (V) lehtien puhjetessa.<br />
”Keltainen, mauton luumarja. Kasvavat 3 metriä<br />
korkeiksi ja sopivat aidannekasveiksi. Metrin välein istutettuna<br />
näistä sulkeutuu este, josta hirvikään ei läpi me-<br />
ne.” 1-3 m. Ia. Aur.<br />
Menestyy ja tuottaa satoa eteläisimmässä Suomessa. Kukkii<br />
lehtien puhjetessa toukokuussa. 2-4 m. I-II(III). Aur.<br />
A. E-S Siemenet on kerätty seuraavista lajikkeista: ’Julius’,<br />
B. **<br />
E-S<br />
**<br />
K-S<br />
**<br />
E-S<br />
****<br />
E-S<br />
A. E-S<br />
***<br />
’Herman’, ’Victoria’, ’Reine Claude d’Oullins’ (kelt.).<br />
Siemenet on kerätty ruotsalaisesta suhteellisen uudesta<br />
’Herman’-lajikkeesta. Luumut kypsyvät Etelä-Suomessa<br />
elokuun 1-2 viikolla. ”Herman sinänsä on sininen ja itse<br />
täydellisyys.”<br />
Kirsikkakukkainen (V-VI), lamoavakasvuinen kohenevahaarainen<br />
maanpeittopensas kallionkoloon tai läpäisevälle<br />
maalle. Kalkinsuosija. 0.4-1 m. I-?. Aur.<br />
Juurivesoilla leviävä, aikaisin kukkiva pensas. Luumumaiset<br />
hedelmät syötäviä syksyllä. 1-3 m. I. Aur.<br />
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva komea kuusi runsasravinteiseen<br />
maahan, mielellään rinteeseen. Kaarna korkki-<br />
maisen pehmeää.15-25 m. I-V(VI). Aur.<br />
Kiiltävälehtinen ja pystykasvuinen pikkupuu. Runsasravinteinen,<br />
läpäisevä maa. 3-6 m. I-II(III). Aur.<br />
”Siemenet on kerätty kolmesta…Siperiasta tuoduista siemenistä<br />
kasvatetuista puista. Varmaan hyvä perusrungoksi,<br />
täysin talvenkestävä. Hedelmät pieniä, hyvin happamia.<br />
Noin 6 m korkea.”<br />
B. E-S Siemenet on kerätty useista lajikkeista. C<br />
** Pensas tai pieni ohutrunkoinen puu tuoreelle maalle, pu- C<br />
P-S ron tai lammen rannalle. 2-6 m. I-VI. Aur-var. †<br />
E-S<br />
lk<br />
P-S<br />
Yksinkertaiset vaaleanpunaiset kukat (VII). Punertavat<br />
lehdet. Ei tee juurivesoja. 1-3 m. I-VII. Aur-pvar.<br />
Siro luonnonruusu myös pohjoisen pihoille. Ruusunpunainen,<br />
yksinkertainen kukka, pienet pyöreät kiulukat.<br />
0,5-2 m. I-VIII. Aur-pvar.<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
D<br />
D<br />
D<br />
D<br />
D<br />
D<br />
C<br />
C<br />
C<br />
D<br />
D
PUUVARTISET KASVIT<br />
119-2-51 IHARUUSU<br />
Hartsros / Rosa mollis<br />
119-2-55 NUKKERUUSU<br />
Dockros / Rosa nitida<br />
119-2-67 ”KAINUUNRUUSU”<br />
Pimpinellifoliaros<br />
Rosa Pimpinellifolia-<strong>ry</strong>hmä ’Kainuu’<br />
119-2-81 TARHAKURTTURUUSU<br />
Rugosaros<br />
Rosa "Havukka" (Rugosa-<strong>ry</strong>hmä)<br />
121-2-80 KURTTURUUSU<br />
Vresros / Rosa rugosa f. rugosa<br />
119-2-90 VALAMONRUUSU<br />
Valamoros / Rosa ’Splendens’<br />
119-2-94 LUUMURUUSU<br />
Plommonros / Rosa villosa<br />
125-4-4 MUSTASELJA<br />
Fläder / Sambucus nigra<br />
131-14-3 PUNAKOISO<br />
Besksöta / Solanum dulcamara<br />
132-10-6 KOTIPIHLAJA<br />
Rönn / Sorbus aucuparia<br />
132-10-<br />
15<br />
SUOMENPIHLAJA<br />
Finnoxel / Sorbus hybrida<br />
136-6-3 PUISTOSYREENI<br />
Norrlandssyren / Syringa x hen<strong>ry</strong>i<br />
136-6-5 UNKARINSYREENI<br />
Ungersk syren / Syringa josikaea<br />
136-6-12 JAPANINLIKUSTERISYREENI<br />
Japansk ligustersyren<br />
Syringa reticulata<br />
142-4 JALAVA<br />
Alm / Ulmus sp.<br />
144-4-10 VILLAHEISI<br />
Parkolvon / Viburnum lantana<br />
144-4-13 KOIRANHEISI<br />
Skogsolvon / Viburnum opulus<br />
145-8-4 TARHAOJUKKAVIINI<br />
Labruskanadruva<br />
Vitis Labruscana-<strong>ry</strong>hmä ’Beta’<br />
145-8-5 TÖRMÄVIINI<br />
Doftvin / Vitis riparia<br />
lk<br />
E-S<br />
*<br />
P-S<br />
****<br />
K-S<br />
**<br />
P-S<br />
****<br />
K-S<br />
*<br />
E-S<br />
***<br />
E-S<br />
lk<br />
E-S<br />
P-S<br />
***<br />
E-S<br />
Kivikko- ja kalliorinteiden luonnonruusu. Yksinkertaiset<br />
ruusunpunaiset kukat (VI-VII). Lounais-Suomessa luon-<br />
nonvarainen. 0.5-1.5 m. I-III. Aur.<br />
Matala, kiiltavälehtinen ja piikikäs, juurivesoilla leviävä<br />
pikkuruusu. Menestyy myös kosteassa ja varjoisemmasa<br />
kasvupaikassa. Roosa kukinto. 0.5-1 m. I-IV. Aur-pvar.<br />
’Kainuu’on KESKAS-löytö Kajaanin eräästä puistosta.<br />
Lehdistö on pimpinellamainen, mutta hieman rotevampi ja<br />
pitkälehdykkäisempi. Kukat ovat 6-7 cm leveät, yksinkertaiset,<br />
puhtaan valkoiset. Kukkii ennen juhannusruusua.<br />
Siemenistä kasvanee samantapaisia, yksinkertais- ja valko-<br />
kukkaisia pimpinellaruusuja.<br />
Pitkään kukkiva ruusulöytö Pohjois-Suomesta. Emokasvilla<br />
yksinkertaiset, tumman sametinpunaiset kukat. 1-1.5<br />
m. I-VIII. Aur. ”Vimeinen kukka 16.10.08.”<br />
Kestävä ja kiitollinen ruusu myös pohjoiseen. ”…kukat<br />
yksinkertaisia ja värivaihtelua punaisen eri sävyissä, joukossa<br />
joku valkoinenkin.”Kauniit, isot ja terveelliset kiu-<br />
lukat. 0,5-1,5 m. I-VIII. Aur.<br />
Kirkonruusuihin kuuluva perinteinen, kestävä piharuusumme.<br />
Loistavanpunainen, runsas kukinta. 1.5-2 m. I-VI.<br />
Aur.<br />
”Roosat kukat, isot luumumarjat. Kasvoi täyteen mittaan<br />
(1,5 m) 5 vuodessa.” 1-2 m. I-II. Aur. Kuiva kasvupaikka.<br />
Valkokukkainen heinäkuussa kukkiva rehevä pensas. Kukista<br />
saa hyvää juomaa. 2-3 m. I-II. Aur-pvar.<br />
Luonnonvarainen, tukeen kiertyvä köynnös. Pienet violetit<br />
koisonkukat. 1-3 m. I-VI. Aur-var. †<br />
Tässä makeamarjainen pihlaja pohjoisen pihoihin. ”…makeita<br />
pihlajanmarjoja, jotka on kerätty luonnonpihlajista<br />
Kolarinsaaren rannasta… maku muistuttaa puolukkaa. ”<br />
4-10 m. I-VIII. Aur.<br />
Tavallisen kotipihlajan sukulainen kuivalle paikalle. 3-10<br />
m. I-III(IV). Aur.<br />
Siemeniä kotimaisista lajikkeista. 2-4 m. I-VI(VII). Aurpvar.<br />
A. P-S 'Tammelan Kaunotar' – valkoinen C<br />
C. E-S Siemeniä Turusta. C<br />
* Pysty, jäykkähaarainen pensas. Tumman sinipunaiset ku- C<br />
K-S kinnot kesäkuussa. 2-4 m. I-VI(VIII). Aur-pvar.<br />
**<br />
E-S<br />
Leveät kermanvalkoiset kukinnot heinäkuussa. ”Parhaimmillaan<br />
yksittäispuuna.” 3-4 m. I-IV. Aur.<br />
E-S Ilmeisesti kyseessä on puistojalava. Tuore, ravinteinen<br />
kasvupaikka. 7-14 m. I-II(III). Aur.<br />
****<br />
E-S<br />
Pystyhaarainen, kestävä pensas ravinteiselle paikalle metsänreunaan<br />
tai metsäpuutarhaan. 2-3 m. I-V. Aur-pvar. †<br />
lk Luonnonvarainen, kestävä koristepensas. Näyttävä valkoinen<br />
kukinta (VI). 2-4 m. I-VI. Pvar. †<br />
Tukeen kiertyvä köynnös ja ravintokasvi. Rypäleet ehtivät<br />
E-S kypsyvät Suomessa vain lämpöisinä kesinä. 2-4 m. I-II.<br />
Aur-pvar.<br />
**<br />
E-S<br />
Kiipeää kärhien avulla. Ei tarvitse leikkaamista. ”Roikkumaan<br />
räystäistä, pimentämään ikkunat ja kiertämään niin<br />
talon ulko- kuin sisänurkkia.” Pienet <strong>ry</strong>päleet. 2-5 m. I-III.<br />
Aur.<br />
30<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
D<br />
D<br />
D<br />
D<br />
D<br />
D<br />
D<br />
D<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
C<br />
D<br />
D<br />
C<br />
C
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
Syötävät kasvit - sk<br />
Tilaus NIMI – Namn /<br />
nro<br />
Tieteellinen nimi<br />
19-13-3 YRTTI-IISO<br />
Anisisop / Agastache foeniculum<br />
19-13-5 KOREANIISO<br />
Koreansk anisisop / Agastache rugosa<br />
21-6-5-7 ILMASIPULI<br />
Luftlök / Allium Proliferum-<strong>ry</strong>hmä<br />
21-6-11 PILLISIPULI<br />
Piplök / Allium fistulosum<br />
21-6-31 VALKOSIPULI<br />
Vitlök / Allium sativum<br />
21-6-32 RUOHOSIPULI<br />
Gräslök / Allium schoenoprasum<br />
21-6-32-1 RUIJANRUOHOSIPULI<br />
Jättegräslök / Allium schoenoprasum<br />
subsp. sibiricum<br />
25-6-1 VÄINÖNPUTKI<br />
Kvanne / Angeliga archangelica<br />
29-12-4 PARSA<br />
Sparris / Asparagus officinalis<br />
31-7 TARHAMALTSA<br />
Trädgårdsmålla / Atriplex hortensis<br />
31-14-2 KAURA<br />
Havre / Avena sativa ”Savitaipale”<br />
35-12-6 KASKINAURIS<br />
Rova / Brassica rapa<br />
Ikä<br />
31<br />
Kuvaus<br />
SYÖTÄVÄT KASVIT<br />
Aniksenmakuinen tee- ja mausteyrtti. Etelässä yleensä<br />
monivuotinen. 50-80 cm. Aur.<br />
A. Violettikukkainen. ab<br />
B. *** Valkokukkainen. ab<br />
** Sinikukkainen iiso. ”Hieno lakritsan tuoksu, teekasviyrtti,<br />
… houkuttaa pieniä hyönteisiä.” 90 cm. Aur.<br />
**** Vuoden 2002 maatiaiskasvi!<br />
Pikkusipulit kasvavat varsien (50 cm) päihin. Myös aikaisin<br />
kasvavat sipulinversot syötäviä. Voimakkaan makuinen.<br />
Mv. Aur. Annoksessa 12 pikkusipulia.<br />
** Vuoden 2002 maatiaiskasvi!<br />
Ns. talvisipuli, josta saadaan sipulinvarsia jo aikaisin keväällä.<br />
Varsien päähän (50-60 cm) kasvavat pyöreät, vaa-<br />
A. ***<br />
P-S<br />
B. **<br />
***<br />
P-S<br />
***<br />
E-S<br />
leat kukinnot. ”Kiva kukkapenkissäkin.” Mieto. Mv. Aur.<br />
Voimakkaan makuinen ja monia terveysvaikutuksia<br />
omaava sipuli. Menestyy myös pohjoisessa.<br />
Vanha kainuulainen kanta Ristijärveltä. Istutus varhain<br />
keväällä kynsi kerrallaan. Kylmäkäsitelty.<br />
’Aleksandra’ ns. talvivalkosipuli, joka laitetaan maahan jo<br />
syksyllä. Isot kynnet. Annoksessa on itusilmuja, jotka<br />
voidaan kylvää myös keväällä. Kasvatus sipuleiksi kestää<br />
2-3 vuotta. Versot leivänpäälle. Aur. ”Lajike on peräisin<br />
vuosisadan alun Pietarista, josta sen on tuonut Suomeen,<br />
Pertunmaalle, Alexsandra niminen rouva.”<br />
Tuttu monivuotinen, mieto sipuli. Tiheät lehtimättäät 20-<br />
40 cm korkeita. Aur.<br />
Edellistä kookkaampi alalaji. Lehti jopa 6 mm leveä, päältä<br />
litteähkö. Tumman sinipunainen sipulinkukka. 30-60<br />
cm.<br />
lk Lapin aromikas ja terveellinen luonnonkasvi. Nuoret versot<br />
vihannesten tapaan. ”Kasvaa mieluiten puolivarjossa<br />
ja nostaa vihreät lehtensä lumen alta esiin jo varhain keväällä.<br />
Kasvi on parhaimmillaan keväällä, jolloin sen lehtiä<br />
ja vartta kannattaa ottaa käyttöön. ...myös kukat voi<br />
keittää ja syödä kukkakaalin tapaan.” Houkuttelee hyödyllisiä<br />
petohyönteisiä. ”Parhaita seurattavia kasveja lap-<br />
siperheiden pihalle.” 2 m. Aur- pvar.<br />
Viljelty Suomessa jo 1700-luvulla. Kukkapenkissäkin<br />
kaunis. 80-100cm. Aur.<br />
A. **** ”Teuva” - maatiaiskanta. a<br />
B. * Siemeniä ’Ma<strong>ry</strong> Washington’ -lajikkeesta. a<br />
*** Vanhanajan ”pinaatti”. Lehtien maku on parhaimmillaan a<br />
E-S ennen kukintaa. Myös näyttävä koristekasvi. Koko kasvi<br />
on tummanpunainen. Yv, kylväytyy. 100-150 cm.<br />
**** ”Savitaipale”- mustakuorinen, vanha maatiaiskaura. 70-<br />
100 cm. Annos 30 g.<br />
Vuoden 1990 maatiaiskasvi!<br />
Pitää tuhkasta - se auttaa kirppoja ja möhöjuurta vastaan.<br />
K<br />
ab<br />
ab<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
D<br />
a<br />
a<br />
a
SYÖTÄVÄT KASVIT<br />
A. **** ”Eno”- vanha suomalainen kaskinauriskanta. Annos 3 g. a<br />
B. **** ”Vienankarjala”- vanha Karjalasta peräisin oleva kaskinauriskanta.<br />
a<br />
C. **** ”Sulon nauris”- vanha Kainuulainen, Sotkamosta lähtöisin<br />
oleva kaskinauriskanta. Keltainen, litteän muotoinen.<br />
a<br />
41-9 KUMINA<br />
Kummin / Carum carvi<br />
lk Ikivanha luonnonvarainen maustekasvi, leivän, juuston ja<br />
viinan mausteeksi. Hyvä niityllekin. Kaksivuotinen. Aur.<br />
Aromikas kanta Luhangasta.<br />
a<br />
44-4-3 HYVÄNHEIKINSAVIKKA<br />
Lungmålla<br />
Chenopodium bonus-henricus<br />
** Monivuotinen, 40-60 cm korkea vanhanajan ”pinaatti”.<br />
Kaunis koristekasvinakin. Runsasravinteinen maa. Aurpvar.<br />
a<br />
47-13 ROHTOKUIRIMO<br />
Skörbjuggsört / Cochlearia officinalis<br />
* Villivihannes ja -yrtti. Hyvin c-vitamiinipitoiset lehdet<br />
ruusukkeena. Kaksi- tai monivuotinen. Läpäisevä maa.<br />
10-30 cm.<br />
a<br />
49-15 KORIANTERI<br />
Koriander / Coriandrum sativum<br />
* Kuivatut siemenet mausteeksi. Yksivuotinen. Kylväytyy.<br />
Hyvä mesikasvi. 30-60 cm. Aur.<br />
a<br />
53-1-3-4 TALVIKURPITSA<br />
* Hedelmä vihreä/keltainen, soikeanpyöreä. Lyhyt esikasva- ab<br />
Vinterpumpa / Cucurbita pepo<br />
tus ja aurinkoinen sekä runsasravinteinen kasvupaikka.<br />
59-5-4 TUOKSUAMPIAISYRTTI<br />
Turkisk drakblomma<br />
Dracocephalum moldavica<br />
* Hyväntuoksuinen Siperiasta kotoisin oleva yrtti. Sinivioletit<br />
kukat. Sitruunanmakuinen tee- ja mausteyrtti mutta<br />
myös kaunis kukinta. Aur. Hyvä mesikasvi.<br />
ab<br />
85-9 LIPERI<br />
Libbsticka / Levisticum officinale<br />
Vuoden <strong>2010</strong> maatiaiskasvi!<br />
ab<br />
Voimakaskasvuinen ja -arominen, perinteinen liemiyrtti.<br />
150-200 cm. Aur-pv<br />
A. **** Ikivanha kanta Etelä-Suomesta. ab<br />
B. **** Vanha kanta Ilmajoelta. ab<br />
C. **** Vanha kanta ap. Kihniön pappilasta (siemeniä vähän). ab<br />
91-14 KAMOMILLASAUNIO<br />
Kamomill / Matricaria recutita<br />
lk Rauhoittava teeyrtti. ”Siemenet ovat alun perin Labbyn<br />
kartanosta…kamomilla kasvoi siellä villiintyneenä pelloilla.<br />
Nyt sitä on runsaasti kasvimaillani.” Yv. 20 cm. Aur.<br />
a<br />
95-7 SAKSANKIRVELI<br />
Spansk körvel / Myrrhis odorata<br />
Perinteinen keittiöyrtti. Koko kasvissa aniksen maku. Parhaimmillaan<br />
tuoreena. Mv. 50-150 cm. Aur-pvar.<br />
D<br />
A. **** Hyvin vanhaa kantaa. D<br />
B. ”Hammarby” ap. Carl von Linnen kotitalon pihasta. D<br />
C. **** Hyvin vanha kanta Alavieskasta (P-S). D<br />
101-10 PALSTERNAKKA<br />
Ikivanha lääke- ja ravintokasvi. Syötävät juuret säilyvät a<br />
Palsternacka / Pastinaca sativa<br />
talven yli maassa. Kaksivuotinen. Aur.<br />
***( Vanha ap. Muuruvedeltä kotoisin oleva kanta. Jo 20 vuot- a<br />
*) ta kasvatettu Koirakoskella.<br />
’White Gem’-lajikkeen siemeniä. a<br />
106-8-3 TOMATILLO<br />
** Tomaatin sukuinen kasvi kasvihuoneeseen. Paljon keltai- b<br />
Tomatillo / Physalis philadelphica<br />
sia hedelmiä, joita syödään ainoastaan keitettynä. Salsakastikkeiden<br />
raaka-aine. 60-80 cm. Aur.<br />
116-2-3 TARHARAPARPERI<br />
”…sitä suurempi, mitä parempi maa ja aika ajoin sille te- a<br />
Matrabarber / Rheum rhabarbarum kee hyvää istuttaa se uuteen hyvään maahan.” Aur-pvar.<br />
A. **** ”Helsinki” - 65 v. viljelty kanta Helsingistä. ”Hyvin satoi- a<br />
E-S sa. Varret ovat paksut ja väriltään punavihreät.”<br />
B. **** ”Lehtiruoti on rapea, ohutkuorinen ja mehevä.” 80 vuotta a<br />
K-S viljelty aikainen ja hyvänmakuinen kanta Ylöjärveltä.<br />
C. **** ”Paksuvartinen, mehevä, hapan – punainen juuresta, koo- a<br />
K-S kas.” Heinävedeltä.<br />
D. ****<br />
P-S<br />
”Alavieskalainen”<br />
a<br />
128-4-1 MUSTAJUURI<br />
Monivuotinen, mustakuorinen, mieto ja terveellinen juu- a<br />
Svartrot / Scorzonera hispanica<br />
res.<br />
32<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>
128-7 KASKIRUIS<br />
Råg / Secale cereale<br />
131-14-7 TOMAATTI<br />
Tomat / Solanum lycopersicum<br />
140-1 KAURAJUURI<br />
Havrerot / Tragopogon porrifolius<br />
144-5-2 HÄRKÄPAPU<br />
Bondböna / Vicia faba<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
****<br />
P-S<br />
33<br />
SYÖTÄVÄT KASVIT<br />
”Ristijärvi”. Kaskiruis Kainuun Ristijärveltä. Hyvin pensastuva,<br />
satoisa ja pitkäkortinen (150-200 cm) maatiais-<br />
kanta. Annos 50 g. Kysy tarvittaessa isompaa annosta.<br />
Taimikasvatus 7-8 viikkoa ennen ulosistutusta. Lämmin<br />
paikka, seinusta tai kasvihuone.<br />
A. ** ’Siberia’- viileitä kasvuoloja sietävä, aikaisin satoa tuottava<br />
pensastomaatti. Myös avomaalle.<br />
b<br />
B. ** ’Black Russian’-lajikkeen siemeniä. Kasvihuoneeseen. b<br />
* Kaksivuotinen, vanha viljelykasvi. Miedot juuret esim.<br />
keittoihin. Siemeniä ´Vegetable Oyster´-lajikkeesta.<br />
Vuoden 2000 maatiaiskasvi!<br />
Härkäpapu on vanha viljelykasvi koko maailmassa. Hyvä<br />
valkuaiskasvi. Ei ole kylmänarka. 70-100 cm. Annos 50 g.<br />
A. **** ”Savitaipale”. Maatiaiskanta, jolla on keskikokoiset, vaaleanruskeat<br />
ja violetit pavut. Perinteinen rokkapapu. Savitaipale<br />
on maatiaiskanta, se tarkoittaa että pavuissa on<br />
edelleen paljon vaihtelua. Kannan jalostamista on helppo<br />
itse jatkaa valitsemalla lisäykseen omaa makuaan miellyttäviä<br />
pulleita papuja. Vaaleat pavut miedompia, violetit<br />
pavut vahvempia ja ruskeat pavut karvaamman makuisia.<br />
B. **** ”Kaulion valkea” - Savitaipaleesta erotellut vaaleat pavut,<br />
jotka ovat tummia miedompia. Vaaleista pavuista voi kasvaa<br />
myös tummempia papuja. Kantaa voi ylläpitää valit-<br />
semalla lisäykseen aina vaaleita papuja.<br />
C. **** ”Kaulion sininen” - Savitaipaleen tummat, voimakkaammanmakuiset<br />
pavut. Tummista pavuista voi kasvaa myös<br />
vaaleampia papuja. Kantaa voi ylläpitää valitsemalla lisä-<br />
ykseen aina tummia papuja.<br />
D. **** ”Aunus”. Maatiaiskanta, jolla keskikokoiset, tummat pavut.<br />
Vihannesten luomusiemenet<br />
Välitämme seuraavia vihannesten luomusiemeniä. Siemenet ovat siementuotantotarkastettuja ja luomusertifioituja.<br />
Annokset 2,50 € / kpl. Joudumme veloittamaan alla olevat annokset normaalisti myös siementen kerääjiltä. Niitä ei<br />
siis koske siementen vaihto-oikeus.<br />
Tilaus NIMI – Namn /<br />
nro<br />
Tieteellinen nimi<br />
25-5-1 TILLI ’Tetra’<br />
Dill / Anethum graveolens<br />
35-12-5-4 VALKOKAALI ’Jõgeva’<br />
Vitkål<br />
Brassica oleracea Capitata-<strong>ry</strong>hmä<br />
55-12-2 PORKKANA ’Milan’<br />
Morot / Daucus carota<br />
58-10 RUCOLA<br />
Sandsenap / Diplotaxis tenuifolia<br />
82-9-1-2 KERÄSALAATTI ’Milan’<br />
Huvudsallat<br />
Lactuca sativa Capitata-<strong>ry</strong>hmä<br />
Kuvaus<br />
’Tetra’ on aikainen ja satoisa tummanvihreä lehtitilli.<br />
Annos: 4000 s.<br />
’Jõgeva’on virolainen, keskiaikainen vaalea kaalilajike, joka soveltuu<br />
erityisesti hapankaalin valmistukseen. Sadonkorjuukypsä<br />
130-140 vuorokautta taimettumisesta laskien. Pyöreät tai hieman<br />
litistyneet kaalinpäät painavat 3,0-3,5 kg. Annos: 1 g.<br />
’Milan’ on suhteellisen aikainen (kasvuaika 90 vrk), hyvänmakuinen<br />
kesäporkkana, joka kestää myös muutaman kuukauden<br />
varastoinnin. Sileä pinta, hyvänmallinen, kanta vihertyy helposti.<br />
Ei kovin tasalaatuinen, mutta erinomainen kotitarvelajike.<br />
Annos: 1000 s.<br />
Italialainen rucolasalaatti eli isohietasinappi. Hyvin liuskaiset lehdet,<br />
voimakas maku. Hidas alkukehitys, mutta saattaa talvehtia<br />
avomaalla. Annos: 1 g.<br />
’Milan on erityisen hyvä lajike, jolla miedonmakeat lehdet. Yhtenäinen,<br />
suhteellisen aikainen, keskivihreä. Resistentti Bl 1-7, 9-<br />
17, 21, 23, LMV. Kasvuaika n. 62 vrk. Annos: 100 s.<br />
a<br />
b<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
K<br />
a<br />
b<br />
a<br />
a<br />
ab
SYÖTÄVÄT KASVIT<br />
82-9-1-3 TAMMENLEHTISALAATTI<br />
Ekbladssallad ’Picarde’<br />
Lactuca sativa Crispa-<strong>ry</strong>hmä<br />
104-7-5-2 PENSASPAPU ’Vaia’<br />
Buskböna<br />
Phaseolus vulgaris var. nanus<br />
103-13-2 SILOPERSILJA<br />
Slätpersilja / Petroselinum crispum<br />
var. neapolitanum<br />
108-6-5 SILPOYDINHERNE ‘Aamisepp’<br />
Märgärt / Pisum sativum<br />
115-5-3 RETIISI ‘Jõgeva 169’<br />
Rädisa<br />
Raphanus sativus Radicula-<strong>ry</strong>hmä<br />
’Picarde’ on punainen, punakirjava keskustaltaan. Sisuksen lehtikannat<br />
vaaleita ja rapeita. Pienikasvuinen. kestää korjuun viivästymistä<br />
pari viikkoa. Maukas. Kasvuaika noin 55 vrk. Demeter-<br />
siemen. Annos: 100 s.<br />
’Vaia’ on Virossa v. 1991 jalostettu, aikainen, pystykasvuinen, n.<br />
35-45 cm korkea pensaspapu. Palko on kalvoton ja säikeetön,<br />
muodoltaan hieman kaartunut ja noin 16 cm pituinen. Vaia on<br />
erittäin hyvänmakuinen niin tuoreena kuin säilöttynäkin. Lajike<br />
on vastustuskykyinen pavun laikkutautia vastaan. Lämmin kasvupaikka<br />
ja hyväravinteinen, kuohkea maa. Kylvetään lämpimään<br />
maahan. Hallanarka. Harso auttaa alkukasvatuksessa. 60 vrk. 35-<br />
45 cm. Annos: 25 g.<br />
Sileälehtinen persilja. Voimakaskasvuinen, kylmänkestävä ja talvehtiva<br />
lajike. Demeter-siemen. Annos: 2000 s.<br />
’Aamisepp’ on virolainen keskiaikainen ja makea herne. 50-60<br />
vrk taimettumisesta kukintaan. Aamisepp on 120-150 cm korkea<br />
ja siten myös satoisa. Tylppäpäisestä palosta löytyy 8 siementä.<br />
Resistentti Ascochyta-laikkutaudille. Erittäin hyvän makuinen ja<br />
pitkään satoa antava herkkuherne. Annos: 25 g.<br />
Retiisi ‘Jõgeva 169’ on virolainen erittäin aikainen retiisilajike,<br />
vain 20-24 päivää sadonkorjuuseen. Lajike kasvaa hyvin viileissäkin<br />
olosuhteissa. Mukula on kirkkaan punainen ja muodoltaan<br />
pyöreä. Sietää yleensä hyvin kuivuuden vaihtelua eikä ole herkkä<br />
halkeilemaan. Annos: 10 g.<br />
Löytökori<br />
Monivuotiset kasvit<br />
21-1-6 JÄTTIPOIMULEHTI - Jättedaggkåpa / Alchemilla mollis**<br />
21-6-26 LEHTOLAUKKA - Berglök / Allium oreophilum<br />
27-3-7 NUKKEAKILEIJA - Dockakleja / Aquilegia ecalcarata*, punavioletti<br />
36-4 JUHANNUSHYASINTTI - Midsommarhyacint / Brimeura amethystina*<br />
37-6-1 MUSTAKOIRANKÖYNNÖS - Hundrova / B<strong>ry</strong>onia alba****<br />
39-11-14 PEURANKELLO - Ängstoppklocka / Campanula glomerata, lk, sinivioletti<br />
42-14-5 HOPEAHÄRKKI - Silverarv / Cerastium tomentosum***, valkoinen<br />
49-16-8 RUOHOKANUKKA - Hönsbär / Cornus suecica,lk<br />
50-5-5 JALOKIURUNKANNUS - Sibirisk nunneört / Co<strong>ry</strong>dalis nobilis****, vaaleankeltainen<br />
51-9 RUOSTEKUKKA - Höstlilja / Crocosmia x crocosmiiflora, punaoranssi<br />
60-8-2 ROHTOPUNAHATTU - Läkerudbeckia / Echinacea pallida***, liilanpunainen<br />
62-8-2 MÄKIHORSMA - Backdunört / Ebilobium collinum, lk<br />
63-1-2 SOPULINKALLIOINEN - RRosenbinka / Erigeron borealis*<br />
64-8-29 KULTATYRÄKKI - Gulltörel / Euphorbia polychroma**<br />
66-5-10 LAMPAANNATA - Fårssvingel / Festuca ovina, lk<br />
68-12-3 TUOKSUMATARA - Myskmadra / Galium odoratum***, valkoinen<br />
69-11-23 TUMMAKURJENPOLVI - Brunnäva / Geranium phaeum<br />
70-3-8-1 OJAKELLUKKA - Humleblomster / Geum rivale ’Album’,* valkoinen<br />
70-3-9 SULKAKELLUKKA - Fjädernejlikrot / Geum triflorum*<br />
71-1 SINIKÄMMEN - Lunddocka / Glaucidium palmatum, violetit ja valkoiset yk. kukat<br />
74-10-8 PIKKUPÄIVÄNLILJA - Liten daglilja / Hemerocallis minor<br />
74-13-3 SINIVUOKKO - Blåsippa / Hepatica nobilis, puna-, sini- ja valkokukkaisia<br />
79-2-10 RANTAHIRVENJUURI - Krissla / Inula salicina, lk, keltainen<br />
79-8-7 TARHAKURJENMIEKKA - Trädgårdsiris / Iris Germanica-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet*, väriseos<br />
80-10-2 ETELÄNMUNKKI - Franska blåmunkar / Jasione laevis**, siniliila<br />
83-7-16 KEVÄTLINNUNHERNE - Vårvial / Lathyrus vernus, lk, sinipunainen<br />
34<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
a<br />
a<br />
a<br />
a<br />
a
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
35<br />
LÖYTÖKORI<br />
89-7-2 IKIKUURUOHO - (Vild) månviol / Lunaria rediviva *, vaalea liila<br />
89-15-8 TARHA-ALPI Praktlysing / Lysimachia punctata**-***, kirkkaankeltainen<br />
93-17 TESMA - Hässlebrodd / Milium effusum, lk<br />
96-11-5 PYSTYKISSANMINTTU - Nepeta / Nepeta nuda*<br />
98-15-2 TÄHDIKKI - Stjärnlök / Ornithogalum arcuatum<br />
99-18-19 RUUSUPIONI - Rosenpion / Paeonia veitchii<br />
101-3 SUDENMARJA - Ormbär / Paris quadrifolia, lk<br />
106-8-1 LYHTYKOISO - Stort judekör / Physalis alkekengi var. franchetii<br />
106-13-2 TUMMATÄHKÄMUNKKI - Blårapunkel / Phyteuma nigrum*<br />
109-11-10 ”PURPPURASINILATVA” - Polemonium yezoense 'Purple Rain Strain', violetti<br />
109-14-5 KIEHKURAKIELO - Kransrams / Polygonatum verticillatum, lk<br />
111-9-1 TIIBETINESIKKO - Lundviva / Primula alpicola*, keltainen<br />
111-9-31 PURPPURAESIKKO - Purpurviva / Primula saxatilis*<br />
115-13-2 VÄRIRESEDA - Färgreseda / Reseda luteola<br />
122-6-19 LILLUKKA - Stenhallon / Rubus saxatilis lk<br />
128-6-1 ALPPIVUOHENNOKKA - Alpfrossört / Scutellaria alpina**, vaaleanliila<br />
128-5-2 KULTASYYLÄJUURI - Scrophularia ch<strong>ry</strong>santha*<br />
128-5-3 KEVÄTSYYLÄJUURI - Vårflenört / Scrophularia vernalis*<br />
130-17-2 TARHAJALOMALVA - Axmalva / Sidalcea x cultorum*,’Purpuretta’<br />
131-1-3 BALKANINKOHOKKI - Glim / Silene asterias*<br />
131-3-1 MAARIANOHDAKE- Mariatistel / Silybum marianum<br />
138-2-4 KELTAÄNGELMÄ - Ängsrura / Thalictrum flavum*<br />
138-2-11 SINIÄNGELMÄ - Daggruta / Thalictrum speciosissimum*<br />
141-5-27 KÄÄPIÖTULPPAANI - Dvärgtulpan / Tulipa turkestanica*<br />
144-2-5 VARPUTÄDYKE - Klippveronika / Veronica fruticans**<br />
145-4-3-1 PALLEROMÄKITERVAKKO - Viscaria vulgaris ’Splendens Plena’*, aniliininpunainen<br />
Huonekasvit<br />
16-4-1 VAAHTERA-AULIO - Klockmalva / Abutilon x hybridum<br />
19-12-2 TARHASINISARJA - Africans blå lilja / Agapanthus praecox, valkoinen<br />
96-7 APOSTOLINMIEKKA - Apostlalilja / Neomarica northiana<br />
Yksivuotiset kasvit<br />
20-4 SINITÄHTÖNEN - Ageratum / Ageratum houstonianum*<br />
26-11 LEIJONANKITA - Lejongap / Antirrhinum majus, punasävyt<br />
49-7 TARHAKUKONKANNUS - Romersk riddarsporre / Consolida ajacis, lk, sininen<br />
54-8-1 TIIBETINKOIRANKIELI - Kinesisk förgätmigej / Cynoglossum amabile*, taivaansininen<br />
66-2-3 ZULUNNUKKEASTERI - Zuluaster / Felicia heterophylla*, kirkkaansininen, matala<br />
84-3-4 KESÄMALVIKKI - Sommarmalva / Lavatera trimestris<br />
87-16-2 SINILOBELIA - Kaplobelia / Lobelia Compacta-<strong>ry</strong>hmä*, ’Ch<strong>ry</strong>stal Palace’<br />
93-21-7 KELTA-APINANKUKKA - Chilenskt gyckelblomma / Mimulus luteus***, keltainen<br />
125-2-21 KIRJOSALVIA - Broksalvia / Salvia viridis<br />
144-5-7 RUISVIRNA - Luddvicker / Vicia villosa**<br />
145-3-19 TARHAKETO-ORVOKKI - Styvmorsviol / Viola Tricolor-<strong>ry</strong>hmä**, tumman punavioletti<br />
147-2-1 KORISTEMAISSI - Majs / Zea mays var. japonica ’Mansikkamaissi’<br />
Puuvartiset kasvit<br />
18-4-1 JAPANINLAIKKUKÖYNNÖS - Krusbärsaktinidia / Actinidia arguta, E-S, I<br />
46-6-25 KIINANKELTAKÄRHÖ - Gullklematis / Clematis tangutica, E-S, keltainen, I-V<br />
64-6-2 EUROOPANSORVARINPENSAS - Benved / Euonymus europaeus, K-S*, I-IV<br />
106-9-3 LÄNNENHEISIANGERVO - Smällspirea / Physocarpus opulifolius, P-S*, valkoinen,I-V<br />
119-2-5 KANADANRUUSU - Labradorros / Rosa blanda, E-S****, vaaleanpunainen yk, I-V<br />
119-2-49 MUSTIALANRUUSU - Mustialaros / Rosa ’Minette’, K-S****, vaaleanpunainen, I-IV(V)<br />
119-2-59 MARIANRUUSU - Carolina-glansros / Rosa x obovata, P-S*, punainen yk.. I-V<br />
Syötävät kasvit<br />
103-13-1 KÄHÄRÄPERSILJA - Bladpersilja / Petroselinum crispum var. crispum *<br />
142-7-1 NOKKONEN - Brännässla / Urtica dioica, lk
KYLMÄKÄSITTELY<br />
Kylmäkäsittely<br />
Kylmäkäsittelyllä herätetään siemenet poistamalla niissä oleva itämislepo.<br />
SIEMENTEN KEINOTEKOINEN KYLMÄKÄ-<br />
SITTELY<br />
• Yksinkertaisinta on kylvää siemenet laatikoihin tai<br />
ruukkuihin kosteaan turve-hiekkaseokseen maaliskuussa.<br />
• Kylvöastioita pidetään huoneenlämmössä viikko,<br />
minkä aikana siemenet hieman pehmenevät. Sitten<br />
laatikot tai ruukut viedään ulos suojaiseen paikkaan:<br />
lumen alle, kuusen alle, liiteriin, autokatokseen...<br />
Jos ulkolämpötila pysyy kuukauden verran<br />
rajoissa -3 - +5 astetta, kaikki sujuu hyvin. Yö- ja<br />
päivälämpötilan reipas vaihtelu on vain eduksi siemenille.<br />
• Jos on pitkään kovia pakkasia tai sää lämpenee liian<br />
aikaisin, kylvöastiat on parasta viedä juureskellariin<br />
tai muuhun tasaisen viileään paikkaan. Valoa<br />
ei kylmäkäsittelyssä tarvita, mutta jos jotkin siemenet<br />
alkavat itää jo kellarissa, astia täytyy heti<br />
siirtää valoisaan, puolilämpimään (10-15 astetta)<br />
paikkaan.<br />
• Viimeistään toukokuussa kylvöastiat viedään ulos<br />
sellaiseen puolivarjoisaan paikkaan, jossa niitä on<br />
helppo käydä hoitamassa ja tarkkailemassa. Kastellaan<br />
sopivasti, mullan täytyy pysyä tasaisen kosteana<br />
koko kylmäkäsittely- ja itämisajan!<br />
• Jos kaikki on sujunut hyvin, siemenet itävät alkukesällä<br />
säiden lämmetessä.<br />
36<br />
KYLMÄKÄSITTELY ONNISTUU MYÖS<br />
PUSSEISSA<br />
• Siemenannos sekoitetaan puoleen desilitraan kosteaa<br />
turvehiekkaseosta ja suljetaan pieneen muovipussiin.<br />
• Pussit kootaan muovilaatikkoon väljästi pystyyn.<br />
• Laatikkoa pidetään huoneenlämmössä viikko ja<br />
viedään sitten kellariin, kuistille tms. Optimilämpötila<br />
kylmäkäsittelyn aikana on 1-5 astetta. Jääkaappi<br />
on yleensä liian lämmin paikka.<br />
• Kymmenen päivän välein pussit avataan, kosteus<br />
tarkistetaan ja sisältöä pöyhitään.<br />
• Kylmäkausi kannattaa ajoittaa siten, että sen loputtua<br />
pussien sisältö voidaan kaataa ulos kylvöpenkkiin<br />
tai -laatikkoon.<br />
• Siementen pitää olla kylmässä 6-8 viikkoa.<br />
TAI LUONNONMUKAISESTI …<br />
• Pihatarhuri voi matkia luonnon järjestystä kylvämällä<br />
siemenet syksyllä kylvöpenkkiin tai laatikoihin.<br />
• Siemenet itävät yleensä seuraavan kesän alussa.<br />
• Jos kylvät siemenet vasta syksyllä, varastoi siemenpussit<br />
väljästi ilmaviin muovirasioihin jääkaappiin<br />
tai kylmiöön odottamaan syksyä. Viileässä<br />
siemenet säilyvät tuoreina.<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>
aasiankullero 22<br />
ahdekaunokki 10<br />
ahomansikka 13<br />
ailakki 21<br />
aitaorapihlaja 28<br />
aitoukonhattu 6<br />
akileijaseos 8<br />
akileijat 7<br />
alaskanlupiini 16<br />
alppiakileija 7<br />
alppiasteri 9<br />
alppihierakka 20<br />
alppikärhö 28<br />
alppipiikkiputki 13<br />
alppivuohennokka 35<br />
altainvuokko 7<br />
ampiaisyrtit 12<br />
amppelirusokki 24<br />
apilat 22<br />
apinankukka 35<br />
apostolinmiekka 35<br />
arovuokko 7<br />
aurankukka 24<br />
auringontähti 21<br />
balkaninkellokki 21<br />
balkaninkohokki 35<br />
balkaninmalva 15<br />
douglaskuusi 29<br />
esikot 19<br />
espanjanunikko 18<br />
etelänarnikki 8<br />
etelänkevätesikko 19<br />
etelänkurjenmiekka 15<br />
etelänmunkki 34<br />
etelänruusuruoho 15<br />
euroopansorvarinpensas 35<br />
hanhikit, mv 19<br />
hapro 18<br />
harakankello 9<br />
harjaneilikka 12<br />
harmaakäenkukka 16<br />
harmaamalvikki 15<br />
heidinkukka 11<br />
heinäratamo 19<br />
heinätähtimö 21<br />
heisiangervo 35<br />
helmililja 17<br />
helokki 17<br />
helovuokko 7<br />
herkkuhyppykurkku 25<br />
Hakemisto - suomenkieliset nimet<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
herne 34<br />
herttakello 9<br />
herttapipo 19<br />
herttavuorenkilpi 9<br />
hiirenvirna 23<br />
himalajanjalkalehti 19<br />
hirvenjuuret 14<br />
hirvenkello 9<br />
hopeahärkki 34<br />
hopeapensas 28<br />
huhtakurjenpolvi 25<br />
huiskilopieta<strong>ry</strong>rtti 21<br />
hullukaali 25<br />
hulluruoho 25<br />
huopakultasilmä 24<br />
hyvänheikinsavikka 32<br />
härkäpapu 33<br />
häränkukka 9<br />
idänkellukka 13<br />
idänkeulankärki 17<br />
idänkurjenmiekka 15<br />
iharuusu 30<br />
iisoppi 14<br />
ikikuuruoho 34<br />
illakko 14<br />
ilmasipuli 31<br />
iltahelokki 17<br />
isoampiaisyrtti 12<br />
isohirvenjuuri 14<br />
isoinkarvillea 14<br />
isokaunosilmä 11<br />
isokissanminttu 17<br />
isoköynnöskrassi 27<br />
isoniittyhumala 20<br />
isorikko 20<br />
isoritarinkannus 11<br />
isosamettikukka 27<br />
isotähtiputki 9<br />
isotöyhtöangervo 8<br />
isoukonkello 9<br />
isovahakukka 24<br />
”isovuohennokka” 20<br />
jaakonvillakko 21<br />
jalava 30<br />
jalkalehti 19<br />
jaloakileija 7<br />
jalohopeasilmä 24<br />
jalokallioinen 13<br />
jalokiurunkannus 34<br />
jalopioni 18<br />
jalopähkämö 21<br />
37<br />
jaloritarinkannus 11<br />
japaninesikko 19<br />
japaninhanhikki 19<br />
japaninlaikkuköynnös 35<br />
japaninlikusterisyreeni 30<br />
japaninruusukvitteni 28<br />
johanneksensauramo 7<br />
juhannushyasintti 34<br />
jupiterinkukka 16<br />
jänönapila 27<br />
jättihirvenjuuri 14<br />
jättimesiangervo 13<br />
jättipoimunlehti 34<br />
kaali 33<br />
”kainuunruusu” 30<br />
kakalia 18<br />
kaliforniantuliunikko 25<br />
kaljukultasade 28<br />
kalliokielo 19<br />
kallionauhus 16<br />
kalvasapila 22<br />
kamomillasaunio 32<br />
kanadanakileija 7<br />
kanadanruusu 35<br />
kanadanvuokko 7<br />
kanarianköynnöskrassi 27<br />
karhunjuuri 17<br />
karhunlaukka 7<br />
karpaattienkello 9<br />
karstaohdake 12<br />
kartanopioni 17<br />
karvahorsma 13<br />
kashmirinsinilatva 19<br />
kaskinauris 31<br />
kaskiruis 32<br />
katkerot 13<br />
kaukasiankellokki 21<br />
kaukasiankirahvinkukka 10<br />
kaukasianpioni 18<br />
kaunokainen, mv 9<br />
kaunokainen, yv 24<br />
kaunokit 10<br />
kaunokurjenmiekka 15<br />
kaunosilmä yv 24<br />
kaura 31<br />
kaurajuuri 33<br />
kauriinkello 10<br />
kehäkukat 24<br />
keijunkukat 14<br />
keijunmekko 26<br />
kellohunajakukka 26<br />
kellohyasintti 13<br />
HAKEMISTO
HAKEMISTO<br />
kellokärhö 11<br />
kellosinilatva 19<br />
kellokukat 9<br />
kellukat 14<br />
kelta-apila 22<br />
kelta-apinankukka 35<br />
keltakatkero 13<br />
keltakaunokki 10<br />
keltakurjenmiekka 14<br />
keltamo 10<br />
keltano 19<br />
keltapäivänlilja 14<br />
keltasauramo 7<br />
keltasormustinkukka 12<br />
keltasuvikakkara 25<br />
keltasääkukka 25<br />
keltaukonhattu 6<br />
keltavaleunikko 17<br />
keltaängelmä 35<br />
kengurunomenakoiso 23, 27<br />
kermakello 9<br />
keräsalaatti 33<br />
kessu 26<br />
kesäkullero 22<br />
kesäkuuruoho 16<br />
kesämalvikki 35<br />
ketokaunokki 10<br />
ketoneilikka 12<br />
ketoruusuruoho 15<br />
kevätesikko 20<br />
kevätlinnunherne 34<br />
kevätsyyläjuuri 35<br />
kiehkurakielo 35<br />
kiiltomalva 25<br />
kiiltotuhkapensas 28<br />
kiinankeltakärhö 35<br />
kiinanlaikkuköynnös 28<br />
kiinanpieta<strong>ry</strong>rtti 21<br />
kiinanpioni 18<br />
kiinanritarinkannus 11<br />
kilpiangervo 9<br />
kirjohanhikki 19<br />
kirjokiurunkukka 25<br />
kirjokohtalonkukka 26<br />
kirjokurjenmiekka 15<br />
kirjolupiini 16<br />
kirjopikarililja 13<br />
kirjosalvia 35<br />
kirsikkaluumu 29<br />
kissankello 10<br />
kissanminttu 17<br />
kiurunkukka 25<br />
kivikkosuopayrtti 20<br />
kivikkotörmäkukka 20<br />
kohtalonkukka 26<br />
koiranheisi 30<br />
koirankieli 11<br />
kollinminttu 17<br />
komealupiini 16<br />
korallikeijunkukka 14<br />
koreaniiso 31<br />
korianteri 32<br />
koristemaissi 35<br />
koristepaprika 23<br />
koristetupakka 26<br />
korpipaatsama 29<br />
koruköynnös 25<br />
kotipilaja 30<br />
kotkanakileija 8<br />
kriminpioni 18<br />
kruunuohdake 17<br />
kruunusuvikakkara 25<br />
kullerosekoitus 22<br />
kullerot 22<br />
kultahanhikki 19<br />
kultajänönputki 9<br />
kultakaunosilmä 24<br />
kultapiisku 21<br />
kultapäivänlilja 14<br />
kultasade 28<br />
kultasyyläjuuri 35<br />
kultatyräkki 34<br />
kumina 32<br />
kuolanpioni 17<br />
kurjenkello 10<br />
kurjenpolvet 13<br />
kurpitsa 32<br />
kurtturuusu 30<br />
kuunlilja 14<br />
kylmänkukka 20<br />
kyläkellukka 14<br />
kyläkurjenpolvi 13<br />
kyläneidonkieli 13<br />
käenkukka 16<br />
kähäräpersilja 35<br />
kärhöt, pv 28<br />
kääpiöjapaninakileija 7<br />
kääpiösamettikukka 27<br />
kääpiötulppaani 35<br />
köynnöskrassi 27<br />
köynnöspikkusydän 12<br />
laikkuköynnös 28<br />
kamohietakirsikka 29<br />
kamopeikonkello 11<br />
lampaannata 34<br />
lapinakileija 8<br />
laukat 7<br />
kehtoakileija 8<br />
lehtoakileijamaiset lajikkeet 8<br />
lehtolaukka 34<br />
lehtorikko 20<br />
lehtosalvia 20<br />
lehtosinilatva 19<br />
lehtoukonhattu 6<br />
lehtovirmajuuri 22<br />
lehtoängelmä 21<br />
leijonankita 35<br />
liljat 16<br />
lillukka 35<br />
liperi 32<br />
liuskamiinanköynnös 26<br />
liuskasalkoruusu 6<br />
loistoinkarvillea 14<br />
38<br />
loistokevätesikko 19<br />
loistopeurankello 9<br />
lupiini 16<br />
luumu 29<br />
luumuruusu 30<br />
lyhtykoiso 35<br />
lännenarnikki 8<br />
lännenheisiangervo 35<br />
lännenisomaksaruoho 21<br />
lännenkonnanmarja 6<br />
maariankello 9<br />
maarianohdake 35<br />
maarianverijuuri 6<br />
”maatiaisritarinkannus” 11<br />
maitokello 9<br />
makedonian mänty 29<br />
maksaruohot 20<br />
malvat 17<br />
mantsuriankärhö 11<br />
maraljuuri 16<br />
marhanlilja 16<br />
marianruusu 35<br />
matara 34<br />
maurinkiiltomalva 26<br />
meksikoniiso 6<br />
merisaunio 22<br />
metsäkatkero 13<br />
metsäkurjenpolvi 13<br />
metsänätkelmä 15<br />
metsäruusu 29<br />
metsävirna 23<br />
miekkahirvenjuuri 14<br />
miinanköynnös 26<br />
mirrinminttu 17<br />
mongolianvaahtera 28<br />
mooseksenpalavapensas 12<br />
morsinko 15<br />
mukulapaloyrtti 19<br />
mummonpalsami 23<br />
munkkineilikka 12<br />
mustajuuri 32<br />
mustakaunokki 10<br />
mustakoiranköynnös 34<br />
mustakonnanmarja 6<br />
mustapäivänhattu 20<br />
mustaselja 30<br />
mustialanruusu 35<br />
mykeröneilikka 11<br />
myskimalva 17<br />
mäkihorsma 34<br />
mäkikuisma 14<br />
mäkiminttu 20<br />
mäkitervakko 23<br />
mökinihmekukka 26<br />
narsissitupakka 26<br />
nauhukset 16<br />
nauris 31<br />
neilikat 11<br />
niittykullero 22<br />
niittymaarianheinä 14<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>
niittysalvia 20<br />
nikonnauhus 16<br />
nokkonen 35<br />
nukkahulluruoho 25<br />
nukkanauhus 16<br />
nukkapähkämö 21<br />
nukkeakileija 34<br />
nukkeruusu 30<br />
nukula 15<br />
nuokkuampiaisyrtti 12<br />
nuokkukohokki 21<br />
nuokkulaukka 7<br />
nurmikaunokki 10<br />
nurmikohokki 21<br />
ojakellukka 34<br />
okahulluruoho 25<br />
omenapuu 29<br />
oopiumiunikko 26<br />
oranssikeltano 19<br />
oratuomi 29<br />
orvokki, yv 27<br />
orvokki, mv 23<br />
palavarakkaus 16<br />
pallaksenpioni 18<br />
pallerokiurunkukka 25<br />
palleromäkitervakko 35<br />
pallolaukka 7<br />
palsami 23<br />
palsternakka 32<br />
paratiisililja 18<br />
parsa 31<br />
partakello 9<br />
partaohra 25<br />
patjarikko 20<br />
pellava 25<br />
peltokehäkukka 24<br />
pensaskärhö 11<br />
pensaspapu 34<br />
pensaspetunia 26<br />
perhoakileija 8<br />
”perhosunikko” 26<br />
perunkoiso 26<br />
petunia 26<br />
peurankello 34<br />
pieta<strong>ry</strong>rtit 21<br />
”piha- akileija” 8<br />
pihlaja 30<br />
piiankieli 25<br />
piikkikurkku 25<br />
piikkiputki 13<br />
pikkuampiaisyrtti 12<br />
pikkuluppio 20<br />
pikkupäivänlilja 34<br />
pikkuräpelö 24<br />
pikkusormustinkukka 12<br />
pikkutervakko 23<br />
pikkutöyhtöangervo 8<br />
pikkuängelmä 21<br />
pillisipuli 31<br />
pioniseos 18<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
pionit 17<br />
pisamakello 10<br />
(pohjan)rantakukka 17<br />
pohjansinivalvatti 10<br />
pohjanängelmä 22<br />
porkkana 33<br />
prinsessankakkara 15<br />
puistosyreeni 30<br />
pukinparta 22<br />
pulskaneilikka 12<br />
puna-ailakki 21<br />
punahattu 34<br />
punaisomaksaruoho 21<br />
punakatko 22<br />
punakoiranköynnös 9<br />
punakoiso 30<br />
punakosmos 25<br />
punalehtiruusu 29<br />
punapieta<strong>ry</strong>rtti 21<br />
punarevonhäntä 24<br />
purasruoho 24<br />
purppuraesikko 35<br />
purppurapunalatva 13<br />
purppuraratamo 19<br />
purppurarevonhäntä 24<br />
purppurasinilatva 35<br />
purppuratulikukka 22<br />
purtojuuri 21<br />
pystykissanminttu 35<br />
pystykiurunkannus 11<br />
pähkämöt 21<br />
päivänkakkara 15<br />
päivänliljat 14<br />
päivänsilmä 14<br />
päiväntähti 14<br />
pärskäjuuri 22<br />
pää<strong>ry</strong>nä 29<br />
ranskantulikukka 22<br />
rantahirvenjuuri 34<br />
rantakukka 17<br />
rantatädyke 23<br />
rantavehnä 15<br />
raparperi 32<br />
ratamot 19<br />
rentukka 9<br />
retiisi 34<br />
reunuspieta<strong>ry</strong>rtti 27<br />
revonhäntä 24<br />
riippalobelia 25<br />
rikot 20<br />
ritarinkannukset 11<br />
rohtokuirimo 32<br />
rohtomaraljuuri 16<br />
rohtopunahattu 34<br />
rohtopurasruoho 24<br />
rohtorasti 7<br />
(rohto)sormustinkukka 12<br />
rohtosuopayrtti 20<br />
rohtoverbena 23<br />
rucola 33<br />
ruijanruohosipuli 31<br />
39<br />
ruis 32<br />
ruisvirna 35<br />
ruohokanukka 34<br />
ruohosipuli 31<br />
ruostekukka 34<br />
ruskolilja 16<br />
ruusukvitteni 28<br />
ruusumalva 17<br />
ruusupioni 35<br />
ruusuruohot 15<br />
<strong>ry</strong>hmäsamettikukka 27<br />
HAKEMISTO<br />
saksankirveli 32<br />
salaatti 33<br />
salkoruusut 6<br />
salvia 20<br />
samettikukat 27<br />
samettiverbena 27<br />
sarvitähkämunkki 19<br />
seittitakiainen 8<br />
sembra 29<br />
siankärsämö 6<br />
sikoangervo 13<br />
sikuri 11<br />
silopersilja 34<br />
silpoydinherne 34<br />
siniheinä 17<br />
sinikuunlilja 14<br />
sinikämmen 34<br />
sinilatvat 19<br />
sinilobelia 35<br />
sininata 13<br />
sinipallo-ohdake 13<br />
sinipiikkiputki 13<br />
sinisilmiö 21<br />
sinitähtönen 35<br />
sinivaleunikko 17<br />
sinivuokko 34<br />
siniängelmä 35<br />
siperianampiaisyrtti 12<br />
siperianhernepensas 28<br />
siperiankurjenmiekka 15<br />
siperiankärhö 28<br />
siperianmaksaruoho 20<br />
siperianorapihlaja 28<br />
siperiansembra 29<br />
"siperiansormustinkukka" 12<br />
siperianunikko 18<br />
sipulit 31<br />
sitruunakissanminttu 17<br />
soikkoratamo 19<br />
soikkovuorenkilpi 9<br />
sopulinkallioinen 34<br />
sormustinkukat 12<br />
sudenmarja 35<br />
suippoliuskaorapihlaja 28<br />
sukaheinä 26<br />
sulkakellukka 34<br />
sulokello 27<br />
suomenpihlaja 30<br />
suopayrtti 20<br />
suvikakkara 25
HAKEMISTO<br />
syreenit 30<br />
Syyläjuuri 35<br />
Syyshattu 25<br />
syyspäivänhattu 20<br />
sääkukka 25<br />
talvikurpitsa 32<br />
tammenlehtisalaatti 33<br />
tarha-alpi 34<br />
tarha-alppikärhö 28<br />
tarhaidänunikko 18<br />
tarhaillakko 14<br />
tarhajalomalva 35<br />
tarhakehäkukka 24<br />
tarhakellukka 14<br />
tarhaketo-orvokki 35<br />
tarhakohokki 27<br />
tarhakukonkannus 35<br />
tarhakullero 22<br />
tarhakurjenmiekka 34<br />
tarhakurtturuusu 30<br />
tarhakylmänkukka 20<br />
tarhakäenkaali 26<br />
tarhalaukkaneilikka 8<br />
tarhamaltsa 31<br />
tarhaojukkaviini 30<br />
tarhaomenapuu 29<br />
tarharaparperi 32<br />
tarhasalkoruusu 6<br />
tarhasinisarja 35<br />
tarhasoljo 24<br />
tarhasormustinkukka 12<br />
tarhatulikukka 22<br />
tarhaukonhattu 6<br />
tellima 21<br />
tesma 34<br />
tiibetinesikko 35<br />
tiibetinkoirankieli 35<br />
tilli 33<br />
tipsu 25<br />
titonia 27<br />
tomaatti 33<br />
tomatillo 32<br />
torvikukka 26<br />
tuliakileija 8<br />
tulikellukka 13<br />
tulikukat 22<br />
tuliunikko 25<br />
tummahelmililja 17<br />
tummakurjenpolvi 34<br />
tummapärskäjuuri 22<br />
tummatähkämunkki 35<br />
tuoksuakileija 8<br />
tuoksuampiaisyrtti 32<br />
tuoksumatara 34<br />
tuoksuorvokki 23<br />
tuoksuruuta 20<br />
tyrni 28<br />
tyräkki 34<br />
tädykkeet 23<br />
tähdikki 35<br />
tähkähietalilja 7<br />
tähkäkeijunkukka 14<br />
tähkäkissanminttu 17<br />
tähkämunkit 19<br />
tähkäverbena 22<br />
törmäkukka 20<br />
törmäviini 30<br />
töyhtöangervo 8<br />
ukkolaukka 7<br />
ukonhatut 6<br />
ukonkello 9<br />
ukontulikukka 22<br />
unelmatädyke 23<br />
unikot, mv 18<br />
unikot, yv 26<br />
unkarinsyreeni 30<br />
vaahtera 28<br />
40<br />
vaahtera-aulio 35<br />
vaaleatähkämunkki 19<br />
valamonruusu 30<br />
valeunikko 17<br />
valkoailakki 21<br />
valkohanhikki 13<br />
valkokaali 33<br />
valkokonnanmarja 6<br />
valkomesikkä 17<br />
valkosipuli 31<br />
valkotupakka 26<br />
valkoukonhattu 6<br />
varjolilja 16<br />
varpupipo 18<br />
varputädyke 35<br />
varsankello 10<br />
venäjänkevätesikko 20<br />
verbenat 22<br />
verihanhikki 19<br />
viinikärhö 29<br />
villaheisi 30<br />
villamo 13<br />
villipetunia 26<br />
virginiantupakka 26<br />
virmajuuri 22<br />
vuohenkello 10<br />
vuorenkilpi 9<br />
vuorikaunokki 10<br />
vuorimunkki 15<br />
vuoripioni 18<br />
vuorirevonpapu 22<br />
väinönputki 31<br />
värireseda 35<br />
yrtti-iiso 31<br />
zulunnukkeasteri 35<br />
ängelmät 21<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>
Abutilon x hybridum 35<br />
Acer platanoides 28<br />
Acer tataricum subsp. ginnala 28<br />
Achillea millefolium 6<br />
Aconitum 'Ívorine' 6<br />
Acnitum lycoctonum subsp.<br />
lycoctonum 6<br />
Aconitum lycoctonum subsp.<br />
septentrionale 6<br />
Aconitum napellus subsp.<br />
lusitanicum 6<br />
Aconitum soongaricum 6<br />
Aconitum x stoerkianum 6<br />
Actaea alba 6<br />
Actaea rubra 6<br />
Actaea spicata 6<br />
Actinidia arguta 35<br />
Actinidia kolomikta 28<br />
Agapanthus praecox 35<br />
Agastache foeniculum 31<br />
Agastache mexicana 6<br />
Agastache rugosa 31<br />
Ageratum houstonianum 35<br />
Agrimonia eupatoria 6<br />
Agrostemma githago 24<br />
Alcea ficifolia 6<br />
Alcea rosea 6<br />
Alchemilla mollis 34<br />
Allium cernuum 7<br />
Allium fistulosum 31<br />
Allium hollandicum 7<br />
Allium karataviense 7<br />
Allium oreophilum 34<br />
Allium Proliferum-<strong>ry</strong>hmä; 31<br />
Allium sativum 31<br />
Allium schoenoprasum 31<br />
Allium schoenoprasum subsp.<br />
sibiricum 31<br />
Allium ursinum 7<br />
Amaranthus caudatus 24<br />
Amaranthus hybridus 24<br />
Anchusa officinalis 7<br />
Anemone altaica 7<br />
Anemone sylvestris 7<br />
Anemone x lesseri 7<br />
Anemonidium canadense 7<br />
Anethum graveolens 33<br />
Angeliga archangelica 31<br />
Anthemis sancti-johannis 7<br />
Anthemis tinctoria 7<br />
Anthericum liliago 7<br />
Antirrhinum majus 35<br />
Aquilegia ’Olympia’ 8<br />
Aquilegia alpina 7<br />
Aquilegia canadensis 7<br />
Aquilegia clematiflora 7<br />
Aquilegia Cultorum-<strong>ry</strong>hmä 7<br />
Aquilegia ecalcarata 34<br />
Aquilegia flabellata var. pumila 7<br />
Aquilegia formosa 8<br />
Aquilegia fragrans 8<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
Hakemisto - tieteelliset nimet<br />
Aquilegia glandulosa 8<br />
Aquilegia glandulosa var. jucunda 8<br />
Aquilegia vulgaris 8<br />
Aquilegia vulgaris x cultorum 8<br />
Arctium tomentosum 8<br />
Arctotheca calendula 24<br />
Arctotis x hybrida 24<br />
Armeria Maritima-<strong>ry</strong>hmä 8<br />
Arnica chamissonis 8<br />
Arnica montana 8<br />
Aruncus aethusifolius 8<br />
Aruncus dioicus 8<br />
Asparagus officinalis 31<br />
Aster alpinus 9<br />
Astilboides tabularis 9<br />
Astrantia major 9<br />
Atriplex hortensis 31<br />
Avena sativa ”Savitaipale” 31<br />
Bellis annua 24<br />
Bellis perennis 9<br />
Bergenia cordifolia 9<br />
Bergenia crassifolia 9<br />
Bidens ferulifolia 24<br />
Borago officinalis 24<br />
Brassica oleracea<br />
Capitata-<strong>ry</strong>hmä 33<br />
Brassica rapa 31<br />
Brimeura amethystina 34<br />
Briza minor 24<br />
B<strong>ry</strong>onia alba 34<br />
B<strong>ry</strong>onia cretica subsp. dioica 9<br />
Buphthalmum salicifolium 9<br />
Bupleurum longifolium<br />
subsp. aureum 9<br />
Calendula arvensis 24<br />
Calendula officinalis 24<br />
Caltha palustris 9<br />
Campanula alliariifolia 9<br />
Campanula barbata 9<br />
Campanula carpatica 9<br />
Campanula cervicaria 9<br />
Campanula glomerata 9, 34<br />
Campanula lactiflora 9<br />
Campanula latifolia 9<br />
Campanula latifolia var. macrantha 9<br />
Campanula medium 9<br />
Campanula ochroleuca 9<br />
Campanula patula 9<br />
Campanula persicifolia 10<br />
Campanula punctata 10<br />
Campanula rapunculoides 10<br />
Campanula rapunculus 10<br />
Campanula rotundifolia 10<br />
Campanula trachelium 10<br />
Capsicum Conoides-<strong>ry</strong>hmä 23<br />
Caragana arborescens 28<br />
Carum carvi 32<br />
Centaurea jacea 10<br />
Centaurea macrocephala 10<br />
41<br />
HAKEMISTO<br />
Centaurea montana 10<br />
Centaurea nigra 10<br />
Centaurea ph<strong>ry</strong>gia 10<br />
Centaurea scabiosa 10<br />
Cephalaria gigantea 10<br />
Cerastium tomentosum 34<br />
Cerinthe major 24<br />
Chaenomeles japonica 28<br />
Chelidonium majus 10<br />
Chenopodium bonus-henricus 32<br />
Cicerbita alpina 10<br />
Cichorium intybus 11<br />
Clematis alpina 28<br />
Clematis alpina subp. sibirica 28<br />
Clematis Alpina-<strong>ry</strong>hmä 28<br />
Clematis integrifolia 11<br />
Clematis mandschurica 11<br />
Clematis recta 11<br />
Clematis tangutica 35<br />
Clematis viticella 29<br />
Cochlearia officinalis 32<br />
Codonopsis clematidea 11<br />
Commelina coelestis 24<br />
Consolida ajacis 35<br />
Coreopsis grandiflora 11<br />
Coreopsis stillmanii 24<br />
Coriandrum sativum 32<br />
Cornus suecica 34<br />
Cortusa matthioli 11<br />
Co<strong>ry</strong>dalis nobilis 34<br />
Co<strong>ry</strong>dalis solida 11<br />
Cosmos bipinnatus 25<br />
Cotoneaster lucidus 28<br />
Crataegus grayana 28<br />
Crataegus rhipidophylla 28<br />
Crataegus sanguinea 28<br />
Crocosmia x crocosmiiflora 34<br />
Cucurbita pepo 32<br />
Cyclanthera pedata 25<br />
Cynoglossum amabile 35<br />
Cynoglossum officinale 11<br />
Datura innoxia 25<br />
Datura stramonium 25<br />
Daucus carota 33<br />
Delphinium elatum 11<br />
Delphinium Elatum-<br />
ja Pacific-<strong>ry</strong>hmät 11<br />
Delphinium grandiflorum 11<br />
Delphinium sp. 11<br />
Dianthus armeria 11<br />
Dianthus barbatus 12<br />
Dianthus carthusianorum 12<br />
Dianthus deltoides 12<br />
Dianthus superbus 12<br />
Dicentra scandens 12<br />
Dictamnus albus 12<br />
Digitalis grandiflora 12<br />
Digitalis lutea 12<br />
Digitalis purpurea 12<br />
Digitalis sibirica 12
HAKEMISTO<br />
Digitalis x mertonensis 12<br />
Dimorphotheca sinuata 25<br />
Diplotaxis tenuifolia 33<br />
Dipsacus sp. 12<br />
Dracocephalum moldavica 32<br />
Dracocephalum nutans 12<br />
Dracocephalum nutans<br />
var. alpinum 12<br />
Dracocephalum ruyschiana 12<br />
Dracocephalum sibiricum 12<br />
Dracopis amplexicaulis 25<br />
D<strong>ry</strong>mocallis rupestris 13<br />
Ebilobium collinum 34<br />
Ebilobium hirsutum 13<br />
Eccremocarpus scaber 25<br />
Echinacea pallida 34<br />
Echinocystis lobata 25<br />
Echinops bannaticus 13<br />
Echium plantagineum 25<br />
Echium vulgare 13<br />
Elaeagnus sp. 28<br />
Erigeron borealis 34<br />
Erigeron Speciosus-<strong>ry</strong>hmä 13<br />
Eriophyllum lanatum; 13<br />
E<strong>ry</strong>ngium alpinum; 13<br />
E<strong>ry</strong>ngium planum; 13<br />
Eschscholzia californica; 25<br />
Euonymus europaeus 35<br />
Eupatorium purpureum 13<br />
Euphorbia polychroma 34<br />
Felicia heterophylla 35<br />
Festuca Glauca-<strong>ry</strong>hmä 13<br />
Festuca ovina 34<br />
Filipendula kamtschatica 13<br />
Filipendula vulgaris 13<br />
Fragaria vesca 13<br />
Fritillaria meleagris 13<br />
Galium odoratum 34<br />
Galtonia candicans 13<br />
Gentiana asclepiadea 13<br />
Gentiana lutea 13<br />
Gentiana septemfida 13<br />
Geranium bohemicum 25<br />
Geranium phaeum 34<br />
Geranium pratense 13<br />
Geranium sylvaticum 13<br />
Geum aleppicum 13<br />
Geum coccineum 13<br />
Geum Cultorum-<strong>ry</strong>hmä 14<br />
Geum rivale 14<br />
Geum rivale ’Album’ 34<br />
Geum triflorum 34<br />
Geum urbanum 14<br />
Gilia capitata 25<br />
Gilia tricolor 25<br />
Glaucidium palmatum 34<br />
Glebionis coronaria 25<br />
Glebionis segetum 25<br />
Helianthella quinquenervis 14<br />
Heliopsis helianthoides 14<br />
Hemerocallis lilio-asphodelus 14<br />
Hemerocallis middendorffii 14<br />
Hemerocallis minor 34<br />
Hepatica nobilis 34<br />
Hesperis matronalis 14<br />
Heuchera cylindrica 14<br />
Heuchera sanguinea 14<br />
Hierochloe hirta 14<br />
Hippophaë rhamnoides 28<br />
Hordeum jubatum 25<br />
Hosta sieboldiana 14<br />
Hyoscyamus niger 25<br />
Hypericum perforatum 14<br />
Hyssopus officinalis 14<br />
Impatiens balsamina 23<br />
Incarvillea delavayi 14<br />
Incarvillea mairei 14<br />
Inula ensifolia 14<br />
Inula helenium 14<br />
Inula magnifica 14<br />
Inula salicina 34<br />
Iris Germanica-<strong>ry</strong>hmän<br />
lajikkeet 34<br />
Iris orientalis 15<br />
Iris pseudacorus 14<br />
Iris setosa 15<br />
Iris sibirica 15<br />
Iris spuria 15<br />
Iris versicolor 15<br />
Isatis tinctoria 15<br />
Jasione laevis 34<br />
Jasione montana 15<br />
Kitaibela vitifolia 15<br />
Knautia arvensis 15<br />
Knautia macedonica 15<br />
Laburnum alpinum 28<br />
Lactuca sativa<br />
Capitata-<strong>ry</strong>hmä 33<br />
Lactuca sativa Crispa-<strong>ry</strong>hmä 33<br />
Lathyrus sylvestris 15<br />
Lathyrus vernus 34<br />
Lavatera thuringiaca 15<br />
Lavatera trimestris 35<br />
Layia platyglossa 25<br />
Leonurus cardiaca 15<br />
Leucanthemum vulgare 15<br />
Leucanthemum x superbum 15<br />
Leuzea carthamoides 16<br />
Levisticum officinale 32<br />
Leymus arenarius 15<br />
Ligularia dentata 16<br />
Ligularia fischeri 16<br />
Ligularia x palmatiloba 16<br />
Lilium bulbiferum 16<br />
Lilium martagon 16<br />
Lilium Martagon-<strong>ry</strong>hmä 16<br />
Linum usitatissimum 25<br />
Lobelia Compacta-<strong>ry</strong>hmä 35<br />
Lobelia Pendula-<strong>ry</strong>hmä 25<br />
Lunaria annua 16<br />
Lunaria rediviva 34<br />
Lupinus nootkatensis 16<br />
Lupinus polyphyllus 16<br />
Lupinus x regalis 16<br />
Lychnis chalcedonica 16<br />
Lychnis coronaria 16<br />
Lychnis flos-cuculi 16<br />
Lychnis flos-jovis 16<br />
Lysimachia punctata 34<br />
Lythrum salicaria 17<br />
42<br />
Malus domestica 29<br />
Malva alcea 17<br />
Malva moschata 17<br />
Malva sylvestris 25<br />
Malva sylvestris<br />
subsp. mauritiana 26<br />
Matricaria recutita 32<br />
Meconopsis betonicifolia 17<br />
Meconopsis cambrica 17<br />
Melilotus alba 17<br />
Meum athamanticum 17<br />
Milium effusum 34<br />
Mimulus luteus 35<br />
Mirabilis jalapa 26<br />
Molinia caerulea 17<br />
Muscari armeniacum 17<br />
Myrrhis odorata 32<br />
Nemesia strumosa 26<br />
Neomarica northiana 35<br />
Nepeta cataria 17<br />
Nepeta grandiflora 17<br />
Nepeta nervosa 17<br />
Nepeta nuda 35<br />
Nepeta subsessilis 17<br />
Nepeta x faassenii 17<br />
Nicandra physaloides 26<br />
Nicotiana alata 26<br />
Nicotiana rustica 26<br />
Nicotiana Sanderae-<strong>ry</strong>hmä 26<br />
Nicotiana sylvestris 26<br />
Nicotiana tabacum 26<br />
Oenothera biennis 17<br />
Onopordum acanthium 17<br />
Ornithogalum arcuatum 35<br />
Oxalis corniculata<br />
var. atropurpurea 26<br />
Oxyria digyna 18<br />
Oxytropis campestris 17<br />
Paeonia anomala 17<br />
Paeonia daurica<br />
(syn. P. triternata) 18<br />
Paeonia lactiflora 18<br />
Paeonia Lactiflora-<strong>ry</strong>hmä; 18<br />
Paeonia mlokosewitschii; 18<br />
Paeonia mollis; 18<br />
Paeonia officinalis; 18<br />
Paeonia veitchii 35<br />
Paeonia x hybrida 17<br />
Papaver croceum 18<br />
Papaver Orientale-<strong>ry</strong>hmä 18<br />
Papaver rupifragum 18<br />
Papaver somniferum 26<br />
Paradisea liliastrum 18<br />
Parasenecio hastatus 18<br />
Paris quadrifolia 35<br />
Pastinaca sativa 32<br />
Penstemon fruticosus 18<br />
Penstemon ovatus 19<br />
Petroselinum crispum 34<br />
Petroselinum crispum<br />
var. crispum 35<br />
Petunia axillaris 26<br />
Petunia integrifolia 26<br />
Phacelia campanularia 26<br />
Phaseolus vulgaris var. nanus 34<br />
Phlomis tuberosa 19<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>
Physalis alkekengi var. franchetii 35<br />
Physalis philadelphica 32<br />
Physocarpus opulifolius 35<br />
Phyteuma nigrum 35<br />
Phyteuma scheuchzeri 19<br />
Phyteuma spicatum 19<br />
Pilosella aurantiaca 19<br />
Pimula veris subsp. macrocalyx 20<br />
Pinus cembra subsp. sibirica 29<br />
Pinus peuce 29<br />
Pisum sativum 34<br />
Plantago lanceolata 19<br />
Plantago major ’Rubrifolia’ 19<br />
Plantago media 19<br />
Podophyllum hexandrum 19<br />
Polemonium ’Cashmerianum’ 19<br />
Polemonium acutiflorum 19<br />
Polemonium caeruleum 19<br />
Polemonium yezoense 35<br />
Polygonatum odoratum 19<br />
Polygonatum verticillatum 35<br />
Polypogon monspeliensis 26<br />
Potentilla atrosanguinea 19<br />
Potentilla aurea 19<br />
Potentilla Bicolor-<strong>ry</strong>hmä 19<br />
Potentilla megalantha 19<br />
Primula alpicola 35<br />
Primula elatior 19<br />
Primula japonica 19<br />
Primula Polyantha-<strong>ry</strong>hmä 19<br />
Primula saxatilis 35<br />
Primula veris 20<br />
Prunella grandiflora 20<br />
Prunus cerasifera 29<br />
Prunus domestica 29<br />
Prunus pumila var. depressa 29<br />
Prunus spinosa 29<br />
Pseudotsuga menziesii 29<br />
Pulsatilla vulgaris 20<br />
Pyrus communis 29<br />
Quamoclit lobata 26<br />
Raphanus sativus Radicula-<strong>ry</strong>hmä 34<br />
Reseda luteola 35<br />
Rhamnus frangula 29<br />
Rheum rhabarbarum 32<br />
Rhodochiton atrosanguineum 26<br />
Rosa "Havukka" (Rugosa-<strong>ry</strong>hmä) 30<br />
Rosa ’Minette’ 35<br />
Rosa ’Splendens’ 30<br />
Rosa blanda 35<br />
Rosa glauca 29<br />
Rosa majalis 29<br />
Rosa mollis 30<br />
Rosa nitida 30<br />
Rosa Pimpinellifolia-<strong>ry</strong>hmä<br />
’Kainuu’; 30<br />
Rosa rugosa f. rugosa 30<br />
Rosa villosa 30<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />
Rosa x obovata 35<br />
Rubus saxatilis 35<br />
Rudbeckia laciniata 20<br />
Rudbeckia occidentalis 20<br />
Rumex alpinus 20<br />
Ruta graveolens 20<br />
Salpiglossis sinuata 26<br />
Salvia nemorosa 20<br />
Salvia verbenaca 20<br />
Salvia viridis 35<br />
Sambucus nigra 30<br />
Saponaria ocymoides 20<br />
Saponaria officinalis 20<br />
Satureja vulgaris 20<br />
Saxifraga Arendsii-<strong>ry</strong>hmä 20<br />
Saxifraga hostii 20<br />
Saxifraga rotundifolia 20<br />
Scabiosa columbaria 20<br />
Scorzonera hispanica 32<br />
Scrophularia ch<strong>ry</strong>santha 35<br />
Scrophularia vernalis 35<br />
Scutellaria alpina 35<br />
Scutellaria altissima 20<br />
Secale cereale 32<br />
Sedum aizoon 20<br />
Sedum telephium subsp. maximum 21<br />
Sedum telephium subsp. telephium 21<br />
Senecio jacobea 21<br />
Sidalcea x cultorum 35<br />
Silene armeria 27<br />
Silene asterias 35<br />
Silene dioica 21<br />
Silene latifolia subsp. alba 21<br />
Silene nutans 21<br />
Silene vulgaris 21<br />
Silybum marianum 35<br />
Sisyrinchium graminoides 21<br />
Solanum dulcamara 30<br />
Solanum laciniatum 23, 27<br />
Solanum lycopersicum 33<br />
Solidago virgaurea 21<br />
Sorbus aucuparia 30<br />
Sorbus hybrida 30<br />
Stachys byzantina 21<br />
Stachys macrantha 21<br />
Stellaria graminea 21<br />
Succisa pratensis 21<br />
Symphyandra hofmannii 21<br />
Symphyandra pendula 21<br />
Syringa josikaea 30<br />
Syringa reticulata 30<br />
Syringa x hen<strong>ry</strong>i 30<br />
Tagetes erecta 27<br />
Tagetes patula 27<br />
Tagetes tenuifolia 27<br />
Tanacetum coccineum 21<br />
Tanacetum co<strong>ry</strong>mbosum 21<br />
Tanacetum parthenium 27<br />
43<br />
HAKEMISTO<br />
Tanacetum tianschanicum 21<br />
Telekia speciosa 21<br />
Tellima grandiflora 21<br />
Thalictrum aquilegiifolium 21<br />
Thalictrum flavum 35<br />
Thalictrum minus 21<br />
Thalictrum simplex subsp. boreale 22<br />
Thalictrum speciosissimum 35<br />
Thermopsis montana 22<br />
Tithonia rotundifolia 27<br />
Torilis japonica 22<br />
Tragopogon porrifolius 33<br />
Tragopogon pratensis 22<br />
Trifolium arvense 27<br />
Trifolium aureum 22<br />
Trifolium ochroleucon 22<br />
Tripleurospermum maritimum 22<br />
Trollius asiaticus 22<br />
Trollius chinensis 22<br />
Trollius Cultorum-<strong>ry</strong>hmä 22<br />
Trollius europaeus 22<br />
Trollius sp. 22<br />
Tropaeolum majus 27<br />
Tropaeolum peregrinum 27<br />
Tulipa turkestanica 35<br />
Ulmus sp. 30<br />
Urtica dioica 35<br />
Wahlenbergia hederacea 27<br />
Valeriana sambucifolia 22<br />
Veratrum nigrum 22<br />
Verbascum ’Densiflorum’ 22<br />
Verbascum chaixii 22<br />
Verbascum phoenicum 22<br />
Verbascum thapsus 22<br />
Verbena elegans var. asperata 27<br />
Verbena hastata 22<br />
Verbena officinalis 23<br />
Veronica fruticans 35<br />
Veronica gentianoides 23<br />
Veronica longifolia 23<br />
Veronica thessalica ’Rosea’ 23<br />
Viburnum lantana 30<br />
Viburnum opulus 30<br />
Vicia cracca 23<br />
Vicia faba 33<br />
Vicia sylvatica 23<br />
Vicia villosa 35<br />
Viola odorata 23<br />
Viola sp, yv 27<br />
Viola Tricolor-<strong>ry</strong>hmä 35<br />
Viscaria alpina 23<br />
Viscaria vulgaris 23<br />
Viscaria vulgaris<br />
’Splendens Plena’ 35<br />
Vitis Labruscana-<strong>ry</strong>hmä ’Beta’ 30<br />
Vitis riparia 30<br />
Zea mays var. japonica 35
LISÄTIETOJA<br />
Lisätietoja kasveista<br />
Lisätietoja ja kuvia kasveista on kirjojen lisäksi myös internetissä. Useimmilla kotimaisilla<br />
taimistoilla ja puutarhamyymälöillä on kotisivut, samaten puutarhalehdillä omansa.<br />
Nettiosoitteita löytyy esim. puutarhalehtien ilmoituspalstoilta. Tässä muutamia.<br />
www.google.fi<br />
Kuvahaku kannattaa tehdä täällä. Hakusanaksi kasvin<br />
tieteellinen nimi, valitaan yläpalkista Kuvahaku.<br />
Ruutuun ilmestyy yleensä runsas kuvakokoelma.<br />
Kuvia hiirellä napsauttamalla pääsee ko. nettisivuille,<br />
jotka tosin eivät useimmiten ole suomenkielisiä.<br />
Kasvin suomenkielisellä nimellä haettaessa kuvia tulee<br />
vähemmän, mutta useinkin riittävästi.<br />
www.stauder.net<br />
on norjalaisten perennantaimituottajien yhteissivusto.<br />
Hyviä kuvia, mielenkiintoisia lajeja. Kuvat (bildearkiv)<br />
löytyvät tieteellisen nimiluettelon takaa, ei<br />
tarvitse osata norjaa.<br />
www.raakkila.fi<br />
Olavi Niemen kotisivut. Paljon hyviä kasvikuvia ja<br />
suomenkieliset kasvinnimet. Valtava määrä perhosia<br />
ja muitakin hyönteisiä.<br />
www.sarkanperennataimisto.fi<br />
Paljon kuvia ja hoito-ohjeita.<br />
www.klorofylli.com<br />
www.puutarha.net<br />
Suomalaiset puutarha-aiheiset keskustelusivut. Kuvia,<br />
tietoa, kokemuksia, päiväkirjoja. Kannattaa tutustua!<br />
www.magnar.aspaker.no<br />
Magnar Aspaker on pohjoisnorjalainen perennanharrastaja.<br />
Kuvia ja tietoa norjaksi ja englanniksi.<br />
www.mtt.fi<br />
MTT:n sivuilta löytyy paljon tietoa. Tässä maatiaistietopankin<br />
osoite:<br />
klikkaa Kestävä tuotanto Kasvigeenivaraohjelman<br />
sivut MaatiaisTietoPankki<br />
Löytyy myös googlen haulla "maatiaistietopankki".<br />
44<br />
http://linnaeus.nrm.se/flora<br />
Ruotsin luonnontieteellisen museon ylläpitämä tietopankki<br />
Den virtuella floran. Kasvihaku tapahtuu<br />
ruotsiksi tai tieteellisellä nimellä.<br />
Muistiinpanoja:<br />
___________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
_______________________________________________<br />
<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>
Siementen kerääjät<br />
Tämän siemenluettelon anti on peräisin seuraavilta kerääjiltä:<br />
Aarikka Kati, Vaajakoski<br />
Akkanen Leila, Eura<br />
Alanko Anja, Helsinki<br />
Alanko Pentti, Helsinki<br />
Arkko Senja, Ilmajoki, Laukaa, Siikainen<br />
Aulasmaa Ritva, Lappeenranta<br />
Cajander Riku, Kirkkonummi<br />
Chase Sisko, Porvoo, Helsinki<br />
Eerola Anna-Liisa, Hamina<br />
Ehrnsten Birgitta, Kemiö<br />
Eriksson Lea, Helsinki, Hartola<br />
Eskelinen Kaarina, Heinävesi<br />
Eskelinen Paula, Janakkala<br />
Fogel Torunn, Helsinki<br />
Grönman Marketta, Helsinki<br />
Haapalahti Eila, Eurajoki<br />
Haapamäki Anja, Kristiinankaupunki<br />
Hakulinen-Koelle Pirjo, Sulkava<br />
Hallikainen Outi, Riihimäki<br />
Hampaala Katariina<br />
Heikkinen Kyllikki, Puolanka<br />
Helenius Elli, Parkano<br />
Hietalahti Laila, Vihti<br />
Honkanummi Hilkka, Kuhmoinen<br />
Huhtimo Marjatta, Orivesi<br />
Hynynen Tiina<br />
Hyvärinen Hanna-Kaisa<br />
Hätönen Tuija, Kirkkonummi<br />
Ivars Marja, Hyvinkää<br />
Joy Peter, Vantaa<br />
Kahari Ann-Catrin, Larsmo<br />
Kahila Pirkko, Karkkila, Vihti<br />
Kainulainen Hilkka, Iisalmi<br />
Kangas Vuokko, Hämeenlinna<br />
Kanth-Nummelin Kirsi, Tuulos<br />
Kari Leena, Vantaa<br />
Kinnanen Heleena, Helsinki<br />
Kivineva Anita, Kurikka<br />
Kohvakka Hilkka, Taipalsaari<br />
Kokkola Ritva, Espoo<br />
Kolppanen Vuokko, Kälviä<br />
Korte Anna-Liisa, Ruovesi<br />
Koski Pirkko, Kokemäki<br />
Kovalainen Sinikka, Kerava<br />
Kukkola Pirkko, Koski Tl<br />
Kämäräinen Aune, Lohja<br />
Kärkkäinen Minna, Helsinki, Mäntsälä<br />
Kärnä Esa, Sonkajärvi<br />
Laarinen Mari, Vesanto<br />
Kiitos kaikille kerääjille!<br />
Laatikainen Hannu, Kajaani, Kolari<br />
Laitala Seija, Oulunsalo<br />
Lassila Anna, Vilppula<br />
Lehtimaa Erkki, Leppävirta<br />
Lehtinen Heli, Rauma<br />
Leinikka Laura, Virolahti<br />
Leino Leena, Mynämäki<br />
Mannila Helka, Puumala<br />
Manninen Maija, Helsinki<br />
Miettinen Matti, Lieksa<br />
Muinonen Sirkka, Mikkeli<br />
Mutanen Tuovi, Polvijärvi<br />
Nevalainen Aino, Kuopio<br />
Niemi Eija, Längelmäki<br />
Niemi Leena ja Olavi, Vihti<br />
Niinikoski Marja-Leena, Porvoo<br />
Niska Inkeri, Rovaniemi<br />
Nuorivaara-Luhtanen Riitta, Lahti<br />
Nurminen Ritva ja Pekka, Luhanka<br />
Ollinen Tuula, Koski Tl<br />
Palva Vuokko, Kauniainen<br />
Pukema Mirja, Anttola<br />
Päätalo Varpu, Paimio<br />
Rahola Jaakko, Espoo<br />
Rajala Terttu, Espoo<br />
Rantakaulio Timo, Savitaipale<br />
Rinne Sointu, Eurajoki<br />
Rosenström-Fortelius Asta, Helsinki<br />
Salo Leena, Salo<br />
Simberg Kaj, Kirkkonummi<br />
Suni Kerttuli, Noormarkku<br />
Särkisilta Ritva, Helsinki<br />
Särkkä Sanni, Raahe<br />
Tanskanen Toni, Joensuu<br />
Tranberg Annemari, Oulu<br />
Tuominen Sirkka, Salo<br />
Vaara Kai, Vilppula<br />
Vaari Ritva, Alavieska<br />
Valli Ahti, Eura<br />
Vallinharju Maarit, Punkaharju<br />
Valtonen Maija, Punkaharju<br />
Vehniäinen Eeva, Konnevesi<br />
Vesalainen Oili, Helsinki<br />
Viitaharju Johanna, Lieto<br />
Vilppula Tuula, Mäntsälä<br />
Vuorio Juha, Oulu<br />
Vähä-Piikkiö Inkeri, Kerava<br />
Wredfords Liisa, Lappeenranta
Vuoden<br />
maatiaiskasvit<br />
kaskinauris 1990<br />
juhannusruusu 1991<br />
omena 1992<br />
akileija 1993<br />
karviainen 1994<br />
kellot 1995<br />
kuitukasvit: pellava, nokkonen, hamppu 1996<br />
pionit 1997<br />
tyrni 1998<br />
isohirvenjuuri 1999<br />
härkäpapu 2000<br />
ruiskaunokki 2001<br />
talvi- ja ilmasipuli 2002<br />
saksankurjenmiekka 2003<br />
peruna 2004<br />
illakko 2005<br />
humala 2006<br />
malvat 2007<br />
maa-artisokka 2008<br />
suopayrtti 2009<br />
lipstikka <strong>2010</strong><br />
<strong>Maatiainen</strong><br />
Stenbäckinkatu 8<br />
00250 Helsinki<br />
09 - 477 5331<br />
toimisto@maatiainen.fi<br />
www.maatiainen.fi